Lue keskustelun säännöt.
Ruotsissa opettaja sai potkut, kun ei suostunut kutsumaan tyttöä heniksi hänen sijaan vaikka tyttö identifioitui niin
13.10.2021 |
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on, maailman pitää taipua yksilön tahtoon.
Kutsu mua rehtoriks saatana
Ja minua opetusministeriksi, jumankauta! Ja huom! Tämä ei ole paskapuhetta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan päässyt näkemään juttua enkä ylipäätään availe klikkejä. Voisin kuvitella että jos oppilaitoksessa on tehty päätös siitä että eenkilöstä käytetään hänen haluamaansa pronominia, niin opettaja joka kategorisesti kieltäytyy tästä, voi muutaman huomautuksen ja varoituksen jälkeen joutua kilometritehtaalle.
Näin se vain valitettavasti menee muissakin työpaikoissa. Jos työnantaja antaa sinulle vaikka kuinka idiootimaisen tuntuisen määräyksen ja kerrot kieltäytyväsi noudattamasta sitä ja pysyt tässä päätöksessä, niin mitäpä veikkaat että työnantaja joutuu tekemään? Ensin on kuin ei huomaisikaan, sitten joku kantelee. Sitten tulee muistutus, toinen muistutus, varoitus... ja mitäs luulette sen jälkeen tapahtuvan? Ainakin meilläpäin sen jälkeen tulee potkut.
Minusta ei kyllä voi vaatia opettajia kieltämään fyysistä todellisuutta ja pakottaa häntä siis noudattamaan jonkun toisen ihmisen uskomuksia. Tytön kutsuminen pojaksi on valehtelua todellisuudesta. Sen sijaan voi pyytää viittaamaan oppilaaseen esim. tämän sukunimellä, jolloin sukupuolta ei tarvitse tuoda esille. Mutta valehtelemaan todellisuudesta ei voi minusta velvoittaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö hen ole suomeksi kana?
Mietin samaa, mutta se olikin höna.
Englannissa hen on tyttökana.
Ai, onko poikakanojakin?
Kana on (myös) laji. Eli on.
Minä olen ollut siinä uskossa, että useimmiten ei puhuta poikakanoista vaan käytetään nimeä kukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.
Vielä...
Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?
Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa.
Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?
Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.
Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.
Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.
Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.
Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.
Uskomus, että jonkun sielu on eri sukupuolta kuin hänen varsinainen fyysinen keho, on vain uskomus. Tietääkseni Ruotsissa on myös uskonnonvapaus eikä toisia ihmisiä voi pakottaa uskomaan johonkin sukupuolittuneen sielun olemassaoloon.
Hölöhölölöö; sä et tiedä koko asiasta yhtään mitään. Ja vaikka kyse olisi (ei siis ole) uskomuksista, niin toisen uskomus ei liity sun uskomuksiin mitenkään. Jos toinen sanoo olevansa Pekka, sillä ei ole mitään väliä vaikka sä ajattelet hänen olevan Pirkko. Asia ei kuulu sulle eikä liity suhun mitenkään.
Nimet ja pronominit ovat kaksi eri asiaa. Pirkko saa ihan rauhassa sanoa olevansa Pekka, sitä pyyntöä on helppo kunnioittaa, onhan ihmisillä kaikenlaisia lempinimiäkin. Sen sijaan sukupuolipronominien käyttö ei yleensä edes tapahdu henkilön itsensä läsnäollessa, ja se on vaatimus leikkiä mukana ajatusleikkiä, että henkilön sukupuoli on sitä mitä hän sanoo sen olevan.
Jos Pirkko sanoo olevansa Pekka tai Pekka sanoo olevansa Pirkko, se on minulle ihan ok. Wanhanajan transsukupuolisista minulla ei ollut myöskään koskaan mitään vaikeuksia ajatella heidän olevan "he" tai "she" heidän toivesukupuolensa mukaan. Wanhanajan transvestiittejä sen sijaan en koskaan nähnyt kuin heidän omana sukupuolenaan. Suurin osa nykyään vastaantulevista transsukupuolisista vastaa noita wanhanajan transvestiittejä, ja se on itse asiassa saanut minut kyseenalaistamaan koko ilmiötä laajemminkin.
