Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ole seurustellut koskaan, epäilyttää...
15.12.2014 |
Tapailen kolmekymppistä miestä, joka ei ole seurustellut koskaan. Pisin tapailu on kuulemma kestänyt 3-4 kuukautta. En haluaisi olla ennakkoluuloinen, mutta tämä tieto herätti paljon ajatuksia. Onko miehessä joku vika, kun ei ole kelvannut kenellekään? Tämä on kieltämättä aika typerä ajatus, enkä tosissani usko, että mitään suurta vikaa hänessä olisi. Huonolla tuurilla ei vain kohtaa ketään, jonka kanssa haluaisi suhdetta. Tosin mies on itse kuulemma se, joka olisi usein halunnut jatkaa, nainen ei. Joka tapauksessa itse en ole vielä parin kuukauden aikana huomannut mitään outoa. Tosin näemme melko harvoin, sillä asumme kaukana toisistamme.
Enemmän mietin sitä, miten hukassa ensimmäisessä parisuhteessa saattaa olla. Itse olen oppinut muutaman aiemman pitkän suhteeni aikana aivan valtavasti sekä itsestäni että parisuhteessa olemisesta ja toisen kanssa asumisesta ylipäätään, ja odotukseni suhdetta kohtaan ovat nyt hyvin erilaiset kuin nuorempana ja tietämättömänä. Pohdin, että tuleeko siitä oikeasti ongelmia, että miehelle mitään vastaavia oivalluksia ei ole päässyt syntymään. En ole varma miten se tulee toimimaan, kun toinen vasta ns. "opettelee" olemaan parisuhteessa.
Kellään kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (86)
Omia pelkojaan ap maalailee. Siis kun hän itse on "mokaillut" aikaisemmin omissa suhteissaan, niin pelkää, että mies ei kestä tulevia vastoinkäymisiä. Miehestä pitäisi olla hänelle vastusta/miehellä pitäisi olla kykyjä kestää riitelyä ja leipääntymistä. Menneiden suhteiden kaikua?
Ja joku kirjoittaa samalla ajatuksella kuin ap, on todelle kliinistä:
On ihan todellinen fakta, että aiemmista parisuhteista on todella paljon hyötyä uusissa suhteissa. Parisuhteet usein muokkaavat ihmistä joustavammaksi, kehittävät kykyä esim. ratkaista riitoja, ja muutenkin antavat oikeampaa kuvaa siitä, millaista seurustelu yleensä on.
+ toinen täysin samasta kokemuksesta päinvastoin:
Voiko muka edellisestä naisesta oppimaansa hyödyntää seuraavassa suhteessa???. Minut se on aina ajanut kuilun partaalle.
Kyllähän monet (en nyt väitä että ap) kantavat edellisen suhteen/suhteiden taakkaa nykysuhteissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 14:15"]
Toivottavasti joku jättää AP:n joskus jonkun yhtä merkityksettömän jutun vuoksi. Ja toivottavasti tämä nykyinenkin löytää paremman naisen, siis sellaisen joka ei ole tuomitsemassa etukäteen. Pokaa AP varattu, se on ainakin seurustellut. Ansaitsisitte varmasti toisenne.
[/quote]
Pakko olla samaa mieltä.
Miehenä pidän hyvänä asiana sitä, jos nainen ei ole epäonnistunut useissa suhteissa vaan on sitten ollut itsekseen.
Mies
Mieheni oli täysin kokematon naisten suhteen ennen minua, ei seurustelua takana, neitsyt. Viitisen vuotta myöhemmin en voi sanoa että olen koskaan tavannut parempaa :) Ei ole vaan miehelle sattunut ketään kohdalle eikä ole kiinnostunut hyppäämään heti pätkäsuhteisiin, kannattaa ilman muuta yrittää!
Nimim. Pian naimisiin!
Miksi tuo on este? Itsekin aloin seurustelemaa miehen kanssa, joka ei ole koskaan ennen seurustellut, ja oli myös neitsyt. Yhdessä 6v. Älä nyt ainaskaa tuon asian takia jätä yrittämättä.
