Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
Olen monesti haaveillut maatilaelämästä, lapsuusmuistoja on paljon heinätöistä ja muista hommista. Ehkä joskus vanhempana muutan jonnekin maaseudun rauhaan, pidettiin sitä menestymisenä tai ei. Ehkä se oma mielenrauha on tärkeämpää kuitenkin loppupeleistä.
Kaikkia ihmisiä ei todellakaan ole luotu uraputkeen ja hektiseen kaupunkielämään, moni rupeaa voimaan pahoin tuollaisessa elämässä, vaikka kotona syötäisiin joka päivä kultalautasilta ei se ole mikään tae onneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:14"]
Miten menestyminen muuten määritellään, kun tietty määrä rahaa, hyviä ja merkittäviä ihmissuhteita riittää onnelliseen ja täyspainoiseen elämään. Pidän menestyjänä ihmistä joka on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, hän on löytänyt jotain olennaista. Aika paljon rikkaista löytyy ihmisiä jotka ovat kaikkea muuta kuin onnellisia, toki heitä köyhistä ja muistakin yhteiskuntaluokista löytyy.
[/quote]
Tähän sopii se vanha viisaus että omassa mersussa on kivempi itkeä kuin bussissa. Menestyksestä puhuttaessa tarkoitetaan tietyisesti ulkoisia menestymiseen viittaavia tekijöitä, kuten se että minkälaisessa parisuhteessa elää, minkälaisella autolla ajaa ja minkälaisessa talossa asuu, mitä tekee työkseen jne.
Moni köyhä on todellisuudessa silti onnellisempi, mutta sitä on vaikea arvioida ja mitata.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:22"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:14"]
Miten menestyminen muuten määritellään, kun tietty määrä rahaa, hyviä ja merkittäviä ihmissuhteita riittää onnelliseen ja täyspainoiseen elämään. Pidän menestyjänä ihmistä joka on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, hän on löytänyt jotain olennaista. Aika paljon rikkaista löytyy ihmisiä jotka ovat kaikkea muuta kuin onnellisia, toki heitä köyhistä ja muistakin yhteiskuntaluokista löytyy.
[/quote]
Tähän sopii se vanha viisaus että omassa mersussa on kivempi itkeä kuin bussissa. Menestyksestä puhuttaessa tarkoitetaan tietyisesti ulkoisia menestymiseen viittaavia tekijöitä, kuten se että minkälaisessa parisuhteessa elää, minkälaisella autolla ajaa ja minkälaisessa talossa asuu, mitä tekee työkseen jne.
Moni köyhä on todellisuudessa silti onnellisempi, mutta sitä on vaikea arvioida ja mitata.
[/quote]
Kirjoitin, että tietty määrä rahaa ja merkittäviä ihmissuhteita riittää. Onko kaikkien ihan pakko hankkia sitä uusinta mersua tai ferraria, jos se ei tee yhtään sen onnellisemmaksi. Kyllä suht hyvin toimeentulevalla ihmisellä joka on ympäröinyt itsensä rakastavilla läheisillä on monesti paljon hauskempaa kuin työnarkomaanilla jonka ainoa elämän tarkoitus on painaa tukka putkella töitä.
Älykäs ihminen, joka tiedostaa kykynsä ja jolla on käsitys sekä suunnitelmat tulevaisuuttaan varten, menestyy takuulla rahasta ja taustastaan riippumatta. Köyhä vaan joutuu tekemään enemmän töitä elättääkseen itsensä samaan aikaan kuin varakkaampi voi keskittyä vain opintoihinsa. Sen sijaan keskivertoälykkään kohdalla voi olla aivan oleellinen merkitys saaduista ylimääräisistä kursseista ihan liittyen yksittäisiin oppiaineisiin sekä yliopiston tai korkeakoulun valmennuskursseista. En jaksa uskoa, että pelkästään yksin omassa huoneessani pänttäämisellä olisin päässyt korkeakouluun. Jos olisin tavallista älykkäämpi, niin sitten, mutta ei näillä keskitason älynlahjoilla. Joten omalla kohdallani vanhempieni varallisuus kyllä auttoi asiaa.