En kuitenkaan tahallani halua loukata ketään, ja se on pronominiasiassa melko helppoa, koska läsnäolevista ei ole mikään pakko puhua kolmannessa pesoonassa, ja senkin voi tehdä kierreilmaisuin.
Ei se ole leikkiä, se on toimimista ihmisten kanssa. Mikä ongelma on käyttää henkilöstä persoonapronominia, jonka hän on toivonut olevan käytössä? Onko sun vaikea kirjoittaa poika tytön sijaan, jos sä ajattelet, että kyllä hänen nyt pitäisi olla tyttö? Ei se eroa mitenkään nimestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.
Vielä...
Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?
Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa.
Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?
Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.
Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.
Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.
Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?
Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?
Se 'hen' jo kuulostaakin ihan kummalliselta. Vaikea tottua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi on oikeasti haastava maa olla ja asua tuon niiden tasa-arvoisuus ja yksilönvapausideologian kanssa. Mä asun edelleen Ruotsissa työn vuoksi ja osan ajasta asun Suomessa.
Kaikki ovat ainakin puheissa ja pinnallisesti tasa - arvoisia ro dun ja sukupuolen suhteen, mutta todellisuudessa kantaruotsalaiset ovat todella ra sis teja.
Yksilönvapaus on viety äärimmilleen työpaikoilla. Esimerkiksi mun työpaikalla on aiheuttanut valtavia ongelmia, kun ruotsalaisella tiimillä on suomalainen esimies. Ja ongelma on aiheutunut siitä että suomalainen esimies antaa dead linen sekä tehtäviä ruotsalaisille alaisilleen. Sehän ei käy Ruotsissa, jokainen saa päättää milloin tekee työnsä, koska stressiä pitää välttää. Ja jos suomalainen esimies antaa liikaa tehtäviä niin ruotsalainen jää (teko)saikulle tai aloittaa italialaisen lakon eli istuu läppärin ääressä mutta ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.
Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.
Uskomus, että jonkun sielu on eri sukupuolta kuin hänen varsinainen fyysinen keho, on vain uskomus. Tietääkseni Ruotsissa on myös uskonnonvapaus eikä toisia ihmisiä voi pakottaa uskomaan johonkin sukupuolittuneen sielun olemassaoloon.
Hölöhölölöö; sä et tiedä koko asiasta yhtään mitään. Ja vaikka kyse olisi (ei siis ole) uskomuksista, niin toisen uskomus ei liity sun uskomuksiin mitenkään. Jos toinen sanoo olevansa Pekka, sillä ei ole mitään väliä vaikka sä ajattelet hänen olevan Pirkko. Asia ei kuulu sulle eikä liity suhun mitenkään.
Niin ihminen voi sanoa, vaikka olevansa Jeesus. Mutta Jeesuksena itseään pitävä ei voi pakottaa muita ihmisiä uskomaan, että hän oikeasti on Jeesus.
Eihän sun tarvii sitä uskoa, miten hän pakottaa sua? Kyllä sä kuitenkin voit hänestä käyttää nimeä, jota hän käyttää, eikö niin? Jos sä sanoisit olevasi Hilla ja joku väkisin käyttää susta nimeä Lakka, niin kummalla se ongelma on?
No jaa'a. Jos luokalle tulee oppilas, papereissa nimeltään Jussi ja hän, koulun rehtorin tai vaikka paikallisen vihreän kunnanvaltuutetun tuella, vaatii muita kutsumaan itseään nimellä Princess Consuela, niin kyllä siinä minusta pieni kiusanteon mahdollisuus oppilaalle ojennetaan hopeatarjottimella.
Niin, mikä se kiusa oli siis?
Se, että kun luokassa on 35 oppilasta ja aineenopettajalla niitä ryhmiä pyörähtää viikossa 8, niin EI voi edellyttää (rangaistuksen uhalla), että opettaja muistaa jokikisen itse ilmoittaman nimen jos se poikkeaa siitä, mikä paperissa lukee. Ja piste.
