Millä tavoin lapsesi oppi kuivaksi?

Kiitos vielä kaikille vastauksista. Sain niistä uskoa ja toissa viikonlopun jälkeen on käytetty vaippaa vain öisin ja aluksi kakkahädällä, kun lapsi sitä vaati. Muutaman päivän ajan lapsi on nyt myös kakannut pyttyyn!!! Jonkin verran on vahinkoja sattunut, mutta on myös ollut täysin vahingottomia päiviä.

Onnistumisen eväisiin on kuulunut se, että olen siirtymien kohdalla pyytänyt lasta käymään potalla tai pytyllä. Esim. ennen uloslähtöä, syömistä tms. olen pyytänyt käymään pissalla. Muuten en ole juurikaan muistutellut lasta asiasta. Sitten opetettiin lelua kakkaamaan pottaan ja se tuntui olevan aika iso juttu. Herkkuja ei enää tarvitse pissasta antaa mutta kakasta olen kyllä palkinnut vielä, koska hiukan on yhä vastustusta.

T. Ap

Meillä kaksi lasta on oppinut päiväkuivaksi noin 1v9kk hujakoilla ja kolmas 2v1kk. Meidän metodi on ollut se, että pottailu on aloitettu heti puolivuotiaana ja potalla on käyty nopeasti aina vaipanvaihtojen yhteydessä, mutta ihan alkuaikojen jälkeen (jolloin tuotoksista kehuttiin, että ymmärtää, mitä potalla kuuluu tehdä) pottailun sujumiseen ei ole kiinnitetty kummempaa huomiota. Ei maanittelua, kehumista tai tarroja, jos potalla ei huvita istua niin sitten pääsee heti pois. Kaikki ovat oppineet kakkaamaan pottaan useimmiten tosi nopeasti, joku takapakkivaihe on voinut tulla, mutta niihin ei ole kiinnitetty kummempaa huomiota. Sitten

Mun mielestä ongelma pottailussa on nimenomaan se, että siihen kohdistetaan liikaa odotuksia ja huomiota. Monilla kuivaksi opettelu osuu yksiin uhmaiän kanssa, ja silloin lapsi alkaa helposti kiukutella asiasta jos siitä tehdään liian tärkeä. Muutenkin vierastan kehumista saati painostamista, kun kyse on normaalista ruumiintoiminnosta, joka kaikkien täytyy suorittaa tavalla tai toisella.

[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 22:59"]

Meillä kaksi lasta on oppinut päiväkuivaksi noin 1v9kk hujakoilla ja kolmas 2v1kk. Meidän metodi on ollut se, että pottailu on aloitettu heti puolivuotiaana ja potalla on käyty nopeasti aina vaipanvaihtojen yhteydessä, mutta ihan alkuaikojen jälkeen (jolloin tuotoksista kehuttiin, että ymmärtää, mitä potalla kuuluu tehdä) pottailun sujumiseen ei ole kiinnitetty kummempaa huomiota. Ei maanittelua, kehumista tai tarroja, jos potalla ei huvita istua niin sitten pääsee heti pois. Kaikki ovat oppineet kakkaamaan pottaan useimmiten tosi nopeasti, joku takapakkivaihe on voinut tulla, mutta niihin ei ole kiinnitetty kummempaa huomiota. Sitten

Mun mielestä ongelma pottailussa on nimenomaan se, että siihen kohdistetaan liikaa odotuksia ja huomiota. Monilla kuivaksi opettelu osuu yksiin uhmaiän kanssa, ja silloin lapsi alkaa helposti kiukutella asiasta jos siitä tehdään liian tärkeä. Muutenkin vierastan kehumista saati painostamista, kun kyse on normaalista ruumiintoiminnosta, joka kaikkien täytyy suorittaa tavalla tai toisella.

[/quote]

Hyvä huomio! Olenkin pohtinut, että hidastaako oppimista se että kovasti kehun ja kiitän tuotoksista. Olen nyt yrittänyt olla suht neutraali pyttypissojen kanssa, kun se asia on alkanut sujumaan. Kakka-asiasta olen kyllä luvannut palkkion, koska se jostain syystä on lapsen mielestä mukavampi tehdä vaippaan. Ja vuolaasti olen pottaan tai pyttyyn tehdystä kakasta kiitellyt. Toivottavasti päästäisiin vaipoista kokonaan eroon kohta.

