Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"]
Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan.
[/quote]
On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, että mun ystäväpiirissäni tuommoinen kaava ei pidä yhtään paikkaansa. Huippurikkaista perheistä tulleet ystäväni kärsivät huomattavalla prosentilla mielenterveysongelmista ja elävät vielä nelikymppisinä vanhempiensa rahoilla luksuselämää, omasta urasta ei tietoakaan. Muista akateemisista/hyvin toimeentulevista perheistä osa on hankkinut akateemisen koulutuksen, osa ei. Jännänä yksityiskohtana ehkä se, että kaikki ne, joilla oli kristallinkirkas visio tulevasta ammatistaan, eivät kukaan kyseiseen ammattiin valmistuneet. Itse tulen vähävaraisesta duunariperheestä, enkä koskaan ole saanut tai tarvinnut mitään ammatinvalintaohjausta kotoa. Ihan itse halusin opiskella, pärjäsin hyvin ja valmistuin hyvin arvosanoin DI:ksi ja sain hyvän työpaikan. Ja omien lasteni (teini-ikäisiä jo) olen huomannut, että vaikka kuinka ollaan akateeminen hyväosainen perhe, niin kyllä ne nykyajan teinit tekee just niinkuin niitä huvittaa opintojensa suhteen ja hyvä niin!
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:03"]
Totta, ja toinen "kipeä" totuus on että kaikkein kauneimmat ihmiset ovat niitä ketkä ovat mukavimpia ja ystävällisimpiä. Ei rumaa lohduta puheet sisäisestä kauneudesta, ei katkeruudessa ole mitään kaunista.
[/quote]
Voisiko olla, että sisäinen kauneus ja rakkaus omaan itseen ja yleinen hyvinvointi heijastuu sitten siihen käytökseenkin, ilmenee ystävälllisyytenä sinua kohtaan?
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"]
Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan.
[/quote]
Tämä on totta myös! Silloin on vielä voitettavana ulkopuolisten ihmisten odotukset ja oletukset. Näistä perheistä on varmasti tehty paljon "luokkaretkiä" etenkin takavuosina.
Onkohan muuten niin että köyhän perheen lahjakas lapsi ajautuu useammin sivistävälle, mutta ei niin rahakkaalle alalle?
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:25"]
Eiköhän monikin firma halua palkata alueen talousvaikuttajan pojan varsinkin jos yhtiö käy kauppaa isäukon kanssa.
[/quote]
Palkkaisitko sinä? Eikö se olisi melkoinen riski? Jos sen kanssa tulisi myöhemmin ongelmia, tulisi ongelmia myös isäukon kanssa. Minä ainakin välttäisin ongelmat kieltäytymällä jollain sopivalla syyllä.
Varmaan aika nöyryyttävää tuollaisen pojan kannalta, jota isä joutuisi väkisin tuputtamaan liikekumppaneilleen työhön.
[/quote]
Luultavasti se ilman motivaatiota oleva rikkaan poika kuitenkin osaa näytellä innokasta ja osaavaa useimmissa tapauksissa. eikä kaiva nenää ja sano en mä tiedä joka kysymykseen :D
Ja jos kyse ei ole lapiohoomista vaan vaikka puhelimeen vataamisesta niin ei se velttous tule kovin hyvin esiin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:08"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Voin vain kuvitella kuinka paljon tätä älykkyyttä heitetään hukkaan, kun joku älykäs herkkäkin ihminen elää jossain perhehelvetissä tai köyhyydessä. Luulen, että rikkaat pystyvät maksimoimaan vaikka sen vähän heikommankin älykkyyden, kun taas monilla köyhillä se on juuri päinvastoin, ei pystytä ulosmittamaan lahjakkuutta tai potentiaalia vaikka sitä olisi kuinka paljon.
[/quote]
Mutta voihan rikkaillakin olla sitä päihdeongelmaa.
Voisi olla näin kuin 101 sanoo. Sivistys ja rikkaus, kun eivät kulje käsikynkkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"]
Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan.
[/quote]
On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on.
[/quote]
Opiskelupaikkoja on muuallakin kuin pk-seudulla.
