HS: Pikkuporvaristo katselee muita alaspäin
Olikohan tämä jo täällä? En ole monesta asiasta Kontulan kanssa samaa mieltä, mutta tämä artikkeli on täynnä erittäin teräviä huomioita. Paljon sellaista, mitä on tullut itsekin pohdittua.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008313922.html
"Pikkuporvarillisia taidemieltymyksiä ei ohjaa niinkään esteettinen nautinto kuin pyrkimys erottautua alemmistaan. Pikkuporvari arvostaa oopperaa ja kokeilevaa jazzia, vaikkei niitä syvällisesti ymmärräkään. Hän rakastaa taidetta, mutta ei kykene itse sitä tuottamaan. Keskitien valitsemisesta seuraa keskinkertaisuutta."
"Hän kysyi, että osaanko sanoa, miksi kaikki mielenosoittajat ovat niin rumia. Hän tarkoitti, että he olivat ylipainoisia, tatuoituja ja käyttivät epäsiistejä vaatteita. Kenen tahansa normaalia edustavan pikkuporvarin lailla hänen katseensa kohdistui heidän häiritsevään ulkonäköönsä enemmänkin kuin aatteeseen.”"
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kaikessa hiljaisuudessa tullut pikku porvarillenen, tosin kun oikeasti 20v sitten olin tuossa kuplassa se ja sen rajat ahdistivat kurjuuteen asti. Ex-aviomies onnekseni lempasi minut ulos kuplasta.
Rakastan rauhaa, eikä v... tu vitsimukit naurata, Rockya en muista nähneeni kun en tykkää päähän hakkaamisesta, oopperassa en ole käynyt, mutta haluaisin mennä, taidetta en osaa tehdä, mutta haluan siitä nauttia.
Ihmisiä en kyllä katso ylös tai alas päin, samanlaista on pyyhkiä ministerin kuin ex metsien miehen persettä.
Voit olla arvoiltasi porvarillinen, mutta ajatusmaailmaltasi et ole pikkuporvarillinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin nuo jazz ja ooppera otettiin esimerkeiksi koska tuon tyylisistä taiteenlajeista niin kutsuttu pikkuporvari pyrkii löytämään omat mielenkiinnonkohteensa. Hän tekee soveliaita asioita ja kehittyy ihmisenä oikeaan suuntaan. Myhäillen omaa erinomaisuuttaan ja tuomiten kaiken menestyksen ja jalon sivistyksen kaavaa rikkovan.
Useimmissa on pikkuporvarin vikaa vähintään jossain määrin. Vaikkapa kuten kaikissa on narsistisia piirteitä vaikkeivät kaikki ole kovan luokan narsisteja
Mielestäni puhut snobeista etkä pikkuporvareista. Pikkuporvari on köyhempi porvari ja keskiluokkaa.
Ja varmasti löytyy snobeja keskiluokasta, vaan niin löytyy kaikista muistakin luokista. Eri asiat kenties korostuvat, mutta ehdottomuus on yhtä vahvaa.
Vaan harva on niin hullu, että kiduttaa itseään päivittäin tuntitolkulla asioilla, joista ei aidosti pidä. Miksi se ärsyttää, että joku heittää elämänsä sillä tavalla hukkaan? Onko ärsyyntyjällä tunne, että jää ulos piireistä tai, että muiden tyytyväisyys elämäänsä on itseltä pois?Jos tässä puhutaan Kontulan kirjasta, pikkuporvarillisuutta ei ole määritelty köyhäksi porvariksi vaan mielenmaisemaksi. Kuka tahansa voi olla henkisesti pikkuporvari, vaikka parhaat edellytykset sille antaakin usein keskiluokkaisuus.
Ja esimerkkinä tästä mielenmaisemasta oli esim. kyky tuottaa taidetta eli taiteellinen lahjakkuus ja vuosikausien sinnikäs harjoittelu. Ja jos ei ole lahjakas ja opiskellut oopperalaulajaksi, nimenomaan oopperataiteen kuluttaminen on pikkuporvarillisuutta? Sen sijaan vaikka rockin kuunteleminen ei ole, vaikka ei osaa soittaa kuin ilmaskebaa? Anna vaan haluaa provoilla, jotta mahdollisimman moni ostaa kirjan ja saa lisää massia. Lol.