37
Kyllä mä muistan niitä opiskelukavereita, jotka eivät saaneet ottaa opintolainaa, mutta isä osti niille asunnon ja auton ja antoi kuukausirahan. Kyllähän sitä on aivan eri lähtökohdassa, kun valmistuu. Itsellä oli opintolainaa vajaa 10000 mk, vuokra-asunto ja kirpparilta ostetut huonekalut sun muut. Ja toiset suunnittelee pitävänsä välivuoden ja lähtevänsä reppuilemaan. Asunto tietenkin laitettiin vuokralle siksi ajaksi. Ja kun tultiin takaisin, niin rotaryisä oli hommannut huipputyöpaikan kaverinsa firmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:45"]
Miksi hyväosaiset hokee koko ajan tuota, että lähtökohdat ei vaikuta mitään? Muuttuuko ne suuret tulot ja oppiarvot vähemmän arvokkaiksi, jos myönnetään, että joku köyhempi olisi samoilla lähtökohdilla pärjännyt yhtä hyvin?
[/quote]
Onko joku sanonut, ettei merkitse mitään?
Ei ole.
Mutta köyhistä tai muuten huonommista lähtökohdista ponnistavilla näyttää olevan sellainen asenne, että se on niin väärin, että toisilla on hyvä perhetausta ilman taloudellisia huolia ja että siinä olisi jopa syyllistämisen paikka.
Meillä opinnot ovat pääsääntöisesti ilmaisia, USAssa lahjakkaat mutta vähävaraiset saavat takuulla stipendin, ja työssä käymällä nuori voi sekä hankkia työkokemusta että tienata rahaa.
Jos nyt sitten sattuu olemaan niin, ettei lahjoja sinne minne haluaisi ole tarpeeksi, niin voi voi. Silloin pitää asettaa tavoitteet uudestaan eikä jämähtää valittamiseen ja jänkkäämiseen, että nyyh, olen niin vähäosainen ja jäänyt pelimerkkejä ilman.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 22:37"]
Onhan se nyt selvää kumpi menestyy, kun toinen opiskelee vailla huolenhäivää ja rentoutuu lomilla etelän lämmössä ja toinen painaa duunia illat, vkl ja lomat ja stressaa, että mistä saa rahat seuraavan kurssin kirjoihin.
[/quote]
Ennen kuin päästään tähän, on kouluja käyty jo 12 vuotta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menestys ruokkii itseään. Menestys ilmenee usein myös taloudellisesti, vaikka vaurastuminen ei edes olisi ensisijaisena päämääränä. Jos perheessä on hyvä yrittämisen ja kannustamisen henki, on vaarana että lapset saavat siitä tartunnan. Passiivisessa ja syrjäänvetäytyvässä perheessä henkisen pop-upin tekeminen on vaikeampaa.
Höpsis. Rikkaiden lapset yleensä kokeilevat sellaisia itsensätoteuttamisen aloja, joihin taviksilla ei ole mahdollisuuksia. Näistä mainittakoon: Wahlroosin punikki-ajat nuorena, Hjalliksen poika joka ei koskaan ole valmistunut kauppakorkeasta (ja pääsi vain avoimeen sisään), tai ihan vaikkapa oman mieheni sisko, joka on kokki. Totta kai varakkailla on mahdollisuus mm. preppauskursseihin, muttei raha tarkoita akateemisuutta läheskään aina. Perusperiaate on, että kun perittävää on jo enemmän kuin itse korkeakoulutettunakaan tuskin tulen elämäni aikana ansaitsemaan, ei ole tarvetta yrittää niin paljoa. Ja joskus, kun tekee asioita ilokseen eikä pakosta voi niissä menestyäkin. Ei samaa pakkoyrityksen makua. Ikävää, olisin minäkin jotain muuta ellei leipä olisi työstä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoisia yleistyksiä täällä. Ja kuten joku yllä kirjoitti, on outoa jämähtää itse siihen käsitykseen, että koska olen köyhästä perheestä, en voi ikinä menestyä ja sen on rikkaiden vika. Ihan vinkkinä voin sanoa, että jos noin ajattelee, niin se varmasti myös omalla kohdalla pitää paikkansa.
Itse olen juurikin tuollainen "poikkeus". Olen matalapalkkaisen yh:n lapsi. Ei meillä ikinä puutetta ollut, mutta ei nyt ylenpalttisia varojakaan. Olen kuitenkin sukuni ensimmäinen ylioppilas ja akateemisesti koulutettu. Olen alallani menestynyt ja tienaan erittäin hyvin. Minulle on aina hoettu työnteon tärkeyttä ja merkitystä myös suhteiden kannalta. Olen tehnyt töitä 12v saakka, toki alussa laittomasti. Opiskelujen aikana sain avustusta (esim. ruokakassin) äidiltäni jos oli suuri hätä, mutta kiltisti kannoin kaljaa pöytään 3 iltaa viikossa koko 5v. opiskeluni ajan ja elätin itseni.