Omia suhteita ja verkostoja saa, voi ja kannattaa aktiivisesti itse luoda ja ylläpitää. Opiskelussa, harjoitteluissa, kesätöissä, harrastuksissa, kaveriporukoissa. Ei niistä koskaan ainakaan haittaa ole. Itse luotuja verkostoja arvostetaan. Mutta jos isipappa soittelee ja kyselee aikuiselle pojalleen tai tyttärelleen töitä, niin onhan se vähän säälittävää, kovin aktiivista kuvaa ei hakijasta itsestään silloin tule.
Hmm, omakohtainen kokemus: nyt akateemisella uralla, ihan hyvin pyyhkii ja schorarshippeja ja fellowshippejä satelee. Mutta, tuntuu, että perhekulttuurini (ei akateeminen) vuoksi olen joutunut tekemään kaksinverroin töitä ymmärtääkseni systeemiä ja vaatimuksia. Ei Harvardin scholarshippejä kotiovelle tuoda, kyllä niitä itse joutuu hakemaan. Kuka olisi opastanut minua nuorena kun ohjausta ei tullut suoraan kotoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:15"]
Itse et taida olla penaalin terävin kynä. Esimerkiksi mun mies on köyhästä kodista mutta hänen vanhempansa panostivat pojan koulunkäyntiin eikä hänelle annettu muuta mahdollisuutta kuin menestyä, velkaa ei ole saanut koskaan ottaa eikä ole osannut sitä aikusien kaivata. Miehen takana yliopistokoulutus ja vuosipalkka monta vuotta huidellut kuusinumeroisena. Itse olen hyväosaisesta perheestä. Myös yliopisto takana ja työelämässä menee hyvin. Kyse ei ole siitä kuinka paljon vanhemmat tienaavat vaan arvoista joita vanhemmat opettavat lapsilleen.
[/quote]
Plaa plaa plaa
KESKIMÄÄRIN koulutetut ja hyvissä töissä olevat panostaa enemmän lastensa opiskeluun ja tulevaisuuden valintoihin.
Poikkeuksia on vaikka kuinka paljon, mutta kyllä lasten elämässä menestyminen korreloi erittäin vahvasti laten menestymisen kanssa.
Jopa rikkaiden perheiden "husvotti-vesat" tuppaa jossain vaiheessa rahouttumaan ja ajautuvat hyvään menestykseen. Samassa remmissä liikkuneet huonomista lähtökohdista olevat ajautuvat sen sijaan helposti oikesti pohjalle, joko ihan pulsutasolle tai rikolliskierteeseen.
Ei pelkkä äly ratkaise, tarvitaan myös muita luonteenpiirteitä kuten sinnikkyyttä, määrätietoisuutta ja kypsyyttä siinä vaiheessa kun tehdään pitkälle kantavia valintoja. Voin sanoa että lukioaikaan älyni riitti parempaankin, mutta ei ollut mitään selkeää kuvaa päämäärästä ja ajattelin liian monia epäolennaisia asioita sekä laiskottelin väärillä hetkillä. Opastava ohjaus oli heikkoa niillä hetkillä ja vielä kapinoin sitäkin vähää vastaan. Joku pitää tätä varmaan sitten tyhmyytenä, mutta itse syytän murrosikää. Itse olen vaatimattomista oloista mutta kyllä rikkaidenkin lapsia on hakoteille joutunut samoista syistä. Minä jouduin vain kumminkin vain lievästi hakoteille ja nyt vaan harmittaa kun tietää että olisi pysytynyt paljon parempaan, jos olisi ollut vähän kypsyyttä ratkaisevilla hetkillä.
Täällä on sanottu että suomalaisetkin voivat hakea ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin, joihin on helpompi päästä. Opettelee vaan sen ruotsin kielen. Eli lisäät ponnisteluja turhaksi koetun kielen opiskelussa päästäksesi helpommin sisään vai lisäät ponnisteluja olennaisen opiskelussa päästäksesi vaikeampipääsyiseen suomenkieliseen. Kumpikin tapa vaatii suomenkieliseltä lisäponnistusta verrattuna ruotsinkieliseen, joka menee kiintiöoppilaitokseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:48"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:25"]
Eiköhän monikin firma halua palkata alueen talousvaikuttajan pojan varsinkin jos yhtiö käy kauppaa isäukon kanssa.