Nämä itsekkäät lapselliset oman erityisyytensä korostajathan eivät koskaan tule ajatelleeksi, että kaikilla muillakin on sitten heidän ennakkotapauksensa perusteella oikeus vaatia samaa erityishuomiota. Ei kun ajatus on tämä, että 'onko nyt niin vaikeaa muistaa, että MINUSTA tulee käyttää ilmaisua hon, vaikka MINULLA onkin möreä ääni, kassit ja aataminomena ja koepaperissa nimeni on Olav'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on vielä sekin vivahde, että tuo vaadittu pronomini "hen" ei ole ruotsia vaan suvaitsevaiston kehittämää uuskieltä. Vähän sama asia kun Suomessa oppilas vaatisi, että häneen viitataan jatkossa pronominilla "hön". Kuinka luontevasti osaisit käyttää tällaista uuskieltä omassa puheessasi?
Minusta koko pronominiongelma on tekemällä tehty ihan kaikilta osapuolilta. Trans- ja NB-henkilöt käyttävät tätä vallan välineenä pakottaessaan koko muun yhteiskunnan toimimaan omien päänsisäisten tunteidensa perusteella ja kokevat täysin liioiteltua loukkaantumista heti, jos joku ei tähän alistu. Itse olisin opettajan vältellyt kokonaan han/hon -sanojen käyttöä ja viitannut kyseiseen oppilaaseen kutsumanimellä tai sukunimellä. Silloin kun oppilas on itse läsnä, on luontevaa puhutella häntä sinä-pronominilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan päässyt näkemään juttua enkä ylipäätään availe klikkejä. Voisin kuvitella että jos oppilaitoksessa on tehty päätös siitä että eenkilöstä käytetään hänen haluamaansa pronominia, niin opettaja joka kategorisesti kieltäytyy tästä, voi muutaman huomautuksen ja varoituksen jälkeen joutua kilometritehtaalle.
Näin se vain valitettavasti menee muissakin työpaikoissa. Jos työnantaja antaa sinulle vaikka kuinka idiootimaisen tuntuisen määräyksen ja kerrot kieltäytyväsi noudattamasta sitä ja pysyt tässä päätöksessä, niin mitäpä veikkaat että työnantaja joutuu tekemään? Ensin on kuin ei huomaisikaan, sitten joku kantelee. Sitten tulee muistutus, toinen muistutus, varoitus... ja mitäs luulette sen jälkeen tapahtuvan? Ainakin meilläpäin sen jälkeen tulee potkut.
Minusta ei kyllä voi vaatia opettajia kieltämään fyysistä todellisuutta ja pakottaa häntä siis noudattamaan jonkun toisen ihmisen uskomuksia. Tytön kutsuminen pojaksi on valehtelua todellisuudesta. Sen sijaan voi pyytää viittaamaan oppilaaseen esim. tämän sukunimellä, jolloin sukupuolta ei tarvitse tuoda esille. Mutta valehtelemaan todellisuudesta ei voi minusta velvoittaa ketään.
😅 No sehän se on valehtelua, jos sä käytät tietentahtoen väärää termiä, jos sitä nyt valehteluksi sanotaan. Ei sukupuoli ole mikään uskomus. Ja sinäkö sen fyysisen oikean todellisuuden määrität?
Jos nuori on syntynyt naisen kroppaan eikä vielä pääse korjaukseen vaikka on sukupuoleltaan poika, sinäkö sanot hänelle, että olet tyttö, koska sulla on tissit? Ajattele omalle kohdallesi. Sinä olet nainen, mutta joku sanoisi sinulle, että ei, sinä olet mies, koska sulla ei ole edes tissejä ja mieheksi sinua kutsun. Miltä tuntuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opettajat ehdi jokaista muistaa satoja oppilaita ja luokassa 20-40 . Niitä tulee ja menee. Pitääkö nyt halventaa normaaleja ja tavallisia tyttöjä ja poikia näillä sekasikiöillä ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, noh, eipä tuo nyt iso asia olisi ollut käyttää heniä, mutta potkut nyt oli ihan ylireagointia.
