Lue keskustelun säännöt.
Onko avioliitto merkki vahvemmasta sitoumuksesta kuin avoliitto?
09.12.2014 |
Mikä on palstalaisten näkemys: pidättekö avioliittoa merkkinä siitä, että pari on sitoutuneempi toisiinsa kuin vaikkapa pitkään yhdessä asunut avopari? Luoko parisuhteen virallistaminen sen lopullisen sinetin?
Kyseleepi avovaimo...
Kommentit (144)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:07"]
Eli avioliittoon mennään vaan rahan takia, saadaan pienemmät perintöverot, leskeneläkkeet, ositukset erotessa. Mitään muuta syytä ei ole kuin taloudellinen turva?
[/quote]
Mitä muuta syytä tarvitaan? Eikö se kuulu rakkauteen että ajattelee toisen parasta myös siinä tapauksessa jos itse kuolee? Että tälle jää jotain turvaa, esim. leskeneläke tai asumisoikeus yhteiseen kotiin? Avoliittolaisen oikeudet on kohtuu heikot, siinä voi puolison sukulaiset jyrätä aika pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:02"]
Tässä keskustelussa on tyhmää, ettei oteta huomioon ihmisten erilaisia persoonia, toimintamalleja, elämäntilanteita jne. Jos sinä toimisit eri tavalla kuin toinen, niin se ei tarkoita, että tämän toisen ihmisen täytyisi toimia samalla tavalla tai että hän toimisi jotenkin väärin.
[/quote]
Olet oikeassa. Minä kuitenkin haluan ymmärtää, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee. Vain siten voimme lopulta olla samaa mieltä asiasta, että ihmiset ovat erilaisia ja eri lähtökohdista.
Mutta eihän toista voi ymmärtää, ellei toinen perustele valintojaan. En ikinä pääse ymmärryksen tasolle, jos vastataan, että ei kuulu sulle.
toinen ohis
[/quote]
Ymmärräthän, miksi ihmiset eivät halua välttämättä kertoa? Joskus ne syyt voivat olla liian henkilökohtaisia. Jos ihmiset osaisivatkin keskustella sivistyneesti, mutta yleensä tulee aina tappelu.
[/quote]
Yritän ymmärtää...
Tämä on tietysti typerää hiusten halkomista, mutta itse näin avoliitossa, yhteisten lasten takia, ajattelen että tämä meidän suhde ei loppuisi lopettamallakaan. Me toisaalta eletään kuin aviopari sikäli että on yhteiset rahat ja ei lasketa kuka mitäkin ostaa ja kuka tekee mitäkin. Voi olla että se tyyli joskus kostautuu, mutta nyt tuntuu luontevalta. Ja helpompi olisi lähteä "heippa vaan"-tyylillä, jos olisi omat rahat ja pidetty kirjaa omaisuudesta ja kotitöistä, mutta ehkä tällä meidän tyylillä saa molempien liittojen huonot puolet. Itse ajattelen ehkä naiivisti, että luotamme niin paljon ettei tarvitse pitää kirjaa. Jos ei luotettaisi mutta haluttaisiin olla yhdessä, niin olisi oltava naimisissa jotta omat edut olisi turvattu.
Joka tapauksessa, avioliitosta voisi lähteä eroamalla, asiat olisi selvät ja se on soronoo sitten kun on proseduurin mukaan toimittu, mutta jos tällaisesta pitkästä avoliitosta, jossa yhteistä omaisuutta ja lapset jne., lähtisi, niin ensinnäkin... Se olisi ihan hirveän hankala ja työlästä jo ajatuksen tasolla sumplia miten kaikki jaettaisiin, mutta myöskään se ero ei tavallaan muuttaisi suhdetta. Avoliitto kyllä toki loppuu "helposti" teknisesti, kun osoitteet on erit ja ilmoitetaan viranomaisille että näin kävi, mutta... Kun me ollaan jo alunperin sitouduttu toisiimme vapaaehtoisesti ja muodostettu perhe ilman suhteen virallistamista, eikä ole nytkään mitään virallisia velvoitteita olemassa jotka lakkaisi eroon, niin vaikea mieltää että se suhdekaan katkeisi. Voi olla että joskus erotaan fyysisesti, mutta mielestäni on aina se yhteys olemassa.
