Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entiset lastentarhaopettajaopiston käyneet lto.t hoisi lapset yhtä hyvin, kuin nämä nykyiset varhaiskasvatuksen opettajat.
Turhaa ylikouluttamista499Miksipä eivät hoitaisi, kun kyseessä ovat samantasoiset (alempi korkeakoulu) tutkinnot.
Opistotason tutkinto ei ole korkeakoulututkinto.
Entinen opistotason tutkinto rinnastetaan nykypäivänä ammattikorkeakoulututkintoon, eli on samantasoinen kuin kandi = alempi korkeakoulututkinto.
Kaksivuotinen opisto rinnastetaan yliopistokoulutukseen? Ammatillinen koulu taas on nykyisin rinnasteinen entiseen opistoon. Joten eiköhän sillä perusteella lähihoitaja tai lastenohjaaja ole yhtä hyvä pedagoginen kasvattaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan koe olevani parempi ihminen kuin kukaan muukaan henkilöstöstä, tehdään kaikki samoja asioita, minulla vielä on paperihommat ym. siihen päälle. Kaikkien työpanostusta tarvitaan. Mutta mikäli toivomus on, että vakaopeja ei olisi, tarvitsisi joka tapauksessa sitten vakan lastenhoitajien tehdä nämä välttämättömät työt (nyk. varhaiskasvatuslain vaatimana.). Tai sitten voi lopettaa esim. yhteistyön neuvoloiden kanssa ja olla huomioimatta erityisen tuen tarvetta lapsilla jne.
Pahastutko, jos joku kutsuu sinua lastentarhanopettajaksi eikä varhaiskasvatuksen opettajaksi? Entä pahastutko tädittelystä, kuten tarhatädiksi kutsumisesta?
Mitä mieltä olet siitä, että varhaiskasvatuksen käyttöönotto on lisännyt paperityön määrää merkittävästi verrattuna vaikkapa viime vuosikymmenen tilanteeseen?
En ole tuo, jota lainasit, mutta itse olen aloittanut työni lastentarhanopettajan tittelillä, enkä pahastu, jos joku sitä käyttää. Välillä meinaa itseltäkin vielä puheissa lipsahtaa "lto"... Mutta tuota paperityön lisääntymistä en allekirjoita. Ihan samat vasut ja arviointikaavakkeet täytettiin lapsista vielä silloinkin, kun puhuttiin päivähoidosta eikä varhaiskasvatuksesta. Osa kaavakkeista täytetään edelleen käsin, esim. terveydenhuollolle tehtävät arvioinnit, mutta mm. vasut ovat pitkälti siirtyneet sähköiseen muotoon, mikä ainakin omalla kohdallani nopeuttaa kirjaamista, koska kirjoitan koneella nopeammin kuin käsin. Lisäksi on luovuttu mm. kasvun kansioiden tekemisestä, mihin ennen meni keväisin todella paljon aikaa.
Ennen myös lastenhoitajat tekivät vasuja. Tosin ei sitä laki kieltäisi vieläkään. Tänä päivänäkin lastenhoitajat kirjaavat ruokatilauksia, lasten läsnäoloja jne. Hyvä että töitä jaetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan koe olevani parempi ihminen kuin kukaan muukaan henkilöstöstä, tehdään kaikki samoja asioita, minulla vielä on paperihommat ym. siihen päälle. Kaikkien työpanostusta tarvitaan. Mutta mikäli toivomus on, että vakaopeja ei olisi, tarvitsisi joka tapauksessa sitten vakan lastenhoitajien tehdä nämä välttämättömät työt (nyk. varhaiskasvatuslain vaatimana.). Tai sitten voi lopettaa esim. yhteistyön neuvoloiden kanssa ja olla huomioimatta erityisen tuen tarvetta lapsilla jne.
Pahastutko, jos joku kutsuu sinua lastentarhanopettajaksi eikä varhaiskasvatuksen opettajaksi? Entä pahastutko tädittelystä, kuten tarhatädiksi kutsumisesta?
Mitä mieltä olet siitä, että varhaiskasvatuksen käyttöönotto on lisännyt paperityön määrää merkittävästi verrattuna vaikkapa viime vuosikymmenen tilanteeseen?
Miten tämä nimityksistä pahastuminen liittyy tähän? No, voin vastata kuitenkin, että en pahastu. Toki en ole kenenkään niiden lasten täti, joita hoidan, joten se on outoa.
