Krista Mikkonen: "Luonnontilaisten ja niiden kaltaisten metsien hakkuut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tuhoisia ja järjettömiä. Hallitus on sitoutunut luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen." (Facebook)
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsä kasvaa aina takaisin, ja luonto sopeutuu ympäristöönsä siinä missä se mukautuisi vaikka metsäpalon seurauksena. Joten mikä ongelma?
Kun metsä hakataan, niin suurimman osan ajasta yhden ihmisen elämässä siinä on hakkuuaukea ja mitätön näreikkö. Sitten kun siihen aikanaan metsä kasvaa, niin se onkin sitten yhden lajin puupelto, josta kyllä aito monimuotoinen metsä on aika kaukana.
t: hakkuuaukeaman laidalla asuva.
Istutin kuusikon 28 vuotta sitten, nyt siinä on aika lailla sankka metsä, jota moni kaupunkilainen kuvittelee ikimetsäksi, motteja on reilusti yli 250 /ha. On muuten hemmetinmoinen työ saada alue pysymään yhden ainoan puulajin puupeltona, luonnolla kun on tapan siementää lehtipuita oikein urakalla kaikkialle, missä maanpintaa on rikottu vaikka vain ajamalla siitä fillarilla muutamia kertoja.
Suurin osa suomalaisista ei edes tunnistaisi olevansa 10 vuotta sitten hakatulla alueella saati puupellolla, jos ja kun sellaiseen metsään päätyy.
Vierailija kirjoitti:
Öllölandian tollola (hallitus) kirjoitti:
Hieno homma, että hallitus on sitoutunut.
Minulla on 300:n hehtaarin metsätila. Milloinka hallitus tulee situmuksensa mukaisesti hoitamaan tätä tilusta, että monimuotoisuus säilyy. Työkalut ovat talon puolesta, talikoita, kuokkia, vesureita ym käsityökaluja ja käytettyjä työrukkasia löytyy talon puolesta. Tulkaa vaikka lomilanne tänne hommiin. Ruisleipää, piimää ja hernekeittoa sekä ryteiköistä löytyviä ja keräämiänne luonnontuotteita tarjolla eineeksi.
Saatte samalla nauttia luonnon monimuotoisuudesta räntäsateiden, hirvikärpästen, hiertymien ym muodossa. TERVETULOA
Metsäsi varmaan on bisnestä, mutta ei ole tarkoituksen mukaista että kaikki valtion metsät muuttuu samanlaisiksi.
Valtionmetsien tulee tuottaa riittävästi, niille on jokaisessa hallitusohjelmassa annettu tuottotavoite. Jos sitä ei saada hakkuilla täyteen, pitää ryhtyä laskuttamaan metsää käyttäviltä. Jokamiehenoikeuksia tulee voida kaventaa, jos se takaa valtiolle tuottoa.
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään metsä, johon on tehty kävelyreitti, ei ole enää luonnontilainen, joten tuolla logiikalla yksityismetsiä ei saisi hakata, mutta kaikki kansallispuistot olisivat vapaasti hakattavissa. Pitkospuut tai portaat eivät ole luonnontilaisen merkki.
Et taida tosiaan tajuta mitä tarkoittaa luonnontilainen metsä.
Kyllä tajuan, sillä luonnontilaisessa metsässä ei näy ihmisen jälki, ei siis pitkospuita, polkuja, nuotiopaikkoja jne. Suurin osa kaupunkilaisista ei muista, että Suomi ihan konkreettisesti elää metsästä. Lopetetaan metsäteollisuus ja samalla loppuu paljon muutakin. Joku avatarten digitaalinen vaatekauppa ei meitä pitkään elätä, vaikka miten vihreää maailmaa olisikin.
Öllölandian tollola (hallitus) kirjoitti:
Hieno homma, että hallitus on sitoutunut.
Minulla on 300:n hehtaarin metsätila. Milloinka hallitus tulee situmuksensa mukaisesti hoitamaan tätä tilusta, että monimuotoisuus säilyy. Työkalut ovat talon puolesta, talikoita, kuokkia, vesureita ym käsityökaluja ja käytettyjä työrukkasia löytyy talon puolesta. Tulkaa vaikka lomilanne tänne hommiin. Ruisleipää, piimää ja hernekeittoa sekä ryteiköistä löytyviä ja keräämiänne luonnontuotteita tarjolla eineeksi.