T. Ap

3

Päivitystä tilanteeseen :)

Kolme viikkoa sitten aloitettiin harjoitukset. Päivisin ei ole ollenkaan käytetty vaippaa pariin viikkoon edes kakkahätää varten. Vähän lapsi on pidätellyt kakkaa, mutta lopulta sitten tehnyt kunnon kakat pyttyyn. Mielestäni hienoa edistystä, kun pottaan tai pyttyyn kakkaaminen oli aikaisemmin lapsen mielestä niin ehdottoman ei-ei. Pytty istuimen pienentäjän kanssa on osoittautunut lapsen mielestä paremmaksi kuin potta, vaikkakin suostuu kyllä pottaa käyttämään esim. kun ollaan reissussa. Kuivaksi en kuitenkaan vielä lasta sanoisi, sillä pissavahinkoja sattuu päivittäin.

Öisin käytetään vaippaa, mutta ostettiin ihan erimerkkisiä ja erilaisia vaippoja kuin aikaisemmin, jotta saadaan tehtyä selkeämpi ero siihen miksi öisin voi pitää vaippaa mutta päivällä ei.

Aika pitkältä tämä kolmen viikon harjoittelu mielestäni tuntuu, kun ottaa huomioon että vahinkoja sattuu vieläkin. Erityisesti kun keskusteluja lukiessa huomaa, että monella tämä vaihe on mennyt viikossa kahdessa ohi. Miten nopeasti teillä muilla on vahingot jääneet pois, kun vaipat on jätetty kertaheitolla pois?

Ehkä meillä on vielä toivoa. En aio vielä ainakaan luovuttaa, vaan jatketaan ilman vaippoja ja luututaan lattioita :) Ja pesukonehan hoitaa pyykit!

Kiitos tsempeistä!

T.Ap

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 00:29"]

Meillä kummatkin oppi vähän reilu 2 v ja aika lailla laakista. Nuorimmaisella voi tulla yövahinko, mutta vien usein pissalle nukkuvana kun menen nukkumaan. Jos tulee takapakkia, niin kannattaa varmistua ettei ole pissatulehdus. Pienet voi pidätellä pissaa jos se kirvelee ja päästävät vain ihan pikkulirauksia.

[/quote]

Tuo virtsatietulehdus tuli minulle mieleen ja se asia selvitettiin lääkärillä. Tulehduksesta ei onneksi kuitenkaan ollut kyse. Lääkäri muuten sanoi, että jos vähänkin epäilee virtsatietulehdusta, niin täytyy mennä nopeasti lääkäriin. Tulehduksella voi olla vakavia seurauksia hoitamattomana. Tämä vain tiedoksi, jos joku muukin epätoivoinen etsii tietoa tästä keskustelusta :)

T. Ap

Tytöltä jäi päivävaippa pois 1v9kk ikäisenä. Oppiminen kävi tosi nopeasti, parissa päivässä uskallettiin jo lähteä ulos ja kauppaan ilman vaippaa jne.

En opettanut mitenkään erityisesti. Potta on ollut esillä siitä asti kun lapsi oli 8kk. Aina toisinaan hän istui siinä, useimmiten housut päällä. Oikeastaan juuri koskaan sinne pottaan ei tullut mitään.

Tuolloin ennen kuivaksi oppimista lapsi syystä tai toisesta kiinnostui potasta ja alkoi istuskella siellä. Vein hänelle vinon pinon kirjoja luettavaksi, että jaksaisi istua vähän kauemmin. Sitten hän vaan alkoi tehdä asiansa sinne ja hakeutui itse potalle hädän tullessa.

Jossain vaiheessa tuli ongelmaa kakkaamisen kanssa ilmeisesti lievästä ummetuksesta johtuen. Tällöin annoin kakata vaippaan ja kakan tultua palkitsin xylitolpastillilla. Kun kakka tuli taas pottaan, palkitsin suklaalla 8) Alkoi siitä sitten sujua taas. Vahinkoja ei ole käynyt kuin muutaman kerran automatkalla.

Jokaisen kolmesta tapauksessa toisena keväänä opittiin päiväkuivaksi pottaan tutustumalla ja tokana kesänä sitten kokokuivaksi  Muut olivat aika tasan 2 vee ja keskimmäinen 1 v 9 kk, häntä avitti vesirokko - kutisevat rakkulat ja vaippa olivat mahdoton yhdistelmä.