Niistä kaikista paperitöistä en edes ehtinyt mainita, mainitsin vain lasten hyvinvoinnin kannalta oleellisimmat. Moniakin asioita voisi mielestäni karsia, mitä nykyinen varhaiskasvatuslain velvoittaa. Yleensä niitä ei-niin-välttämättömiä asioita ei edes ehdikään toteuttaa, koska lapsiryhmässä oleminen menee tietenkin etusijalle. SAK-aika usein peruuntuu, kun sijaisia ei ole.
näin käy ku ei ihmiset tajua pitää huolta itsestään
eletään miten sattuu ja pihalla lasten kanssa seisoskelu
pienellä palkalla on niin kova paikka henkisesti että
joutuu välittömästi pysyvälle sairaslomalle ja syömään
kourallisen erinvärisiä lääkkeitä aamuisin.. pahin on silti
kun akkukin pääsi loppumaan kännykästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma lapsi oli pienessä englanninkielisessä päiväkodissa.
Opettaja oli epäpätevä siinä mielessä, että oli ala-asteen opettaja ja maisteri eikä vakaopettaja. Ryhmän koko oli 5 lasta ja siihen kuului myös lastenhoitaja. Maksoin tästä ilosta kuussa n. 500 euroa. Jos vaihtoehto on, että kunnallisella, jossa päivähoito on karvan alle 300 euroa kuussa saan lapselle 20:n lapsen ryhmän, jossa on aikuisina pelkkiä ammattikoululaisia kuten tässä ketjussa kerrotaan, niin mitäpä luulet minne lapseni vien? . . ."
Herätkää nyt jo todellisuuteen siellä! "Aikuisina pelkkiä ammattikoululaisia" blaa, blaa, blaa-- Kunpa oliskin! Edes tyyppejä joilla olisi edes ammattitutkinto tehtynä. Joltain alalta.
Kun alalla pyörii enenevässä määrin henkilöitä, jotka hoitavat lapsianne täysin vaivatta ilman nippanappa peruskoulutodistusta (ja sekin saattaa olla toisesta maasta), vailla mitään työkokemusta yhtään mistään puhumattakaan kasvatusalalta, niistä ammattitutkinnoista puhumattakaan. Mut kyllä sijaisina ja määrä-aikaisina saa olla epäpäteviä?
Harjoittelijoiksi toki oppilaitoksista yritetään jatkuvasti tyrkyttää valmiiksi ylityöllistetyille päiväkotiyhteuisöille liukuhihnalta täysin aloitekyvyttömiä veteliä suominuoria "eimuatietsäoikeestitääkiinnosta"-opiskelijoita jostain "pakkovalmistuaettäoppilaitosaafyrkkaa"-kunhan läpi pääsee niin ok- paikoista, jotka eivät suostu edes pöytää pyyhkimään saati lapsen pyllyä koska "oksu tulee emmäpysty mää vaan havainnoin /miks mun muka pitää auttaa kuriksien kaa tee itte ".
Sitä odotellessa kun nää sankarit painostetaan "kentälle" ylimääräiseksi riesaksi karenssin uhalla. . . .
Toteuttamaan sitä kuuluisaa laadukasta varhaiskasvatusta.
Mitä pyrit tällä todistamaan? Että on oikein, että lakeja tiukennetaan koulutusvaatimusten osalta, että näitä pystymetsäntyttöjä ei siellä olisi? Että nämäkään eivät kelpaisi sijaisiksi, vaan laitetaan syysflunssakausina päiväkoti kiinni ja loppu henkilöstö pakkolomalle palkatta?
Muitakin vaihtoehtoja katsos täytyy löytyä kun tuo sinun "pakkolomalle palkatta"- laittaminen.
Jos vain vaivauduttaisiin katsomaan todellista tilannetta rehellisesti, ilman että aika menee omahyväiseen maiskutteluun siitä, kuka onkaan eniten oikeassa varhaiskasvatuksen toteuttamisesta.
No sitten ala kertoa niistä muista vaihtoehdoista. Pätevää henkilöstöä rekrytään koko ajan, mutta ei saada. Alalle ei edes hakeudu niin paljon opiskelijoita, että tarpeeseen riittäisi. Kerro nyt ihmeessä miten kuntasektori onnistuu työvoimapula-aloilla rekryämään, kun samassa pulassa ovat niin terveyskeskukset kuin sosiaalitoimistotkin. Lapsia ei voi jättää jonoon odottamaan, että se omatyöntekijä palaa sairaslomalta. Se joko hoidetaan niillä mahdollisuuksilla mitä on tai laitetaan palvelu kiinni.
Niin se kai sitten on. OIkeassahan sinä olet.
Kunhan joku nyt saadaan sijaistamaan tai alan oppilaitokseen että homma pyörii, tai ---sitten porukka pakkolomalle.
Muuta ei voida, osata eikä pystytä tälle tilanteelle.
Oikeassa sinä olet.
Tällä mennään....
Eli ei tule sultakaan mitään muita ehdotuksia?
Sinä itse määrittelit jo käytössä olevat vaihtoehdot. Joko hoidetaan nillä mahdollisuuksilla mitä on tai paikka kiinni. Vai miten se meni?