Pikkuporvarillisuutta on se, että kuvittelee oopperan kuuntelemisen tekevän itsestä paremmin ihmisen milloin voi suhtautua ylpeästi ihmisiin ketkä eivät kuuntele oopperaa.
Mutta kuinka moni alle seitsemänkymppinen ihminen ajattelee näin esimerkiksi juuri oopperasta?
Nuori oopperan harrastaja on todennäköisemmin erikoisuudentavoittelija. Totta kai siihen liittyy olennaisesti oman harrastuksen pitäminen parempana ja erikoisempana kuin muilla, mutta onko sitten sekin nykypäivänä pikkuporvarillisuutta, jos pitää itseään boheemina ja erikoisena, taiteellisena kulttuuri-ihmisenä?
Itse asiassa eikö tämän määritelmän mukaan jopa 70-luvun vasemmistolaiset kulttuuri-ihmiset olleet pikkuporvareita?
Eli kaikki, jotka pitävät omia tapojaan ja omaa makuaan parempana kuin muilla?
Siis loppujen lopuksi melkein kaikki ihmiset, perinteisen porvarillisuuden asteesta huolimatta?
Siis ylläoleva tiivistettynä, en vain ymmärrä, miten pikkuporvarin määritelmä voi olla periaatteessa kuka tahansa ihminen, joka pitää omaa makuaan parempana kuin muilla. Sehän kuvastaa oikeastaan suurinta osaa kaikista ihmisistä, ja varsinaisen porvarillisuuden määritelmä jää kokonaan ulkopuolelle.
Minäkin uskon, että oma kissarotuni on kaikista paras, mutta en kuvittele sen tekevän minusta parempaa ihmistä. En myöskään valinnut rotua sen perusteella mitä muut pitävät hienona.
Minusta pidät itseäsi parempana, koska olet valinnut ihan erilaisen kissarodun kuin muilla etkä "mene massan mukana". Tuomitset arvaamalla muiden ajatukset kissarodun valinnan perusteella. Sielunmaisemasi on siis pikkuporvarillinen.
Häh, miten niin erilainen? Kissani rotu on hyvin tavanomainen ja valitsin sen sen perusteella että kasvattaja löytyi samasta taloyhtiöstä. Olen kuitenkin rakastunut kyseiseen rotuun syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin nuo jazz ja ooppera otettiin esimerkeiksi koska tuon tyylisistä taiteenlajeista niin kutsuttu pikkuporvari pyrkii löytämään omat mielenkiinnonkohteensa. Hän tekee soveliaita asioita ja kehittyy ihmisenä oikeaan suuntaan. Myhäillen omaa erinomaisuuttaan ja tuomiten kaiken menestyksen ja jalon sivistyksen kaavaa rikkovan.
Useimmissa on pikkuporvarin vikaa vähintään jossain määrin. Vaikkapa kuten kaikissa on narsistisia piirteitä vaikkeivät kaikki ole kovan luokan narsisteja
Mielestäni puhut snobeista etkä pikkuporvareista. Pikkuporvari on köyhempi porvari ja keskiluokkaa.
Ja varmasti löytyy snobeja keskiluokasta, vaan niin löytyy kaikista muistakin luokista. Eri asiat kenties korostuvat, mutta ehdottomuus on yhtä vahvaa.
Vaan harva on niin hullu, että kiduttaa itseään päivittäin tuntitolkulla asioilla, joista ei aidosti pidä. Miksi se ärsyttää, että joku heittää elämänsä sillä tavalla hukkaan? Onko ärsyyntyjällä tunne, että jää ulos piireistä tai, että muiden tyytyväisyys elämäänsä on itseltä pois?Jos tässä puhutaan Kontulan kirjasta, pikkuporvarillisuutta ei ole määritelty köyhäksi porvariksi vaan mielenmaisemaksi. Kuka tahansa voi olla henkisesti pikkuporvari, vaikka parhaat edellytykset sille antaakin usein keskiluokkaisuus.
