varhaiskasvatus, katse työntekijöihin

Vierailija kirjoitti:

Olen huolehtinut lapselleni reppuun vaihtovaatteet ja varavaatteet, mukaanlukien ylimääräiset villasukat, sormikkaat, pipo ja kauluri. Olen tuonut asianmukaiset ja pyydetyt sadevarusteet ja huolehdin aina, että lapsella on tarpeeksi päällä. Kaikki lapsen vaatteet on nimikoitu. Palautan pyydetyt lomakkeet ja eskariläksyt ajoissa, varaan ajoissa hoitoajat netissä ja ilmoitan loma-ajat hyvissä ajoin etukäteen. Tuon lapsen aamulla aamupalan jälkeen, ja haen iltapäivällä kello kolme, vaikka se on vähän hankalaa omien töiden kannalta, mutta lapselle parempi. 

Lapseni on tavallinen, mukava tyttö, jonka kanssa ei ole ongelmia missään tilanteessa. Kaikesta tästä huolimatta minua on vastassa joko kaksi hymytöntä eskarin tätiä (kyllä, käytän teistä nyt tätä nimitystä) tai sitten jos on tuuria, niin se kiva varhaiskasvatusope. Nämä kaksi hymytöntä sihisevät päivänkulut hampaidensa lomasta, ja muistavat kertoa jos lapseni nenä on vuotanut ULKONA, tai jos hän ei oikein halunnut syödä kaikkea ruokaansa. He saattavat sättiä, että lapsella ei ollut pipoa, vaikka se sitten löytyy lokerikosta kun menen itse katsomaan. Heidän mielestään aina joku on pielessä ja jotain puuttuu, vaikka kun tarkastan itse, kaikki on kunnossa. Olen alkanut kokea, että tämä on jostain syystä henkilökohtaista, ja heidän takiaan olen alkanut odottaa että tämä vuosi olisi ohi, eikä meidän perheen tarvitsisi enää ikinä olla tekemisissä tämän varhaiskasvatuslaitoksen kanssa. 

Oletko antanut palautetta päiväkotiin tuosta? Se on ihan sallittua ja toivottavaa. Itse hoitajana sanon aina perheille että saa ja pitää sanoa palautetta, oli se mitä tahansa. Vain sillälailla voi hlökunta kehittää toimintaansa.

Tässä ketjussa on sopiva haaste kaikille, joilla on lapsi päiväkodissa:

https://www.vauva.fi/comment/52293760#comment-52293760

Vierailija kirjoitti:

Kirjaamista vaativat myös:

- Pedagoginen dokumentointi

- Neuvolaan lähtevät kuvaukset, kun lapsi täyttää vuosia

- S2-arviot jokaisesta vieraskielisestä

- Lastensuojeluun, sairaalaan, puheterapiaan, toimintaterapiaan, AAC-ohjaukseen jne. lähtevät kuvaukset

- Pedagogiset arviot esiopetukseen lähteville lapsille

- Yleisen tuen ja tehostetun tuen lomakkeet

- Kehityskeskustelukirjaukset

- Täydennyskoulutuksiin liittyvät tehtävät

- Opiskelijoiden ohjauslomakkeet

- Työkokeilijoiden arviolomakkeet

- Hankkeisiin liittyvät lomakkeet

- Palautteet erilaisista päivystyksistä

- Riskien arvioinnin lomakkeet

- Poistumisharjoituslomakkeet

jne jne

Eli todella paljon on opettajilla oikeasti vastuullaan. Kerran laskimme, että yhdestä s2-lapsesta voi olla kahdeksankin kirjattavaa lomaketta saman vuoden aikana, ja näissä osittain päällekkäistä tietoa.

Opettajan vikahan se ei ole, että tällaisia vaaditaan. Kirjauksia tarvitaan siksi, että tieto lapsesta ja hänen saamastaan kasvatuksesta ja tuesta säilyy ja siirtyy. Kun henkilökunta tai ryhmä vaihtuu, on tärkeää tietää, mitä kaikkea matkan varrella on jo tapahtunut ja tehty. Se on lapsen etu etenkin silloin, jos hän alkaa voida huonosti ja tarvitsee tukitoimia. Päällekkäisyydet pitäisi johdon kuitenkin tarkistaa ja karsia, sillä aikaa näiden tekoon ei nytkään riitä. Ryhmiin pitäisi saada apua siksi aikaa, kun jonkun on keskityttävä lomakkeisiin eikä lapsiin!

T. Vakaope

Entisaikaan tieto siirtyi suullisesti ihan riittävällä tasolla. Ja lapset voivat paremmin, kun lastentarhanopettajalla oli aikaa heille itselleen eikä aika mennyt papereiden parissa.

