Lue keskustelun säännöt.
Vihaan mieheni koiraa
Provosoiva otsikko, koska toivon mielipiteitä, kritisoidakin saa.
Ollaan oltu yhdessä seitsemän vuotta, asuttu yhdessä siitä suunnilleen puolet. Olen aina tykännyt koirista todella paljon, vaikka omaa minulla ei ole ollut kuin ihan pienenä lapsena meillä oli koira. Siksi minusta oli aluksi kivaa että tapasin koirallisen miehen. Ja rakkauden alkuhuumassa kaikki oli ihanaa eikä mikään (koirassakaan) ärsyttänyt. Olen myös todella joustava luonne, joten sopeuduin koiraan liittyviin asioihin helposti.
Mutta nyt tässä vuosien varrella on koira-asiat ruvenneet ärsyttämään todella pahasti. Jopa niin että tunnen usein vihaavani miehen koiraa. Koira estää meiltä kaiken mukavan elämän. Mihinkään ei voida koskaan lomalla matkustaa, koska miehen mielestä koiraa ei voi laittaa koskaan koirahotelliin ja tutuista kukaan ei suostu ottamaan isoa koiraa hoitoon. Koiraa ei myöskään voi ottaa matkalle mukaan, koska se ei pysty olemaan junassa eikä tietenkään lentokoneessa, autoilulomat omalla autolla ei käy koska koiraa ei voi jättää yhtään autoon jos itse menisi syömään tai nähtävyyksiin, sitä ei voi jättää vuokramökkiin koska se repii sisustuksen rikki jne. Kotona ei voida olla koskaan pidempään pois kun aina on kiire koriin pissattamaan koira. Koira sanelee ja määrää meidän koko elämän niin että kökötetään vain kotona. Välillä se haukkuu öisin niin että en saa nukuttua. Vihaan sitä. Mietin eroa vaikka miestäni rakastan, koirasta luopuminen ei kuulemma tule kuuloonkaan.
Kommentit (400)
Tiedän miltä tuntuu, ap. Exällä oli koira, jonka tajusin liian myöhään olevan jotain niin ylimaallista hänelle, ettei sitä voinut edes päivän ajaksi jättää kotiin vaan se vietiin hänen vanhemmilleen aina päivähoitoon. Kauppareissuille koira piti ottaa autoon mukaan, koska muuten se olisi kostoksi pissannut parivuoteeseen tmv. Parisuhteen loppumerkkejä oli se, kun näin mieheni niin hellästi katselevan koiraansa rapsutellessaan sitä. Sanoin sen kummemmin ajattelematta, että kunpa hän katsoisi minuakin joskus noin. Hän tokaisi vaan, että kunpa minä joskus ansaitsisin sen. Enkä ollut todellakaan mikään paskamainen ämmä, mutta se koira vaan oli rakkaampi, joten saivat sitten jäädä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä vaihtaisin mieheen, jolla ei ole lemmikkejä. Vaikka niistä tykkään. Olen elänyt jo tuon ajan.
Kummallinen vastaus, etenkin viimeinen lause.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miltä tuntuu, ap. Exällä oli koira, jonka tajusin liian myöhään olevan jotain niin ylimaallista hänelle, ettei sitä voinut edes päivän ajaksi jättää kotiin vaan se vietiin hänen vanhemmilleen aina päivähoitoon. Kauppareissuille koira piti ottaa autoon mukaan, koska muuten se olisi kostoksi pissannut parivuoteeseen tmv. Parisuhteen loppumerkkejä oli se, kun näin mieheni niin hellästi katselevan koiraansa rapsutellessaan sitä. Sanoin sen kummemmin ajattelematta, että kunpa hän katsoisi minuakin joskus noin. Hän tokaisi vaan, että kunpa minä joskus ansaitsisin sen. Enkä ollut todellakaan mikään paskamainen ämmä, mutta se koira vaan oli rakkaampi, joten saivat sitten jäädä keskenään.
Paskamainen akka on mustasukkainen jopa koiralle.
On teillä ihme hirviö koiria ollut. Mulla on ollu 30 v koiria, eikä kukaan ole esim möykännyt yöllä, vaan nukkunut😮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan kannattaa muutenkin miettiä suhdettaan. Olisiko niin että mies on alkanut ärsyttämään muutenkin. Ja sen takia myös koiran aiheuttamat ongelmat tuntuvat ylitsepääsemättömältä. Miten olisi perinteinen plus ja miinus listan tekeminen. Sitten voisit päättää haluatko muutenkaan jatkaa suhdetta. Jos haluat jatkaa niin sitten miettimään miten ongelmia voisi helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap voisi kysyä siltä mieheltään mitä sitten jos mies joutuu vaikka kuukaudeksi sairaalaan? Miten pahalta koirasta tuntuu ero miehestä yhtäkkiä ja mahdollisesti joutuminen vieraaseen paikkaan pitkäksi aikaa ilman aikaisempaa kokemusta. Tai lopetetaanko koira jos kukaan muu ei selviä sen kanssa?