Suomessa onneksi ei sentään noin pitkälle mennä, mutta vääntöä täälläkin tästä käydään. Täällä vain opettajat harvoin kieltäytyvät kutsumasta oppilasta sillä nimellä, jolla lapsia haluaa kutsuttavan. En oikein ymmärrä miksi tuo opettaja nyt on ollut niin ehdoton asiassa.
Uskomus, että jonkun sielu on eri sukupuolta kuin hänen varsinainen fyysinen keho, on vain uskomus. Tietääkseni Ruotsissa on myös uskonnonvapaus eikä toisia ihmisiä voi pakottaa uskomaan johonkin sukupuolittuneen sielun olemassaoloon.
Hölöhölölöö; sä et tiedä koko asiasta yhtään mitään. Ja vaikka kyse olisi (ei siis ole) uskomuksista, niin toisen uskomus ei liity sun uskomuksiin mitenkään. Jos toinen sanoo olevansa Pekka, sillä ei ole mitään väliä vaikka sä ajattelet hänen olevan Pirkko. Asia ei kuulu sulle eikä liity suhun mitenkään.
Niin ihminen voi sanoa, vaikka olevansa Jeesus. Mutta Jeesuksena itseään pitävä ei voi pakottaa muita ihmisiä uskomaan, että hän oikeasti on Jeesus.
Eihän sun tarvii sitä uskoa, miten hän pakottaa sua? Kyllä sä kuitenkin voit hänestä käyttää nimeä, jota hän käyttää, eikö niin? Jos sä sanoisit olevasi Hilla ja joku väkisin käyttää susta nimeä Lakka, niin kummalla se ongelma on?
No jaa'a. Jos luokalle tulee oppilas, papereissa nimeltään Jussi ja hän, koulun rehtorin tai vaikka paikallisen vihreän kunnanvaltuutetun tuella, vaatii muita kutsumaan itseään nimellä Princess Consuela, niin kyllä siinä minusta pieni kiusanteon mahdollisuus oppilaalle ojennetaan hopeatarjottimella.
Niin, mikä se kiusa oli siis?
Se, että kun luokassa on 35 oppilasta ja aineenopettajalla niitä ryhmiä pyörähtää viikossa 8, niin EI voi edellyttää (rangaistuksen uhalla), että opettaja muistaa jokikisen itse ilmoittaman nimen jos se poikkeaa siitä, mikä paperissa lukee. Ja piste.
Nämä itsekkäät lapselliset oman erityisyytensä korostajathan eivät koskaan tule ajatelleeksi, että kaikilla muillakin on sitten heidän ennakkotapauksensa perusteella oikeus vaatia samaa erityishuomiota. Ei kun ajatus on tämä, että 'onko nyt niin vaikeaa muistaa, että MINUSTA tulee käyttää ilmaisua hon, vaikka MINULLA onkin möreä ääni, kassit ja aataminomena ja koepaperissa nimeni on Olav'.
Muistaminen on edelleen eri asia kuin se, että et edes suostu. Ja aika surkea saa olla, jos ei yksittäistä oppilasta muista. Kummasti ne nimet ja sukupuolet niiden muiden kohdalla pysyy muistissa 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.
Vielä...
Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?
Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa.
Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?
Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.
Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.
Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.
Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?
Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?
Jos joku kieltäytyisi käyttämästä minusta titteliä päällikkö jos en ylennystä olisi vielä saanut, vaan vasta hakenut, niin hän olisi mielestäni absoluuttisen oikeassa.
Kieltäytymisen ymmärrän myös täysin, juuri sillä perusteella, ettei vaikkapa nyt opettajaa voi edellyttää loputtomasti muistinvaraisesti muistamaan kunkin oppilaan kohdalla ilmoitettuja erityispiirteitä. Ellei tästä ole viranomaispäätöstä, joka myös oppilaan tiedoissa lukee. Silloinkin lipsahdukset ovat inhimillisiä ja kyllä minäkin protestoisin jos lipsahduksen seuraus olisi joku saamerin varoitus tai esimiehen puhuttelu.