Se, että äitini oli matalapalkkaisessa työssä, ei tehnyt hänestä tyhmää tai alkoholistia.Hän oli kannustava ja sanoi aina, että voin tehdä mitä ikinä haluan, kun vaan teen töitä sen eteen. Koulutuksen tärkeyttä ei kuitenkaan toitotettu, vaan ihan itse tein valintani. Tärkeintä kaikessa oli äitini antama henkinen tuki. Äiti tosin oli itsekin hyvin kiinnostunut kaikesta, luki paljon ja puhui kieliä. Oli itse opiskellut kaiken, eikä hän tarvinnut niitä työssään.
Sanoisinkin siis, että toivottomuus ja luovuttaminen periytyvät. Ne vaikuttavat menestykseen. Jos sossulla elävä yh on kiinnostunut maailman menosta, antaa lapsilleen esimerkin työnteon merkityksestä ja kannustaa, uskon, että lapset voivat halutessaan menestyä. Kyllä niitä rikkaiden perheiden lyötyjä lapsia löytyy sieltä luuseriosastolta ihan pilvin pimein. He eivät vain näy tilastoissa, koska pystyvät elelemään niillä perheen rahoilla ilman töitä tai koulutusta.
Eli ap, jos siirrät asenteesi lapsiin, niin voit olla varma, että he eivät menesty. Eli siinä mielessä teoriasi on oikea. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä rahan kanssa.
Mutta kun kaikki eivät edelleenkään ole kiinnostuneita tutkimisesta tai muusta yliopistotason koulutuksiin liittyvistä asioista. Monia aloja ei edes opeteta yliopistossa. Esimerkiksi putkitöitä sun muita, mitä taas löytyy ammattikouluista. Parempi ihmisen on kouluttautua sille alalle, joka oikeasti kiinnostaa. Mitä väliä onko se ammattikoulutasoinen vai yliopistotasoinen? Ei kaikki tarvitse sitä statusta. Joillekin se vapaa-aika töiden jälkeen on tärkeämpää kuin jatkuvasti oman ammatin ja koulutuksen korostaminen joka keskustelussa. Toisille yliopisto on se paikka. Nämä ihmiset luultavasti haluavat opettajiksi tai tykkäävät lukemisesta tmv. Toiset taas eivät välitä kauheasti pänttäämisestä vaan haluavat kenties nopeasti ammatin ja päästä työn pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:46"]
Älykäs ihminen, joka tiedostaa kykynsä ja jolla on käsitys sekä suunnitelmat tulevaisuuttaan varten, menestyy takuulla rahasta ja taustastaan riippumatta. Köyhä vaan joutuu tekemään enemmän töitä elättääkseen itsensä samaan aikaan kuin varakkaampi voi keskittyä vain opintoihinsa. Sen sijaan keskivertoälykkään kohdalla voi olla aivan oleellinen merkitys saaduista ylimääräisistä kursseista ihan liittyen yksittäisiin oppiaineisiin sekä yliopiston tai korkeakoulun valmennuskursseista. En jaksa uskoa, että pelkästään yksin omassa huoneessani pänttäämisellä olisin päässyt korkeakouluun. Jos olisin tavallista älykkäämpi, niin sitten, mutta ei näillä keskitason älynlahjoilla. Joten omalla kohdallani vanhempieni varallisuus kyllä auttoi asiaa.
37
[/quote] Mutta entäs jos tämä älykäs ihminen taustansa takia sairastuu skitsofreniaan?
Me ollaan sitten varmaan tosi poikkeuksellisia. Äidilläni ei ole mitään ammattitutkinto ja isällä ammattikoulupohja. Kuitenkin suurin osa sisaruksistani on yliopistotutkinnon suorittanut tai parhaillaan suorittamassa. Sisaruksia siis monta tarkemmin lukumäärää erittelemättä.
