Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei muutu ennen kuin jotain tapahtuu. Vasta kun joku lapsi menehtyy 1 aikuisen valvomassa 21 lapsen ryhmässä. Sitten selvitellään kuka oli ja missä. Varmasti se ainut ihmisparka laitetaan syytteeseen ettei kutsunut apua kun tajusi olevansa yksin 😔

Yhdessä talossa tapahtui pitkään pelätty tapaturma lapselle.

Mihin johti? Ei muuhun kun siihen että me kuulimme käskyn toimia paremmin.

Ei vieläkään tehty mitään sille turvallisuuspuutteelle eikä ole tehty 2v myöhemmin.

Siinä kohti lähdin pois, kun totesin että mun sydän ei kestä moista ja pelätä milloin seuraava lapsi satuttaa. Kyseessä paikka joka keskeinen arjessa ja selkeä riski. 

(Vastaan edeltävään kommenttiin) Täsmälleen samasta syystä kuin Sinä, myös minä otin lopputilin vakituisesta työpaikastani ja (onneksi) sain työpaikan pienimuotoisesta ja kodinomaisesta päiväkodista , missä ( kaikkien) turvallisuus kohdallaan ja riskit minimoitu.

Olin jo jäämässä alalta poies, koska stressi lapsiturvallisuudesta kasvoi arjessa niin suureksi (eli että kohta jotain peruuttamatonta tapahtuu jonain päivänä koska asioihin ei puututa vaikka lapset kyseessä).

Vierailija kirjoitti:

Todellakaan eivät vanhustenhuollossa teeskentele että ovat ehtineet vaihtaa jokaisen vanhuksen vaipan jos eivät ehdi eikä hammashoitaja teeskentele että pystyy ottamaan kaikki 21 asiakasta  jossei pysty.

Miksi pitäisi  valehdella että "ei, en oo yksin 21 lapsen kanssa vaan meitä on oikeasti 3", jos ei kerran ole?.

 

Siksi, koska aina löytyy hölmöjä, jotka suostuu tuommoiseen. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei muutu ennen kuin jotain tapahtuu. Vasta kun joku lapsi menehtyy 1 aikuisen valvomassa 21 lapsen ryhmässä. Sitten selvitellään kuka oli ja missä. Varmasti se ainut ihmisparka laitetaan syytteeseen ettei kutsunut apua kun tajusi olevansa yksin 😔

Yhdessä talossa tapahtui pitkään pelätty tapaturma lapselle. Mihin johti? Ei muuhun kun siihen että me kuulimme käskyn toimia paremmin. Ei vieläkään tehty mitään sille turvallisuuspuutteelle eikä ole tehty 2 vuotta myöhemmin. Siinä kohti lähdin pois kun totesin että mun sydän ei kestä moista ja pelätä milloin seuraava lapsi satuttaa. Kyseessä paikka joka keskeinen arjessa ja selkeä riski.

 

- Ei hemmetti. Miettikää nyt tuotakin tapausta. Seuraava joka ottaa osumaa voi olla oma lapsesi. 

.

Pk johtajat eivät kannusta meitä kertomaan. Vähättelevät, sanovat että kyllä sulla oli normimäärä lapsia kun lasketaan naapuriryhmä  mukaan. Vaikka olisin yksin. 

Tätä keskusteluakin kun lukee niin totean mielessäni vaan että taisin tehdä oikean ratkaisun kun olen vieläkin 2-vuotiaan kanssa kotona. Syksyllä aloittaa seurakunnan päiväkerhossa käymisen, siinä on ihan riittävästi kodin ulkopuolista virikettä tuon ikäiselle. Kotona luetaan paljon kirjoja, leikitään, ulkoillaan ja ihmetellään luonnon juttuja, jne. Ei ole taloudellista juhlaa, mutta muut arvot menee sen ohi. Ainoaksi jäävä lapseni on vain kerran näin pieni ja päivät kiitää kovaa vauhtia.

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskusteluakin kun lukee niin totean mielessäni vaan että taisin tehdä oikean ratkaisun kun olen vieläkin 2-vuotiaan kanssa kotona. Syksyllä aloittaa seurakunnan päiväkerhossa käymisen, siinä on ihan riittävästi kodin ulkopuolista virikettä tuon ikäiselle. Kotona luetaan paljon kirjoja, leikitään, ulkoillaan ja ihmetellään luonnon juttuja, jne. Ei ole taloudellista juhlaa, mutta muut arvot menee sen ohi. Ainoaksi jäävä lapseni on vain kerran näin pieni ja päivät kiitää kovaa vauhtia.