Kerro nyt se ihmeellinen viisaus mitä sinulla on mitä minä en ymmärrä. Minä näen, että alalla on työvoimapula, joka ei siitä tule lähivuosinakaan helpottumaan, koska alalta poistuu enemmän väkeä kuin sinne saadaan koulutettua. Joko siellä joudutaan syysflunssia paikkaamaan epäpätevillä työntekijöillä tai sitten ei voida pitää palvelua pystyssä. Ei ne lapset siellä päiväkodissa voi olla ilman henkilökuntaa. Pysyvästihän niitä epäpäteviä ei sinne tietenkään palkata, koska laki määrittää koulutusvaatimukset.
Mitä tuo sinun länkyttämisesikään länkyttämisen vuoksi asiaa auttaa?
Kaikkihan myönsi jo että olet aivan oikeassa.
Kädet pystyyn vaan ja tällä mennään niin kauan kun jaksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan koe olevani parempi ihminen kuin kukaan muukaan henkilöstöstä, tehdään kaikki samoja asioita, minulla vielä on paperihommat ym. siihen päälle. Kaikkien työpanostusta tarvitaan. Mutta mikäli toivomus on, että vakaopeja ei olisi, tarvitsisi joka tapauksessa sitten vakan lastenhoitajien tehdä nämä välttämättömät työt (nyk. varhaiskasvatuslain vaatimana.). Tai sitten voi lopettaa esim. yhteistyön neuvoloiden kanssa ja olla huomioimatta erityisen tuen tarvetta lapsilla jne.
Pahastutko, jos joku kutsuu sinua lastentarhanopettajaksi eikä varhaiskasvatuksen opettajaksi? Entä pahastutko tädittelystä, kuten tarhatädiksi kutsumisesta?
Mitä mieltä olet siitä, että varhaiskasvatuksen käyttöönotto on lisännyt paperityön määrää merkittävästi verrattuna vaikkapa viime vuosikymmenen tilanteeseen?
Miten tämä nimityksistä pahastuminen liittyy tähän? No, voin vastata kuitenkin, että en pahastu. Toki en ole kenenkään niiden lasten täti, joita hoidan, joten se on outoa.
Niistä kaikista paperitöistä en edes ehtinyt mainita, mainitsin vain lasten hyvinvoinnin kannalta oleellisimmat. Moniakin asioita voisi mielestäni karsia, mitä nykyinen varhaiskasvatuslain velvoittaa. Yleensä niitä ei-niin-välttämättömiä asioita ei edes ehdikään toteuttaa, koska lapsiryhmässä oleminen menee tietenkin etusijalle. SAK-aika usein peruuntuu, kun sijaisia ei ole.
Täti on aivan normaali vieraan aikuisen naisen kutsumanimi lapsilla.
1234 kirjoitti:
Näkökulma pitkään alalla työkenneeltä. Olen pohtinut itsekin tätä paljon, miksi tänä päivänä itsekin olen uupumisen rajoilla työssäni. Meillä on hyvä työyhteisö, positiivinen, iloinen ja toisia tsemppaava ja melko pysyvä. Sak-aikaa on riittävästi (ja se muuten on 13% vuosityöajasta, ei aina 5h/vko!)
Iso muutos alalla on tapahtunut jo tässä 20 vuodessa, niin lapsissa kuin perheissä sekä työssä. Meille tulee entistä enemmän selkeästi ns. Vaativampia lapsia. Näistä ollaan paljon juteltu mm. Neuvolan kanssa, he ovat huomanneet saman ilmiön. Kiintymyssuhde ei ole välttämättä kehittynyt ja lapsi on joutunut tottumaan saamaan huomion itseensä, monesti niillä ei toivotuilla keinoilla. Liekkö syynä somet jne.? Lapsissa ei ole vikaa, eikä pyritä tekemään diagnooseja, mutta se on minun, sekä monen pitkän linjan kollegan vahva mielipide, että näin vain on. Meidän tehtävä on tukea lapsen kehitystä ja haasteita on enemmän koko ajan. Myös kielellinen kehitys, luki-valmiudet jne. Ovat heikentyneet vuosien aikana valtavasti. Lasten kanssa ei kommunikoida kotona eikä varhaisessa vaiheessa yhtä paljoin kuin ennen. Tämä aiheuttaa sitä, ettei lapsella ole välttämättä sanoja tai ymmärrystä ja teot puhuvat puolestaan, monesti nyrkki tai hampaat. Pureminen on lisääntynyt, ennen oli yleensä 0-1 lasta pienten ryhmässä, jotka hampaita saattoi käyttää.. Tällä hetkellä meilläkin molemmissa pienten ryhmissä on 3-5, joiden välittömässä läheisyydessä on aikuisen oltava herkeämättä.
