varhaiskasvatus, katse työntekijöihin
Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle on nyt tehty erilaisia kysymyksiä, joissa työntekijät ovat tulleet avoimesti ulos kertoen lasten sekä vanhempien ärsyttävyydestä.
Tehdään oma ketju, jossa voit vanhempana tai vakan henkilökuntana tuoda esiin varhaiskasvatuksen henkilökunnasta löytyviä ärsyttäviä piirteitä.
Oma kokemukseni on, että monessa päiväkodissa asiat olisi paljon paremmin, jos henkilökunta keskittyisi tekemään työtään. Päivässä riittää aikaa päivittelyyn ja kaikesta kitisemiseen, mutta työolosuhteiden/ lasten hyvinvoinnin edistämiseen ei laiteta tikkuakaan ristiin vaikka työntekijänä siihen osittain pystyisi vaikuttamaan. Kun seuraavan kerran purnaatte porukalla miten paskaa kaikki on, niin koittakaa käyttää se aika rakentavammin hyödyksi vaikka miettien mitkä ratkaisut veisi asioita parempaan suuntaan. Terv. päiväkodin lh
Kommentit (209)
Meillä aina vihjattiin, kun tulin hakemaan lapsia, että ei ole sinunkaan näkynyt vähään aikaan ja että aina välillä ihan unohdan, että säkin oot olemassa. Mieheni hoiti lasten viennit ja haut pääasiallisesti, koska hänellä oli auto käytössä ja työskenteli opettajana, eli päivät olivat lyhyet toisin kuin minulla normitoimistotyössä bussimatkoineen. Että otti päähän se mulkoilu ja tekopirteällä äänellä ihmettely.
"Meillä aina vihjattiin, kun tulin hakemaan lapsia, että ei ole sinunkaan näkynyt vähään aikaan ja että aina välillä ihan unohdan, että säkin oot olemassa. Mieheni hoiti lasten viennit ja haut pääasiallisesti, koska hänellä oli auto käytössä ja työskenteli opettajana, eli päivät olivat lyhyet toisin kuin minulla normitoimistotyössä bussimatkoineen. Että otti päähän se mulkoilu ja tekopirteällä äänellä ihmettely."
Eihän tommonen ole asiallista käytöstä lainkaan!
Suuria eroja on alalla työskentelevien fiksuudessa.
"Vois kyllä sanoa, että loppujen lopuksi ne varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut ovat oikeastaan aika turhia. (En sanonut tuota🤫)
Lasten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen ja oppiminen on paljon kivempaa ja antoisampaa ja ne keskustelut vanhempien kanssa kyllä voisi pitää ilman sitä paperityötä."
Moni on kanssasi aivan samaa mieltä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."
- - -
"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.
En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,
että olisin lasten kanssa."
- - -
"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.
Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.
Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.
Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.
Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.
Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""
- - -
"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "
- - -
"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.
- - -
Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."
--
Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."
- - -
"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.
En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,
että olisin lasten kanssa."
- - -
"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.
Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.
Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.
Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.
Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.
Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""
- - -
"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "
- - -
"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.
- - -
Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä.
..
Mikä tuo päiväkodissa tehtävä oppilashuoltosuunnitelma pitää sisällään?
En tiennyt että sellainenkin teillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."
- - -
"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.
En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,
että olisin lasten kanssa."
- - -
"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.
Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.
Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.
Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.
Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.
Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""
- - -
"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "
- - -
"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.
- - -
Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."
--
Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.
Tekevätköhän perhepäivähoitajat myös retkisuunnitelmat, kun käyvät lähes joka päivä retkellä leikkipuistossa, metsässä, lähikirjastossa tms?
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Vierailija kirjoitti:
Hän myös on näitä "vanhan tavan kasvattajia", joka oikeasti uskoo että sillä ärisemisellä asiat muka etenisi.
Itse olet uuden tavan kasvattajia eli näitä jotka ovat lukeneet kirjasta, että kuri on haitaksi ja hommat hoituvat positiivisella vahvistamisella ja tunteiden sanoituksella?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Edes moni sijainen ei muutamien päivien tai viikkojen aikana välttämättä pääse perille siitä, että kuka ryhmässä on titteliltään mikäkin, saati että tietäisi mikä koulutus heillä on. Tältä pohjalta voisi miettiä, että ovatko ne tittelit ja koulutukset lopulta niin tärkeä asia kuin mitä tämän päivän "varhaiskasvattajat" esittävät niiden olevan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä tässä videossa on? Onko nykypäivänä siis jo perus komentaminen tai toruminen laskettavissa traumaattiseksi väkivallaksi?