Edellinen jatkaa: En siis juuri koskaan kannustanut menemään potalle. Potta vain oli siinä ja jos lapsi halusi istua siihen, niin sitten istui. En opettanut systemaattisesti, koska olen liian laiska. Itse uskon lapsen oppivan kuivaksi silloin, kun sopiva herkkyyskausi on.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 22:35"]

Edellinen jatkaa: En siis juuri koskaan kannustanut menemään potalle. Potta vain oli siinä ja jos lapsi halusi istua siihen, niin sitten istui. En opettanut systemaattisesti, koska olen liian laiska. Itse uskon lapsen oppivan kuivaksi silloin, kun sopiva herkkyyskausi on.

[/quote]

Meillä lapsi ei oikeastaan koskaan ollut omatoimisesti kiinnostunut potasta, vaan vasta kun alettiin opastamaan häntä sen käytössä, heräsi kiinnostus. Tässä asiassa on joutunut vähän sysäämään häntä eteenpäin. Toivoin pitkään, että hänellä heräisi luontaisesti halu jättää vaippa pois, muttei se mennyt harmi kyllä niin. En tiedä, että jos ottaisi aikalisän ja vielä odottelisi, niin tulisiko se oma halu oppia isoksi sitten vahvemmin. Kyllä hän nyt on aika innostunut asiasta, ja haluaa mieluummin pikkuhousut jalkaansa, vaikka vahinkoja sitten sattuukin.

T.Ap

Taas päivitystä! Meidän lapsi on nyt päiväkuiva, wohoo! Puolitoista viikkoa on mennyt ilman vahinkoja ja kakkakin tulee päivittäin pyttyyn. Otin tässä keskustelussa annetuista neuvoista vaarin ja lakkasin muistuttamasta lasta pytyllä käymisestä puolitoista viikkoa sitten. Sanoin hänelle aamulla, että tänään äiti ei muistuta enää asiasta. Ja niin vain lapsi on siitä lähtien itse mennyt pytylle pissalle ja kakalle kun on tarve. Yövaippa vielä on käytössä, mutta ei haittaa.

Luulen, että se että muistutin ja kyselin asiasta koko ajan, johti siihen ettei hän ottanut "vastuuta" asiasta. Lisäksi uhmaiän vuoksi saattoi myös kokea ettei ainakaan mene pytylle, kun äiti "käskee". Ja sitten lirahdus tulikin housuun.

Mahtavaa!

T. Ap

Opettelemalla. Päiväkuiva ehkä 2-vuotiaana, yökuivana 7-vuotiaana.

Minulla on niin pieni lapsi, ettei ole kokemusta pottahommista. Tuli vaan tuosta yökastelusta mieleen, että muutaman kuukauden takaisessa Vauva-lehdessä oli kysymys aiheesta, ja siinä lääkäri vastasi jotenkin niin, että yökastelu loppuu sitten kun se loppuu. Eli ei voi opettamalla opettaa yökuivaksi.

Kiitos kaikille vastauksista ja tsempeistä! Tämä päivä oltiin melkein kokonaan ilman vaippaa. Kakkaa varten lapsi vaatimalla vaati vaipan, joten hän myös sai sen. Saldona oli kolme vahinkolirausta, muuten pissat tulivat pyttyyn ja pottaan. Houkuttimena käytettiin rusinoita ja jokaisesta potta/pyttypisusta sai herkutella rusinalla :D Tarroja on aikaisemmin kokeiltu, mutta ne eivät ole motivoineet riittävästi. Toivottavasti tämä lähtisi tästä etenemään!

T.Ap

Alettiin tutustuttamaan vauvaa pottaan n. puolen vuoden iässä. Siinä sitten istutettiin lasta rauhallisella tahdilla ensin silloin tällöin ja lopulta aina ruoan / päiväunien / unien jälkeen. Kahden vuoden iässä lapsella oli vielä vaippa, mutta se oli melkein aina kuiva. Sitten päiväkodista ehdotettiin, että jätämme vaipat turhina pois, ja niin teimme. Ei ole tarvinnut enää päivävaippoja tuon jälkeen. Yövaipat tosin vieläkin käytössä, sillä öisin tulee silloin tällöin pissavahinkoja. Lapsi nyt 3,5 vuotta.

Otin vaipat pois kahden vuoden ikäisenä ja oppi kuivaksi kolmessa päivässä. Potalla en käyttänyt ollenkaan, lapsi meni suoraan pöntölle. Laiskan äidin tapa.

