Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
Lääkiksen valmennuskurssi maksaa noin 1800 e (keskimäärin). Ei se minusta ole hirveä määrä rahaa.
Enkä tunne yhtäkään köyhän lasta, joka kävisi töissä. Miksi kävisi, kun sossusta saa kaiken, lukiokirjoja myöten
[/quote]
Tuota, 1800 euroa on jonkun kuukausipalkka. Niin että kyllä se jollekin on paljon rahaa. Mutta kaikkihan on suhteellista. Jos on tottunut siihen että pappa betalar aina kaiken, niin eihän vajaat pari tonnia tietenkään tunnu missään. Lisäksi tiedän monta köyhemmän perheen lasta, jotka ovat opiskelun ohessa töissä. Toisekseen missähän kunnassa sosiaalitoimi maksaa lukion kurssikirjat?
Mutta se, että kaikki olisivat täsmälleen samalla viivalla aloittaessaan oman elämänsä rakentamista ei varmasti voi koskaan olla mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä koulutus on suurempi todennäköisyysmittari kuin rikkaus.
Ainakin yhdessä asiassa köyhät ovat maailmanmestareita; selittelyssä!
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
[/quote]
Jos keskustelun otsikko on rikkaiden lapset menestyvät todennäköisemmin, niin siinä niitä syitä. Mitä jos oikeasti lähdettäisiin samalta viivalta, niin tuskinpa menestyisivät yhtään sen paremmin. Kuten nuo Pisa-tulokset osoittaa, suomenruotsalaiset kiilaavat suomalaisten ohi positiivisen syrjinnän ja kiintiöiden avulla esimerkiksi, suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
[/quote]
Paitsi, että rikkaiden ja korkeakoulutettujen lapset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin köyhien (näitä käsitelty jo 70-luvulla H.-J. Eysenckin toimesta). Eli ei lähdettäisi silloinkaan samalta viivalta.
[/quote]
Sinä olet niin tyhmä että et edes ymmärrä mitä samalta viivalta lähteminen tarkoittaa. Lyön vaikka miljoonasta vetoa, että löydän köyhistä siitä massasta jos me hakemalla haetaan yhtä monta ja älykkämpää lasta kuin rikkailla on ja niitä on määrällisesti vielä helvetin paljon enemmän.
Koska he eivät lähde olosuhteiden tai muiden asioiden takia samalta viivalta, jää heidän älykkyys ja potentiaali käyttämättä monta kertaa. Jos kaikki köyhien älykkäät lapset kilpailisivat samoista yliopistopaikoista, niin rikkaiden lapsilla olisi tuhat kertaa vaikeampi päästä kouluihin, jos edes pääsisivät. Tilanne varmasti sopii rikkaille hyvin, kun köyhien älykkäät lapset eivät kilpaile samoista työ tai opiskelupaikoista syystä tai toisesta, tilannetta ei haluta tasoittaa niin paljon köyhille, että tämä tulisi ikinä mahdolliseksi.
[/quote]
Ymmärrätkö tippaakaan tilastomatematiikkaa? Puhutaan todennäköisyyksistä.
Pohditaan kokonaisväestöä (noin 5,5 miljoonaa ihmistä) ja oletetaan, että tästä joukosta yli ÄO 130 on 2 %:lla, joka on myös tilastollinen fakta 15 pisteen keskihajonnalla. Tämä vastaa 110 000 henkilöä.
Tarkastellaan seuraavaksi rikkainta prosenttia eli noin 55 000 henkeä. Oletetaan esimerkin vuoksi, että tästä porukasta yli ÄO 130 on 20 %:lla, joka on kutakuinkin linjassa tutkimusten välillä. Absoluuttisena määränä tämä on 11 000 henkeä.
Tarkastellaanpa nyt sitä yli ÄO 130:n porukkaa. Heitä on yhteensä 110 000, joista 11 000 eli 10 % kuuluu rikkaimpaan prosenttiin. Eli korkea ÄO 130 antaa keskimääräistä 10-kertaisesti suuremman todennäköisyyden päätyä rikkaimpaan prosenttiin.