Saatte samalla nauttia luonnon monimuotoisuudesta räntäsateiden, hirvikärpästen, hiertymien ym muodossa. TERVETULOA
Mahdatko ymmärtää mitä monimuotoisuus on? Luonto on sen evoluution ja ajan kanssa tyhjästä loihtinut, ei siihen ihmistä ole tarvittu vähääkään.
Eli sinun metsätilasi kehittyy monilajiseksi ja rikkaaksi eliöyhteisöksi ilman, että kenenkään tarvitsee pukea rukkasia ja tarttua kuokkaan tai vesuriin. Kun talkoolaisia ei tarvita, sinä säästyt sen hernesopan keittämiseltäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Sori mutta termien luettelu ei ole argumentti koska kysymys oli ihan selkeä ja looginen tuollaisenaan ja siihen voi vastata vastaavalla tavalla jos vaan osaa asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?
Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa. Tämän lausunnon jälkeen meille ei rakenneta mitään uusia ratayhteyksiä tai moottoriteitä, koska käytännössä kaikki metsät ovat luonnontilaisia, ei siellä metsänreunassa mitään keinotekoista elvytyslaitosta ole. Puistot ovat puistoja, niissä ei ole lainkaan luontoa, joten tuskin maltan odottaa, miten Helsinki lopettaa puisto-osastonsa ja siirtyy siihen, että luonto saa toimia miten haluaa.
Monimuotoisuuden kannalta muuten karjankasvatuksen lopettaminen on suorastaan vaarallista, siinä menee samalla arviolta 40 erilaista hyönteistä, joiden merkitys linnuille on todella suuri. Mutta kuka nyt pääskysiä kaipaisi?
Kirjoittelet asiaa. Onkohan Krista edes tietoinen tällaisista seikoista?
On selvää. Perinnebiotoopit ovat tuttu juttu Kristalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?
Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.
Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Sori mutta termien luettelu ei ole argumentti koska kysymys oli ihan selkeä ja looginen tuollaisenaan ja siihen voi vastata vastaavalla tavalla jos vaan osaa asiansa.
Luonnontila lasketaan siitä pisteestä, jossa ihmisen toiminta käynnisti kuudennen massiivisen sukupuuttoaallon. Tarkalla vuosiluvulla ei ole merkitystä kenellekään ammattibiologille, ainoastaan sinun kaltaisellesi ihmiselle, joka on haluton panemaan tikkua ristiin luontokadon estämisen eteen, mutta rakastaa saivartelua sitäkin enemmän.
Luonnontilainen metsä tarkoittaa metsää, jota ei ole teollisesti tai muuten merkittävästi hakattu tai muokattu yli sataan vuoteen. Tämä on siis ihan se määritelmä. (Pitkospuut eivät "riko" luonnonmetsää vaan päinvastoin suojelevat maastoa ja aluskasvillisuutta retkeilijöiltä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?
Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.
Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?
Kirjoitat jostakin käsittämättömästä ekologisesta kuhinasta avohakkuilla, mikä on aivan täyttä roskaa. Väität metsien pysyvän monimuotoisina riippumatta siitä, miten niitä revitään ja raiskataan. Sitten vastaat yksinkertaiseen kysymykseeni tiaisten häviämisestä, että mitä moisella on väliä. Voi yhden kerran.
Miten epälooginen voi ihminen olla. Ja miten omanapainen ja välinpitämätön. Säästä minut enemmiltä argumenteilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?
Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.
Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?
"Mitä väliä" biodiversiteetillä? Niin idiootti kysymys kuin olla voi.
Ihmisenkin selviytyminen tällä pallolla riippuu luonnon hyvinvoinnista. Biodiversiteetin heikkeneminen on iso uhka loppupeleissä nimenomaan ihmiselle.
Mikä outo pilkka ja vähättely alkaa heti kun mainitaan luonnon monimuotoisuus ja huoli sen edes jonkinlaisesta säilymisestä. Lajikato on todettu fakta ja kovaa vauhtia hakataan vanhoja metsiä ennen kuin kukaan ehtii kieltää. Tottakai hakkuuaukeallekin aina jotain kasvaa mutta kovin lajiköyhää maastoa se on. Ihminen on kyllä metka elukka, ei ole toista yhtä tuhoisaa lajia.
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta Vihreät on vaarallinen woke-puolue.