Ja esimerkkinä tästä mielenmaisemasta oli esim. kyky tuottaa taidetta eli taiteellinen lahjakkuus ja vuosikausien sinnikäs harjoittelu. Ja jos ei ole lahjakas ja opiskellut oopperalaulajaksi, nimenomaan oopperataiteen kuluttaminen on pikkuporvarillisuutta? Sen sijaan vaikka rockin kuunteleminen ei ole, vaikka ei osaa soittaa kuin ilmaskebaa? Anna vaan haluaa provoilla, jotta mahdollisimman moni ostaa kirjan ja saa lisää massia. Lol.
Pikkuporvarillisuutta on se, että kuvittelee oopperan kuuntelemisen tekevän itsestä paremmin ihmisen milloin voi suhtautua ylpeästi ihmisiin ketkä eivät kuuntele oopperaa.
Mutta kuinka moni alle seitsemänkymppinen ihminen ajattelee näin esimerkiksi juuri oopperasta?
Nuori oopperan harrastaja on todennäköisemmin erikoisuudentavoittelija. Totta kai siihen liittyy olennaisesti oman harrastuksen pitäminen parempana ja erikoisempana kuin muilla, mutta onko sitten sekin nykypäivänä pikkuporvarillisuutta, jos pitää itseään boheemina ja erikoisena, taiteellisena kulttuuri-ihmisenä?
Itse asiassa eikö tämän määritelmän mukaan jopa 70-luvun vasemmistolaiset kulttuuri-ihmiset olleet pikkuporvareita?
Eli kaikki, jotka pitävät omia tapojaan ja omaa makuaan parempana kuin muilla?
Siis loppujen lopuksi melkein kaikki ihmiset, perinteisen porvarillisuuden asteesta huolimatta?
Siis ylläoleva tiivistettynä, en vain ymmärrä, miten pikkuporvarin määritelmä voi olla periaatteessa kuka tahansa ihminen, joka pitää omaa makuaan parempana kuin muilla. Sehän kuvastaa oikeastaan suurinta osaa kaikista ihmisistä, ja varsinaisen porvarillisuuden määritelmä jää kokonaan ulkopuolelle.
Minäkin uskon, että oma kissarotuni on kaikista paras, mutta en kuvittele sen tekevän minusta parempaa ihmistä. En myöskään valinnut rotua sen perusteella mitä muut pitävät hienona.
Minusta pidät itseäsi parempana, koska olet valinnut ihan erilaisen kissarodun kuin muilla etkä "mene massan mukana". Tuomitset arvaamalla muiden ajatukset kissarodun valinnan perusteella. Sielunmaisemasi on siis pikkuporvarillinen.
Ja höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Se miksi niin moni suuttuu tästä artikkelista on se, että se osuva ja aikaansaa särön pikkuporvareiden paremmuuskuvitelmiin ja osoittaa heidän päälleliimatun muka-hienoutensa.
Ei suutu, mutta kritisoi väitettä, että harrastamalla jotain asiaa tavoittelisi sillä statusta tai katsoisi muita jotenkin alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin nuo jazz ja ooppera otettiin esimerkeiksi koska tuon tyylisistä taiteenlajeista niin kutsuttu pikkuporvari pyrkii löytämään omat mielenkiinnonkohteensa. Hän tekee soveliaita asioita ja kehittyy ihmisenä oikeaan suuntaan. Myhäillen omaa erinomaisuuttaan ja tuomiten kaiken menestyksen ja jalon sivistyksen kaavaa rikkovan.
Useimmissa on pikkuporvarin vikaa vähintään jossain määrin. Vaikkapa kuten kaikissa on narsistisia piirteitä vaikkeivät kaikki ole kovan luokan narsisteja
Mielestäni puhut snobeista etkä pikkuporvareista. Pikkuporvari on köyhempi porvari ja keskiluokkaa.
Ja varmasti löytyy snobeja keskiluokasta, vaan niin löytyy kaikista muistakin luokista. Eri asiat kenties korostuvat, mutta ehdottomuus on yhtä vahvaa.