Kerran pyärin erään lakimiehen kanssa, joka yli kolmekymppisenä myöskään ei ollut seurustellut koskaan. Komea, varakas, urheilullinen ja älykäs. Mutta aivan täysin tunnevammainen ja kyvytön huomioimaan toista parisuhteessa. Päätin, ettei minulla ole halua tai kärsivällisyyttä alkaa opettamaan vanhaa koiraa uusille tavoille. Siinä on jollekin sitten ihan kunnon työsarka edessä. Yleensä jo alta parikymppisenä pääsee "maistelemaan" parisuhdetta ja pikkuhiljaa oppii siihen liittyviä asioita. Usein myös näillä ei-seurustelleilla on utopistisia käsityksiä parisuhteesta tai partnerista. Suoraan siis: Omasta mielestäni on omituista, ettei noinkaan vanha ihminen koskaan olisi seurustellut. Lyhyet suhteet kielivät kyvyttömyydestä sitoutua. Poikkeuksia aina on, mutta tää vain omaan kokemukseen perustuneita huomioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei ollut seurustellut kunnolla ennen mua. Tavattiin vähän alle kolmikymppisinä. Sellaisia lyhyitä suhteita hänellä oli ollut muutama. Itselläni oli yksi pitkä suhde ja muutamia virityksiä myöskin takana. Meistä kumpikaan ei ollut sen tyyppinen, että oltaisi haluttu leikkiä kotia jokaisen seurustelukumppanin kanssa. Nyt ollaan oltu 8 vuotta naimisissa, kaksi ihanaa lasta ja ollaan onnellisia edelleen. Ei kaikki tarvitse käytännön harjoittelua pystyäkseen tasapainoiseen suhteeseen sitten kun se oikea löytyy.
Miehillä on tosiaa hankala saada naista nettitreffeiltä. Itse kokeilun mielessä tein naisen profiilin, joka oli myös kuvaton. Viestejä vaan sateli, ja siitä olisin voinut valita jonkun. Miehenä on turha haaveila, että joku nainen tekee aloitteen, kun on harva nainen edes vastaa minulle, kun teen aloitteen. ;/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä kirjoittajalla on hyvä pointti. Olen itse 156cm pitkä nainen eli pieni kuin mikä, ja minäkin haluan miehen joka on vähintään 180cm. Itseasiassa kaikki mieheni ovat olleet lähemmäs 190cm pitkiä. En tiedä mikä siinä on.
Mitä jos menisit sinne tonttumaahan ja jätät noi oikeat miehet oikeille naisille. Ääliö!
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 15:44"]Voiko muka edellisestä naisesta oppimaansa hyödyntää seuraavassa suhteessa???. Minut se on aina ajanut kuilun partaalle.
[/quote]
Jotain on jäänyt sitten huomaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisissa 3-4 kuukauden suhteissa saattaa oppia jopa enemmänkin ihmisistä kuin pitkässä parisuhteessa. Etenkin, jos on ennakkoluulottomasti ja avoimesti ollut suhteissa mukana. Tuohan ei ole mitenkään outoa tänä päivänä ja kolmekymppinen vasta. Vakiintumisvaihe lähestymässä.
Vaihtoehtoinen näkökulma:
Onko ap itse laadukasta ja sitoutuvaa seurusteluaínesta?
Ap on epäonnistunut aikaisemmissa suhteissaan. Siis ainakin 2 pitkää suhdetta ap onnnistunut pilaamaan, kun taidot eivät ole riittäneet niin pitkälle, että parisuhteet olisivat jatkuneet, vaan suhteet ovat kaatuneet riitelyyn, leipiintymiseen ja epärealistisiin odotuksiin.
Lyhytjänteisyyttä?
Harjoittelusuhteita?