Nasse-sedältäkin unohtui tuossa kukkaiskieli ja varsinkin sanoittaminen, joten hän on aivan kelvoton lapsia kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."
- - -
"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.
En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,
että olisin lasten kanssa."
- - -
"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.
Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.
Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.
Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.
Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.
Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""
- - -
"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "
- - -
"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.
- - -
Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä."
--
Tommonen retkisuunnitelma, ruokatilaus ja palaverikirjaus ovat kyllä tavattoman vaativia ja yllättävän paljon aikaavieviä. Täytyy oikeesti miettiä ja pohtia niitä joka kantilta.
Tulehan kokeilemaan millaista niitä on kirjata, kun yksi työntekijä on pukeutumassa, toinen auttamassa pukeutuvia lapsia ja sillä kolmannella on se yhden aikuisen siirtymätilanteessa vaativa lapsi ja hän siis kirjaa sitä retkisuunnitelmaa samalla. On näitä kirjattu, samalla kun houkutellaan sitä pöydän alle piiloutuvaa lasta tulemaan pois jne. Kysehän ei ole siitä, että olisivat vaativia, vaan siitä, että ne ovat täysin turhia verrattuna siihen, mihin voisit keskittyä sillä ajalla. Jos oikeasti työskentelisit alalla, niin ymmärtäisit kuinka kaikki turha keskeytyminen vuorovaikutukseta on oikeasti niiltä lapsilta pois. Se että mietitään juuri yhtä lasta ja sitä mitä hänelle kuuluu, ei sen sijaan ole turhaa.
Joissain päiväkodeissa on käytäntö, että jos on tiedossa jonkun lapsen poissaolo, niin et saa tilata samaa määrää ruokaa vaan ruokatilaus pitää katsoa päivittäin. Se vie aikaa. Ja on turhaa. Ruokaa tulee tismalleen saman verran vaikka se on tilattu 18 lapselle 21 sijaan.
Ja kyllä on aivan naurettavaa, että meidän pitää tiimipalaverissa vastata valmiisiin kysymyksiin ja kirjata ne ylös, kun oikeasti puhutaan lasten sellaisista asioista, joita ei saa tietoturvallisista syistä kirjata mihinkään ylös. Oikeasti saatetaan puhua, kuinka jostain lapsesta on soittanut asiantuntija x, jonkun lapsen vanhempi on esittänyt toiveen x, yksi lapsi tarvitsee kuvatuen asiaan x jne. Sitä oikeaa puhuttua asiaa et saa kirjoittaa ymmärrettävistä syistä, mutta sitten pitää vastata valmiisiin kysymyksiin ryhmästä ja kirjata ne ylös, vaikka ne ovat irrelevantteja asioita siinä vaiheessa kautta.
Mutta naureskele vaan, kuinka me päiväkodissa pidetään näitä turhina asioina, ja pidä edelleen niitä lasten oikeita asioita ihan rauhassa turhina asioina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Olin sijaisena päiväkodissa. Vähiten koulutetut hoitivat suurelta osin ulkoilun, noin 2 h aamupäivällä + iltapäivällä vielä tunti pari + myös lepohetken, noin vajaat 2 h nukkarissa. Tästä syystä en kovasti osaa surkutella vakaopettajien kiirettä."
- - -
"Lastentarhanopettajaksi kouluttauduin.
En ole keksinyt itse sitä, että nykyään minusta on tehty vakaope. Tai sitä, että vakaopena joudun vääntämään varhaiskasvatussuunnitelman raporttia sen sijaan,
että olisin lasten kanssa."
- - -
"Kuulin tapauksesta (en tiedä onko faktaa vai fiktiota varmuudella) missä päiväkodissa oli toiminut about pari kautta lastentarhanopettaja, joka oli ollut siihen astisen pk-historian mainioin ja tykätyin. Aivan loistava lasten kanssa joille riitti aina aikaa. Kaikki -vanhemmat, työkaverit ja ennenkaikkea lapsiryhmä oli oli tyytyväinen.
Tottakai tämä taitava kasvattaja napattiin isomman palkan perässä muihin hommiin.
Silloin oli kuulemma paljastunut, että kahdelta toimintakaudelta oli vasut (varhaiskasvatussuunnitelmat) tekemättä, tai niitä ei ainakaan ollut löytynyt mistään. Ei muistitikulta, koneelta, papereita, mistään.