[/quote]
Palkkaisitko sinä? Eikö se olisi melkoinen riski? Jos sen kanssa tulisi myöhemmin ongelmia, tulisi ongelmia myös isäukon kanssa. Minä ainakin välttäisin ongelmat kieltäytymällä jollain sopivalla syyllä.
Varmaan aika nöyryyttävää tuollaisen pojan kannalta, jota isä joutuisi väkisin tuputtamaan liikekumppaneilleen työhön.
[/quote]
Luultavasti se ilman motivaatiota oleva rikkaan poika kuitenkin osaa näytellä innokasta ja osaavaa useimmissa tapauksissa. eikä kaiva nenää ja sano en mä tiedä joka kysymykseen :D
Ja jos kyse ei ole lapiohoomista vaan vaikka puhelimeen vataamisesta niin ei se velttous tule kovin hyvin esiin :)
[/quote]
Mistä tuollaista puhelimeenvastailutyötä löytyy vuonna 2014? Ennen kännyköitä, nettiä ja vastaajia sen tyyppisiä hommia oli paljonkin.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"]
Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan.
[/quote]
On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on.
[/quote]
Eihän se sitä sano, että vanhemmilla on juuri lapsen alan suhteita. Siinä tapauksessa lapsi menestyisi vain, jos hän valitdisi vanhempien alan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"] Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan. [/quote] On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on. [/quote] Eihän se sitä sano, että vanhemmilla on juuri lapsen alan suhteita. Siinä tapauksessa lapsi menestyisi vain, jos hän valitdisi vanhempien alan.
[/quote]
Nykyään uusia aloja syntyy ja vanhoja aloja kuolee niin nopeasti, että sekin vähän hankaloittaa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 09:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:41"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:38"] Ketjussa painotetaan suhteita ja rahaa. Mutta entäpä, jos ihminen on erittäin lahjakas ja köyhästä, mutta kannustavasta perheestä niin tulos ei voi olla kovin huono. Vaikkei sitä rahaa olisikaan. [/quote] On se kyllä aika huono tilanne. Etenkin PK-seudulla on vaikea opiskella, jos ei saa vanhemmiltaan mitään taloudellista tukea. Lisäksi oman alan töihin on vaikea tai jopa mahdoton päästä, jos ei ole suhteita. Toki joku tuntee aina jonkun, joka on omilla ansioillaan päässyt opiskeluaikana hyviin töihin, mutta kyllä niitä aika vähän on. [/quote] Eihän se sitä sano, että vanhemmilla on juuri lapsen alan suhteita. Siinä tapauksessa lapsi menestyisi vain, jos hän valitdisi vanhempien alan.
[/quote]
Nykyään uusia aloja syntyy ja vanhoja aloja kuolee niin nopeasti, että sekin vähän hankaloittaa.
[/quote]
Ei sekään ap:n romanttisessa maailmankuvassa merkitse mitään.
Rupesin vain miettimään, että olisiko se tärkeämpää opiskella alaa josta pitää vaikka se tarkoittaisi, että se ei vaadi yliopistokoulutusta. Keskustelussa unohtuu sellainen tosiasia, että monet tekevät myös näin ja yrityksiä laitetaan myös pystyyn intohimon ja mielekkyyden pohjalta.
Mielestäni olisi tärkeämpää tehdä jotain sellaista mikä tekee onneliseksi kuin väen väkisin hakea statusta ja kaikenmaailman papereita koulusta, jos sellainen ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Tiedän paljon ihmisiä, miehiä jotka rakastavat rassata autoja esimerkiksi, heitä tuskin olisi saanut koulunpenkille vaikka aseella oltaisiin uhattu.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:45"]Miksi hyväosaiset hokee koko ajan tuota, että lähtökohdat ei vaikuta mitään? Muuttuuko ne suuret tulot ja oppiarvot vähemmän arvokkaiksi, jos myönnetään, että joku köyhempi olisi samoilla lähtökohdilla pärjännyt yhtä hyvin?
[/quote]
Minä ainakin uskon ja kokemuksesta tiedän, että köyhistä lähtökohdista lähtenyt lahjakas ihminen menestyy vaikka ilman sitä rahaakin. Eli en ole hyväosainen, mutta haluan uskoa, että älyllä ja halulla menestyy vaikkei sitä menestystä takana olisikaan. Raha ei aina ratkaise.