Tottakai on aina paras ratkaisu,että lapsi saa olla kotona.

Uppp

Kyllä se oli toista 70-80 luvulla päiväkodissa, silloin ei oltu vielä niin paljon koulutettu väkeä eli kaikki teki kaikkea. Osa oli koulutettu ja osa opiskeli. Ryhmät jaettiin sen mukaan 9 kk- 2 vuotias lastenhoitaja+ yksi apulainen 12 lasta kohdin. 3-6 lastentarhanopettaja+ yksi apulainen 12 lasta kohden. Kun lapset laitettiin ulos opettaja meni ulos ottamaan vastaan ja aluksi saatiin päiväkoti apulainen lisäksi. Kun liikuttiin, leikittiin, askarreltua tms opettaja/ lastenhoitaja suunnitteli apulaiset siivosi jäljet he kävivät omien nimikkeiden mukaan kahvilla ja apulaiset eri ryhmissä. Eli jo silloin alettiin syrjintää työpaikoilla. Oli yhdessä työpaikassa todella sadistinen opettaja, että aikani sitä katselin ja yritin suojata lapsia mutta sitten riitti ja tein valituksen johdolle. Tätä tapahtui samassa työpaikassa kolmen henkilön kanssa. Jopa johtajasta olen tehnyt ylemmälle johdolle valituksen koska kaikkia lapsia/ henkilökuntaa tulee kohdella saman arvoisesti eikä "kertoa" vanhemmille että kaikki on hyvin ja niin ihana lapsi jne. Siirryttyäni lastensuojelun pariin siellä myös kohdeltiin lapsia eri arvoisesti nyt työntekijä oli sosiaalityöntekijät . Itse olin alikoulutettu kuulemma mutta vuosien saatossa kouluttautunut psykoterapiassa lapsi/ perhe keskeisen koulutuksen. Tein töitä erityislastentarha opettajana ilman koulutusta melkein kymmenen vuotta vuosien aikana oli jos jonkinlaista " koulutettua" opettajaa jotka eivät pärjänneet erityis lasten parissa. Hyvähän se on kun ei ole ryhmässä kuin syömässä ja muina aikoina suunnittelemassa ryhmän päivä ohjelmaa, jonka sitten vetää se ei koulutettu ihminen. Ryhmäkoko on ollut yksin hoidettava 7 erityislasta, 12 lasta joista osa erityislasta ikä 9 kk- 7 vuotias illat/ yöt yksi hoitaja lastenkodissa 2 hoitajaa päivä vuorossa. Joskus poliisi toi yöllä lisää ja yksin oli pärjättävä. Nyt kun puhutaan ryhmä koosta niin yli 20 lasta on mitoitus edelleen väärä. Puhutaan uupumuksesta ei sitä silloin saatu sairaslomaa ihan sen perusteella vaikka melkein äärirajoilla teit töitä. Muutama tuttu sai masennus diagnoosin jota kantaa vieläkin kun työ uupumuksesta sairastui. Koulutukseen tulee panostaa EI papereihin mitä opiskelet vaan siihen mitä osaat ja tulet toimeen niin eritys lasten kuin " normaali" opetus tilanteissa käytäntö on tärkeämpi kuin se mitä kouluja olet käynyt. Pitkän linjan työn parissa työntekijänä kaikkea nähnyt ja kokenut, mutta vaikka on enemmän " pahaa" nähnyt kokemuksia, niin silti en olisi vaihtanut työpaikkaa minulle nämä erityis lapset hoitaminen on ollut elämäni suurin elämän rikkaus. Vieläkin olen vuosikymmenten päästä yhteydessä muutaman lapseen josta kehittynyt upeat aikuiset tähän epävakaaseen maailmaan. Koulutukseen muutoksia, lapsi keskeistä rajoja kunnioittaen ja tiivistä yhteistyötä eri sektoreiden kanssa ja rehellistä työtä niin koti kuin viranomaisten kanssa. Ei minuutti aikataulua, työtä yhdessä tekemistä oli titteli mikä tahansa jos yhdessä työtä teette. Toinen toistaan arvostaen ja lapsia kunnioittaen. Terveisiä lähemmäs 40 vuotta lasten parissa eri muodoissa työskentelevä mummeli. 999

Miksi päivähoito muutettiin varhaiskasvatukseksi? Mitä hyötyä siitä oli?