Seuraava lto oli ollut lievässä shokissa tajuttuaan tämän, ennenkuin alkoi kyseiseen urakkaan pikapikaa. . . Yksikään vanhempi saati työkaveri ei ollut valittanut.
Lieneekö satua koko juttu? Ihan takuulla satua, mielestäni.
Eihän nyt ilman vasuja (seikkaperäisiä varhaiskasvatussuunnitelmia) voi mitenkään pärjätä edes välttävästi lastenhoitotyössä.""
- - -
"Kyllä niitä vasuja tarvitaan. Ja ne vasut eivät ole se työn kuormittavin osa, vaan aivan muut turhanpäiväiset kirjaamiset. Jokainen alalla tietää, että paljon muuta rasittavaa kirjattavaa kuin ne kaksi kertaa vuodessa pidetyt vasut. "
- - -
"Vasuja tarvitaan, okei. Mutta avaatko hieman mitä pitää sisällään nämä viittaamaasi "muut turhanpäiväiset kirjaamiset" sekä "muuta rasittavaa kirjaamista"? Kiinnostaisi varmaan alasta tietämätöntä. Kiitos.
- - -
Joka syksy esimerkiksi pitää tehdä päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma, ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, päiväkodin esiopetussuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Tämän lisäksi retkille pitää tehdä rerkisuunnitelma, efficat kirjata viikottain, ruokatilaukset tehdä, jokaisesta palaverista tehdä kirjaukset. Eivät kaikki varsinaisesti turhia ole, mutta vasu ja leops menevät kyllä heittämällä ohi tärkeydessä, sillä niissä mietitään juuri sitä yhtä lasta ja mitä hän tarvitsee. Päiväkodin omat ja ryhmien omat suunnitelmat pohjautuvat jo lakiin ja valtakunnallisiin ja kaupungin omiin suunnitelmiin, niin ovat kyllä oikeasti turhia ja aikaavieviä. Työssä, jossa kuitenkin suurin työ tapahtuu siellä lasten kanssa paikan päällä.
..
Mikä tuo päiväkodissa tehtävä oppilashuoltosuunnitelma pitää sisällään?
En tiennyt että sellainenkin teillä on.
Kuuluu esiopetukseen, koska esiopetus kuuluu perusopetuslain alle. Itseasiassa on hyvä asia, että esiopetuksessa on oppilashuolto, mutta on naurettavaa, että suunnitelma tulisi erikseen päivittää joka syksy.
Vierailija kirjoitti:
Tulehan kokeilemaan millaista niitä on kirjata, kun yksi työntekijä on pukeutumassa, toinen auttamassa pukeutuvia lapsia ja sillä kolmannella on se yhden aikuisen siirtymätilanteessa vaativa lapsi ja hän siis kirjaa sitä retkisuunnitelmaa samalla. On näitä kirjattu, samalla kun houkutellaan sitä pöydän alle piiloutuvaa lasta tulemaan pois jne.
Ennen vanhaan kun vielä sallittiin lasten fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen, olisi sitä pöydän alle piiloutujaa otettu vaan jalasta kiinni ja vedetty se pois sieltä. Ei olisi tarvinnut käyttää aikaa maanitteluun ja sen odotteluun, että lapsi itse suostuu tulemaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Edes moni sijainen ei muutamien päivien tai viikkojen aikana välttämättä pääse perille siitä, että kuka ryhmässä on titteliltään mikäkin, saati että tietäisi mikä koulutus heillä on. Tältä pohjalta voisi miettiä, että ovatko ne tittelit ja koulutukset lopulta niin tärkeä asia kuin mitä tämän päivän "varhaiskasvattajat" esittävät niiden olevan.
Mitä ihmettä? Päiväkotihan pitää aktiivisesti yhteyttä perheisiin. On vanhempainiltaa, on viikkokirjettä, on kotisivuja, on viestittelyjä, on ryhmäopasta. Niissä henkilökunta esitellään ja kerrotaan, että Jaana on ryhmän vakaope ja Tero on sosionomi jne. Miten pöljinä te meitä vanhempia pidätte? Ei mulla ole ollut vaikeuksia saada opettajaa kiinni, jos olen lapseni asioista halunnut keskustella. Onhan heillä nyt sähköpostit ja puhelimetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Edes moni sijainen ei muutamien päivien tai viikkojen aikana välttämättä pääse perille siitä, että kuka ryhmässä on titteliltään mikäkin, saati että tietäisi mikä koulutus heillä on. Tältä pohjalta voisi miettiä, että ovatko ne tittelit ja koulutukset lopulta niin tärkeä asia kuin mitä tämän päivän "varhaiskasvattajat" esittävät niiden olevan.