Etsitäänkö jo tässä vaiheessa syytä takataskuun lopettaa suhde tulevaisuudessa, jos suhteen alkuhuuma haihtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 19:05"]
Itse olen vajaa 40 -vuotaias mies, enkä ole eläessäni asunut samankaton alla naisen kanssa. Surkeinta on, ehkä se, että huomaan tulleeni hieman krantuksi, mutta luultavasti sama vika on, myös heillä, jotka ovat jo useammankin kanssa "ehtineet" seurustella ja päätynyyt aina yhteisen katon alle. - Ei kai sitä kukaan tahallaan huonompaankaan halua vaihtaa? - Toisnaan olen miettinyt, että mkiksiolen edelleen sinkku. Miksi minulla ei ole "natsannut"? onko syy se, että olen liian omatoiminen? Ja päivä -päivältä mahd, myös enempi itsekeskeinen?
En tiedä, mihin oikeastaan tarvitsisin parisuhteen. - Toisaalta haluan ajatella, että se voisi vielä ntaa enemmän, kuin, mitä uskallan ajatellakaan. Mutta on sen löytäminen "hieman" vaikeaa. Olen töissä ja tuntuu, että kaikki naiset, joihin huomaan kokevani "hieman" enemmän vetoa ja kiinnostusta asuvat toisella puolella suomea. - Kun taas täällä syrjemmässä taas on enempi yksinäsiä miehiä. - Toisaalta ei minulla paljoa ole heidän, -näiden miesten- kanssa, mitään tekemistä.
Olen tehnyt omasta elämästä niin eristäytynyttä, tai sitten se on vain päätynyt sellaiseksi; päivät ja yöt kulluu. Luultavasti liiaksi töiden tekoa, väliaikoina jatko-opiskelua (väikkärin vääntämistä) lenkkelilyä ladulla ja kesäisin enempi itsekseen juoksemista, harvemmin seurassa. Matkustelen kauemmaksi ulkomaille, jonnekin , tai sitten "vain" läheisten (veljen, siskon tai vanhempien) pariin. Satunnaisesti kummilasten tai heidän vanhempien luo ja vanhojen opiskelukavereitten kanssa tapaamisa. Tai sitten lähden kotoani pois tavatakseni alani kolleegoita laajemmin, seminaareissa tms.
Katselin pari, ehkä viikkoa sitten itsekseni Uneton Seatlesissa nimisen leffan ja mietin taas, että kuinka kaukana asuvaa naista uskaltaisin lähestyä, esimerkiksi netin seuranhakupalvelu- sivuston kautta ilman, että naisen ensimmäinen ajatus on, että olen hakemassa vain "hetken" tai korkeintaan pidennetyn viikonvaihteen huumaa. Tai kokee, että minä olen vain saamaton lssukka, joka huhuilee yksikseen, epätoivoisesti omassa "kopissaan."
[/quote]
LOL
" En haluaisi olla ennakkoluuloinen, mutta tämä tieto herätti paljon ajatuksia. Onko miehessä joku vika, kun ei ole kelvannut kenellekään?"
Klassinen naisen ennakkoluulo. Miehet haluavat naisen jolla on mahdollisimman vähän suhdetaustaa jotta hän olisi mahdollisimman "koskematon" ja "puhdas". Nainen taas haluaa miehen jolla on suhdetaustaa jotta hän osoittaisi ettei ole sitoutumiskammoinen, jotta hän osaa olla suhteessa ja jotta hänet on jo hieman kesytetty ja koeajettu jonkun muun toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 20:44"]
Mulla on ollut elämäni aikana kuuden vuoden suhde, neljän vuoden suhde ja viiden vuoden suhde. Kaksi lasta. Lyhyempiä suhteita lukuisia sinkkuaikoina. Olen 37v. Tunnen mutta en ole lutka. Mieheni mielestä olen maailman paras suihinottaja. Epäilisin jotain ongelmaa miehessä jolla ei ole mitään historiaa.
[/quote]
Et ole kestänyt missään suhteessä edes 7 vuoden kriisiin saakka :D.
Ap:lle, eikös se seurustelun tarkoitus ole selvitellä omia ja toisen tunteita ja yhteensopivuutta.
Täysi mutuarvaus, mutta kyseessä lienee kiltin miehen syndrooma. Kun on ollut liian kunnollinen niin ei ole kiinnostanut.
