Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vihaan mieheni koiraa
Provosoiva otsikko, koska toivon mielipiteitä, kritisoidakin saa.
Ollaan oltu yhdessä seitsemän vuotta, asuttu yhdessä siitä suunnilleen puolet. Olen aina tykännyt koirista todella paljon, vaikka omaa minulla ei ole ollut kuin ihan pienenä lapsena meillä oli koira. Siksi minusta oli aluksi kivaa että tapasin koirallisen miehen. Ja rakkauden alkuhuumassa kaikki oli ihanaa eikä mikään (koirassakaan) ärsyttänyt. Olen myös todella joustava luonne, joten sopeuduin koiraan liittyviin asioihin helposti.
Mutta nyt tässä vuosien varrella on koira-asiat ruvenneet ärsyttämään todella pahasti. Jopa niin että tunnen usein vihaavani miehen koiraa. Koira estää meiltä kaiken mukavan elämän. Mihinkään ei voida koskaan lomalla matkustaa, koska miehen mielestä koiraa ei voi laittaa koskaan koirahotelliin ja tutuista kukaan ei suostu ottamaan isoa koiraa hoitoon. Koiraa ei myöskään voi ottaa matkalle mukaan, koska se ei pysty olemaan junassa eikä tietenkään lentokoneessa, autoilulomat omalla autolla ei käy koska koiraa ei voi jättää yhtään autoon jos itse menisi syömään tai nähtävyyksiin, sitä ei voi jättää vuokramökkiin koska se repii sisustuksen rikki jne. Kotona ei voida olla koskaan pidempään pois kun aina on kiire koriin pissattamaan koira. Koira sanelee ja määrää meidän koko elämän niin että kökötetään vain kotona. Välillä se haukkuu öisin niin että en saa nukuttua. Vihaan sitä. Mietin eroa vaikka miestäni rakastan, koirasta luopuminen ei kuulemma tule kuuloonkaan.
Kommentit (400)
Se on vähän sama juttu lemmikkien ja lasten kanssa. Ei pidä ryhtyä suhteeseen jos ei siedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelle ja koiralle moro ja näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt sentään yksin matkustelet yms. ja jätät miehen hoitamaan koiraansa kotiin?
Välillä olen käynyt jossain yksin mutta miehen mielestä olen itsekäs jos reissaan vain yksin, hänen mielestä perheenä pitää jakaa haasteet yhdessä eikä niin että toinen elää eri elämää kuin toinen. Ap
Kuullostaa klassiselta vedättäjältä. Mies on ottanut koiran aseeksi, joten hän sen turvin hallitsee sinua ja asettaa sinulle kummallisia sääntöjä. Jos tilalla olisi lapsi, niin hän valjastaisi siitä sinulle kiistakapulan ja esittäisi asian niin että ympäristö ihastelee miten hieno mies hän on hoitaessaan kaiken vaikka kyse on kaiken aikaa pirullisesta valtataistelusta. Ihan oikeasti järkeä tuohon touhuun miehen osalta, koska koira ei mene hoitolassa rikki tai sitten todellakin lähdet yksin sinne reissuun. Mies tekee valintansa, eli hän joko nököttää koirineen kotona tai sitten hän vie sen rekun hoitoon ja tulee mukaan, mutta nuorta ihmistä ei kahlita tällaisella tavalla kotiin. Ainakaan itse en suostuisi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän sama juttu lemmikkien ja lasten kanssa. Ei pidä ryhtyä suhteeseen jos ei siedä.
Puppua.
Yksi sana: JÄRJESTELYKYSYMYS.
Koska koirahoitoloita on olemassa on vain järjestelykysymys käyttääkö niitä. "Ei koskaan hoitolaan" ei perustu mihinkään. Koira voi olla pari pv- viikon hoidossa eikä se siitä traumatisoidu.
Koiralla on myös koulutuksessa jotain vikaa jos se räksyttää öisin, ja siihen vetäisin myös tiukan rajan. Jotenkin haiskahtaisi siltä, että tuosta toksisesta suhteesta kannattaa lähteä vikkelään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mies, kun pitää noin hyvää huolta koirastaan.
Ei ole, koska ei pidä huolta naisestaan, ei hae kompromissia, asettuu toisen yläpuolelle ja koiran asettaa kaikkien yläpuolelle. Minulla olisi suuria vaikeuksia luottaa tuollaiseen mieheen sen jälkeenkään, kun koirasta aika jättää. Tuskin se huolenpito siirtyisi jatkossa minuun. Pahimmassa tapauksessa mies ottaisi uuden pennun tai kehittäisi jotain muuta samalla tapaa sitovaa. Tai kertakaikkiaan jämähtäisi sohvaan, kun vaikuttaa että koira on ollut tekosyy enemmän kuin syy.
