Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
Jos minulla olisi rikkaat vanhemmat, he voisivat ostaa minulle kivan ökykämpän haluamastani yliopistokaupungista ja voisin aloittaa unelma-alan opiskelun vaikka sitten avoimessa. Todellisuuteni on vähän toista; yritän löytää jotakin töitä ja saada edes jonkun ammattitutkinnon suoritettua täällä nykyisellä kotipaikkakunnalla, josta onnistuin onnen kaupalla saamaan melko hyvän asunnon kohtuullisella vuokralla aiempaan sairaustaustaan passiivisesti vedoten. Jos muuttaisin, kämppä menisi alta pysyvästi, pitäisi aloittaa hoitosuhde ihan vieraiden ihmisten kanssa ja yrittää päästä kuntoutustuelle, jos meinaisi vuokraa maksaa ja jotakin tehdäkin...siis muuta kuin syödä nuudeleita jossakin vankilamaisessa kimppahuoneessa.
Jos on oikeasti rikkaasta perheestä, niin työnteko ja opiskelu on hupsuttelua ja hauskanviettoa eikä mikään pakko. Jokainen ökyalaa opiskelemaan pääsevä vie paikan joltakin muulta tarvitsevalta. Yhteiskunnassa tulee aina olemaan syrjäytyneitä ihmisiä ja yhdestä tai toisesta paikasta syrjäytettyjä ihmisiä ja tätä ei vain voida julkisesti myöntää, koska se johtaisi voimakkaasti lisääntyneeseen apatiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu on hupsuttelua niille, jotka ovat todella älykkäitä. Me muut sitten joudumme varallisuudesta huolimatta näkemään vaivaa arvosanojen eteen, jos siis haluamme hyviä arvosanoja. Kaikki eivät halua. Mutta turha kuvitella, että raha tekisi tiedon omaksumisesta helpompaa tai sinusta älykkäämmän yhdessä yössä.
Ihme harhaluulo, ettei varakas joutuisi tekemään mitään minkään eteen. Ärsyttävää.
Ja mikä on ökyala? Lääkis? Oikis? Valtiotieteet?
Ovatko nuo kolme sellaisia haistapaskapaikkoja, joissa opiskelu on hupsuttelua ja hauskanpitoa? Siihen en ota kantaa, että onko elämä helpompaa rahallisesti tai että löytyykö harjoittelupaikka helpommin jos äiti on ministeri, mutta noin muuten olisi kiva tietää.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:42"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:27"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"] [quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"] Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin. [/quote] Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta? [/quote] Ei. Joutuuhan nuo 95:n kohdalta lähtijätkin juoksemaan sen 95. [/quote] Ja tarina ei kerro, ehkäpä he juoksevat sen matkan kuitenkin hitaammin kuin 100m kohdalta lähteneet!
[/quote]
Minä voittaisin Usain Boltin 100m juoksussa jos saisin tarpeeksi etumatkaa.
Jos köyhyydellä ei ole mitään vaikutusta, niin miksei kukaan rikas sitten kasvata omaa lastaan köyhyydessä? Samat mahdollisuudethan hänellä kuulemma olisi silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:34"]
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään.
[/quote]
Tämä luku sisältänee älykkyyden periytymisen vaikutuksen. Pelkkien ympäristötekijöiden vaikutus ilman geneettisiä tekijöitä on paljon pienempi.
[/quote]
Vaikka ympäristötekijöiden osuus olisi vain 1% (todellisuudessa paljon enemmän), niin silloin pitäisi kaventaa sitä 1%:n aiheuttamaa vääristymää.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]
Esim. Elias Lönnrot nousi köyhistä oloista omilla ponnistuksilla. Hänenkin esimerkkiinsä vedoten olisi voinut sanoa kaikille silloisille köyhille, että "mitäs ette itse tee samaa tyhmät".
[/quote]
Tai Kekkonen!