Vaan harva on niin hullu, että kiduttaa itseään päivittäin tuntitolkulla asioilla, joista ei aidosti pidä. Miksi se ärsyttää, että joku heittää elämänsä sillä tavalla hukkaan? Onko ärsyyntyjällä tunne, että jää ulos piireistä tai, että muiden tyytyväisyys elämäänsä on itseltä pois?Jos tässä puhutaan Kontulan kirjasta, pikkuporvarillisuutta ei ole määritelty köyhäksi porvariksi vaan mielenmaisemaksi. Kuka tahansa voi olla henkisesti pikkuporvari, vaikka parhaat edellytykset sille antaakin usein keskiluokkaisuus.
Ja esimerkkinä tästä mielenmaisemasta oli esim. kyky tuottaa taidetta eli taiteellinen lahjakkuus ja vuosikausien sinnikäs harjoittelu. Ja jos ei ole lahjakas ja opiskellut oopperalaulajaksi, nimenomaan oopperataiteen kuluttaminen on pikkuporvarillisuutta? Sen sijaan vaikka rockin kuunteleminen ei ole, vaikka ei osaa soittaa kuin ilmaskebaa? Anna vaan haluaa provoilla, jotta mahdollisimman moni ostaa kirjan ja saa lisää massia. Lol.
Pikkuporvarillisuutta on se, että kuvittelee oopperan kuuntelemisen tekevän itsestä paremmin ihmisen milloin voi suhtautua ylpeästi ihmisiin ketkä eivät kuuntele oopperaa.
Ooppera voi tehdä jostain yksilöstä paremman ihmisen. Se, jos suhtautuu muihin ylpeästi on ihan hänen oma onnettomuutensa ja häviönsä. Menettää useita ihmisiä, kohtaamisia ja keskusteluja ym. Miksi se minua häiritsisi kun ihan omaa höpeeyyttään ylenkatsoo muita? Miksi Kontulaan häiritsee tällainen, että pitää oikein kirja kirjoittaa?
Miksi tästä ilmiöstä ei saisi puhua? Puhutaanhan täällä kaikesta muustakin.
Kerro miksi tuosta aiheesta pitää kirjoittaa kirja kun jo loogisesti päättelemällä asia on selvä, ylenkatsova on idiootti eikä heihin ei kannata ajatuksiaan haaskata kun menettävät vain itse asioita eikä muut.
Ja kyllä näyttää häiritsevän todella isosti ylenkatsoja ainakin tätä Kontulaa, kun kirjankin kirjoitti aiheesta. Haluaisin kuulla lisää tästä ilmiöstä ja siksi otan osaa eli miksi ylenkatsominen häiritsee noin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kaikessa hiljaisuudessa tullut pikku porvarillenen, tosin kun oikeasti 20v sitten olin tuossa kuplassa se ja sen rajat ahdistivat kurjuuteen asti. Ex-aviomies onnekseni lempasi minut ulos kuplasta.
Rakastan rauhaa, eikä v... tu vitsimukit naurata, Rockya en muista nähneeni kun en tykkää päähän hakkaamisesta, oopperassa en ole käynyt, mutta haluaisin mennä, taidetta en osaa tehdä, mutta haluan siitä nauttia.
Ihmisiä en kyllä katso ylös tai alas päin, samanlaista on pyyhkiä ministerin kuin ex metsien miehen persettä.Voit olla arvoiltasi porvarillinen, mutta ajatusmaailmaltasi et ole pikkuporvarillinen.
Näinhän se on, aika hätkähdyttävää kun huomasin asian muutama kuukausi sitten, prkl taidan kuitenkin mennä työmatkalla vetämään hakaristin Kärkkäisen mainokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miksi niin moni suuttuu tästä artikkelista on se, että se osuva ja aikaansaa särön pikkuporvareiden paremmuuskuvitelmiin ja osoittaa heidän päälleliimatun muka-hienoutensa.