Tämä ei ole syyllistämistä, vaan tämän päivän ilmiö, johon vanhempana olen varmasti itsekin syyllistynyt. Tämä vaatii enemmän työtä, enemmän suunnitelmia, jotta ryhmän jokaisen lapsen kehitystä voidaan tukea.
Perheiden kriisit, Koronan aiheuttamat kriisit perheissä (tulot, päihteet jne) heijastuvat kaikki lapsiin. Lapset harvoin tukea saa, muualta kuin päiväkodin turvalliselta aikuiselta, jonka kanssa viettää suurimman osan hereilläoloajasta. Kiukku ja oireilu on erityisesti tänä syksynä ollut monissa ryhmissä paljon pinnalla. Me tuetaan niin lasta kuin välillä perheitä. Me palkkasimme varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän, joka ei ehdi kaikkia asiakkaita edes ottaa, kysyntä on ollut suurta. Kun haluaa tämän työnsä tehdä kunnolla, jokaista ryhmäni murusta tukien ja auttaen kasvamaan ja kehittymään, on välillä voimat ja myös keinot vähissä. Ryhmissäni on tällä hetkellä 9 tehostetussa tuessa, monet juuri käyttäytymisen ja tunnepuolen asioissa. Tunnekasvatus, lukivalmiudet ja haastavat elämäntilanteet perheissä on syitä (suurimpia) miksi lapset oireilevat ennätyspaljon. Ja tämä on myös toteamus, ei syytös. Täällä olen monesti lukenut eri yhteyksissä, että meille ”tädeille” ei kuulu mitä vanhemmille kuuluu, onko töissä, lomalla jne. Mutta kyllä se näkyy. Vertaan alaani kuin hammaslääkäriin, näkee hampaista todella paljon elintapoja, samoin me näemme lapsista paljon perheenne elintapoja.
Sijaispula on kysymyksistä suurin, pätevää henkilöstöä ei ole saatavilla, ei lyhytaikaisiin ja entistä vaikeammin myös pidempiin sijaisuuksiin. Tämän olen erityisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana nähnyt todella läheltä. Esimieheni tekee kaikkensa, jotta laki täyttyy, mutta vielä ei ole onnistunut kloonaamaan yhdestä kahta työntekijää.
Lasten hoitoajat ovat pidentyneet ja lomattomat lapset ovat lisääntyneet. Siinäpä pohdintoja, miksi kuorma on välillä iso kantaa.
Hyvä puheenvuoro! Voin samaistua tähän täysin. Myös se luo paljon levottomuutta, yli puolet tai valtaosa päiväkodin lapsista ovat ns. ummikkoja, eli eivät vielä puhu tai ymmärrä suomea. Se lisää myös työmäärää, kun tuemme erilaisin keinoin kielen kehityksessä vielä 3-6 -vuotiaita sieltä ruohonjuuritasolta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut päiväkodissa opettajana yli 20 vuotta ja minusta työ on muuttunut helpommaksi. Pahimmillaan olosuhteet olivat Sipilän hallituksen aikaan, kun ryhmässä sai olla 24 lasta ja osalta lapsilta evättiin oikeus kokoaikaiseen hoitoon vanhempien tilanteiden vuoksi. Se johti siihen, että ”virikelapsia” oli aina niinä päivinä kun jollain muulla lapsella oli vapaapäivä eli joka päivä oli läsnä maksimimäärä lapsia ja vasuja sai tehdä 26-28 kaudessa ja arvioinnit ja yhteistyö vanhempien ja neuvolan kanssa jokaisesta tietysti lisäksi. Nykyinen 21 lasta on siihen verrattuna huomattavasti helpompaa.
Jo ennen Sipilän hallituksen heikennyksiä tilanne oli raskas, kun käyttöprosenttia tuijotettiin vähintään kuukauden välein ja tavoite oli pysyä yli 96%. Nykyisin suhdelukuihin suhtaudutaan paljon maltillisemmin eikä 100% saa ylittyä niin kuin ennen sai. Muistan eräänkin vuoden, kun meillä työparin kanssa oli 18 lasta eikä kukaan lapsista ollut juuri koskaan poissa edes sairauden vuoksi. Jäi kyllä siltä vuodelta taukoja rästiin, kun oli aika eläväinen porukka.
Vuosien aikana myös sak-aika on lisääntynyt ja avustava henkilöstö on myös lisääntynyt, ei tarvitse enää siivota ja pyyhkiä pöytiä eikä keitellä puuroja. En sitä silloin pahana pestinä pitänyt, mutta kun sitä ei tarvitse tehdä, säästyy jopa puoli tuntia aikaa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan koe olevani parempi ihminen kuin kukaan muukaan henkilöstöstä, tehdään kaikki samoja asioita, minulla vielä on paperihommat ym. siihen päälle. Kaikkien työpanostusta tarvitaan. Mutta mikäli toivomus on, että vakaopeja ei olisi, tarvitsisi joka tapauksessa sitten vakan lastenhoitajien tehdä nämä välttämättömät työt (nyk. varhaiskasvatuslain vaatimana.). Tai sitten voi lopettaa esim. yhteistyön neuvoloiden kanssa ja olla huomioimatta erityisen tuen tarvetta lapsilla jne.