Ymmärsitkö?
[/quote]
Mistä sinä noi luvut revit, perseestäsikö? Minusta voitaisiin ihan hyvin ruveta mittamaan ihmisten älykkyyttä, siinä pelissä rikkaiden vanhemmat häviävät 100-0 olipa keskimääräisesti asia miten hyvänsä, jos määrällisesti niitä älykkäitä ja älykkäämpiä löytyy köyhistä 1000 tai kymmenen tuhatta kertaa enemmän kuin rikkaista.
[/quote]
Et tainnut tajuta vieläkään. Luovutan: lusikka-kauha.
Arvomaailma, asenteet ja kunnianhimo periytyvät. Raha ja suhteet ovat tietysti hyvä apu, mutta Suomessa ei niillä tutkintoja osteta. Jokainen esim lääkikseen/oikikseen hakeutuva joutuu itse tekemään kovan työn päästäkseen sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 13:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
[/quote]
Jos keskustelun otsikko on rikkaiden lapset menestyvät todennäköisemmin, niin siinä niitä syitä. Mitä jos oikeasti lähdettäisiin samalta viivalta, niin tuskinpa menestyisivät yhtään sen paremmin. Kuten nuo Pisa-tulokset osoittaa, suomenruotsalaiset kiilaavat suomalaisten ohi positiivisen syrjinnän ja kiintiöiden avulla esimerkiksi, suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
[/quote]
Paitsi, että rikkaiden ja korkeakoulutettujen lapset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin köyhien (näitä käsitelty jo 70-luvulla H.-J. Eysenckin toimesta). Eli ei lähdettäisi silloinkaan samalta viivalta.
[/quote]
Sinä olet niin tyhmä että et edes ymmärrä mitä samalta viivalta lähteminen tarkoittaa. Lyön vaikka miljoonasta vetoa, että löydän köyhistä siitä massasta jos me hakemalla haetaan yhtä monta ja älykkämpää lasta kuin rikkailla on ja niitä on määrällisesti vielä helvetin paljon enemmän.
Koska he eivät lähde olosuhteiden tai muiden asioiden takia samalta viivalta, jää heidän älykkyys ja potentiaali käyttämättä monta kertaa. Jos kaikki köyhien älykkäät lapset kilpailisivat samoista yliopistopaikoista, niin rikkaiden lapsilla olisi tuhat kertaa vaikeampi päästä kouluihin, jos edes pääsisivät. Tilanne varmasti sopii rikkaille hyvin, kun köyhien älykkäät lapset eivät kilpaile samoista työ tai opiskelupaikoista syystä tai toisesta, tilannetta ei haluta tasoittaa niin paljon köyhille, että tämä tulisi ikinä mahdolliseksi.
[/quote]
Ymmärrätkö tippaakaan tilastomatematiikkaa? Puhutaan todennäköisyyksistä.
Pohditaan kokonaisväestöä (noin 5,5 miljoonaa ihmistä) ja oletetaan, että tästä joukosta yli ÄO 130 on 2 %:lla, joka on myös tilastollinen fakta 15 pisteen keskihajonnalla. Tämä vastaa 110 000 henkilöä.
Tarkastellaan seuraavaksi rikkainta prosenttia eli noin 55 000 henkeä. Oletetaan esimerkin vuoksi, että tästä porukasta yli ÄO 130 on 20 %:lla, joka on kutakuinkin linjassa tutkimusten välillä. Absoluuttisena määränä tämä on 11 000 henkeä.
Tarkastellaanpa nyt sitä yli ÄO 130:n porukkaa. Heitä on yhteensä 110 000, joista 11 000 eli 10 % kuuluu rikkaimpaan prosenttiin. Eli korkea ÄO 130 antaa keskimääräistä 10-kertaisesti suuremman todennäköisyyden päätyä rikkaimpaan prosenttiin.
Ymmärsitkö?