Nyt kannattaisi ehdottomasti etsiä koiralle hoitopaikka jossa se totutetaan olemaan alkuun lyhyitä hetkiä ja myöhemmin pidempään. Samalla ap ja mies saavat kahden keskistä aikaa ja koiran tulevaisuus on turvallisempi.
Itse olen auttanut tänävuonna kahta koiran omistajaa joilla terveysongelmia. Molemmat koirat oli olleet lähinnä omistajiensa kanssa ja aika sekopäitä kun aloin lenkittämään niitä. Siis pelkäsivät muita ihmisiä ja koiria ja rähisivät siksi muille. Olen käyttänyt paljon aikaa siihen että olen sosiaalistanut nuo koirat toisiinsa, muihin lähialueella liikkuviin koiriin ja ihmisiin.
Edelleen saattavat haukkua muille koirille satunnaisesti ja välillä rähisevät toisilleen. Mutta omistajilla kyläilevät ihmiset ovat ihmetelleet kuinka erilaisiksi koirat ovat muuttuneet. Ennen vieraat pelkäsivät noita koiria ja nyt ne koirat käyvät kerjäämässä silityksiä ja menevät sitten nukkumaan rauhallisina.
Ja minä olen tosiaan vain lenkittänyt noita koiria tämän vuoden. Eli en ole edes viettänyt koirien kanssa aikaa sisätiloissa. Ennen noita koiria ei voinut taluttaa kuin omistajansa. Nyt melkein kuka tahansa voi taluttaa noita ja ihan tarkoituksella onkin käyty välillä lenkillä niin että oma lapseni ja hänen kaverinsa ovat taputtaneet noita koiria ja minä vain mukana. (Ennen kiviryöppyä lapset jo 14v eli selviävät hyvin).
Koetan sanoa että jos ap päättää jatkaa miehen ja koiran kanssa elämää niin koiraan voi vaikuttaa. Jos mies ja ap sitoutuvat tekemään töitä koiran kouluttamiseen niin se on mahdollista.
Ja minun koirankoulutus taitoni ovat yksi oma sekarotuinen koira teininä ja nyt aikuisena olen katsonut ohjelmia/videoita koiran kouluttamisesta ja sitten käyttänyt ihan vaan maalaisjärkeä.
Tsemppiä ap mitä sitten päätätkään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka vihaa eläimiä, vihaa kaikkea muutakin. Voin suoraan sanoa, että ero on edessä ennemmin tai myöhemmin, riippumatta onko mitään eläintä kuvioissa mukana.
Voit lähteä itse ja antaa miehesi jatkaa elämäänsä koiransa kanssa.
Hommatkaa yksityinen hoitaja tuttavapiirin ulkopuolelta. Esim. Facebookissa on ryhmiä, joiden kautta voi löytää lemmikilleen vakihoitajan. Joku eläinrakas ihminen, joka tekee esim. etätöitä, on työtön tai eläkeläinen, (voisi olla 24/7 sovitun ajan koiran kanssa) ottaisi mielellään hoitolemmikin korvausta vastaan. Vakihoitopaikka tulisi koiralle tutuksi ja ei sitten olisi niin stressaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä olen käynyt jossain yksin mutta miehen mielestä olen itsekäs jos reissaan vain yksin, hänen mielestä perheenä pitää jakaa haasteet yhdessä eikä niin että toinen elää eri elämää kuin toinen. Ap
Ettehän te ole perhe.
🇺🇦🇮🇱
Koira ja mies pihalle. Problem solved
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko koira vielä pentu jos ei niin vaikuttaa aika huonosti kasvatetulta, eli panostakaa koulutukseen. Lisäksi jos on pihaa niin tehkää aitaus ja sinne hyvä eristetty koppi. Tällöin koiran voi laittaa sinne kun ootte poissa ja ei oo aina kiire pissattamaan.
Tottakai kumppanin kuuluisi se ihminen, jonka kanssa on, laittaa etusijalle, mutta totuus on, että eihän tuosta pidemmän päälle mitään tule käytännössä, ellei toinen muutu myös koiran vihaajaksi tai toinen innostu siitä hurtasta yhtä paljon kuin toinen. Lemmikki on ihan verrattavissa ihmiseen useimpien lemmikin omistajien mielestä, joten pulassa olette suhteenne kanssa, tai vähintään kohta piakkoin erossa, ellette ole jo eronneet.