Mutta tosipuheille, jos jaksat seurustella yli sen 4 kk niin varmasti se miehen "huono" ominaisuus selviää. Paljastuuko joku pimeä puoli vai mitä.
En ole seurustellut koskaan. Ikää abouttiarallaa 30. Olen kaikin puolin erittäin hyvä, ellen täydellinen. Kukahan mahtaa olla Se onnekas nuori nainen joka minut saa napattua? Täydellisyys odottaa löytäjäänsä!
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:31"]Täysi mutuarvaus, mutta kyseessä lienee kiltin miehen syndrooma. Kun on ollut liian kunnollinen niin ei ole kiinnostanut.[/Quote]
Tuo on se yleisin ongelma. Nuori mies ei pariudu automaattisesti, jos vain haluaa, vaikka naiset usein päättelevät omasta kokemuksestaan niin. Ne ujot ja turvallisuushakuiset naiset, jotka lopulta sitouttavat nuo "kiltin miehen syndroomaiset" eivät yleensä ole aktiivisia asiassa ennen 25-30 vuoden ikää. Heillä on ehkä joku kokeilu tai pari suositun miehen kanssa, mutta ne ovat osoittautuneet pettymykseksi. Ja normaalin nuoren naisen mielestä "kiltti" mies on mitääntekemätön nössykkä.
Nuo ujot miehet eivät uskalla lähestyä ujoja naisia tavoilla, joka saisi naisen ihastumaan - tai edes tajuamaan, että mies on kiinnostunut. Jossain vaiheessa sitten luonto ajaa aratkin tikanpoikaset puuhun, nuo naiset heräävät miettimään lisääntymistä ja pakottautuvat uskaltamaan myöntyä vikittelyihin ja nuo miehet saavat hieman itseluottamusta, tekevät aloitteen ja parit sitoutuvat. Usein nuo ihmiset sitoutuvat lopullisesti tai ainakin siksi aikaa, että lapset kasvavat isoiksi.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:35"]
En ole seurustellut koskaan. Ikää abouttiarallaa 30. Olen kaikin puolin erittäin hyvä, ellen täydellinen. Kukahan mahtaa olla Se onnekas nuori nainen joka minut saa napattua? Täydellisyys odottaa löytäjäänsä!
[/quote]
Jos jäät passiivisesti odottamaan nappaajaa, veikkaan, että onnesi lykkääntyy vanhainkotiin. Siellä on niin raju naisylivoima, että varmaan joku "nuori" kokeilee onneaan. Jos et ole siirtynyt luvuksi niihin tilastoihin, jotka kertovat naisten määräylivoimasta.
Mutta tuossa iässä sinulla on hyvät mahdollisuudet saada vastakaikua omalle aloitteelle, jos kohdistat ne kaltaisiisi rauhallisiin naisiin. Ja omanikäisiin sellaisiin.
No jätä nyt jo se sika. Kyllä siinä täytyy olla jotain vakavaa vikaa, kun olet sen jo päättänytkin.
(Toivottavasti se mies oikeasti löytäisi jonkun paremman kuin AP tai vastaavat.)
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 13:45"]No jätä nyt jo se sika. Kyllä siinä täytyy olla jotain vakavaa vikaa, kun olet sen jo päättänytkin.
(Toivottavasti se mies oikeasti löytäisi jonkun paremman kuin AP tai vastaavat.)
[/quote]
Eli siis jonkun, joka ei hakemalla hae vikpja toisesta.
Alue: Aihe vapaa
Enemmän minua epäilyttäisi lähteä suhteeseen osapuolen kanssa, jolla vaikka useita hajonneita avioliittoja takana. Esim. vaikka tyyppiä Mikael Jungner, joka lähtee suhteesta siinä vaiheessa, kun rakastumisvaiheesta pitäisi siirtyä elämään parisuhteen arkea. Tai sitten nämä aina nuorempaa painosta etsivät, kuten kolmatta kertaa naimisissa oleva Antti Rinne.