Vennamo sen sijaan oli ruotsinkielistä eliittitaustaa (Fennander).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole aina rahasta kiinni, kyllä äly ja odotukset periytyy. Usein rikkaiden perheiden lapset ovat samalla akateemisesti koulutetusta perheestä, jolloin lapset ovat kasvaneet ympäristössä, jossa heiltä on aina odotettu paljon. Pienestä asti on kasvanut perheessä, joka on sivistynyt, lukee, harrastaa, näkee maailmaa, saa ilmaista itseään. Siinä kasvaa niin, että pienestä pitäen tietä pystyvänsä mihin tahansa ja pääsevänsä opiskelemaan sitä mitä haluaa kunhan tekee kovasti töitä
Ainakin omat korkeakoulutet vanhempani odottavat kaikilta lapsilta korkeaa koulutusta, koska tietävät, että siihen on älyä. Tietenkin se, että saa rauhassa keskittyä opiskeluun ja vanhemmat maksaa valmennuskurssin auttaa, mutta ei meillä vanhemmat enää elätä tai maksa vuokria. Ja ihan omalla työllä sinne kouluun piti päästä, tietenkin auttaa, että vanhemmat uskoo, että pystyn siihen ja että pienestä asti olen tiennyt olevani fiksu. Ei sitä koulupaikkaa silti rahalla saa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:11"]
Valmennuskursseilla kyllä voi olla väliä opiskelemaan pääsemisessä. Meillä ei ollut rahaa maksaa nuorelle valmennuskurssia yliopistoon, joten niinpä ei päässyt vaikka luki todella ahkerasti ja paneutuen. En tiedä tietenkään olisiko päässyt sen kurssin käytyään mutta ainakaan ilman ei rahkeet riittäneet.
Olen sitä mieltä, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Valitettavasti. Mutta hyvää elämää voi elää ilmankin. Sekin on tullut koettua.
[/quote]
Kaikki sisäänpäässeetkö olivat käyneet valmennuskurssin? Tuskin.
[/quote]
aika moneen paikkaan pitää hakea useammankin kuin kerran, vaikka olisikin valmennuskurssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan monta rikkonaisista alkoholistikodeista kotoisin olevaa , tai avioeroperheiden vähävaraisten yh-äitien lasta opiskelee esim. Sibelius-akatemiassa tai "on valinnut" soittimekseen esim. viulun jo kolmivuotiaana?
Kuinka moni sinne on tullut aivan "pelkästään" musikaalisilla lahjoillaan ja omalla"sisukkuudellaan ja päättäväisyydellään" ?
Elias Lönnrothin ajoista taas on niin kauan aikaa,että niihin vetoaminen on turhaa. Ilman mitään sponsoreja taustalla tuskin siihenkään aikaan mihinkään opiskelemaan pääsi.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 11:55"]
Kyllä koulutus on suurempi todennäköisyysmittari kuin rikkaus.
[/quote]
komppi. Etenkin äidin koulutus korreloi tutkitusti lasten menestyksen kanssa.
Rikkaaksi voi tulla täysin ilman omaa ansiotaan, perinnön, avioliiton tai vaikka sen lottovoiton kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:11"]
Valmennuskursseilla kyllä voi olla väliä opiskelemaan pääsemisessä. Meillä ei ollut rahaa maksaa nuorelle valmennuskurssia yliopistoon, joten niinpä ei päässyt vaikka luki todella ahkerasti ja paneutuen. En tiedä tietenkään olisiko päässyt sen kurssin käytyään mutta ainakaan ilman ei rahkeet riittäneet.
Olen sitä mieltä, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Valitettavasti. Mutta hyvää elämää voi elää ilmankin. Sekin on tullut koettua.
[/quote]
Kaikki sisäänpäässeetkö olivat käyneet valmennuskurssin? Tuskin.
[/quote]
aika moneen paikkaan pitää hakea useammankin kuin kerran, vaikka olisikin valmennuskurssilla.
[/quote]
Oma kokemukseni ei kyllä ole tuollainen. Tunnen kai jonkin sortin supernuoria sitten...