Muistan itse kouluaikana kun vedettiin linja, että jos allergiasta ei ole lääkärintodistusta niin kouluruokailuun ei mitään erityisjärjestelyjä oppilaalle tehdä. Ei voi olla henkilökunnan tehtävä muistaa, että Liisi ilmoitti, että on vähänniinkö allerkinen porkkanoille eli kun tänään on porkkanaa ruokalassa niin Liisille pitää järkkää leipäpalat ja kiisseli kuvishuoneeseen lounaan ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan päässyt näkemään juttua enkä ylipäätään availe klikkejä. Voisin kuvitella että jos oppilaitoksessa on tehty päätös siitä että eenkilöstä käytetään hänen haluamaansa pronominia, niin opettaja joka kategorisesti kieltäytyy tästä, voi muutaman huomautuksen ja varoituksen jälkeen joutua kilometritehtaalle.
Näin se vain valitettavasti menee muissakin työpaikoissa. Jos työnantaja antaa sinulle vaikka kuinka idiootimaisen tuntuisen määräyksen ja kerrot kieltäytyväsi noudattamasta sitä ja pysyt tässä päätöksessä, niin mitäpä veikkaat että työnantaja joutuu tekemään? Ensin on kuin ei huomaisikaan, sitten joku kantelee. Sitten tulee muistutus, toinen muistutus, varoitus... ja mitäs luulette sen jälkeen tapahtuvan? Ainakin meilläpäin sen jälkeen tulee potkut.
Minusta ei kyllä voi vaatia opettajia kieltämään fyysistä todellisuutta ja pakottaa häntä siis noudattamaan jonkun toisen ihmisen uskomuksia. Tytön kutsuminen pojaksi on valehtelua todellisuudesta. Sen sijaan voi pyytää viittaamaan oppilaaseen esim. tämän sukunimellä, jolloin sukupuolta ei tarvitse tuoda esille. Mutta valehtelemaan todellisuudesta ei voi minusta velvoittaa ketään.
😅 No sehän se on valehtelua, jos sä käytät tietentahtoen väärää termiä, jos sitä nyt valehteluksi sanotaan. Ei sukupuoli ole mikään uskomus. Ja sinäkö sen fyysisen oikean todellisuuden määrität?
Jos nuori on syntynyt naisen kroppaan eikä vielä pääse korjaukseen vaikka on sukupuoleltaan poika, sinäkö sanot hänelle, että olet tyttö, koska sulla on tissit? Ajattele omalle kohdallesi. Sinä olet nainen, mutta joku sanoisi sinulle, että ei, sinä olet mies, koska sulla ei ole edes tissejä ja mieheksi sinua kutsun. Miltä tuntuisi?
Monelle tytölle kasvaa tissit vasta 16 vuotiaana ja taas monet pysyy pieni rintaisina kun miehellä voi olla jonkun verran tissejä tietysti ilman maidon eritystä . Miehellä ei ole kuukautisia kuten naisella ja taas naisella ei ole kiveksiä . Että kyllä on ihan selvä mies jos kivekset on .
Kuinka pitkälle tätä itseidentifioitumisen hyväksyntää on vietävä? Jos identifioidun vaikkapa kuninkaalliseksi ja vaadin, että minuun tulee aina viitata sanonnalla "teidän korkeutenne" niin onko minulla tähän oikeus? Ja pitääkö muiden tätä mielihaluani totella irtisanomisen uhalla?
Miksi sukupuoli-identiteetti olisi ainoa poikkeus, jossa muiden ihmisten tulisi kyseenalaistamatta hyväksyä aistein havaittavan fyysisen todellisuuden vastaisia väitteitä ja mukauttaa puhettaan niiden mukaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, onneksi tämä pelleily ei koske suomea.
Vielä...
Meinaatko että suomen kieltä muutetaan niin, että tulee sukupuolitetut hän-sanat, jotta voidaan tehdä siitä ongelma?