Mitä ihmettä? Päiväkotihan pitää aktiivisesti yhteyttä perheisiin. On vanhempainiltaa, on viikkokirjettä, on kotisivuja, on viestittelyjä, on ryhmäopasta. Niissä henkilökunta esitellään ja kerrotaan, että Jaana on ryhmän vakaope ja Tero on sosionomi jne. Miten pöljinä te meitä vanhempia pidätte? Ei mulla ole ollut vaikeuksia saada opettajaa kiinni, jos olen lapseni asioista halunnut keskustella. Onhan heillä nyt sähköpostit ja puhelimetkin.
Tittelit eivät juuri näy arjessa ja koulutus ei näy käytännössä lainkaan arjessa. Joku kirje taas unohtuu pian jos sitä on edes luettu.
Vierailija kirjoitti:
"Vois kyllä sanoa, että loppujen lopuksi ne varhaiskasvatussuunnitelmat ja muut ovat oikeastaan aika turhia. (En sanonut tuota🤫)
Lasten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen ja oppiminen on paljon kivempaa ja antoisampaa ja ne keskustelut vanhempien kanssa kyllä voisi pitää ilman sitä paperityötä."
Moni on kanssasi aivan samaa mieltä,
Tiedän. Työntekijät pitäisi olla lasten kanssa ei papereiden parissa. Mihin sitä opettajan koulutusta tarvitsee? Kaavakekurssitus se riittää. Suunnitteluaikaakan ole niin ei voi suunnitella.
Kirjaamista vaativat myös:
- Pedagoginen dokumentointi
- Neuvolaan lähtevät kuvaukset, kun lapsi täyttää vuosia
- S2-arviot jokaisesta vieraskielisestä
- Lastensuojeluun, sairaalaan, puheterapiaan, toimintaterapiaan, AAC-ohjaukseen jne. lähtevät kuvaukset
- Pedagogiset arviot esiopetukseen lähteville lapsille
- Yleisen tuen ja tehostetun tuen lomakkeet
- Kehityskeskustelukirjaukset
- Täydennyskoulutuksiin liittyvät tehtävät
- Opiskelijoiden ohjauslomakkeet
- Työkokeilijoiden arviolomakkeet
- Hankkeisiin liittyvät lomakkeet
- Palautteet erilaisista päivystyksistä
- Riskien arvioinnin lomakkeet
- Poistumisharjoituslomakkeet
jne jne
Eli todella paljon on opettajilla oikeasti vastuullaan. Kerran laskimme, että yhdestä s2-lapsesta voi olla kahdeksankin kirjattavaa lomaketta saman vuoden aikana, ja näissä osittain päällekkäistä tietoa.
Opettajan vikahan se ei ole, että tällaisia vaaditaan. Kirjauksia tarvitaan siksi, että tieto lapsesta ja hänen saamastaan kasvatuksesta ja tuesta säilyy ja siirtyy. Kun henkilökunta tai ryhmä vaihtuu, on tärkeää tietää, mitä kaikkea matkan varrella on jo tapahtunut ja tehty. Se on lapsen etu etenkin silloin, jos hän alkaa voida huonosti ja tarvitsee tukitoimia. Päällekkäisyydet pitäisi johdon kuitenkin tarkistaa ja karsia, sillä aikaa näiden tekoon ei nytkään riitä. Ryhmiin pitäisi saada apua siksi aikaa, kun jonkun on keskityttävä lomakkeisiin eikä lapsiin!
T. Vakaope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Edes moni sijainen ei muutamien päivien tai viikkojen aikana välttämättä pääse perille siitä, että kuka ryhmässä on titteliltään mikäkin, saati että tietäisi mikä koulutus heillä on. Tältä pohjalta voisi miettiä, että ovatko ne tittelit ja koulutukset lopulta niin tärkeä asia kuin mitä tämän päivän "varhaiskasvattajat" esittävät niiden olevan.
Mitä ihmettä? Päiväkotihan pitää aktiivisesti yhteyttä perheisiin. On vanhempainiltaa, on viikkokirjettä, on kotisivuja, on viestittelyjä, on ryhmäopasta. Niissä henkilökunta esitellään ja kerrotaan, että Jaana on ryhmän vakaope ja Tero on sosionomi jne. Miten pöljinä te meitä vanhempia pidätte? Ei mulla ole ollut vaikeuksia saada opettajaa kiinni, jos olen lapseni asioista halunnut keskustella. Onhan heillä nyt sähköpostit ja puhelimetkin.