On se sellainen. Vihreä diktatuuri tietäisi sitä, että ihmisen meno metsään kiellettäisiin kokonaan, koska se ei ole "luonnonmukaista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Oletko siinä uskossa, että Suomessa hakataan vuosittain metsää 10 ha aukon verran. Vai mitä ihmettä selität?
Selitäpä, mistä johtuu että 80 tai 90% hömö- ja töyhtötiaisistamme on kadonnut? Kyseessä on havumetsien tyyppilaji ja paikkalintu. Mikä muu voi selittää kadon kuin läpimätä tehometsätalous? Olen enemmän kuin utelias kuulemaan.
Avainkysymys ei ole miksi vaan mitä väliä?
"Mitä väliä" biodiversiteetillä? Niin idiootti kysymys kuin olla voi.
Ihmisenkin selviytyminen tällä pallolla riippuu luonnon hyvinvoinnista. Biodiversiteetin heikkeneminen on iso uhka loppupeleissä nimenomaan ihmiselle.
Hienoilla sanoilla ei oikeasti voi korvata puuttuvaa argumenttia. Lähinnä tuo kuvastaa sitä että opettelit sanaston päästäksesi joukkoon muttet ymmärrä itse asiaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä mielivaltaisesta kohdasta historiaa se luonnontila lasketaan? Maapallollahan ei alkujaan ollut eliöitä eikä kasveja mutta ne pikkuhiljaa levisi myös maalle kunhan elämä tajusi syntyä jossain meressä tai ties missä. Eli lähdetäänkö tavoittelemaan täysin paljasta maata ja merta täynnä alkulimaa vai mikä se kohta on joka on "oikea luonto" johon on pyrittävä vaikka väkisin?
Lisäksi luonnon perusluonteeseen kuuluu muutos joten paljonko tuohon luontaisen muutoksen estämiseen ollaan valmiita käyttämään rahaa?
Sitten kun tiedät mitä ovat luontotyypit, biodiversiteetti, metsäsukkessio, sink- ja sourcepopulaatiot, rivet popper-hypoteesi, metapopulaatiodynamiikka, sateenvarjolajit ja sukupuuttovelka - noin alkajaisiksi - voin tarkentaa sinulle, millaisia tavoitteita luonnonsuojelubiologisesti kannattaa asettaa.
Mietitkö koskaan, että Suomen metsät ovat kasvaneet vallan iloisesti satoja ellei jopa tuhansia vuosia ilman, että on tiedetty mitään metapopulaatiodynamiikasta. Metsäteollisuus meillä alkoi 1840-luvun lopussa ja vaikka puuta on käytetty vallan penteleesi, niin aina niitä metsiä kuitenkin riittää ja niissä uhanalaisia lajeja. Luonto on siitä outo, että se ei pysy muuttumattomana, siellä jos missä muutos on koko ajan menossa. Joku 10 ha hakkuuala ei ole luonnolle mikään uhka,se on mahdollisuus.
Vain ihminen haluaa, että kaikki pysyy ennallaan ja silti kehittyy siten, että ihminen ei joudu sitä huomaamaan. Osta sähköauto ja tuet Suomen muuttamista lukuisiksi kaivoksiksi - kivi muuten ei kykene uusiutumaan, räjäytetty kallio ei ennallistu, mutta avohakkuualueella on jo seuraavana kesänä sellainen ekologinen kuhina, ettei paremmasta väliä.
Olikohan vuinna 1844, kun puutavaran vieti ylitti arvossa (orja)tervan viennin. Tuollainen vuosiluku jäänyt jostain mieleen
Tuota samaa on hoettu jostain 1850-luvulta lähtien, jolloin sahateollisuus alkoi ja epäiltiin, että masuuneihinei enää riitä puuta. Keski-Euroopassa paheksuttiin hakkuita, koska haluttiin, että Suomi pysyy raaka-ainevarastona eikä teollistu, muualla Euroopassa on metsät oli aikaa sitten hakattu mahdollisimman tarkasti.
Kerrostalot ovat pääosin rumia, silti niitä rakennetaan. Hakkuualue on ruma vain hetken, sitten uusi kasvu valtaa sen ja hiilensidonta pääsee jatkumaan. Vanha puu ei sido lisää hiiltä, joten laajat vanhat metsät ovat synonyymi luonnonkatastrofille.