[/quote]
Mistä sinä noi luvut revit, perseestäsikö? Minusta voitaisiin ihan hyvin ruveta mittamaan ihmisten älykkyyttä, siinä pelissä rikkaiden vanhemmat häviävät 100-0 olipa keskimääräisesti asia miten hyvänsä, jos määrällisesti niitä älykkäitä ja älykkäämpiä löytyy köyhistä 1000 tai kymmenen tuhatta kertaa enemmän kuin rikkaista.
[/quote]
Et tainnut tajuta vieläkään. Luovutan: lusikka-kauha.
[/quote]
Määrällisesti älykkäitä on enemmän muissa luokissa kuin rikkaissa ja muista yhteiskuntaluokista tulevat ihmiset eivät monesti käytä koko potentiaalia syystä tai toisesta.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 01:08"]
Kyllä joillekin perheille on vaikea kustantaa lasten lukiokirjoja ja tosiaan pari tonnia valmennuskurssista on silloin liikaa. Osaatko yhtään ajatella asioita muusta kuin omasta näkökulmastasi?
[/quote]
Osaan ajatella, että 1800 e ei ole yhdellekään perheelle HIRVEÄ MÄÄRÄ rahaa. Jollekin 2v ikäiselle se voi olla, mutta ei kokonaiselle perheelle, koska minusta hirveä määrä ei ole pienempi summa kuin mitä keskiverto perhe käyttää ruokaan ja asumiseen ja perustarpeisiin (puhtaus jne.) kuukauden aikana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Itse asiassa uusimpien tutkimusten mukaan elinympäristö vaikuttaa lasten älykkyyteen jopa perimää enemmän.
[/quote]
Asia on juuri päinvastoin. Et ole tainnut lukea ainuttakaan tutkimusta tästä aiheesta.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:34"]
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään.
[/quote]
Tämä luku sisältänee älykkyyden periytymisen vaikutuksen. Pelkkien ympäristötekijöiden vaikutus ilman geneettisiä tekijöitä on paljon pienempi.
[/quote]
Vanhaa tietoa, enää ei olla tätä mieltä. Ympäristötekijöiden vaikutuksia on selvitetty esim adoptiolapsia tutkimalla. Hyvätuloisiin, lapselle virikkeitä tarjoaviin perheisiin adoptoidut lapset saivat älykkyystesteissä reilusti parempia tuloksia kuin pienituloisiin, vähemmän virikkeitä arvostaviin perheisiin adoptoidut.
[/quote]
Kaksosista saadut tulokset osoittavat nimenomaan päinvastaista! Miksi valehtelet päin naamaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten on ne duunariperheet jossa koulutusta ja "porvareita" halveksitaan ihan avoimesti. Onko ihme että sellaisen perheen lapset eivät tähtää sydänkirurgeiksi tai tuomareiksi?
Minä ja sisarukseni olemme sellaisesta perheestä, josta puuttui lähes kaikki se mitä tasapainoisessa perheessä tulisi olla: rauhaa, rakkautta, kannustusta ja vielä kerran kannustusta. Meitä on seitsemän, josta yksi on jo poissa. Mutta me loput kuusi olemme raivanneet omat polkumme aikamoisten itkupotkuraivareiden ja mitättömyyden tunteiden ja ties minkä kaaoksen keskellä, että ojennan mitalin sekä itselleni että sisaruksilleni siitä mihin olemme päätyneet.
Meistä kahdella on yliopistotutkinto, kolmella amk-tutkinto ja se viimeinen "amiskin" on yrittäjä. Yrittäjiä meistä kuudesta on kolme. Alkoholistivanhempamme eivät käyneet kouluja lainkaan. Tiedän, että jokainen meistä on tilastopoikkeama ja tiedättekö, että itse olin vähällä luovuttaa koko elämän suhteen juuri siksi, että myös ympäristö suhtautui minuun kuten vanhempanikin: ei susta mitään tule. Kun masennuksesta ja itsetuhoisuudesta vähän tokenin, raahauduin aikuislukioon ja sain sieltä hyviä arvosanoja. Kommentit "millä geeneillä" ei varsinaisesti kannustaneet, sillä emme me kaikki ole niitä ihmisiä jotka sisuuntuvat lannistamisen edessä.