Itse olen johdolle joutunut kertomaan kun ei edes tervehditä lasta kun aamulla tulee päiväkotiin. Hoitajia ei kiinnosta yhtään mikään lasten kanssa tekeminen tai auttaminen. Johtaja vaan sanoi että ihmiset on erilaisia. Itsellä kyllä huono kuva hoitajista. N. 10 päiväkodista kokemusta. Useimmista kyllä löytynyt 1 reipaskin työntekijä, tosin harmillisesti harvoin oman lapsen ryhmästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua vituttaa johto, joka on munaton ja tyhmä. Mutta muuten olen ihan fine. Olen lopettanut kaiken yrittämisen, eikä kiinnosta yhtään mitä joku random vanhempi tai ”työkaveri” ajattelee. Menen sieltä Ali missä aita on matalin. Palkka kelpaa ja vessapaperit vessasta, sen eteen suostun olemaan paikalla jos en satu olemaan saikulla.

Muakin vituttaa lasteni päiväkodin johtaja, koska tämän surkean, vallanhimoisen vastuunpakoilijan takia kaikki järkevät, empaattiset työntekijät, jotka haluaisivat tehdä työnsä hyvin vaihtavat työpaikkaa. Ja toiseksi eniten vituttaa sun kaltaiset itsekkäät leipätyöläiset, jotka mahdollistavat näiden pysymisen virassaan niin, ettei systeemi pääse koskaan tervehtymään.

En minä välitä mikä sinua vituttaa. Huomenna palaan taas saikulta töihin vähäksi aikaa, ilman minkään näköisiä paineita. Enkä niitä paineita suostu ottamaan töissäkään harteilleni. Jos se ei riitä, olkoot riittämättä. Mutta vakituinen toimi minulla tosiaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.

Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.

Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.

Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.

Edes moni sijainen ei muutamien päivien tai viikkojen aikana välttämättä pääse perille siitä, että kuka ryhmässä on titteliltään mikäkin, saati että tietäisi mikä koulutus heillä on. Tältä pohjalta voisi miettiä, että ovatko ne tittelit ja koulutukset lopulta niin tärkeä asia kuin mitä tämän päivän "varhaiskasvattajat" esittävät niiden olevan.

Mitä ihmettä? Päiväkotihan pitää aktiivisesti yhteyttä perheisiin. On vanhempainiltaa, on viikkokirjettä, on kotisivuja, on viestittelyjä, on ryhmäopasta. Niissä henkilökunta esitellään ja kerrotaan, että Jaana on ryhmän vakaope ja Tero on sosionomi jne. Miten pöljinä te meitä vanhempia pidätte? Ei mulla ole ollut vaikeuksia saada opettajaa kiinni, jos olen lapseni asioista halunnut keskustella. Onhan heillä nyt sähköpostit ja puhelimetkin.

Tittelit eivät juuri näy arjessa ja koulutus ei näy käytännössä lainkaan arjessa. Joku kirje taas unohtuu pian jos sitä on edes luettu.

Tietenkin se titteli näkyy. Jos minulla äitinä on asiaa lapseni tilanteesta, minä otan yhteyttä hänen opettajaansa, joka hänen asioistaan vastaa. En keneenkään random tyyppiin.

Mitä tarkoitat ”random tyypillä”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?[/quote]

Kyllä ne pitäisi nykyään tehdä. Kuten myös vasut, ryhmävasut, kehkeytyvät opetussuunnitelmat, neuvolakaavakkeet, erilaiset havainnointi- yms. lippulaput, suunnitelmat ja toteumat.. Ilman, että näihin on yhtään kirjausaikaa, osittain puutteellisella koulutuksella. Lisäksi tietty teams-palaverit uniaikaan milloin mistäkin aiheesta, ja lisäksi pitäisi ehtiä katsoa liuta koulutusnauhoitteita työajan puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Missä kunnassa ei yksityistä valvota ?

Vierailija kirjoitti:

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Kyllä ne pitäisi nykyään tehdä. Kuten myös vasut, ryhmävasut, kehkeytyvät opetussuunnitelmat, neuvolakaavakkeet, erilaiset havainnointi- yms. lippulaput, suunnitelmat ja toteumat.. Ilman, että näihin on yhtään kirjausaikaa, osittain puutteellisella koulutuksella. Lisäksi tietty teams-palaverit uniaikaan milloin mistäkin aiheesta, ja lisäksi pitäisi ehtiä katsoa liuta koulutusnauhoitteita työajan puitteissa.