Eli jos avoliitto on vaan nyt sellanen joku ihan sama, mitätön, niin myöskin sen loppuminen on silloin merkityksetön. Jos se ei ole mikään sitoumus ollessaan, niin sen loppuminen ei voi olla silloin sitoumuksen päättymistä. Avioliitto taas on konkreettinen juridinen ja taloudellinen sopimus, joka joko on tai ei ole. On se ollessaan avoliittoa määräävämpi, mutta loppuu tietyin kääntein ja on sitoumus on sitten siinä.
Sen sijaan pariskunnan keskinäisestä, henkisestä sitoutumisesta ei minusta voi sanoa juuta eikä jaata, jos on kaksi kolmivuotista liittoa niin voisin ajatella että aviopari on avoparia sitoutuneempi kun on nähnyt vaivaa naimisiinmenon verran, toiset on enempi seurusteleva pari vielä. Mutta jos samat pariskunnat on vielä yhdessä 12 vuotta tai 22 vuotta myöhemmin, jolloin matkalla on varmasti ollut haasteita ja elämänmuutoksia, niin ajattelisin että aviopari on saattanut selvitä joistakin karikoista sen tähden että avioero on aika iso juttu ja vaatii vähän yritystä, kun taas avopari on yhdessä siksi että ovat päättäneet pysyä yhdessä, ei siksi että eroaminen olisi hankala juttu. Eli helposti ajattelisin että pidemmässä liitossa avopari on henkisesti sitoutuneempi toisiinsa.
Muiden suhteisiin kantaa ottamatta:
Elin viisi vuotta sormuksettomassa avoliitossa, jossa oli yhteiset lemmikit,autot ja talo. En halunnut naimisiin, ajattelin, että sitoutumista voi osoittaa avoliitossakin.
Nyt kun erosta on pari vuotta aikaa, ja olen tavannut elämäni miehen ja siirtymässä hänen kanssaan avoliittoon (eli siis yhteiseen asuntoon), tunnen ja tiedän, että HALUAN olla tälle miehelle VAIMO. Tähän ei liity mitään muuta kuin halu pitää hänestä huolta hamaan loppuun saakka. Haluan ottaa hänen nimensä tulevan perheemme nimeksi, ja haluan olla hänen rinnallaan myötä- ja vastoinkäymisissä. :) Enkä tarkoita, etteikö huolenpito ja rakastaminen olisi mahdollisia avoliitossakin, mutta haluan ilmaista oman sitoutumiseni ja rakkauteni häntä kohtaan avioliitolla.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:07"]En aio avata asioita enempää keskustelupalstalla, koska ne ovat henkilökohtaisia asioita ja haluan pysyä anonyyminä.
[/quote]
Joo, teidän syyt onkin varmaan niin erikoisia, että niiden kertominen paljastaisi sinut koko Suomen kansalle.
On se ihanaa, kun voi kuvitella olevansa aivan ainutlaatuinen.
[/quote]
No en tosiankaan kuvittele olevani ainutlaatuinen tai edes halua olla sellainen. En vain halua ottaa riskiä kertomalla tietyistä asioista. Tuskinpa olen ainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 13:46"]
Meillä se sitoumus oli yhteinen asuntolaina ja lapsi. Eli avoliitossa olemme.
[/quote]
Miten voi ottaa yhteisen asuntolainen avoliitossa? Eikö se yleensä mee että jompi kumpi ottaa ja jos menee naimisiin nii laina on uhteinen? Meillä ainaki on asuntolaina ja talo mulla kun ollaan avoliitossa, lapsikin meillä on. Naimisiin mennään jos mennään periaatteesta, sitoutuminen ei siinä merkkaa mitään...
[/quote]
Jos menette naimisiin, niin ei se asuntolaina tai asunto muutu miehen kanssa yhteiseksi. Ne on edelleen yksin sinun. Lisäksi saat rajoituksen, ettet voi myydä omistamaasi asuntoa ilman miehen suostumusta jos se on teidän kotinne.
Osituksessa eli erotessa sitten joudut antamaan omaisuutesi arvosta puolet miehellesi.