Minä tiedän nyt, miten kannustetaan omia lapsia ja me olemme myös keskenämme sopineet juurikin niistä lastemme kesätyöpaikosta ja muista. Tiedän, että joistakin tämä tuntuu väärältä, mutta minä tahdon lapsilleni sellaisen nuoruuden jota ilman minä jäin paitsi. Ilman koulutusta en voisi sitä heille tarjota, ja toivon että esimerkkini kannustaa lapsiani myös yrittämään ja kouluttautumaan. Ja minä kannusta heitä siihen myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmennuskursseilla kyllä voi olla väliä opiskelemaan pääsemisessä. Meillä ei ollut rahaa maksaa nuorelle valmennuskurssia yliopistoon, joten niinpä ei päässyt vaikka luki todella ahkerasti ja paneutuen. En tiedä tietenkään olisiko päässyt sen kurssin käytyään mutta ainakaan ilman ei rahkeet riittäneet.
Olen sitä mieltä, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Valitettavasti. Mutta hyvää elämää voi elää ilmankin. Sekin on tullut koettua.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 10:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Itse asiassa uusimpien tutkimusten mukaan elinympäristö vaikuttaa lasten älykkyyteen jopa perimää enemmän.
[/quote]
Asia on juuri päinvastoin. Et ole tainnut lukea ainuttakaan tutkimusta tästä aiheesta.
[/quote]
Minä nimenomaan olen lukenut uusimpia tutkimuksia aiheesta. Lukisit sinäkin.
Toki saamattomia laiskimuksia korpeaa kun käykin selväksi, että omalla asenteella ja aktiivisuudella voisikin tasoittaa omien lasten tietä, edesauttaa menestymään. Mutta ei, selittely ja muiden syyttely on niin paljon helpompaa kuin alkeellisinkaan toiminta, ei tarvitse persusta sohvalta nostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 11:24"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:34"]
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään.
[/quote]
Tämä luku sisältänee älykkyyden periytymisen vaikutuksen. Pelkkien ympäristötekijöiden vaikutus ilman geneettisiä tekijöitä on paljon pienempi.
[/quote]
Vanhaa tietoa, enää ei olla tätä mieltä. Ympäristötekijöiden vaikutuksia on selvitetty esim adoptiolapsia tutkimalla. Hyvätuloisiin, lapselle virikkeitä tarjoaviin perheisiin adoptoidut lapset saivat älykkyystesteissä reilusti parempia tuloksia kuin pienituloisiin, vähemmän virikkeitä arvostaviin perheisiin adoptoidut.
[/quote]
Kaksosista saadut tulokset osoittavat nimenomaan päinvastaista! Miksi valehtelet päin naamaa? :)
[/quote]
Huoh. Älä minua valehtelijaksi syytä, jos et ole ymmärtänyt lukemaasi. Kyllä nämä tiedot vielä ruohonjuuritasonkin kai tavoittavat. Joskus.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:11"]
Valmennuskursseilla kyllä voi olla väliä opiskelemaan pääsemisessä. Meillä ei ollut rahaa maksaa nuorelle valmennuskurssia yliopistoon, joten niinpä ei päässyt vaikka luki todella ahkerasti ja paneutuen. En tiedä tietenkään olisiko päässyt sen kurssin käytyään mutta ainakaan ilman ei rahkeet riittäneet.
Olen sitä mieltä, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Valitettavasti. Mutta hyvää elämää voi elää ilmankin. Sekin on tullut koettua.
[/quote]
Kaikki sisäänpäässeetkö olivat käyneet valmennuskurssin? Tuskin.
Itsekin olen sellainen, joka selvisi alkoholistiperheessä vietetystä lapsuudesta, sitä on vaikea kuvailla mitä tekee sellainen lapsuus, joka on täynnä väkivaltaa, nälkää, hätää, pelkoa jne. Miltä tuntuu, kun vanhemmat ovat hakanneet toisiaan ja meitä yön ajan, riehuneet, ja pitäisi kouluun jaksaa mennä.