Pahastutko, jos joku kutsuu sinua lastentarhanopettajaksi eikä varhaiskasvatuksen opettajaksi? Entä pahastutko tädittelystä, kuten tarhatädiksi kutsumisesta?
Mitä mieltä olet siitä, että varhaiskasvatuksen käyttöönotto on lisännyt paperityön määrää merkittävästi verrattuna vaikkapa viime vuosikymmenen tilanteeseen?
Miten tämä nimityksistä pahastuminen liittyy tähän? No, voin vastata kuitenkin, että en pahastu. Toki en ole kenenkään niiden lasten täti, joita hoidan, joten se on outoa.
Niistä kaikista paperitöistä en edes ehtinyt mainita, mainitsin vain lasten hyvinvoinnin kannalta oleellisimmat. Moniakin asioita voisi mielestäni karsia, mitä nykyinen varhaiskasvatuslain velvoittaa. Yleensä niitä ei-niin-välttämättömiä asioita ei edes ehdikään toteuttaa, koska lapsiryhmässä oleminen menee tietenkin etusijalle. SAK-aika usein peruuntuu, kun sijaisia ei ole.
Täti on aivan normaali vieraan aikuisen naisen kutsumanimi lapsilla.
Ai, en ole tiennyt, että lapsi ihan oma-aloitteisesti kutsuu naista tädiksi? Vai olisiko kuitenkin niin ,että ihan vanhemmat opettavat tämän tädittelyn? Kannattaa samalla opettaa kiertämään "namusedät" kaukaa.
En ole päiväkodissa töissä, mutta olen ihmetellyt heidän tädittelyä/sedittelyä. Myös lastentarha kuulostaa eläintarhalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1234 kirjoitti:
Näkökulma pitkään alalla työkenneeltä. Olen pohtinut itsekin tätä paljon, miksi tänä päivänä itsekin olen uupumisen rajoilla työssäni. Meillä on hyvä työyhteisö, positiivinen, iloinen ja toisia tsemppaava ja melko pysyvä. Sak-aikaa on riittävästi (ja se muuten on 13% vuosityöajasta, ei aina 5h/vko!)
Iso muutos alalla on tapahtunut jo tässä 20 vuodessa, niin lapsissa kuin perheissä sekä työssä. Meille tulee entistä enemmän selkeästi ns. Vaativampia lapsia. Näistä ollaan paljon juteltu mm. Neuvolan kanssa, he ovat huomanneet saman ilmiön. Kiintymyssuhde ei ole välttämättä kehittynyt ja lapsi on joutunut tottumaan saamaan huomion itseensä, monesti niillä ei toivotuilla keinoilla. Liekkö syynä somet jne.? Lapsissa ei ole vikaa, eikä pyritä tekemään diagnooseja, mutta se on minun, sekä monen pitkän linjan kollegan vahva mielipide, että näin vain on. Meidän tehtävä on tukea lapsen kehitystä ja haasteita on enemmän koko ajan. Myös kielellinen kehitys, luki-valmiudet jne. Ovat heikentyneet vuosien aikana valtavasti. Lasten kanssa ei kommunikoida kotona eikä varhaisessa vaiheessa yhtä paljoin kuin ennen. Tämä aiheuttaa sitä, ettei lapsella ole välttämättä sanoja tai ymmärrystä ja teot puhuvat puolestaan, monesti nyrkki tai hampaat. Pureminen on lisääntynyt, ennen oli yleensä 0-1 lasta pienten ryhmässä, jotka hampaita saattoi käyttää.. Tällä hetkellä meilläkin molemmissa pienten ryhmissä on 3-5, joiden välittömässä läheisyydessä on aikuisen oltava herkeämättä.
Tämä ei ole syyllistämistä, vaan tämän päivän ilmiö, johon vanhempana olen varmasti itsekin syyllistynyt. Tämä vaatii enemmän työtä, enemmän suunnitelmia, jotta ryhmän jokaisen lapsen kehitystä voidaan tukea.
