Susanna, 45: Miksei kukaan halua palkata kotiäitiä?

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 05:13"]

Muuten, mikä tekniikka menee muutamassa vuodessa niin nopeasti eteenpäin ja ohi etteikö sitä pysty enää omaksumaan? Meinaan vaan, että ihmiskunta on käsitellyt sellaisetkin murrokset kuin tulen tekeminen, kirjoitettu kieli, magna carta ( ensimmäinen lakiteksti), vieraat kielet, kirjapaino, teollistuminen, tietokoneet, avaruuden valloitus.... Että nyt yksi Suomessa suntynyt ka koulutettu nainen ei muutaman vuoden kotona olon jälkeen enää oppisi...? Jo on meininki. 

[/quote]

Oppiihan se mutta kun työtä pitäisi tehdä. Työnantajan ei pidä joutua kouluttamaan äitiyslomalta/vanhempainlomalta palaava yhtään enempää kuin muitakaan. 

Kyllä monessa jutussa vaan menee aikaa ja paljonkin. Se kaikki aika on poissa työnteosta ja sen maksaa työnantaja. 

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 05:18"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 01:52"]

[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 21:44"]

Samaa mieltä. Ja just toi et kotiäitinä ei ole mitään. Ainaki näiden pienten kanssa kotona on rankempaa kuin töissä, en tiedä mitä sitten ku kasvavat ja eivät ole enää niin jaloissa.

[/quote]

Kotiäitiys ei ole työtä. Ihmisellä on sellainen asia kuin ammattiosaaminen. Jos työtä ei tee pariin vuoteen ei sitä oikeasti enää osaa. 

Ihminen joka on ollut pari vuotta kotona ei myöskään sopeudu oikeeseen työelämään. Eli siihen että päivä alkaa kun se on ennalta määrätty, taukoja on vain pari päivässä ja koko muu aika tehdään työtä. Ei seurustelua, ei lepotaukoja vaan työtä.

Kotiäiti on myös todennäköisesti sellainen joka jää herkästi hoitamaan lasta sairaana kotiin.

[/quote]

Kotiäiti on juuri se joka ymmärtää, että mikään ei suju kuten ennalta on suunniteltu. Jaitse asiassa jokaisen äidin ja ISÄN pitäisi jäädä ladta hoitamaan. Mitäs siitä tulee, kun sairaat lapset lähetetään hoitoon? Lisää sairaita lapsia, hoitajia, vanhempia. Kuule, seuraavalla kerralla mieti vähän ennen kuin päästelet aivopierujasi. Ajattelijaksi susta ei ole, mutta eihän sitä tarvitse kaikille kertoa.

[/quote]

Tietenkin hoidatte hoitajan sille lapselle joka on sairas. Työnantajan ei pidä joutua kärsimään siitä että lapsesi on sairas. Eikä yhteiskunnan.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 05:25"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 02:00"]

Miksi ette naiset mene töihin? Ihmettelette miksi miehet pitää naisia kakkosluokan kansalaisina ja sitten te oikein todistatte että olette? Kyllä aikuisen ihmisen pitää elättää itsensä työnteolla (tai avstaavasti sijoittamalla omaa rahaa jne). Mutta täällä moni oikein kehuu miten ei halua tehdä töitä ja notkutaan kotona vuosikausia...

Oksettavaa ei muuta voi sanoa

[/quote]

Ainoa mikä tässä on oksettavaa on kirjoituksesi. Annas kun arvaan. Vanhempadi ulkoistivat sinut päivähoitoon ja sen vuoksi sinusta kasvoi rakoittunut variaatiota sietämätön yksilö. Hoitotädin syli ei ole sama kuin isän tai äidin. Sut hylättiin. Ja vain ja ainoastaan rahan vuoksi. Ja ihan vain siksi, että kumpikaan vanhemmistasi ei ollut niin hyvä, että olisi voinut paiskia töitä kahden puolesta. Sut hylättiin.

Katso muita eläimiä. Kuinka usein näet muita lajeja, jotka jostain kumman syystä huolehtiivat muiden pennuista kuin omistaan? Etoä juuri. Se on luonnon oikku. 