Ei suutu, mutta kritisoi väitettä, että harrastamalla jotain asiaa tavoittelisi sillä statusta tai katsoisi muita jotenkin alaspäin.
Ei se ollut se väite!! Fakta on se, että moni luulee harrastuksen X tekevän hänestä paremman ja alkaa harrastaa sitä siksi, minkä jälkeen voi ylenkatsoa muita keillä ei ole samaa harrastusta. Täällä ei todellakaan kukaan luule tai ole väittänyt, että joku oopperassa käyminen olisi jotain erikoisuudentavoittelua. Moni toki saattaa mennä oopperaan tunteakseen olonsa erikoiseksi, mutta eivät todellakaan kaikki. AK:n väite oli juuri siinä, että pikkuporvari ei ole yhtään parempi kuin kukaan muu, vaikka uskookin olevansa. Perusteluina oli juuri mm se, että PP tuskin osaa mitään sen ihmeellisempää kuin halveksumansa ihmiset.
Nyt aletaan kaikki tehdä täysin vastoin kuin valtaosa ihmisistä niin kommarit on tyytyväisiä? Sitähän ne halajaa, anarkiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän rakastaa taidetta, mutta ei kykene itse sitä tuottamaan."
Tarkoittaako tämä sitä, että duunari ei rakasta taidetta vai että duunari rakastaa taidetta ja pystyy sitä myös tuottamaan itse? Mielestäni aika outo kommentti.
Pikkuporvarille on hyvin tyypillistä, että hän yrittää kaikin keinoin erottua itseään alempiarvoisista ihmisistä. Pikkuporvari näkee maailman mustavalkoisesti, joten hänen on vaikea hahmottaa että myös duunari voi olla hänen kaltaisensa, eli pikkuporvari. Että hän on ehkä itse se duunari, joka pelkää olevansa. Ja toisaalta tajuta, että joku häntä oletusarvoisesti alempiarvoinen voisi rakastaa taidetta sen itsensä tähden ja osata jopa tuottaa sitä. Taiteessa kyse ei olekaan kaikille statuksesta, rahasta eikä identiteetistä, vaan jostain muusta joka lävistää kaikki yhteiskuntaluokat.
Mahtava kommentti. Yksi Kontulan teeseistä oli se, että pikkuporvari tekee lähes mitä tahansa erottaakseen itsensä "huonommista ihmisistä", minkä takia pikkuporvari kysyy ensiksi palstalaisten mielipidettä yläluokkaisista harrastuksista ja valitsee sen jälkeen niistä itselleen sopivan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se miksi niin moni suuttuu tästä artikkelista on se, että se osuva ja aikaansaa särön pikkuporvareiden paremmuuskuvitelmiin ja osoittaa heidän päälleliimatun muka-hienoutensa.
Ei suutu, mutta kritisoi väitettä, että harrastamalla jotain asiaa tavoittelisi sillä statusta tai katsoisi muita jotenkin alaspäin.
Ei se ollut se väite!! Fakta on se, että moni luulee harrastuksen X tekevän hänestä paremman ja alkaa harrastaa sitä siksi, minkä jälkeen voi ylenkatsoa muita keillä ei ole samaa harrastusta. Täällä ei todellakaan kukaan luule tai ole väittänyt, että joku oopperassa käyminen olisi jotain erikoisuudentavoittelua. Moni toki saattaa mennä oopperaan tunteakseen olonsa erikoiseksi, mutta eivät todellakaan kaikki. AK:n väite oli juuri siinä, että pikkuporvari ei ole yhtään parempi kuin kukaan muu, vaikka uskookin olevansa. Perusteluina oli juuri mm se, että PP tuskin osaa mitään sen ihmeellisempää kuin halveksumansa ihmiset.
Tämä "fakta" ei perustu mihinkään muuhun kuin mutuiluun. Eli sitä kritisoidaan. Samalla tavalla kuka tahansa voi yleistää mitä tahansa omia ennakkoluulojaan ja esittää ne faktoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin nuo jazz ja ooppera otettiin esimerkeiksi koska tuon tyylisistä taiteenlajeista niin kutsuttu pikkuporvari pyrkii löytämään omat mielenkiinnonkohteensa. Hän tekee soveliaita asioita ja kehittyy ihmisenä oikeaan suuntaan. Myhäillen omaa erinomaisuuttaan ja tuomiten kaiken menestyksen ja jalon sivistyksen kaavaa rikkovan.