Perheiden kriisit, Koronan aiheuttamat kriisit perheissä (tulot, päihteet jne) heijastuvat kaikki lapsiin. Lapset harvoin tukea saa, muualta kuin päiväkodin turvalliselta aikuiselta, jonka kanssa viettää suurimman osan hereilläoloajasta. Kiukku ja oireilu on erityisesti tänä syksynä ollut monissa ryhmissä paljon pinnalla. Me tuetaan niin lasta kuin välillä perheitä. Me palkkasimme varhaiskasvatuksen perhetyöntekijän, joka ei ehdi kaikkia asiakkaita edes ottaa, kysyntä on ollut suurta. Kun haluaa tämän työnsä tehdä kunnolla, jokaista ryhmäni murusta tukien ja auttaen kasvamaan ja kehittymään, on välillä voimat ja myös keinot vähissä. Ryhmissäni on tällä hetkellä 9 tehostetussa tuessa, monet juuri käyttäytymisen ja tunnepuolen asioissa. Tunnekasvatus, lukivalmiudet ja haastavat elämäntilanteet perheissä on syitä (suurimpia) miksi lapset oireilevat ennätyspaljon. Ja tämä on myös toteamus, ei syytös. Täällä olen monesti lukenut eri yhteyksissä, että meille ”tädeille” ei kuulu mitä vanhemmille kuuluu, onko töissä, lomalla jne. Mutta kyllä se näkyy. Vertaan alaani kuin hammaslääkäriin, näkee hampaista todella paljon elintapoja, samoin me näemme lapsista paljon perheenne elintapoja.
Sijaispula on kysymyksistä suurin, pätevää henkilöstöä ei ole saatavilla, ei lyhytaikaisiin ja entistä vaikeammin myös pidempiin sijaisuuksiin. Tämän olen erityisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana nähnyt todella läheltä. Esimieheni tekee kaikkensa, jotta laki täyttyy, mutta vielä ei ole onnistunut kloonaamaan yhdestä kahta työntekijää.
Lasten hoitoajat ovat pidentyneet ja lomattomat lapset ovat lisääntyneet. Siinäpä pohdintoja, miksi kuorma on välillä iso kantaa.Hyvä puheenvuoro! Voin samaistua tähän täysin. Myös se luo paljon levottomuutta, yli puolet tai valtaosa päiväkodin lapsista ovat ns. ummikkoja, eli eivät vielä puhu tai ymmärrä suomea. Se lisää myös työmäärää, kun tuemme erilaisin keinoin kielen kehityksessä vielä 3-6 -vuotiaita sieltä ruohonjuuritasolta saakka.
Yhteiskunnan voimakkaasti kasvanut polarisaatio näkyy nimenomaisesti lapsissa. Porvarillinen keskiluokka on jo eriytynyt niin kauaksi sieltä huono-osaisista perheistä, että kykenisi edes ymmärtämään tai edes kuvittelemaan arkea niissä perheissä, joista osa lapsista päiväkotiinkin tulee. Meillä on paljon koteja, joista tulee monen sukupolven syrjäytymisen taakka harteillaan lapsia. Vanhemmuutta on ollut hukassa jo useassa sukupolvessa ja aikuisen rooli on hämärä. Myös meille lastensuojeluun on huomattu tulevan joka vuosi yhä vaikeammin oireilevia lapsia yhä vaikeammista oloista. Moni lapsi on lisäksi elänyt pitkään niissä haitallisissa oloissa ja on lastensuojelun silmiin tullessaan jo traumatisoitunut. Lasten väkivaltaisuus ja tosiaan puremiset ovat lisääntyneet. Päivähoito on yksi lasta kuntouttava taho, onneksi siellä on osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entiset lastentarhaopettajaopiston käyneet lto.t hoisi lapset yhtä hyvin, kuin nämä nykyiset varhaiskasvatuksen opettajat.
Turhaa ylikouluttamista499Miksipä eivät hoitaisi, kun kyseessä ovat samantasoiset (alempi korkeakoulu) tutkinnot.
Opistotason tutkinto ei ole korkeakoulututkinto.
Entinen opistotason tutkinto rinnastetaan nykypäivänä ammattikorkeakoulututkintoon, eli on samantasoinen kuin kandi = alempi korkeakoulututkinto.
Kaksivuotinen opisto rinnastetaan yliopistokoulutukseen? Ammatillinen koulu taas on nykyisin rinnasteinen entiseen opistoon. Joten eiköhän sillä perusteella lähihoitaja tai lastenohjaaja ole yhtä hyvä pedagoginen kasvattaja.
Sekoitatko nyt keskenään entisen ammatikoulun - nykyisen ammattiopiston, sekä entisen opistotason - nykyisen AMK- tutkinnot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entiset lastentarhaopettajaopiston käyneet lto.t hoisi lapset yhtä hyvin, kuin nämä nykyiset varhaiskasvatuksen opettajat.
Turhaa ylikouluttamista499Miksipä eivät hoitaisi, kun kyseessä ovat samantasoiset (alempi korkeakoulu) tutkinnot.
Opistotason tutkinto ei ole korkeakoulututkinto.
Entinen opistotason tutkinto rinnastetaan nykypäivänä ammattikorkeakoulututkintoon, eli on samantasoinen kuin kandi = alempi korkeakoulututkinto.