Olen "notkunut" kotona vuosikaudet. Mutta mulla onkin ÄLYKÄS ja OSAAVA mies ja lapset, jotka pinkovat ikäistensä edelle hommassa kuin hommassa. Näin kasvatettaan menestyjiä.

[/quote]

Luonnossa emot joutuvat myös elättämään pentunsa. Kukaan ei tule elättämään heitä. Miksi sinä et itse elätä lapsiasi vaan työnantajan ja yhteiskunnan se pitää tehdä? 

kyseisellä henkilöllä on aika monta estettä palkkatöihin päästäkseen:

- ikä. Liian vanha ensi töiden hakijaksi

- ammatti, johon on kouluttautunut. Taitaa olla ala joka ei työllistä tällähetkellä.

- työkokemuksen puute ylipäätään ja erityisesti alalta, jolle on kouluttautunut

- asumispaikka. Pitää olla valmis muuttamaan työn perässä. Jämsä on taantuvia alueita, jolla tuleviasuudessakin on vaikea saada töitä.

[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 21:38"]

Toivottavasti rouva löytää töitä. Mun äiti oli vähän samassa tilanteessa vuosina 79-80 12 kotiäiti vuoden jälkeen. Hän ehti olla ennen lapsia 8 vuotta työelämässä, mutta sitten kun muksut oli kouluIkäisiä ei töitä löytynytkään helposti.

[/quote]

Aika vaikea on verrata tätä päivää 30 vuoden takaiseen. 70-80-luvulla työllistyi vaikka ei ollut koulutustakaan. Tänä päivänä edes yliopistokoulutus ei takaa työpaikkaa. Ei etenkään muuttotappiopaikkakunnilla.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 00:50"]

Olen 33v enkä ole päivääkään ollut töissä. Olen ollut 10v kotiäitinä. Enkä haluakaan töihin. Asuntolaina on maksettu. Meillä on iso oma talo. Ja ihanaa olla kotona hoitaa lapsia ja eläimiä. Ilmottaudun työttömäksi ku kuopus täyttää kolme mut ei haittaa vaikka töitä ei löydy.

[/quote]

Ei käy kateeksi. Ennemmin ole töissä kuin kotiäitinä. Kyllä naisen pitää ihan itse pärjätä eikä turvautua miehiin.
Surkean pieni eläke sulla tulee olemaan eikä sillä ylläpidetä kummoista elintasoa tulevaisuudessa. kun mies kupsahtaa, tulee ero tai sairastuu. Muista että lapset vie suoraan puolet teidän omaisuudesta ja rahoista kun mies kupsahtaa, jos ette keskinäistä testamenttiä ole tehneet. Jos talo (vaikkakin iso) on vielä vanha myytäessä ja jossain peräkylässä ei puolikkaalla summalla saa edes kerrosalosta yksiötä. 

Itsellä ihan toisenlainen valinta vaikka olen jutun henkilön kanssa saman ikäinen. Olen opiskellut ammatin suoraan lukion jälkeen. Töissä olen ollut yli 20 vuotta 8 kk työttömyyttää lukuunottamatta 90-luvun lamassa. Työtehtävät ovat vaihtuneet vaikka en ole työpaikaa vaihtanutkaan. Lapsi on syntynyt 2005, ja kotona olen ollut 9 kk ja vähän lomia päälle. Tässä ohessa olen sitten käynyt AMK:n ja YAMK sekä yliopistoa alalta jolla työskentelen. Maisterin paperit otan ulos ensi vuonna. Paikalleen ei voi jäädä jos meinaa kilpailla nuorten kanssa, sillä sen verran raakaa on työelämä tänä päivänä. Meiltäkin lähtenyt yli 1000 ihmistä ja joukossa paljon nuoria ihmisiä ja paljon miehiä. 

Ei ole mitään järkeä olla noin kauan kotona!

Kaikkihan tietää, että siinä on riskinä työelämästä syrjäytyminen.