Mistä me tiedämme, kuinka moni olisi päässyt sisään ilmankin sitä valmennuskurssia? En tunne montaa ihmistä joka sellaisen olisi käynyt ja ne jotka ovat, ovat minun kaltaisia eli eivät aivan huippuja mutta ahkeria kuitenkin.
Kyllä edelleen ne asiat pitää kuitenkin hoksata itse, ja osata vastata pääsykokoissa ihan itse kysymyksiin, joita ei ennalta tiedetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysehän on todennäköisyydestä, ei siitä, että kaikki menestyneiden perheiden lapset pärjäisivät ja menestymättömien lapset eivät pärjäisi. Siis perhetaustasta on hyötyä, joskus paljonkin, mutta lahjakkaat pystyvät kyllä pärjäämään huonommistakin lähtökohdista.
Todelliselle huipulle pääseminen kuitenkin vaatii aina myös todellista lahjakkuutta ja kovaa työtä. Perhetaustasi ansiosta voit päästä suurfirman toimitusjohtajaksi, mutta jos osaamisesi ei hommiisi riitä, kyllä sinut syrjään siirretään.
Myös asenne ratkaisee paljon. Nuorena se on paljolti kotoa opittua, mutta kun huomaa että ei ne muut ole sen ihmeellisempiä, menestyminen alkaa olla mahdollista.
Kyllä eri alojedn ehdottomat huiput tulevat Suomessa aika erilaisista taustoista. Vaikka varakkaiden perheiden lapsia olisikin suhteessa enemmän.
Joku lienee kirjoittanut tässä ketjussa jo aikaisemmin, että peruskoulu ei enää pysty tasoittamaan kotitaustojen aiheuttamia eroja. Tutkimukset osoittavat, että erityisen selvästi lapsen menestys korreloi äidin koulutustason kanssa sekä perheen koulutusmyönteisyyden kanssa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki vaikeissa oloissa kasvaneet menestyvät koulussa, opinnoissa ja elämässä huonosti tai sitä, että kaikki koulutettujen äitien lapset menestyisivät hyvin.
Älykkyden periytyminen näyttää yhä edelleen olevan ns. kuuma peruna. Kaikki tietävät, että esim. musikaalisuus on periytyvä ominaisuus, eikä sitä pidetä mitenkään kummallisena. Sama koskee liikunnallista lahjakkuutta. Mutta älykkyyden perityymisen myöntäminen näyttää yhä edelleen olevan vaikeaa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:03"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 01:08"]
Kyllä joillekin perheille on vaikea kustantaa lasten lukiokirjoja ja tosiaan pari tonnia valmennuskurssista on silloin liikaa. Osaatko yhtään ajatella asioita muusta kuin omasta näkökulmastasi?
[/quote]
Osaan ajatella, että 1800 e ei ole yhdellekään perheelle HIRVEÄ MÄÄRÄ rahaa. Jollekin 2v ikäiselle se voi olla, mutta ei kokonaiselle perheelle, koska minusta hirveä määrä ei ole pienempi summa kuin mitä keskiverto perhe käyttää ruokaan ja asumiseen ja perustarpeisiin (puhtaus jne.) kuukauden aikana
[/quote]
Hei voisitko vastata missä kunnassa sosiaalitoimi kustantaa ne lukion kurssikirjat? Minusta on aika typerää provota ettet muka käsitä 1800 eken olevan kellekään hirveä määrä rahaa. Vai oletko todella niin pumpulissa kasvanut? Oma taustani on ihan hyvin toimeentuleva perhe / suku, eikä mulla silti ole minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää asiaa.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:03"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 01:08"] Kyllä joillekin perheille on vaikea kustantaa lasten lukiokirjoja ja tosiaan pari tonnia valmennuskurssista on silloin liikaa. Osaatko yhtään ajatella asioita muusta kuin omasta näkökulmastasi? [/quote] Osaan ajatella, että 1800 e ei ole yhdellekään perheelle HIRVEÄ MÄÄRÄ rahaa. Jollekin 2v ikäiselle se voi olla, mutta ei kokonaiselle perheelle, koska minusta hirveä määrä ei ole pienempi summa kuin mitä keskiverto perhe käyttää ruokaan ja asumiseen ja perustarpeisiin (puhtaus jne.) kuukauden aikana [/quote] Hei voisitko vastata missä kunnassa sosiaalitoimi kustantaa ne lukion kurssikirjat? Minusta on aika typerää provota ettet muka käsitä 1800 eken olevan kellekään hirveä määrä rahaa. Vai oletko todella niin pumpulissa kasvanut? Oma taustani on ihan hyvin toimeentuleva perhe / suku, eikä mulla silti ole minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää asiaa.