Kaksivuotinen opisto rinnastetaan yliopistokoulutukseen? Ammatillinen koulu taas on nykyisin rinnasteinen entiseen opistoon. Joten eiköhän sillä perusteella lähihoitaja tai lastenohjaaja ole yhtä hyvä pedagoginen kasvattaja.
Sekoitatko nyt keskenään entisen ammatikoulun - nykyisen ammattiopiston, sekä entisen opistotason - nykyisen AMK- tutkinnot?
Ei siinä mitään ole sekoitettu. Ammatillinen opisto oli ennen. Enää ei ole vaan nykyisin ammattiopisto on samaa tasoa. Entinen opistotutkinto on pätevä, mutta ei se vastaa nykyistä amk: ta eikä yliopistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen varhaiskasvatuksen todellisuus on nyt niin suossa kuin olla ja vain voi. Ja imu poispäin alalta vain kiihtyy. Samaan aikaan kuin lainsäädännön tasolla vihdoin ja viimein aletaan saavuttaa se arvostuksen taso, jonka lapset ja heidän kanssaan työskentelevät ansaitsee. Lukuunottamatta suhdelukua koskevaa peräreikää. Aivan hirvittävän surullista. Ja vielä tällä vuosiluvulla jyllää näin käsittämätön vastakkainasettuminen eri ammattiryhmien välillä. Ei ole ihme, että vaka-opettajatkin äänestävät jaloillaan, kun saavat päälleen sankokaupalla paskaa, vain siksi, että yrittävät tehdä työnkuvaansa liittyviä tehtäviä. Aivan katastrofihan tämä tilanne on, kun 2030 pitäisi juurikin niitä vaka-opeja olla taloissa pilvin pimein. Miten on Suomi, sun lastesi tulevaisuus? Tämän päivän perusteella suorastaan pelottaa katsoa tulevaan.
Tosielämän esimerkkejä laadukkaasta pedagogiikasta: Alle 3 v osastolla opettaja on sitä mieltä, että heti 3 v täytettyään lapsen täytyy osata käyttää veistä ja haarukkaa ja pukea täysin itse. Ruokapöytään hakee ruokaympyrän ja selittää mitä saa mistäkin lokerosta. Lapset katsovat ihmeissään, että mitä tuo sanoo. Lastenhoitajat ovat ihmeissään ja auttavat lapsille ulkovaatteet päälle, kun opettaja on rientänyt ulos kertomaan avustajalle miten keinuminen auttaa kehittämään matemaattisia valmiuksia. Amisraukka, kun on auttanut lapsia keinuun vain siksi, kun ovat halunneet.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen varhaiskasvatuksen todellisuus on nyt niin suossa kuin olla ja vain voi. Ja imu poispäin alalta vain kiihtyy. Samaan aikaan kuin lainsäädännön tasolla vihdoin ja viimein aletaan saavuttaa se arvostuksen taso, jonka lapset ja heidän kanssaan työskentelevät ansaitsee. Lukuunottamatta suhdelukua koskevaa peräreikää. Aivan hirvittävän surullista. Ja vielä tällä vuosiluvulla jyllää näin käsittämätön vastakkainasettuminen eri ammattiryhmien välillä. Ei ole ihme, että vaka-opettajatkin äänestävät jaloillaan, kun saavat päälleen sankokaupalla paskaa, vain siksi, että yrittävät tehdä työnkuvaansa liittyviä tehtäviä. Aivan katastrofihan tämä tilanne on, kun 2030 pitäisi juurikin niitä vaka-opeja olla taloissa pilvin pimein. Miten on Suomi, sun lastesi tulevaisuus? Tämän päivän perusteella suorastaan pelottaa katsoa tulevaan.
Ihanhan tämä työpaikkakiusaamiselle haisee. Miksi siihen ei johtamisessa sitten puututa?
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen varhaiskasvatuksen todellisuus on nyt niin suossa kuin olla ja vain voi. Ja imu poispäin alalta vain kiihtyy. Samaan aikaan kuin lainsäädännön tasolla vihdoin ja viimein aletaan saavuttaa se arvostuksen taso, jonka lapset ja heidän kanssaan työskentelevät ansaitsee. Lukuunottamatta suhdelukua koskevaa peräreikää. Aivan hirvittävän surullista. Ja vielä tällä vuosiluvulla jyllää näin käsittämätön vastakkainasettuminen eri ammattiryhmien välillä. Ei ole ihme, että vaka-opettajatkin äänestävät jaloillaan, kun saavat päälleen sankokaupalla paskaa, vain siksi, että yrittävät tehdä työnkuvaansa liittyviä tehtäviä. Aivan katastrofihan tämä tilanne on, kun 2030 pitäisi juurikin niitä vaka-opeja olla taloissa pilvin pimein. Miten on Suomi, sun lastesi tulevaisuus? Tämän päivän perusteella suorastaan pelottaa katsoa tulevaan.