Artikkelin nainen on uskonut tälläkin palstalla usein kuullut "töihin ehtii aina" ja "kyllä tekevälle töitä löytyy" höpinät, ja luulee tosissaan että kaiken voi saada, sekä vuosien kotiäitiyden että sen jälkeen vaivattoman työhönmenon, kuin ei olisikaan koskaan ollut vuosia kotona. Niin se ei vain yksinkertaisesti mene, oli se sitten oikein tai väärin. Elämä on valintoja; tämä nainen on valinnut kotiäitiyden sekä hyvine että huonoine puolineen. On turha odottaa että häntä kohdeltaisiin tuönarkkknoilla samoin kuin sellaista joka ei tätä valintaa ole tehnyt, ja itkeä sitä lehtien palstoilla...

Tämä on se syy, miksi meillä lasten kotihoito jaettiin puoliksi & he meni aikaisin osa-aikahoitoon. En suostu työelästä syrjään joutumisen ja eläkeiän köyhyyden riskejä yksin ottamaan.

Myös tuo ajatus että kotiäitiys olisi jotenkin erityisen hienosti työelämään valmistavaa kertoo siitä, miten vieraantunut työelämästä nainen on. Työelämään valmistaa työelämä, ei omien lasten elämän järjestely pienessä perhepiiriissä - siinä on vissi ero vieraiden aikuisten työn järjestelyyn...

aitini oli kaynyt vain peruskoulun, oli sen jalkeen pari vuotta kotiapulaisena, meni naimisiin, oli kotiaitina 32v, haki toihin, paasi heti harjoitteluun ja sai heti sen jalkeen maaraaikaisen tyosopimuksen, tyonantaja koulutti, nykyaan aidillani on vakittuinen tyosuhde ja elamansa ensimmainen ammattitutkinto. Toihin haki 47v. Riippuu siis myos alasta. On yksi kysytyimpia maatalouslomittajia asuinpaikallaan, osa yrittajista siirtaa mielummin lomia kuin ottaa jonkun muun. Eli riippuu myos motivaatiosta jne

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 10:03"]

aitini oli kaynyt vain peruskoulun, oli sen jalkeen pari vuotta kotiapulaisena, meni naimisiin, oli kotiaitina 32v, haki toihin, paasi heti harjoitteluun ja sai heti sen jalkeen maaraaikaisen tyosopimuksen, tyonantaja koulutti, nykyaan aidillani on vakittuinen tyosuhde ja elamansa ensimmainen ammattitutkinto. Toihin haki 47v. Riippuu siis myos alasta. On yksi kysytyimpia maatalouslomittajia asuinpaikallaan, osa yrittajista siirtaa mielummin lomia kuin ottaa jonkun muun. Eli riippuu myos motivaatiosta jne

[/quote]

Öitisi hakikin alalle jolla on työvoimapula. Monelle muulle alalle tuskin olisi päässyt. Niin miksi tämäkin nainen ei lähde maatalouslomittajaksi? Varmasti löytyisi töitä eikä tarvitsisi tuoda lomittajia ulokomaila.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 10:03"]aitini oli kaynyt vain peruskoulun, oli sen jalkeen pari vuotta kotiapulaisena, meni naimisiin, oli kotiaitina 32v, haki toihin, paasi heti harjoitteluun ja sai heti sen jalkeen maaraaikaisen tyosopimuksen, tyonantaja koulutti, nykyaan aidillani on vakittuinen tyosuhde ja elamansa ensimmainen ammattitutkinto. Toihin haki 47v. Riippuu siis myos alasta. On yksi kysytyimpia maatalouslomittajia asuinpaikallaan, osa yrittajista siirtaa mielummin lomia kuin ottaa jonkun muun. Eli riippuu myos motivaatiosta jne
[/quote]

Riippunee tosiaan vahvasti alasta. Artikkelin nainen on hankkinut akateemisen koulutuksen ja haluaa akateemiselle alalle, jonka työtilanne on huono. Sellaisella alalla ei-koskaan töissäollut 45-v pärjää kyllä huonommin työnhakutilanteessa kuin työkokemusta jo saanut samanikäinentai nuorempi vastavalmistunut.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 09:53"]Myös tuo ajatus että kotiäitiys olisi jotenkin erityisen hienosti työelämään valmistavaa kertoo siitä, miten vieraantunut työelämästä nainen on. Työelämään valmistaa työelämä, ei omien lasten elämän järjestely pienessä perhepiiriissä - siinä on vissi ero vieraiden aikuisten työn järjestelyyn...
[/quote]