Tittelit eivät juuri näy arjessa ja koulutus ei näy käytännössä lainkaan arjessa. Joku kirje taas unohtuu pian jos sitä on edes luettu.
Tietenkin se titteli näkyy. Jos minulla äitinä on asiaa lapseni tilanteesta, minä otan yhteyttä hänen opettajaansa, joka hänen asioistaan vastaa. En keneenkään random tyyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ymmärtämättömyyden ja arvostuksen puute, joka näissäkin viesteissä näkyy, on yksi iso tekijä, jonka takia ensi kevään jälkeen vakassa on taas yksi koulutettu, työlleen kaikkensa antanut ammattilainen vähemmän.
Teillä vanhemmilla on harvoin oikeaa tietoa siitä, kuka siellä päiväkodissa on koulutettu, kuka ei. Totuus on, että suuri osa pk-seudun vakaopettajista ja lastenhoitajista on nykyään kouluttamattomia. Se taatusti näkyy toiminnassa.
Itse olen saanut tarpeekseni. Vaikka saan positiivista palautetta lapsilta, vanhemmilta ja silloin tällöin myös esimieheltä, ei se enää riitä. Joka keväiset kukat ja kortit toki lämmittää. Työn vaativuus, vastuu jota työssäni koen eivät mitenkään kompensoi palkan ja yleisen arvostuksen kanssa. Perheeni on joutunut maksamaan liikaa työstäni. Kun ei enää jaksa panostaa tarpeeksi omiinsa ja illat menee seuraavan päivän valmisteluun tai asioiden kirjaamiseen, on pakko tajuta, että vain idiootti tekee tätä työtä.
Katsokaas vanhemmat seuraavaksi itse sinne peiliin ja miettikää mitä voitte tehdä paremmin omassa kasvatustyössänne. Se tekemättömyyden nimittäin näkyy teidän lapsissa.
Voi kiitos taas tästäkin. Tässä on syy, miksi en luota yhteenkään päiväkodin työntekijään enää. Kasvotusten ollaan tekohymy korviin asti, mutta kun selän kääntää, alkaa supina. Meillä on kolme lasta ikähaarukalla 5-12. Takana on siis pitkä kokemus päivähoidosta, sen huonoista ja hyvistä puolista ja lukemattomista eri työntekijöistä.
Iso osa vanhemmista tekee lastensa kanssa parhaansa, ja silti voi olla niin että palautteissa keskitytään äidin unohtamiin kurahousuihin ja vasuajan varaamisen vaikeuteen. Aivan kuin me vanhemmat olisimme kaikki kotona nauttimassa omasta rauhasta päivästä toiseen, eikä meillä olisi omia työpaikkoja, vaihtuvia työaikoja ja työnkuvia, stressiä, hajoilevia autoja, muita lapsia koulussa tai vauva kotona (näitä kommentteja voi kirjoittaa myös perheen isä, huom).
Meiltä odotetaan sitä, että jokainen osaa kasvattaa lapsensa päiväkotikelpoiseksi, samoin sitä, että hoidamme omat työmme mallikelpoisesti, halvalla ja valittamatta, sekä sitä, että nousemme yhdessä rintamassa vaikuttamaan päättäjiin että juuri päiväkotien henkilöstön tilanne paranisi.
Oletteko koskaan itse katsoneet peiliin ja miettineet, miksi vanhemmat eivät yhtenä rintamana ole puolustamassa teitä ja korostamassa työnne tärkeyttä? Voisiko olla niin, että vanhemmat eivät arvosta, koska syytä ei ole tarpeeksi? Luuletteko, että meistä vanhemmista jotka parhaamme teemme, nimikoimme vaatteet ja muistamme kaiken ajoissa ja joiden lapsi kyllä osaa käyttäytyä (on jopa huomaamaton, hiljainen sopeutuja), on ihanaa lukea että kaikki syy on aina vanhemmissa? Valittakaa itse eteenpäin, ajakaa itse yhtenä rintamana omaa työhyvinvointianne. Se heijastuu sitten aikanaan työhön, sitten lapsiin, ja lopulta aitona kiitoksena vanhemmilta.
ps. En ole vuosiin lahjonut teitä jouluisin tai keväisin. En halua, sillä en koe että yksikään teistä olisi yhtään toista ammattikuntaa speliaampi. Ja koska 10 vuoden aikana olen lukenut niin monta haukkua meistä vanhemmista, että en koe minkäänlaista halua ilahduttaa.