Haluat siis samanlaista huolehtimista kuin koirasta. Opettele heiluttamaan häntää ja katso, kuinka käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän sama juttu lemmikkien ja lasten kanssa. Ei pidä ryhtyä suhteeseen jos ei siedä.
Puppua.
Yksi sana: JÄRJESTELYKYSYMYS.
Koska koirahoitoloita on olemassa on vain järjestelykysymys käyttääkö niitä. "Ei koskaan hoitolaan" ei perustu mihinkään. Koira voi olla pari pv- viikon hoidossa eikä se siitä traumatisoidu.
Tämä minuakin aloituksessa ihmetytti. Kuinka yksinkertainen ratkaisu ongelmaan sivuutetaan noin vain. Vähän nyt selkärankaa suhteeseen. Sitä paitsi ottaisin heti viikoksi koiran hoitooni jos joku kaveri sitä pyytäisi. Kuten olen ottanutkin. Ei se koira minunkaan luona saa riehua tai tuhota kalustoa ja oppii sen aika nopeasti. Vähän saattaa tulla painoa lisää, heh, mutta se nyt ei ole niin vakavaa.
Oletko harkinnut toista miestä jonka kanssa kävisit lomalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehessä on vikaa, kun kantaa vastuunsa koirastansa. Naisessa ei ole mitään vikaa, kun vaatii koiran jätettäväksi perheen ulkopuolelle joksikin vähän pidemmäksi ajaksi. Koirahan ihan hyvin viihtyy laumansa ulkopuolella.
Nainen vaatii koiraa lukittavaksi yksin autoon naisen hupailuillan ajaksi, Nainen kokee olevansa rakastettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kaverin koira mukana kun tehtiin vähän matkailua Suomessa kesällä, mut ei päästy menee yhtään mihinkään muualle kuin luonnonpuistoihin kun mihinkään ei saa ottaa koiraa! :( Oli ihan paska reissu, mihinkää ei voinut ees mennä syömään kun ulkona kuuma ja koiraa ei voinut jättää mihinkään. Ja siellä luonnonpuistossakin se joko veti ja haukkui koko helvetin ajan ja sit vinkui puolet matkasta kun väsyttää kun vetää koko ajan.
Ja kun olin vahtimassa ko koiraa vaikken olisi halunnut mut ei saanut kaveri ketään muutakaan niin voi luoja ku mulla meni hermo siihen hyppimiseen ja raapimiseen ja riehumiseen ja koko ajan olis pitänyt leikkiä, mun piti tehdä koneella töitä mut en saanut kuin ehkä kaks sanaa kirjotettua. Ja just aikataulut menee ihan pilalle ku aina pitää käydä ulkoiluttamassa koiraa sen sijaan et vois vaan suoraan mennä johonki ja sit siinä menee taas tuntikaupalla ootellessa. En kyllä tajua miksi ketään haluaa koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin vähän likaista koiran takia ja terveet lapset. Ei mitään allergioita kun peuhaavat koiran kanssa ulkona.
Lasten terveys ei edellytä koiraa.
T. Kaksi tervettä lasta, koiria nolla
Okei. Nyt ilmoitettu 2 tervettä lasta koirattomassa kodissa. Lisää?
Taitaa olla ihan tutkittu juttu kummassa tapauksessa on terveempiä lapsia.
Tunnen myös allergisia ja astmaattisia lapsia koirakodissa.
Ihan tutkittu juttu joo. Siihen sairastavuuteen ja terveyteen vaikuttaa katsos muutkin asiat kuin jokin pers€ttään nuoleva elukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt sentään yksin matkustelet yms. ja jätät miehen hoitamaan koiraansa kotiin?
Välillä olen käynyt jossain yksin mutta miehen mielestä olen itsekäs jos reissaan vain yksin, hänen mielestä perheenä pitää jakaa haasteet yhdessä eikä niin että toinen elää eri elämää kuin toinen. Ap
Mitkä haasteet?
Ilmeisesti se koira.
Vierailija kirjoitti:
Hoitolaan vaan loman ajaksi. Miehen pitää ymmärtää.
Luulen, että mies käyttää koiraa tekosyynä. Oikeasti ei halua lähteä minnekään kotoa, mutta vetoaa koiraan...
Vierailija kirjoitti:
Mikähän "mies" tuo oikein on joka on kapiseen piskiin niin lääpällään?
Kunnon mies. Ymmärtää, että kun on koiran ottanut, niin siitä pidetään huolta.
En ikinä luota ihmiseen joka on ottanut lemmikin ja sitten lempannut sen pois jostain syystä. Pystyy todennäköisesti lemppaamaan myös "hankalat" ihmiset pois elämästään ja muuta kylmäveristä.