[/quote]
Nyt ollaan kyllä kaukana todellisuudesta. Meillä automaattisesti vanhemmat maksoi kaiken lukioaikana ja yli kahden ja puolen tonnin valmennuskurssin, mutta en silti ottanut sitä itsestäänselvyytenä! Ymmärrän silti, että se on paljon rahaa vaikka omille vanhemmille sen maksaminen ei tuottanut vaikeuksia. Ei kukaan Suomessa voi olla niin rikas ja tuhlata rahaa kuin roskaa, että ei ymmärtäisi tuon olevan jollekin todella iso ylimääräinen kulu.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:34"]
Jos minulla olisi rikkaat vanhemmat, he voisivat ostaa minulle kivan ökykämpän haluamastani yliopistokaupungista ja voisin aloittaa unelma-alan opiskelun vaikka sitten avoimessa. Todellisuuteni on vähän toista; yritän löytää jotakin töitä ja saada edes jonkun ammattitutkinnon suoritettua täällä nykyisellä kotipaikkakunnalla, josta onnistuin onnen kaupalla saamaan melko hyvän asunnon kohtuullisella vuokralla aiempaan sairaustaustaan passiivisesti vedoten. Jos muuttaisin, kämppä menisi alta pysyvästi, pitäisi aloittaa hoitosuhde ihan vieraiden ihmisten kanssa ja yrittää päästä kuntoutustuelle, jos meinaisi vuokraa maksaa ja jotakin tehdäkin...siis muuta kuin syödä nuudeleita jossakin vankilamaisessa kimppahuoneessa.
Jos on oikeasti rikkaasta perheestä, niin työnteko ja opiskelu on hupsuttelua ja hauskanviettoa eikä mikään pakko. Jokainen ökyalaa opiskelemaan pääsevä vie paikan joltakin muulta tarvitsevalta. Yhteiskunnassa tulee aina olemaan syrjäytyneitä ihmisiä ja yhdestä tai toisesta paikasta syrjäytettyjä ihmisiä ja tätä ei vain voida julkisesti myöntää, koska se johtaisi voimakkaasti lisääntyneeseen apatiaan.
[/quote]
Kirjoitat ihan niin kuin sinulta olisi viekkaudella ja vääryydellä muut vieneet asunnot ja opiskelupaikat "ökyalalla", vaikka itsekin kirjoitat, että ammattitutkinnon tekeminen tekee tiukkaa. Kuvitteletko, että alan kuin alan korkeakoulututkinto hoituu sillä, että kirjautuu avoimeen yliopistoon ja PIM, olet maisteri!
[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 11:12"]
Miksi minkäänlaista eroa perhetaustassa pitäisi kompensoida? Mitä epäoikeudenmukaisuutta siinä on, jos osa pystyy antamaan paremmat lähtökohdat lapsilleen.
[/quote]
Niin että palataan orjakaupan aikaan vaan takaisin? Mitä epäoikeudenmukaista siinä on, jos jotkut pystyvät antamaan lapsilleen sellaisen aseman, että he pystyvät ostamaan ja myymään jonkun toisen perheen lapsia?
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]
Esim. Elias Lönnrot nousi köyhistä oloista omilla ponnistuksilla. Hänenkin esimerkkiinsä vedoten olisi voinut sanoa kaikille silloisille köyhille, että "mitäs ette itse tee samaa tyhmät".