Useimmissa on pikkuporvarin vikaa vähintään jossain määrin. Vaikkapa kuten kaikissa on narsistisia piirteitä vaikkeivät kaikki ole kovan luokan narsisteja
Mielestäni puhut snobeista etkä pikkuporvareista. Pikkuporvari on köyhempi porvari ja keskiluokkaa.
Ja varmasti löytyy snobeja keskiluokasta, vaan niin löytyy kaikista muistakin luokista. Eri asiat kenties korostuvat, mutta ehdottomuus on yhtä vahvaa.
Vaan harva on niin hullu, että kiduttaa itseään päivittäin tuntitolkulla asioilla, joista ei aidosti pidä. Miksi se ärsyttää, että joku heittää elämänsä sillä tavalla hukkaan? Onko ärsyyntyjällä tunne, että jää ulos piireistä tai, että muiden tyytyväisyys elämäänsä on itseltä pois?Jos tässä puhutaan Kontulan kirjasta, pikkuporvarillisuutta ei ole määritelty köyhäksi porvariksi vaan mielenmaisemaksi. Kuka tahansa voi olla henkisesti pikkuporvari, vaikka parhaat edellytykset sille antaakin usein keskiluokkaisuus.
Ja esimerkkinä tästä mielenmaisemasta oli esim. kyky tuottaa taidetta eli taiteellinen lahjakkuus ja vuosikausien sinnikäs harjoittelu. Ja jos ei ole lahjakas ja opiskellut oopperalaulajaksi, nimenomaan oopperataiteen kuluttaminen on pikkuporvarillisuutta? Sen sijaan vaikka rockin kuunteleminen ei ole, vaikka ei osaa soittaa kuin ilmaskebaa? Anna vaan haluaa provoilla, jotta mahdollisimman moni ostaa kirjan ja saa lisää massia. Lol.
Pikkuporvarillisuutta on se, että kuvittelee oopperan kuuntelemisen tekevän itsestä paremmin ihmisen milloin voi suhtautua ylpeästi ihmisiin ketkä eivät kuuntele oopperaa.
Mutta kuinka moni alle seitsemänkymppinen ihminen ajattelee näin esimerkiksi juuri oopperasta?
Nuori oopperan harrastaja on todennäköisemmin erikoisuudentavoittelija. Totta kai siihen liittyy olennaisesti oman harrastuksen pitäminen parempana ja erikoisempana kuin muilla, mutta onko sitten sekin nykypäivänä pikkuporvarillisuutta, jos pitää itseään boheemina ja erikoisena, taiteellisena kulttuuri-ihmisenä?
Itse asiassa eikö tämän määritelmän mukaan jopa 70-luvun vasemmistolaiset kulttuuri-ihmiset olleet pikkuporvareita?
Eli kaikki, jotka pitävät omia tapojaan ja omaa makuaan parempana kuin muilla?
Siis loppujen lopuksi melkein kaikki ihmiset, perinteisen porvarillisuuden asteesta huolimatta?
Siis ylläoleva tiivistettynä, en vain ymmärrä, miten pikkuporvarin määritelmä voi olla periaatteessa kuka tahansa ihminen, joka pitää omaa makuaan parempana kuin muilla. Sehän kuvastaa oikeastaan suurinta osaa kaikista ihmisistä, ja varsinaisen porvarillisuuden määritelmä jää kokonaan ulkopuolelle.
Minäkin uskon, että oma kissarotuni on kaikista paras, mutta en kuvittele sen tekevän minusta parempaa ihmistä. En myöskään valinnut rotua sen perusteella mitä muut pitävät hienona.
Minusta pidät itseäsi parempana, koska olet valinnut ihan erilaisen kissarodun kuin muilla etkä "mene massan mukana". Tuomitset arvaamalla muiden ajatukset kissarodun valinnan perusteella. Sielunmaisemasi on siis pikkuporvarillinen.