Lapsi 1: Pottaan tutustuttiin ennen vuoden ikää, mutta olin tosi laiska "potattaja". Joskus istutin siihen, joskus en. Ei mitään säännöllistä. Noin 1v10kk ikäisenä oppi "tikistämään" pissat tarkoituksella pottaan ja aika pian sen jälkeen kertomaan, kun on pissahätä. Vaipat jätettiin pois, kun kävi useamman kerran päivässä pissalla. Vahinkoja ei juuri tullut. Pieni takapakki muutama kuukausi tämän jälkeen, kun meille tuli koiranpentu - muutamaksi viikoksi laitoin vaipat takaisin, kunnes taas alkoi kertoa itse pissahädästä. Yövaipat jäi vasta tämän jälkeen pois. Yövaippaa pidin niin kauan, että vaippa oli aina kuiva aamulla. 

Lapsi 2: Erityislapsi, mutta saanut diagnoosin vasta 6-vuotiaana. Ei mitään käryä milloin on pissahätä ja milloin ei vielä vähän ennen 4-vuotissynttäriä. Ei osannut "tikistää" tarkoituksella, saatoin käyttää tuloksetta potalla/pytyllä ja 5 minuuttia sen jälkeen tuli lattialle. Ilmekään ei värähtänyt ja hämmästyi kovin itsekin, että mites nyt noin. Tajusi siinä vaiheessa, kun housut kastui. 4v täytettyään muistan edelleen sen päivän, kun eka kerran otsa rytyssä sanoi hitaasti, että "Nyt mulla saattais olla vähän pissahätä..." ja mentiin vessaan. Hallelujah! Pissa tuli! Lirahtelua ja päiväkastelua reilusti yli 5-vuotiaaksi päivittäin. Eskari-ikäisenäkin jonkinverran. Tunnistaa pissahädän vasta kun on tosi kova hätä. Vielä eskarissakin yllättyi aina iloisesti, kun äiti silleen tiesikin, jos pakotin käymään vessassa ennen esim. uloslähtöä... Yövaippa on välillä edelleen, ikää 8v. Lääkitys päällä neljättä kertaa, eka kertaa edes jossain määrin tehoaa, muttei hirveän hyvin vieläkään. 

Lapsi 3: Oppi käymään potalla noin 1,5-vuotiaana, mutta vaikea ummetus aiheutti yli vuoden mittaisen totaalisen pottakammon. Vasta kun ummetus saatiin kuriin, aloitettiin pottailut uudelleen. Välillä oli kuukausia, etten edes yrittänyt. Lapsi huusi paniikissa kuin syötävä, jos koitin pottaa ehdottaakaan. 3-vuotiaaksi mennessä oli tämäkin selätetty -> alkoi oma-aloitteisesti käydä potalla. Lapsi oli yökuiva kuitenkin jo rapiat vuoden vanhana. 

Ketään lapsista ei ole säännöllisesti pottatreenattu. Tai keskimmäisen kanssa yritin kun oli noin 3v, mutta tulokset oli heikonlaisia... 

Kiitos vastauksesta! Meillä on kyllä tuo juna mennyt jo ohi :( Lapsi ei ennen kahden vuoden ikää ollut ollenkaan kiinnostunut potasta, eikä halunnut istua siinä. Jonkin verran yli kahden vuoden iässä siisteyskasvatus oli hyvällä tolalla, eikä kotona käytetty vaippoja ollenkaan. Lapsi meni itse potalle pissahädän tullessa ja tyhjensi potan pönttöön. Kakkaa varten on aina halunnut vaipan. Nyt 2,5 vuotiaana on taantunut. Jos ei laita vaippaa, niin pissaa lattialle ikään kuin ei edes olisi huomannut pissahätää. Ei edes harmistu siitä, vaan ainoastaan toteaa että pissa tuli. Nyt joudutaan käyttämään koko ajan vaippaa sen takia. En tiedä miten tästä etenisin...

T.Ap

Mä oon jättäny pottailun ihan suosiolla näköjään reilusti vanhemmalle iälle kun muut täällä. Meillä kahden vuoden jälkeen alkoi tyttöä potta kiinnostaa ja kertoi että on hätä, joten nyt vasta ollaan aloteltu. Sama toisen lapsen kanssa.

Kiitos myös nro 3 vastauksesta! Lapsella on nyt tosiaan koko ajan vaippa, koska pissaa lorisee lattialle vähän väliä, jos vaippaa ei käytetä. Olen pohtinut, että pitäisikö kuitenkin kokeilla ilman vaippaa josko märät housut motivoisivat käymään potalla? Vai käykö niin, että oppii vain että on ihan ok kuseksia ympäriinsä?

T.Ap