Meinaan tuota asennetta yleensä. Hän-sanasta ei voi tulla meillä ongelmaa, mutta kaikesta muusta sukupuolierotteluun liittyvästä (vessat, pukukopit, tyttö- ja poika-nimitykset) kyllä. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi yleensä perässä. Ja se, että jollekin annetaan jo potkut, kun kieltäytyy lähtemästä mukaan tuohon hullutteluun, vielä kannustaa tällaisen asenteen lisääntymistä teinienkin keskuudessa.
Ai se on hulluttelua, jos toivot sua kutsuttavan sinuna? Mitä itse ajattelisit, jos sua kutsuttaisiin Pasiksi vaikka kuinka sanoisit olevasi Piia? Ja mikä vika on asenteessa, että olet ok vaikka olisit vihreä?
Jos todella olisin Pasi, niin ymmärtäisin asian oikein hyvin vaikka kuinka tekisi mieli olla Piia.
Osoitit juuri, että sulla ei ole mitään ymmärrystä asiasta, joten on ihan turha jatkaa. Käsittämätöntä, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka kieltävät toisen ihmisen sen perusteella, että itse on syntynyt itselleen oikeaan kehoon.
Sukupuoli-identiteetti ei ole mikään ”tekisi mieli”-asia. Ehkä sullekin tämä joskus aukeaa.
Minäpä kysyn toisin päin: Mikä se on se suuren suuri loukkaus ja henkilökohtainen vahinko, joka lettipää henkilölle, jolla paidan alta paistaa rinnat, koituu jos joku erehtyy viittaamaan häneen lauseessa termillä "Hon" vaikka hänestä itsestä tuntuukin, että hän on "Han"? Minun nimeni on usein joku muistanut väärin, mutta mitäs näistä, erehdyksiä sattuu..Minua on myös kutsuttu aiemmalla tehtävänimikkeelläni ihan laajalla jakelulla leviävissä sähköposteissa, vaikka olen aikaa sitten ylennetty päälliköksi. No, henkilö ei tiennyt tai muistanut. Mitäpä tuon väliä?
Tässä puhutaankin kieltäytymisestä, ei unohduksista tai lipsahduksista. Eli sun pitäisi kysyä, että mikä se suuren suuri loukkaus on, jos joku kieltäytyy käyttämästä päällikkö-titteliäsi, koska hän on sitä mieltä, että et saisi päällikkö olla?
Mihin se erilaisten ihmisryhmien kunnioittaminen ja kulttuurisen omimisen välttäminen jäi? Miksi pojalla on oikeus väittää olevansa tyttö ja saada muutkin valehtelemaan, että hän on tyttö, jos hän ei ole tyttö? Miksi tyttö voi pakottaa muut ihmiset sanomaan häntä pojaksi, vaikka hän ei ole poika? Ei valkoihoinen voi väittää olevansa tummaihoinen ja pakottaa muita pitämään häntä tummaihoisena. Ei toiseen ihmisryhmään voi identifioitua. Kyse on fyysisistä ominaisuuksista, joita ei voi muuttaa eikä voi vain itsekseen päättää olla jotain mitä ei selvästikään ole ja vaatia muita mukaan tuollaiseen pelleilyyn.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan päässyt näkemään juttua enkä ylipäätään availe klikkejä. Voisin kuvitella että jos oppilaitoksessa on tehty päätös siitä että eenkilöstä käytetään hänen haluamaansa pronominia, niin opettaja joka kategorisesti kieltäytyy tästä, voi muutaman huomautuksen ja varoituksen jälkeen joutua kilometritehtaalle.
Näin se vain valitettavasti menee muissakin työpaikoissa. Jos työnantaja antaa sinulle vaikka kuinka idiootimaisen tuntuisen määräyksen ja kerrot kieltäytyväsi noudattamasta sitä ja pysyt tässä päätöksessä, niin mitäpä veikkaat että työnantaja joutuu tekemään? Ensin on kuin ei huomaisikaan, sitten joku kantelee. Sitten tulee muistutus, toinen muistutus, varoitus... ja mitäs luulette sen jälkeen tapahtuvan? Ainakin meilläpäin sen jälkeen tulee potkut.