Muyta tämä mies Ei lähde työpaikan pirkon matkaan heti kun vauvanhoito rasittaa parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli koira ja nyt ei. Miesystävä vetosi aina ettei käy luonani kovin usein koska 100km matkan lisäksi ei tykkää koirastani, se sitoo liikaa ja silittelen sitä ja vaikka mitä. Koiran takia hän ei ole kutsunut minua kyläänkään vaikka sanoin että aina löytyy hoitaja 1-2päiväksi ja junat kulkee.
No. Koira oli vanha ja piti lopettaa. Oli kuulema hyvä että pääsin koirasta eroon vaikka ei hän sitä pelännyt ei vain tykännyt. Minua itketti koska lempeämpää koiraa en tiennyt. Nyt pari kk koiran kuolemasta ei käy mies yhtään sen useammin, eikä ole tullut kutsua kylään. Eroamista vailla koko juttu mutta välttelee.
Luulen että lempeä koirani piti minut hyväntuulisena vaikka miesystävä luultavasti ei mitään sen kummempaa missään vaiheessa ole halunnut. Eläimetön ihminen on kova ja tyly, itsekäs ja laskelmoiva. Mieluummin uusi koira kuin itsekeskeinen miesystävä, aikuinen jota pitäisi paapoa kuin avutonta lasta.
Eläinten vilpittömyys ja iloisuus saa aina mielen hyväksi!
Tämäkin. Ei, minä en arvota eläimiä ihmisten edelle tavalla, että josko kumppani tai lapsi allergioituisi, se olisi lemmikki josta täytyy luopua.
Sillä tavalla minä kuitenkin arvotan eläimet ihmisten edelle, etten halua missään olosuhteissa läheisesti tutustua yhteenkään eläintenvihaajaan. Tietyllä tavalla alhaisimmiksi lasken niistä ne, jotka kehtaavat jo vasta tutustumisvaiheessa asettaa klausuuleja tavalla eläin tai hän. Ohessa väheksyn myös niitä, jotka lähtevät suhteeseen eläimenomistajan kanssa sittenkin, mutta ajatellen kai se eläin tuosta pian onneksi kupsahtaa. Se on se koko paketti, jonka kanssa suhteeseen lähdetään. Jos ei käy, ei pidä siihen suhteeseen alkujaankaan lähteä. Joten minun mielestäni ap:n mies on se, joka on tässä oikeassa. Koirahan oli kai jo tutustuessa.
Aaasinsillalla takaisin lemmikkeihin. Eläimistä pitävät ihmiset ovat usein myös luonteeltaan rennompia ja vähemmän ehdottomia. Ihan on pakkokin, kun koira jäystää sen uuden sohvan karmin, tai kissa oksentaa vasta pestylle matolle.
Koiriinsa ylikiintyneet ihmiset ovat typerin ihmisryhmä ikinä. En ikinä suostuisi olemaan suhteessa ihmisen kanssa, joka arvostaa enemmän haisevaa kuolakonetta kuin minua. Jos ihmisellä on edellisestä suhteesta lapsia, niin silloin lasten kuuluukin olla mun yläpuolella arvoasteikolla. Kuitenkin kyse omasta jälkikasvusta eikä elukasta.
Yhtä mieltä olen siitä, että koiraihmisen ei tule pariutua koiriin järkevästi suhtautuvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän "mies" tuo oikein on joka on kapiseen piskiin niin lääpällään?
Kunnon mies. Ymmärtää, että kun on koiran ottanut, niin siitä pidetään huolta.
En ikinä luota ihmiseen joka on ottanut lemmikin ja sitten lempannut sen pois jostain syystä. Pystyy todennäköisesti lemppaamaan myös "hankalat" ihmiset pois elämästään ja muuta kylmäveristä.
Muyta tämä mies Ei lähde työpaikan pirkon matkaan heti kun vauvanhoito rasittaa parisuhdetta.
Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa voi joutua lemppaamaan jonkun hankalan ihmisen elämästään. Ei ole lemmikkien lukumäärällä tekemistä sen asian kanssa.
Hyvin koulutettu koira ei kyllä rajoita elämää juuri yhtään. Suosittelisin että panostatte yhdessä koiran koulutukseen niin elämä helpottuu kummasti. Ei tuon ikäsen koiran enää pitäisi öisin haukkua tai tuhota paikkoja kyläillessäkään tai olla hankala ulkoilutettava.
Alue: Aihe vapaa
Miehessä on vikaa, kun kantaa vastuunsa koirastansa. Naisessa ei ole mitään vikaa, kun vaatii koiran jätettäväksi perheen ulkopuolelle joksikin vähän pidemmäksi ajaksi. Koirahan ihan hyvin viihtyy laumansa ulkopuolella.