Toisen lapset ja lemmikit aiheuttavat suhteissa kitkaa, jos ei olla samalla aaltopituudella niistä. Tuollaiset asiat kannattaisi aina miettiä ennen kuin edes aloittaa vakavaa suhdetta, saati sitten yhdessä asumista. Pitäisi etukäteen punnita, mitä se toinen omistaa ja arvostaa, ja miettiä, jaksaako itse samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan tutuista ei ota koiraa hoitoon? Eikö edes miehen vanhemmat? Eikö osaa käyttäytyä? Onko eroahdistusta? Onko niin vaikea eläin, ettei kukaan halua edes ulkoiluttaa, jotta pääsisitte vaikka treffi-iltaa viettämään?
Jos ei halua omaan kotiinsa hoitoon ottaa, luulisi että voisi edes puolen tunnin lenkin käydä heittämässä. Normaali koira pärjää myös useamman tunnin yksin (miten muuten työssäkäyvillä voisi olla koiria?), kun on lenkitetty ja riittävästi juotavaa. Käyttää lenkillä ennen lähtöä ja pissille joko takapihalle tai minilenkki takaisin tultua.
Koiran saa myös ottaa moniin paikkoihin mukaan, esim. kesällä terassiravintoloista melkein kaikki sallivat koirat täälläpäin, joten ei pitäisi kokonaan matkustamista estää. Osa sisäkahviloista sallii myös eläimet, edellyttäen että oisaavat käyttäytyä. Tässä tosin tulee väkisinkin mieleen, että sen enempää miehesi kuin koirakaan eivät osaa käyttäytyä, kun mikään muu ei kelpaa ratkaisuksi kuin omaan kotiin lukittautuminen... Ehkä miestäsi ei vaan kiinnosta mikään?
Ja miksi koira haukkuu öisin? Haluaako ulos? Onko niin vanha, että voisi olla dementiaa, vai edelleen vain niin huonosti koulutettu, että louskuttaa yölläkin? Saa nimittäin olla tosi huonosti koulutettu eläin, koska vanhempien koira on päiväsaikaan melkoinen haukkuja, mutta sentään yöllä tajuaa olla hiljaa sekin.
Koira haukkuu öisin jos rapusta kuuluu ääniä. Kukaan ei ota sitä hoitoon koska muualla kuin kotona se alkaa tuhoamaan asuntoa jäädessään yksin. Ja on vihainen muille koirille lenkillä ohittaessa (pelkää kai). Eli muut ei halua ulkoiluttaa sitä. Kai miestäni kiinnostaisi asiat mutta hän on tehnyt koirasta jotenkin niin sellaisen asian että koira ei saa koskaan hetkeäkään kärsiä niin siksi sitä ei voi laittaa hetkeksikään mihinkään tilanteeseen jossa se miehen mielestä kärsii. Joo tietenkään koiraa ei helteellä voi jättää autoon mutta miehen mielestä edes nyt syksyllä ei voi, jotta oltaisiin tunti vaikka lounasravintolassa syyslomavkl-reissulla. Ap
Varatkaapa aika yksityiselle koirakouluttajalle. Kannattaa tehdä taustatyö hyvin sen suhteen, että löydätte kouluttajan joka osaa asiansa ja johon asiakkaat olleet tyytyväisiä. Tuo koira on jätetty kouluttamatta ja jos ei mies ole sitä osannut aiemmin kouluttaa niin ei onnistu ilman apua enää tässä vaiheessa. 8-vuotias koira on kyllä hyvin mahdollista kouluttaa, mutta osaavan ihmisen tarvii mukaan, miehesi ei sitä ole. Helpottaa huomattavasti omaakin elämää kun se koira osaa käyttäytyä.
Kaksikymmentä vuotta elämässä meni vastaavan koiranomistaja naisen kanssa. Koiria tosin oli monta...koiran elämäähän se oli. Eroa ja HETI!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä satutäti taas selittää? Ei mikään koira ole noin vaativa. Taitaa olla tekosyy sulle nyt päästä eroon miehestä, johon olet kyllästynyt.
Ei ole edes vaativimmasta päästä. Veljeni edesmennyttä koiraa ei voinut jättää iltaisin yksin edes tunniksi tai se pisti irtaimiston uuteen uskoon.
Kyllä vaan voi olla. Meilläkin on. Hoitoon ei voi viedä mihinkään, koska ei tottele ketään muita kuin meitä ja on iästään huolimatta täynnä intoa ja energiaa. Ei sen kanssa jaksaisi varmaan kukaan touhuta tarpeeksi ja sitten se saattaisi purkautua juurikin tavaroiden tuhoamisella. En luottaisi muiden ulkoilutettavaksi, koska ei pidä muista koirista ja jos ulkoiluttaja ei saa koiraa hallintaan ja joku tulee liian lähelle koiransa kanssa voi tulla kamalaa jälkeä.
Meille kuitenkin maailman rakkain ja ihanin otus, vaikka rajoittaakin elämää, niin en mistään hinnasta luopuisi.
Miksi näin hirveä aloitus on kruunattu. ☹️