Koko keskusteluhan lähti ihan väärille raiteille... ap kysyi sitoumuksesta eikä mistään perintöverojen määrästä tai muusta materiasta eikä siitä onko järkevää asua avosuhteessa versus aviosuhteessa!
Itse olen ainakin sitoutuneempi nykyiseen avomieheeni kuin ikinä olin entiseen aviomieheeni. Enkä myöskään uskoisi avioliiton sitä meidän välillä muuttavan. Muilla voi olla toisin mutta meillä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:45"]
Koko keskusteluhan lähti ihan väärille raiteille... ap kysyi sitoumuksesta eikä mistään perintöverojen määrästä tai muusta materiasta eikä siitä onko järkevää asua avosuhteessa versus aviosuhteessa!
Itse olen ainakin sitoutuneempi nykyiseen avomieheeni kuin ikinä olin entiseen aviomieheeni. Enkä myöskään uskoisi avioliiton sitä meidän välillä muuttavan. Muilla voi olla toisin mutta meillä näin.
[/quote]
Siksi tämä onkin keskustelu, eikä esim. luento. Aihe vie.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:59"]
Avoliitossa olevat joutuvat maksamaan kovempaa perintöveroa kuin avioliitossa olevat. Jos menisimme naimisiin, niin vain tämä asia muuttuisi.
[/quote]
Paitsi jos parilla on yhteisiä lapsia, silloin verottaja kohtelee avioparina automattisesti.
[/quote]
Rintaperilliset perivät vanhempansa. Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia, eikä hän voi saada tasinkoa, toisin kuin aviopuoliso. Avopuoliso ei leskeydyttyään voi pitää hallussaan parin yhteistä asuntoa irtaimistoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:59"]
Avoliitossa olevat joutuvat maksamaan kovempaa perintöveroa kuin avioliitossa olevat. Jos menisimme naimisiin, niin vain tämä asia muuttuisi.
[/quote]
Paitsi jos parilla on yhteisiä lapsia, silloin verottaja kohtelee avioparina automattisesti.
[/quote]
Rintaperilliset perivät vanhempansa.
Sekä avio- että avoliitossa.
Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia,
Ei peri aviopuoliskoaan.
eikä hän voi saada tasinkoa, toisin kuin aviopuoliso.
Avopuoliso ei leskeydyttyään voi pitää hallussaan parin yhteistä asuntoa irtaimistoineen.
Juu juu, sehän se avioliiton idea kuolemantapauksessa on :)
Mutta jos avoparilla on yhteisiä lapsia, niin se perintöveroprosentti on ihan sama kuin aviopuolisolla.
[/quote]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:58"]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
[/quote]
Ok. Entäs vuosikausia kestäneet avoliitot ja alle vuoden kestäneet avioliitot?
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:58"]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
[/quote]
Ok. Entäs vuosikausia kestäneet avoliitot ja alle vuoden kestäneet avioliitot?
[/quote]
Ei tietenkään voi puhua jokaisesta yksittäisestä liitosta. Tässä on kyse avio- ja avoliitosta yleensä. Jokainen tajuaa että jokainen suhde on erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:58"]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
[/quote]
Ok. Entäs vuosikausia kestäneet avoliitot ja alle vuoden kestäneet avioliitot?
[/quote]
Ei tietenkään voi puhua jokaisesta yksittäisestä liitosta. Tässä on kyse avio- ja avoliitosta yleensä. Jokainen tajuaa että jokainen suhde on erilainen.
[/quote]
Eli sinulla ei siis ole mitään todisteita ja perusteita. Puhut vaan.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 13:45"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 13:39"]
Vaikka yleisestä näkökulmasta tuo voi pitää paikkansa, niin minusta erilaiset sitoutumissopimukset vain korvaavat luottamuksen puutetta. Lapsiperheissä tietenkin asia on vähän eri, kun siinä on lainmukaisia etuja lapsille jne.
[/quote]
Lapsille avioliitto ei tuo etuja, lapset saa ne siinä kun isyys vahvistetaan. Avioliitto nimenomaan tuo puolisoille etuja. Avioitumalla annat ne edut puolisollesi. Esim. avio-oikeuden, oikeuden saada leskeneläkettä, oikeuden asua yhteisessä asunnossa jne.