Ap, kai ymmärrät, että otantasi on aivan liian pieni sen suurempien johtopäätösten tekemiseen. Tutkimusten mukaan äidin koulutustasolla on korrelaatiota lasten opintomenestykseen ja kotitöihin osallistuvan isän tyttäristä kasvaa kunnianhimoisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh tätä ketjua :D En kyllä ole sitä mieltä että pelkkä raha takaa onnen. Mieluummin rahasta puutetta ja hyvä perhe, kuin rahaa ja vaikkapa väkivaltaiset vanhemmat.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:02"]
Pisa tutkimusten tuloksissa ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat olleet suomenkielisiä huonompia. Silti nämä ihmiset pääsevät kiintiöiden ja positiivisen syrjinnän avulla suomalaisten ohi.
Jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
[/quote]
Ruotsinkieliseksi voi ryhtyä kuka tahansa, sinäkin. Omista kavereistani 3 opetteli ruotsikielen niin hyvin, että pystyi suorittamaan akateemisen tutkinnon Åbo Akademissa. Heistä tuli farmaseutti, KTM ja DI.
Toiset uhriutuu, toiset tarttuu toimeen.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta mitä on "menestyminen elämässä"? Hyvä koulutus ja paljon fyffeä? Sisäistä harmoniaa ja rauhaa? "Menestyminen" on hyvin tulkinnanvarainen termi. Elämän tarkoitus on ihmiselle täysi mysteeri, joten kuka oikeastaan voi määritellä miten "pitää" elää tai mitä on hyvä elämä.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Itse asiassa uusimpien tutkimusten mukaan elinympäristö vaikuttaa lasten älykkyyteen jopa perimää enemmän. Virikkeet, elämykset, kokemukset ja ravinto. Näitä voisi vähävarainenkin tarjota jälkikasvulleen yllin kyllin, mutta kuten tältäkin palstalta on luettavissa, halua ei ole.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:54"]
Aivan varmasti oman menestymiseni taustalla on onnellinen ja turvallinen lapsuus, vanhempieni koulutus sekä heidän taitonsa antaa minulle lisäopetusta tietyissä oppiaineissa (erityisesti pitkä matikka, fysiikka ja kemia), taloudellinen huolettomuus opiskeluaikana, suvun tarjoamat kesätyöpaikat sekä vanhemmiltani saama kannustus opiskeluun, työntekoon ja yritteliäisyyteen. Valehtelisin, jos muuta väittäisin.
[/quote]
Oho, joku hyväosainen on rehellinen ja ei omaa jotain ylivertaista harhaista käsitystä itsestään. Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää. Kiitos rehellisyydestä, arvostan.
[/quote]
Älä ole naiivi! :)
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 10:28"]
En jaksa lukea koko ketjua, mutta mitä on "menestyminen elämässä"? Hyvä koulutus ja paljon fyffeä? Sisäistä harmoniaa ja rauhaa? "Menestyminen" on hyvin tulkinnanvarainen termi. Elämän tarkoitus on ihmiselle täysi mysteeri, joten kuka oikeastaan voi määritellä miten "pitää" elää tai mitä on hyvä elämä.
[/quote]
Ilmeisesti monille tämä menestyminen on mielikuva jostain ja joku stereotyyppi. Kuitenkin onnellisen elämän voi saavuttaa monella tapaa, se tie ei ole aina se koulu+lukio+yliopisto ja senjälkeen joku hyvä duuni.
Ei kaikki edes halua kulkea tuota perinteistä sapluunaa vaikka rahkeet siihen riitäisivät. Ei korkea koulutus mikään tae edes ole hyvään duuniin, siitä kertoo jo korkeasti koulutettujen työttömien määrä, monta kymmentä tuhatta korkeasti koulutettua elää pelkillä valtion avustuksilla.
Olen huomannut kuinka jotkut romantisoivat ihmisiä jotka ovat akateemisia, en minä ole huomannut heissä mitään ihmeellistä, samanlaista porukkaa kun kaikki muutkin, jokainen omanlaisensa yksilö.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"] Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan. [/quote] On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on. [/quote] Eihän se sitä sano, että vanhemmilla on juuri lapsen alan suhteita. Siinä tapauksessa lapsi menestyisi vain, jos hän valitdisi vanhempien alan.
[/quote]
Nykyään uusia aloja syntyy ja vanhoja aloja kuolee niin nopeasti, että sekin vähän hankaloittaa.
[/quote]
Niin, voi olla että säästöpankinjohtajan tai autokorjaamoyrittäjän on aika vaikea järjestää lapselleen työpaikkaa esim. pelifirmasta. Lions-Clubin tai metsästysseuran kavereista ei ehkä ole paljoa hyötyä :D