Päivähoitoa tosiaan uudistettiin varhaiskasvatukseksi. Kun huomattiin, että tämä ei toimikaan käytännössä kuten hienoissa teoreettisissa suunnitelmissa arveltiin, asialle ei tehty yhtään mitään. 

Päiväkotityöntekijät jätettiin pärjäilemään kuormittaviin työoloihin, sinnittelemään ja palamaan loppuun ammatissaan , joka aikaisemmin oli ollut yksi maailman mukavimmista. Lapset kärsivät isoissa ryhmissä alati vaihtuvine henkilökuntineen ja kasvattajineen.

Mitään ei ole vuosiin tehty epäkohdille (katsokaa päivämäärä, koska tämäkin keskusteluketju on aloitettu).

Jauhetaan mukatosissaan höpöhöpöä kuinka kohta on opettaja ja sosionomi ja hoitaja jokaikisessä lapsiryhmässä oikein lailla määrätty. Kakki jotka alalla ovat tietävät mikä on tilanne.

Alan tulevaisuus on se, että ala miehittyy suomessa pikkuhiljaa kielitaidottomilla ja kouluttamattomilla henkilöillä jotka ei paremmasta tiedä? 

Vaka-alalla nousee taas palkat kesäkuussa, mutta minkä verran?

Vierailija kirjoitti:

Vaka-alalla nousee taas palkat kesäkuussa, mutta minkä verran?

Hyvä.Mua se ei saa pysymään alalla. Olen ihan loppu koko ajan.

Helsinki. Koillinen alue. Järkyttävän kokoisia valkoisia laitoksia. Sisällä ja ulkona sata rääkyvää, huutavaa, kiroilevaa lasta. Ei kasvatusalan ammattilaisia paljon näy, lihavia tummia kieltenopiskelujoita toki on ja paaaaljon. Näillä "ei" ja "lopeta"-osaajilla korvataan puuttuva henkilöstö. Itkettää.

Vierailija kirjoitti:

Vaka-alalla nousee taas palkat kesäkuussa, mutta minkä verran?

?

Vierailija kirjoitti:

Helsinki. Koillinen alue. Järkyttävän kokoisia valkoisia laitoksia. Sisällä ja ulkona sata rääkyvää, huutavaa, kiroilevaa lasta. Ei kasvatusalan ammattilaisia paljon näy, lihavia tummia kieltenopiskelujoita toki on ja paaaaljon. Näillä "ei" ja "lopeta"-osaajilla korvataan puuttuva henkilöstö. Itkettää.

..

Sitten jos "onnistuu" saamaan koulussa alaa opiskelleen ja jopa valmistuneen henkilön opettajaksi, huonolla säkällä sieltä tulee tyyppi ryhmälisärasitteeksi ,joka viihtyy sillä halvatun sak-ajallaan enemmän kuin lasten kanssa, ei hallitse tiimityötä vaan on käsittänyt että opettaja on se joka pomottaa, lapsista ei ole kasvatustieteellistä teoriapohjaa lukuunottamatta juuri minkäänlaista käytännön kokemusta. Hoitsut ja avustajat toteuttaa ja suunnittelee pienryhmätoiminnat, ulkoilut, perushuolenpitotilanteet lapsista,  kun ope tärkeänä laminoi hymynaamoja toimistossa, käyden välillä pätemässä ulkoportailla ulkovalvonnassa oleville sijaisille jotain joutavanpäistä nipottamista, ja usein ruokailutilanteessa neuvomassa samalla kuin syö ennen toimistoon teams"palaveeramaan" menoa 

.

Koko ajan sairaita lapsia hoidossa! En halua hoitaa sairaita enkä ole opiskellut sairaanhoitajaksi. Alkaa kohta savu nousta päästä!

Kyllä ne varhaiskasvatuksen työntekijät osaavat olla paitsi toisilleen myös asiakkailleen ilkeitä ja miksei lapsillekin. Kyllä minulle on monesti kiukuteltu päiväkodissa että "hoida kuule omat lapsesi!" tai "tänään et saa tuoda lasta hoitoon!" (vaikka sovittu suullisesti päivää ennen kuin yllätys työvuoro).

tämän påäivän hesarissa oli noista helsingin jättipäiväkodeista juttua..