Sitä ei vielä tiedä miten noiden kaikkien käy. Aikaa on vasta kulunut niin vähän. Jos siis nyt puhutaan tosiaan vain 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneistä.
Miten menestyminen muuten määritellään, kun tietty määrä rahaa, hyviä ja merkittäviä ihmissuhteita riittää onnelliseen ja täyspainoiseen elämään. Pidän menestyjänä ihmistä joka on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, hän on löytänyt jotain olennaista. Aika paljon rikkaista löytyy ihmisiä jotka ovat kaikkea muuta kuin onnellisia, toki heitä köyhistä ja muistakin yhteiskuntaluokista löytyy.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:34"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:05"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
[/quote]
Jos keskustelun otsikko on rikkaiden lapset menestyvät todennäköisemmin, niin siinä niitä syitä. Mitä jos oikeasti lähdettäisiin samalta viivalta, niin tuskinpa menestyisivät yhtään sen paremmin. Kuten nuo Pisa-tulokset osoittaa, suomenruotsalaiset kiilaavat suomalaisten ohi positiivisen syrjinnän ja kiintiöiden avulla esimerkiksi, suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
[/quote]
Paitsi, että rikkaiden ja korkeakoulutettujen lapset ovat tilastollisesti älykkäämpiä kuin köyhien (näitä käsitelty jo 70-luvulla H.-J. Eysenckin toimesta). Eli ei lähdettäisi silloinkaan samalta viivalta.
[/quote]
Sinä olet niin tyhmä että et edes ymmärrä mitä samalta viivalta lähteminen tarkoittaa. Lyön vaikka miljoonasta vetoa, että löydän köyhistä siitä massasta jos me hakemalla haetaan yhtä monta ja älykkämpää lasta kuin rikkailla on ja niitä on määrällisesti vielä helvetin paljon enemmän.
Koska he eivät lähde olosuhteiden tai muiden asioiden takia samalta viivalta, jää heidän älykkyys ja potentiaali käyttämättä monta kertaa. Jos kaikki köyhien älykkäät lapset kilpailisivat samoista yliopistopaikoista, niin rikkaiden lapsilla olisi tuhat kertaa vaikeampi päästä kouluihin, jos edes pääsisivät. Tilanne varmasti sopii rikkaille hyvin, kun köyhien älykkäät lapset eivät kilpaile samoista työ tai opiskelupaikoista syystä tai toisesta, tilannetta ei haluta tasoittaa niin paljon köyhille, että tämä tulisi ikinä mahdolliseksi.
[/quote]
Ymmärrätkö tippaakaan tilastomatematiikkaa? Puhutaan todennäköisyyksistä.
Pohditaan kokonaisväestöä (noin 5,5 miljoonaa ihmistä) ja oletetaan, että tästä joukosta yli ÄO 130 on 2 %:lla, joka on myös tilastollinen fakta 15 pisteen keskihajonnalla. Tämä vastaa 110 000 henkilöä.
Tarkastellaan seuraavaksi rikkainta prosenttia eli noin 55 000 henkeä. Oletetaan esimerkin vuoksi, että tästä porukasta yli ÄO 130 on 20 %:lla, joka on kutakuinkin linjassa tutkimusten välillä. Absoluuttisena määränä tämä on 11 000 henkeä.
Tarkastellaanpa nyt sitä yli ÄO 130:n porukkaa. Heitä on yhteensä 110 000, joista 11 000 eli 10 % kuuluu rikkaimpaan prosenttiin. Eli korkea ÄO 130 antaa keskimääräistä 10-kertaisesti suuremman todennäköisyyden päätyä rikkaimpaan prosenttiin.
Ymmärsitkö?
[/quote]
Mistä sinä noi luvut revit, perseestäsikö? Minusta voitaisiin ihan hyvin ruveta mittamaan ihmisten älykkyyttä, siinä pelissä rikkaiden vanhemmat häviävät 100-0 olipa keskimääräisesti asia miten hyvänsä, jos määrällisesti niitä älykkäitä ja älykkäämpiä löytyy köyhistä 1000 tai kymmenen tuhatta kertaa enemmän kuin rikkaista.