Hoitajat sitä paskaa niskaansa saavat. Huomaa tässäkin ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan koe olevani parempi ihminen kuin kukaan muukaan henkilöstöstä, tehdään kaikki samoja asioita, minulla vielä on paperihommat ym. siihen päälle. Kaikkien työpanostusta tarvitaan. Mutta mikäli toivomus on, että vakaopeja ei olisi, tarvitsisi joka tapauksessa sitten vakan lastenhoitajien tehdä nämä välttämättömät työt (nyk. varhaiskasvatuslain vaatimana.). Tai sitten voi lopettaa esim. yhteistyön neuvoloiden kanssa ja olla huomioimatta erityisen tuen tarvetta lapsilla jne.
Pahastutko, jos joku kutsuu sinua lastentarhanopettajaksi eikä varhaiskasvatuksen opettajaksi? Entä pahastutko tädittelystä, kuten tarhatädiksi kutsumisesta?
Mitä mieltä olet siitä, että varhaiskasvatuksen käyttöönotto on lisännyt paperityön määrää merkittävästi verrattuna vaikkapa viime vuosikymmenen tilanteeseen?
En ole tuo, jota lainasit, mutta itse olen aloittanut työni lastentarhanopettajan tittelillä, enkä pahastu, jos joku sitä käyttää. Välillä meinaa itseltäkin vielä puheissa lipsahtaa "lto"... Mutta tuota paperityön lisääntymistä en allekirjoita. Ihan samat vasut ja arviointikaavakkeet täytettiin lapsista vielä silloinkin, kun puhuttiin päivähoidosta eikä varhaiskasvatuksesta. Osa kaavakkeista täytetään edelleen käsin, esim. terveydenhuollolle tehtävät arvioinnit, mutta mm. vasut ovat pitkälti siirtyneet sähköiseen muotoon, mikä ainakin omalla kohdallani nopeuttaa kirjaamista, koska kirjoitan koneella nopeammin kuin käsin. Lisäksi on luovuttu mm. kasvun kansioiden tekemisestä, mihin ennen meni keväisin todella paljon aikaa.
Ennen myös lastenhoitajat tekivät vasuja. Tosin ei sitä laki kieltäisi vieläkään. Tänä päivänäkin lastenhoitajat kirjaavat ruokatilauksia, lasten läsnäoloja jne. Hyvä että töitä jaetaan.
Totta, vieläkin on laillista lastenhoitajan laatia vasuja, mutta opettaja on kuitenkin vastuussa niistä. Opettaja siis tarkistaa ja tietääkseni allekirjoittaa ne. Tässä maassa on lukemattomia pk-ryhmiä ilman opettajaa ja vasut on tehtävä. Niinpä joku lapset hyvin tunteva hoitaja on niitä tekemässä ja vähän vieraampi opettaja ottaa niistä vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Tosielämän esimerkkejä laadukkaasta pedagogiikasta: Alle 3 v osastolla opettaja on sitä mieltä, että heti 3 v täytettyään lapsen täytyy osata käyttää veistä ja haarukkaa ja pukea täysin itse. Ruokapöytään hakee ruokaympyrän ja selittää mitä saa mistäkin lokerosta. Lapset katsovat ihmeissään, että mitä tuo sanoo. Lastenhoitajat ovat ihmeissään ja auttavat lapsille ulkovaatteet päälle, kun opettaja on rientänyt ulos kertomaan avustajalle miten keinuminen auttaa kehittämään matemaattisia valmiuksia. Amisraukka, kun on auttanut lapsia keinuun vain siksi, kun ovat halunneet.
Juuri näin ajattelevien työkavereiden takia olen niin valmis nostamaan kytkintä ja miettimään, mitähän sitä isona alkaisin tehdä. Terv. 20v. alalla ollut vaka-opettaja
En ole tuo, jota lainasit, mutta itse olen aloittanut työni lastentarhanopettajan tittelillä, enkä pahastu, jos joku sitä käyttää. Välillä meinaa itseltäkin vielä puheissa lipsahtaa "lto"... Mutta tuota paperityön lisääntymistä en allekirjoita. Ihan samat vasut ja arviointikaavakkeet täytettiin lapsista vielä silloinkin, kun puhuttiin päivähoidosta eikä varhaiskasvatuksesta. Osa kaavakkeista täytetään edelleen käsin, esim. terveydenhuollolle tehtävät arvioinnit, mutta mm. vasut ovat pitkälti siirtyneet sähköiseen muotoon, mikä ainakin omalla kohdallani nopeuttaa kirjaamista, koska kirjoitan koneella nopeammin kuin käsin. Lisäksi on luovuttu mm. kasvun kansioiden tekemisestä, mihin ennen meni keväisin todella paljon aikaa.