Näin se on. Meillä yksi mamma kieltäytyi parista koulutuksesta (turhana) ja kieltäytyi myös ottamasta käytäntöön koulutuksesta opetettua toimintatapaa. Puhuttelua puhuttelun perään, neuvotteluita joissa oli esimiehen jälkeen korkeampaa johtoa ja luottamusmiestä, sitten potkut. Työssäolovelvollisuus päättyi heti. Säälihän toi on, taitava ihminen joka oltaisiin mielellään pidetty. Jos ei hän olisi itse tehnyt asiasta suurta numeroa ja mm. haukkunut esimiestään munattomaksi osastokokouksessa, niin olis varmaan painettu villaisella. Viimeksi kun tarkistin niin tämä sangen osaava ihminen oli kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan päässyt näkemään juttua enkä ylipäätään availe klikkejä. Voisin kuvitella että jos oppilaitoksessa on tehty päätös siitä että eenkilöstä käytetään hänen haluamaansa pronominia, niin opettaja joka kategorisesti kieltäytyy tästä, voi muutaman huomautuksen ja varoituksen jälkeen joutua kilometritehtaalle.
Näin se vain valitettavasti menee muissakin työpaikoissa. Jos työnantaja antaa sinulle vaikka kuinka idiootimaisen tuntuisen määräyksen ja kerrot kieltäytyväsi noudattamasta sitä ja pysyt tässä päätöksessä, niin mitäpä veikkaat että työnantaja joutuu tekemään? Ensin on kuin ei huomaisikaan, sitten joku kantelee. Sitten tulee muistutus, toinen muistutus, varoitus... ja mitäs luulette sen jälkeen tapahtuvan? Ainakin meilläpäin sen jälkeen tulee potkut.
Minusta ei kyllä voi vaatia opettajia kieltämään fyysistä todellisuutta ja pakottaa häntä siis noudattamaan jonkun toisen ihmisen uskomuksia. Tytön kutsuminen pojaksi on valehtelua todellisuudesta. Sen sijaan voi pyytää viittaamaan oppilaaseen esim. tämän sukunimellä, jolloin sukupuolta ei tarvitse tuoda esille. Mutta valehtelemaan todellisuudesta ei voi minusta velvoittaa ketään.
😅 No sehän se on valehtelua, jos sä käytät tietentahtoen väärää termiä, jos sitä nyt valehteluksi sanotaan. Ei sukupuoli ole mikään uskomus. Ja sinäkö sen fyysisen oikean todellisuuden määrität?
Jos nuori on syntynyt naisen kroppaan eikä vielä pääse korjaukseen vaikka on sukupuoleltaan poika, sinäkö sanot hänelle, että olet tyttö, koska sulla on tissit? Ajattele omalle kohdallesi. Sinä olet nainen, mutta joku sanoisi sinulle, että ei, sinä olet mies, koska sulla ei ole edes tissejä ja mieheksi sinua kutsun. Miltä tuntuisi?
Nämä on näitä, joilla ei itsellään ole koskaan sukupuoli-identiteetti edes kehittynyt vaan he ovat vain olleet siinä muotissa, johon heidät on asetettu. He ei ät ole koskaan pysähtyneet edes miettimään, että olenko minä minä vai toisten ihmisten luoma ”fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus”. Sit ihmetellään, kun suhteet kariutuu ja kaikki hatuttaa.
Ilolla seuraan nykynuorten aktiivista otetta itsensä löytämisessä ilman vanhoillisia uskomuksia ja muotteja. Ilolla kutsun sukulaislastani pojan nimellä vaikka syntymätodistuksessa hänen kohdallaan lukee tyttö. Hänestä kasvaa ihminen, korjasipa hän fyysisen kehonsa mylhemmin tai ei.
On eri asia lipsauttaa kuin kokonaan kieltäytyä.