[/quote]
Isyyttä ei aina ehditä vahvistaa ja tuloksena voi tällöin olla pitkiä ja perusteellisia huoltajuus- ja perintöriitoha. Avioliitossa syntyviä lapsia ei tarvitse erikseen käydä tunnustamassa.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:52"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 14:59"]
Avoliitossa olevat joutuvat maksamaan kovempaa perintöveroa kuin avioliitossa olevat. Jos menisimme naimisiin, niin vain tämä asia muuttuisi.
[/quote]
Paitsi jos parilla on yhteisiä lapsia, silloin verottaja kohtelee avioparina automattisesti.
[/quote]
Rintaperilliset perivät vanhempansa.
Sekä avio- että avoliitossa.
Avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia,
Ei peri aviopuoliskoaan.
eikä hän voi saada tasinkoa, toisin kuin aviopuoliso.
Avopuoliso ei leskeydyttyään voi pitää hallussaan parin yhteistä asuntoa irtaimistoineen.
Juu juu, sehän se avioliiton idea kuolemantapauksessa on :)
Mutta jos avoparilla on yhteisiä lapsia, niin se perintöveroprosentti on ihan sama kuin aviopuolisolla.
[/quote]
[/quote]
Kylläpäs aviopuoliso perii silloin kun kuolleella ei ole rintaperillisiä. Tasinkoa hän saa jos hänen oma osuutensa kuolinpesästä jää alle puoleen.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:58"]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
[/quote]
Ok. Entäs vuosikausia kestäneet avoliitot ja alle vuoden kestäneet avioliitot?
[/quote]
Ei tietenkään voi puhua jokaisesta yksittäisestä liitosta. Tässä on kyse avio- ja avoliitosta yleensä. Jokainen tajuaa että jokainen suhde on erilainen.
[/quote]
Eli sinulla ei siis ole mitään todisteita ja perusteita. Puhut vaan.
[/quote]
Mitä hiton todisteita ja perusteita. Tietysti sopimus on sitovampi kuin ei sopimusta.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:58"]
Kyllä on. Avioliitto on kyllä jämäkämpi toiseen sitoutuminen ilman muuta. Avioliittoa et voi solmia joka viikko ja avioitua uudelleen. Avoliitto on varmasti sellaisten suosiossa joista jompikumpi tai molemmat haluaa pitää toisen jalan ovenraossa, helpompi lähteä jos löytää paremman, ei muuta kuin reppu selkään ja moro! Oikeastaan avoliitto on kuin avioliiton irvikuva, hassu sana kun ajattelee että joku on viiden vuoden aikana kenties viidessä "avoliitossa" kestää se sitten yön yli, kuukauden tai vuoden. Toki puolustaa paikkaansa epävarmojen ihmisten kohdalla, oikeastaan ovat vapaita vaihtamaan kumppania miten sattuu. Monille miehille sopii varmasti ainakin hyvin.
[/quote]
Ok. Entäs vuosikausia kestäneet avoliitot ja alle vuoden kestäneet avioliitot?
[/quote]
Ei tietenkään voi puhua jokaisesta yksittäisestä liitosta. Tässä on kyse avio- ja avoliitosta yleensä. Jokainen tajuaa että jokainen suhde on erilainen.
[/quote]
Eli sinulla ei siis ole mitään todisteita ja perusteita. Puhut vaan.
[/quote] Lahtisitko avopuolisona ulkomaille asumaan vai tuntisitko olosi turvatummaksi jos lahtisit aviopuolisona?
Suomessa suhtaudutaan avoliittoihin paljon suopeammin kuin monessa muussa maassa. Esim USAaan tyohonlahtijan avopuoliso ei saa viisumia. Avopuolisoksihan voisi kelvata kuka tahansa joka maahan paastyaan lahtisi omille teilleen.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:07"]En aio avata asioita enempää keskustelupalstalla, koska ne ovat henkilökohtaisia asioita ja haluan pysyä anonyyminä.
[/quote]
Joo, teidän syyt onkin varmaan niin erikoisia, että niiden kertominen paljastaisi sinut koko Suomen kansalle.
On se ihanaa, kun voi kuvitella olevansa aivan ainutlaatuinen.