Häh, miten niin erilainen? Kissani rotu on hyvin tavanomainen ja valitsin sen sen perusteella että kasvattaja löytyi samasta taloyhtiöstä. Olen kuitenkin rakastunut kyseiseen rotuun syvästi.
Mutta ethän sinä sitten pidä rotua parempana kuin muut, vaan yksinkertaisesti itsellesi sopivimpana ja miellyttävimpänä. Jos tykkää persialaiskissoista, ei siinä ole välttämättä sellaista ajatusta mukana, että maatiaiskissat ovat kehnompia katteja, ja niiden omistajat junttimummeleita. Sen sijaan esimerkiksi musiikkiasioissa näkee usein sellaista, että "indie rock on parasta, ja kotimaisen iskelmän kuuntelijat juntteja" tai "metallimusiikki on parasta, pop-musiikin kuuntelijat ihan nössöjä", enkä sanoisi esimerkiksi keskivertoa suomalaista hevaria pikkuporvariksi, vaikka musiikin suhteen omalla tavallaan elitisti voikin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän rakastaa taidetta, mutta ei kykene itse sitä tuottamaan."
Tarkoittaako tämä sitä, että duunari ei rakasta taidetta vai että duunari rakastaa taidetta ja pystyy sitä myös tuottamaan itse? Mielestäni aika outo kommentti.
Pikkuporvarille on hyvin tyypillistä, että hän yrittää kaikin keinoin erottua itseään alempiarvoisista ihmisistä. Pikkuporvari näkee maailman mustavalkoisesti, joten hänen on vaikea hahmottaa että myös duunari voi olla hänen kaltaisensa, eli pikkuporvari. Että hän on ehkä itse se duunari, joka pelkää olevansa. Ja toisaalta tajuta, että joku häntä oletusarvoisesti alempiarvoinen voisi rakastaa taidetta sen itsensä tähden ja osata jopa tuottaa sitä. Taiteessa kyse ei olekaan kaikille statuksesta, rahasta eikä identiteetai vältttistä, vaan jostain muusta joka lävistää kaikki yhteiskuntaluokat.
Mahtava kommentti. Yksi Kontulan teeseistä oli se, että pikkuporvari tekee lähes mitä tahansa erottaakseen itsensä "huonommista ihmisistä", minkä takia pikkuporvari kysyy ensiksi palstalaisten mielipidettä yläluokkaisista harrastuksista ja valitsee sen jälkeen niistä itselleen sopivan.
Tai välttääkseen niitä.
Ann Kontula on hienompi ihminen kuin kaikki pikkuporvarit yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä on näin paljon henkilöön menevää argumemtointia?
Koska Kontula on spede?
Vierailija kirjoitti:
Ann Kontula on hienompi ihminen kuin kaikki pikkuporvarit yhteensä.
Kyllä Kontula on kuitenkin parempi kuin muut ihmiset ja hyvempi.
Voi hellan duudeli jos joku on "pikkuporvarillinen" jonkun ison porvarin mielestä. Mitä sitten? Mitä ihmeen merkitystä asialla on millään lailla? Mikä on Kontulan pointti tai kissanhäntä kainalossa?
Onko heidän alapuolellaankin joku, jota katsella?
Vierailija kirjoitti:
Voi hellan duudeli jos joku on "pikkuporvarillinen" jonkun ison porvarin mielestä. Mitä sitten? Mitä ihmeen merkitystä asialla on millään lailla? Mikä on Kontulan pointti tai kissanhäntä kainalossa?
Piti nyt vaan päästä haukkumaan muita ja muiden valintoja. Vaikka luulis et kommari on pikkuporvarikuplan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin nuo jazz ja ooppera otettiin esimerkeiksi koska tuon tyylisistä taiteenlajeista niin kutsuttu pikkuporvari pyrkii löytämään omat mielenkiinnonkohteensa. Hän tekee soveliaita asioita ja kehittyy ihmisenä oikeaan suuntaan. Myhäillen omaa erinomaisuuttaan ja tuomiten kaiken menestyksen ja jalon sivistyksen kaavaa rikkovan.