Muut sisarukseni eivät ns. selvinneet. Itselläni on erittäin korkea äo lapsuudesta huolimatta, ja pärjäsinkin koulussa mm. 6 laudaturia, ja siitä eteenpäin yliopisto-opinnot. Vanhempiani en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen ja toivottavasti en enää ikinä näekään.
En usko, että me, jotka ollaan eletty tuollainen lapsuus edes tajutaan millaista olisi ollut saada opiskella rauhassa, saada tukea ja apua opiskeluissa, tai edes saada ruokaa tarpeeksi. Sen takia ehkä ei tajuta miten paljon se olisi vaikuttanut.
Kaiken kokemani takia en edes voi kertoa miten paljon halveksin ja vihaan ihmisiä, jotka tekevät niitä lapsia epävakaisiin oloihin. Aina meistä (joilla on ns. kovat arvot ja mielipiteet näissä asioissa) sanotaan, että olisimme syntyneet muka kultalusikka suussa, eikä ymmärretä elämästä mitään, mutta aika iso osa meistä on kokenut sen lapsuuden mitä tuollaiset tarjoavat lapsilleen, ja tiedämme millaista se on.
Aika usein kaikenlaiset kukkahatut unohtavat kokonaan sen lapsen aseman tuollaisessa perheessä, kaikkien kun pitäisi saada lisääntyä ja pilata mahdollisimman monta elämää.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 10:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:46"]
Älykäs ihminen, joka tiedostaa kykynsä ja jolla on käsitys sekä suunnitelmat tulevaisuuttaan varten, menestyy takuulla rahasta ja taustastaan riippumatta. Köyhä vaan joutuu tekemään enemmän töitä elättääkseen itsensä samaan aikaan kuin varakkaampi voi keskittyä vain opintoihinsa. Sen sijaan keskivertoälykkään kohdalla voi olla aivan oleellinen merkitys saaduista ylimääräisistä kursseista ihan liittyen yksittäisiin oppiaineisiin sekä yliopiston tai korkeakoulun valmennuskursseista. En jaksa uskoa, että pelkästään yksin omassa huoneessani pänttäämisellä olisin päässyt korkeakouluun. Jos olisin tavallista älykkäämpi, niin sitten, mutta ei näillä keskitason älynlahjoilla. Joten omalla kohdallani vanhempieni varallisuus kyllä auttoi asiaa.
37
[/quote] Mutta entäs jos tämä älykäs ihminen taustansa takia sairastuu skitsofreniaan?
[/quote]
Skitsofrenia on muuten nykyään todella hyvin hoidettavissa. Lääkityksen kanssa voi yleensä elää täysin oireetonta elämää, opiskella yliopistossa ja käydä hyvissä töissä.
Eri asia sitten jos on lisäksi esim. päihdeongelmaa ja lääkkeet jäävät ottamatta.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:22"]
Minä olen varakkaasta perheestä ja minusta tuli kokki (olen siis käynyt _vain_ amiksen). Haaveammattini. Miksi pyrkiä lukioon tms. jos ei kerran ole mielenkiintoa.
[/quote]
Kokki on yksi harvoista ns. tavallisista ammateista, joissa on hieman glamouria, ainakin jos pääsee michelin-kokiksi. 90-luvulla syntyneille duunariperheiden lapsille se on rokkitähden ammatin ohella melkein ainoa, mitä kautta voi nousta ns. menestyjäksi. Kaikki muut reitit on täynnä keskiluokan ja siitä ylöspäin olevien lapsia.
[/quote]
Naisille on suuri merkitys rikkaan miehen löytymisellä. Ei ole ihan yksi eikä kaksi tapausta, jossa varakkaan perheen poika on järjestänyt peruskoulupohjaiselle tyttöystävälleen vähän paremman alan töitä. Jos ei muuten, niin perustamalla vaikka oman firman. Toki siinä pitää naisella itselläänkin olla joku taito, mutta yleensä ne taidot tulee paremmin esiin kun mies vähän tasoittaa tietä.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:22"]
Itsekin olen sellainen, joka selvisi alkoholistiperheessä vietetystä lapsuudesta, sitä on vaikea kuvailla mitä tekee sellainen lapsuus, joka on täynnä väkivaltaa, nälkää, hätää, pelkoa jne. Miltä tuntuu, kun vanhemmat ovat hakanneet toisiaan ja meitä yön ajan, riehuneet, ja pitäisi kouluun jaksaa mennä.