Käytännössä ei ilmeisimmin kuitenkaan tehdä, koska perhepäivähoitajat tosiaan käyvät jatkuvasti retkellä ja myös saattavat toimia spontaanisti siellä retkellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika hämmentävää että tuollainen hoitotätitoiminta on yhä sallittua. Luulin että kaikkien on pakko olla varhaiskasvattajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Missä kunnassa ei yksityistä valvota ?

Kenen heitä pitäisi istua valvomassa? Jonkun turhan paperinpyörittäjän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika hämmentävää että tuollainen hoitotätitoiminta on yhä sallittua. Luulin että kaikkien on pakko olla varhaiskasvattajia.

Tuollainen toiminta kuulostaa sata kertaa ihanammalta lapsille kuin joku ylhäältä byrokraattisesti johdettu ja tekemällä tehty varhaiskasvatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika pihalla siis olet. Päivitä tietosi. Perhepäivähoidossa täytyy tehdä vasut ja retkisuunnitelmat. Samoilla varhaiskasvatukselle laadituilla ohjeilla sielläkin on mentävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika pihalla siis olet. Päivitä tietosi. Perhepäivähoidossa täytyy tehdä vasut ja retkisuunnitelmat. Samoilla varhaiskasvatukselle laadituilla ohjeilla sielläkin on mentävä.

Siis mulla on takana työvuosia nyt 15v pph:na. Joten tietoa ja kokemusta on. En ole koskaan tehnyt vielä vasua. Koulutuksen olen kyllä saanut sen tekemiseen. Sehän menee näin, että periaatteessa se pitäisi olla, mutta käytännössä ei. Sitä ei vaadita ylhäältä päin, eikä vanhemmat ole sitä tahtoneet.

Olen yksityinen ja meidän toimintaa valvoo kunta. Mutta sieltä suunnalta ei tapahdu mitään, ikinä.

Meillä ei ole mitään lippulappujen täyttämistä tai teamsejä tai retkisuunnitelmia. Aika spontaanilla toiminnalla ja fiiliksellä mennään. Ainoat laput mitä teen on kerran vuodessa nlaan toimitettava "rasti ruutuun" kaavake, missä kysellään lapsen taitoja.

Toinen lappunen on kerran kuussa kunnalle lähetettävä, missä kerrotaan lapsen hoitopäivät (sen täyttö kestää noin minuutin). Eli Marika hoidossa 21pv/kk.

Olen myös joutunut tekemään omavalvontasuunnitelman (n 3v) sitten. Sen tein päivähoitopäällikön kanssa.

Että kyllä mulla tietoa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika pihalla siis olet. Päivitä tietosi. Perhepäivähoidossa täytyy tehdä vasut ja retkisuunnitelmat. Samoilla varhaiskasvatukselle laadituilla ohjeilla sielläkin on mentävä.

Siis mulla on takana työvuosia nyt 15v pph:na. Joten tietoa ja kokemusta on. En ole koskaan tehnyt vielä vasua. Koulutuksen olen kyllä saanut sen tekemiseen. Sehän menee näin, että periaatteessa se pitäisi olla, mutta käytännössä ei. Sitä ei vaadita ylhäältä päin, eikä vanhemmat ole sitä tahtoneet.

Olen yksityinen ja meidän toimintaa valvoo kunta. Mutta sieltä suunnalta ei tapahdu mitään, ikinä.

Meillä ei ole mitään lippulappujen täyttämistä tai teamsejä tai retkisuunnitelmia. Aika spontaanilla toiminnalla ja fiiliksellä mennään. Ainoat laput mitä teen on kerran vuodessa nlaan toimitettava "rasti ruutuun" kaavake, missä kysellään lapsen taitoja.

Toinen lappunen on kerran kuussa kunnalle lähetettävä, missä kerrotaan lapsen hoitopäivät (sen täyttö kestää noin minuutin). Eli Marika hoidossa 21pv/kk.

Olen myös joutunut tekemään omavalvontasuunnitelman (n 3v) sitten. Sen tein päivähoitopäällikön kanssa.

Että kyllä mulla tietoa on.

Voitko kertoa missä kunnassa työskentelet? 15v työhistoria ei kerro mulle mitään miten olen päivittänyt ammatillista osaamistasi. Perhepäivähoidon kuuluu olla nykyisin varhaiskasvatusta, eli suunnitelmallista toimintaa. Ei lapsiparkkitoimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla provo, kun esittelet itsesi sekä lastenohjaajana että "päiväkodin lh" eli lähärinä, jotka on kaksi aivan eri asiaa. Mutta jatkakaa toki kun alkuun pääsitte...

T. Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja eli lähihoitaja

Lh voi tarkoittaa sekä lähihoitajaa että lastenhoitajaa. Ja lastenohjaaja voi toimia varhaiskasvatuksen lastenhoitajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."

- - -

"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.

En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,

että olisin lasten kanssa."

- - -

"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.

Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.

Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.

Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.

Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.

Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""

- - -

"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "

- - -

"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.

- - - 

Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."

--

Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.

Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?

Emme tee, tai minä en ainakaan tee. Olen siis yks.pph. Me teemme päivän aikana kaikkea mukavaa. Kyselen yleensä lapsilta, että mitä olisi toiveissa. Yksi haluaa urheilemaan, toinen eväsretkelle, kolmas leikkipuistoon jne. Näitä sitten toteutamme.

Meillä ei ole kiirettä, yksityisenä pph:na ei tarvitse tehdä vasuja (eikä vanhemmat ole edes halunneet). Eli siis teen sen jos vanhemmat tahtovat.

Kannattaa oikeasti mietti myös perhepäivähoitoa vaihtoehtona. Mun luona on ainakin lapset viihtyneet vauvasta siihen eskariin asti hoidossa ja vanhemmat olleet tyytyväisiä.

Olin joskus päiväkodissa töissä ja vaihdoin pph:n hommiin. En kestänyt sitä touhua edes silloin (15v sitten) ja sama meno näyttää jatkuvan vielä pahempana.

Aika pihalla siis olet. Päivitä tietosi. Perhepäivähoidossa täytyy tehdä vasut ja retkisuunnitelmat. Samoilla varhaiskasvatukselle laadituilla ohjeilla sielläkin on mentävä.

Siis mulla on takana työvuosia nyt 15v pph:na. Joten tietoa ja kokemusta on. En ole koskaan tehnyt vielä vasua. Koulutuksen olen kyllä saanut sen tekemiseen. Sehän menee näin, että periaatteessa se pitäisi olla, mutta käytännössä ei. Sitä ei vaadita ylhäältä päin, eikä vanhemmat ole sitä tahtoneet.

Olen yksityinen ja meidän toimintaa valvoo kunta. Mutta sieltä suunnalta ei tapahdu mitään, ikinä.

Meillä ei ole mitään lippulappujen täyttämistä tai teamsejä tai retkisuunnitelmia. Aika spontaanilla toiminnalla ja fiiliksellä mennään. Ainoat laput mitä teen on kerran vuodessa nlaan toimitettava "rasti ruutuun" kaavake, missä kysellään lapsen taitoja.

Toinen lappunen on kerran kuussa kunnalle lähetettävä, missä kerrotaan lapsen hoitopäivät (sen täyttö kestää noin minuutin). Eli Marika hoidossa 21pv/kk.

Olen myös joutunut tekemään omavalvontasuunnitelman (n 3v) sitten. Sen tein päivähoitopäällikön kanssa.

Että kyllä mulla tietoa on.

Mitenniin käytännössä ei tarvii olla? Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma sanoo että Vasu laaditaan jokaiselle lapselle. Ootko sä näiden asiakirjojen ulkopuolella mistä syystä? Palveluntuottajana sinä olet vastuussa siitä että vasut laaditaan lapsille. Sitä ei perheiden tarvitse/pidä erikseen pyytää. Ja perhepäivähoitajana ryhmä on sen verran pieni että papereiden pyörittämiseen menee hyvin vähän aikaa, vaikka paperit tekee ja täyttää niinkuin kuuluu.

Olin opena 5vuotta. On tuskallista yrittää tehdä töitä hyvin kun töitä saa tehdä niska limassa, parasta yrittäen, mutta samalla kuitenkin saat vanhemmilta jatkuvasti tietoon epäkohtia, mille et yksin voi mitään. Valitettavasti tosi asia tämä, että osan työkaverin koulutus tai kasvatuksellinen osaaminen ei näkynyt missään. Muutaman vuoden jaksoin mutta paloin loppuun ja lähdin lukemaan uutta alaa.

Lapseni kertoi että hoitaja oli käskenyt hänet vessaan huutamaan pöntölle vessasanoja. Tyttöni oli sanojensa mukaan kerran sanonut sanan "pippeli" ja siitä hoitaja oli hermostunut kovasti.

Lapsi oli selkeästi ahdistunut tapahtuneesta. Turhaan menen hoitajalle itselleen taikka pomollekaan kertomaan, koska aiemman kautta olen oppinut, että jos mihinkään puutut, saat vihamiehiä niskaasi henkilökunnan puolelta. Enkä halua kurittaa lastani sillä että uskaltaa kotona asioista kertoa. En voi luottaa siihen etteikö suuttumus näkyisi myös lapseni kohtelussa.