Turha alapeukutella vaikka olisikin elämäntapakotiäiti. Se, että toiveajattelet itse näin, ei tee siitä totta.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 09:12"]

[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 21:38"]

Toivottavasti rouva löytää töitä. Mun äiti oli vähän samassa tilanteessa vuosina 79-80 12 kotiäiti vuoden jälkeen. Hän ehti olla ennen lapsia 8 vuotta työelämässä, mutta sitten kun muksut oli kouluIkäisiä ei töitä löytynytkään helposti.

[/quote]

Aika vaikea on verrata tätä päivää 30 vuoden takaiseen. 70-80-luvulla työllistyi vaikka ei ollut koulutustakaan. Tänä päivänä edes yliopistokoulutus ei takaa työpaikkaa. Ei etenkään muuttotappiopaikkakunnilla.

[/quote]

Ei vaan yritin kuvata että tilanne ei oikeasti ole muuttunut 30 vuodessa, silloinkin sanottiiin että nainen on työkyvytön jos on ollut pitkään kotona lasten kanssa. Taloustilanne oli parempi kuin nykyään. Pari satatuhattahan oli lähtenyt työnperässä Ruotsiin 60-70-luvulla, joten tekeviä käsipareja tarvittiin. Siitä huolimatta työnsaanti oli pitkän hakemisen jälkeinen tulos. Jokainen sukupolvi tottakai kokee olevansa ainutlaatuinen, mutta tämä on valitettavasti vanha ongelma ja yhteiskunnalle kallis ongelma.

Ja tarkennuksena isossa skaalassa ongelma on työelämän asenteissa ja ennakkoluuloissa ei kotiäitien työkyvyssä.

2

No ei kotiäiti ole "työkyvytön", hänellä on vain taidot päivittämättä. Miksi rekrytoijana valitsisin hänet, kun ovista ja ikkunoista tulee hakijoita, joilla on pidempi ja ajankohtaisempi työkokemus? Silloinhan syrjisin pätevämpiä!

Taitaapi tämä Susanna olla niitä, jotka tehokkaasti osaavat ulkoistaa ongelmansa kaikkien muiden, paitsi itsensä harteille. Oli hänen oma päätöksensä olla noin pitkään kotona, niin ei voi tulla ihan puskista, että muutenkin huonosti työllistävältä alalta ei sitten löydykään töitä sellaiselle, joka on kauan ollut poissa kuvioista (jatkuvasti kehittyvä tieteenala, uskoisin). Ja ei töitä vaan riitä muutenkaan kaikille, eikä siihen ole mitään sen kummempaa "henkilökohtaista" syytä, paitsi lama.

Äitini kouluttautui terveysongelmien takia uudelle alalle ja valmistui 51-vuotiaana, ja ahkerasti töitä hakemalla ja tekemällä sai jalkansa oven väliin, eikä ole kärsinyt päivääkään työttömyydestä. Tiedän, ettei se käy usein näin "nips naps", mutta esimerkki vain siitä, ettei se pelkkä ikä ole este työllistymiselle. Äidin tapauksessa työnantajat katsoivat hänen edukseen elämänkokemuksen ja iän myötä tulleen näkökulman (sos. ala, perhetyön puolella). Pitää vain työnhakijan itsensäkin yrittää löytää heikkouksistaan se vahvuus ja osata markkinoida itseään.

Toivottavasti rouva löytää töitä. Mun äiti oli vähän samassa tilanteessa vuosina 79-80 12 kotiäiti vuoden jälkeen. Hän ehti olla ennen lapsia 8 vuotta työelämässä, mutta sitten kun muksut oli kouluIkäisiä ei töitä löytynytkään helposti.

Samaa mieltä. Ja just toi et kotiäitinä ei ole mitään. Ainaki näiden pienten kanssa kotona on rankempaa kuin töissä, en tiedä mitä sitten ku kasvavat ja eivät ole enää niin jaloissa.