Muut sisarukseni eivät ns. selvinneet. Itselläni on erittäin korkea äo lapsuudesta huolimatta, ja pärjäsinkin koulussa mm. 6 laudaturia, ja siitä eteenpäin yliopisto-opinnot. Vanhempiani en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen ja toivottavasti en enää ikinä näekään.
En usko, että me, jotka ollaan eletty tuollainen lapsuus edes tajutaan millaista olisi ollut saada opiskella rauhassa, saada tukea ja apua opiskeluissa, tai edes saada ruokaa tarpeeksi. Sen takia ehkä ei tajuta miten paljon se olisi vaikuttanut.
Kaiken kokemani takia en edes voi kertoa miten paljon halveksin ja vihaan ihmisiä, jotka tekevät niitä lapsia epävakaisiin oloihin. Aina meistä (joilla on ns. kovat arvot ja mielipiteet näissä asioissa) sanotaan, että olisimme syntyneet muka kultalusikka suussa, eikä ymmärretä elämästä mitään, mutta aika iso osa meistä on kokenut sen lapsuuden mitä tuollaiset tarjoavat lapsilleen, ja tiedämme millaista se on.
Aika usein kaikenlaiset kukkahatut unohtavat kokonaan sen lapsen aseman tuollaisessa perheessä, kaikkien kun pitäisi saada lisääntyä ja pilata mahdollisimman monta elämää.
[/quote]
Olen aivan sanasta sanaan samaa mieltä tästä, ja olen siis se joka kirjoitti seitsenlapsisesta perheestä tuolla edellisellä sivulla. Joskus kun miehen kanssa juttelen, meinaan tukehtua pahaan oloon joka tulee siitä ymmärryksestä että mieheni on elänyt turvallisen lapsuuden ja saanut kaiken sen, josta minä vain haaveilin. En siis ole hänelle katkera, enkä halua häneltä mitään pois, vaan tunnen sisälläni siellä lapsuudesta asti olleen möykyn jonka pelkään olevan osa minua hautaan asti. Se myökky on turvattomuuden tunnetta, vihaa, pelkoa ja ennen kaikkea häpeää: miksi minä sain tällaisen perheen, miksi minä en osannut hakea apua, miksi meistä ei välitetty?
Sillä se on monen alkoholistin lapsen osa, että ihmiset katsovat muualle. Ei kuulu heille, ei kuulu kenellekään. Minua myös suututtaa paljon se äitiyden glorifionti, mitä täälläkin lukee. Että kaikki ovat hyvillä tarkoitusperillä liikkeessä ja että köyhyys ei muka lasta haittaa jos vaan on rakkautta. Entä, jos ei ole sitä rakkauttakaan? Sellaisista perheistä meitä kovien arvojen kannattajia tulee, vaikka toisaalta en minä lapsille tahdo mitään pahaa. Toivoisin että joku keksisi hyvän keinon auttaa minunkaltaisiani lapsia. Ja toivoisin, ettei ympäristön asenteet olisi niin kovia "huonoista" perheistä tulleita kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:34"]
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään.
[/quote]
Tämä luku sisältänee älykkyyden periytymisen vaikutuksen. Pelkkien ympäristötekijöiden vaikutus ilman geneettisiä tekijöitä on paljon pienempi.
[/quote]
Vanhaa tietoa, enää ei olla tätä mieltä. Ympäristötekijöiden vaikutuksia on selvitetty esim adoptiolapsia tutkimalla. Hyvätuloisiin, lapselle virikkeitä tarjoaviin perheisiin adoptoidut lapset saivat älykkyystesteissä reilusti parempia tuloksia kuin pienituloisiin, vähemmän virikkeitä arvostaviin perheisiin adoptoidut.