Useimmissa on pikkuporvarin vikaa vähintään jossain määrin. Vaikkapa kuten kaikissa on narsistisia piirteitä vaikkeivät kaikki ole kovan luokan narsisteja
Mielestäni puhut snobeista etkä pikkuporvareista. Pikkuporvari on köyhempi porvari ja keskiluokkaa.
Ja varmasti löytyy snobeja keskiluokasta, vaan niin löytyy kaikista muistakin luokista. Eri asiat kenties korostuvat, mutta ehdottomuus on yhtä vahvaa.
Vaan harva on niin hullu, että kiduttaa itseään päivittäin tuntitolkulla asioilla, joista ei aidosti pidä. Miksi se ärsyttää, että joku heittää elämänsä sillä tavalla hukkaan? Onko ärsyyntyjällä tunne, että jää ulos piireistä tai, että muiden tyytyväisyys elämäänsä on itseltä pois?Jos tässä puhutaan Kontulan kirjasta, pikkuporvarillisuutta ei ole määritelty köyhäksi porvariksi vaan mielenmaisemaksi. Kuka tahansa voi olla henkisesti pikkuporvari, vaikka parhaat edellytykset sille antaakin usein keskiluokkaisuus.
Ja esimerkkinä tästä mielenmaisemasta oli esim. kyky tuottaa taidetta eli taiteellinen lahjakkuus ja vuosikausien sinnikäs harjoittelu. Ja jos ei ole lahjakas ja opiskellut oopperalaulajaksi, nimenomaan oopperataiteen kuluttaminen on pikkuporvarillisuutta? Sen sijaan vaikka rockin kuunteleminen ei ole, vaikka ei osaa soittaa kuin ilmaskebaa? Anna vaan haluaa provoilla, jotta mahdollisimman moni ostaa kirjan ja saa lisää massia. Lol.
Pikkuporvarillisuutta on se, että kuvittelee oopperan kuuntelemisen tekevän itsestä paremmin ihmisen milloin voi suhtautua ylpeästi ihmisiin ketkä eivät kuuntele oopperaa.
Ooppera voi tehdä jostain yksilöstä paremman ihmisen. Se, jos suhtautuu muihin ylpeästi on ihan hänen oma onnettomuutensa ja häviönsä. Menettää useita ihmisiä, kohtaamisia ja keskusteluja ym. Miksi se minua häiritsisi kun ihan omaa höpeeyyttään ylenkatsoo muita? Miksi Kontulaan häiritsee tällainen, että pitää oikein kirja kirjoittaa?
Miksi tästä ilmiöstä ei saisi puhua? Puhutaanhan täällä kaikesta muustakin.
Kerro miksi tuosta aiheesta pitää kirjoittaa kirja kun jo loogisesti päättelemällä asia on selvä, ylenkatsova on idiootti eikä heihin ei kannata ajatuksiaan haaskata kun menettävät vain itse asioita eikä muut.
Ja kyllä näyttää häiritsevän todella isosti ylenkatsoja ainakin tätä Kontulaa, kun kirjankin kirjoitti aiheesta. Haluaisin kuulla lisää tästä ilmiöstä ja siksi otan osaa eli miksi ylenkatsominen häiritsee noin paljon?
Ymmärräthän että kirjan kirjoittamalla voi kätevästi leimata aivan kaikki vähänkään sinne päinkään ominaisuuksiensa puolesta olevat. Muutenhan kansa saattaisi miettiä että jotkut ehkä on tuollaisia joltain osin mutta monet ei ole. Lisäksi siitä puuttuu se tarvittava halveksunta + muu vasemmistolainen yhteisöllisyys kun pääsee joukolla haukkumaan porvaria.
Minusta pidät itseäsi parempana, koska olet valinnut ihan erilaisen kissarodun kuin muilla etkä "mene massan mukana". Tuomitset arvaamalla muiden ajatukset kissarodun valinnan perusteella. Sielunmaisemasi on siis pikkuporvarillinen.