Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
joo, ei se lokerointi muuta sitä tosiasiaa miksikään, että se yksi toisia jatkuvasti pureva/ lyövä/ tönivä lapsi tarvitsee lähes kaiken aikaa yhden aikuisen viereensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
joo, ei se lokerointi muuta sitä tosiasiaa miksikään, että se yksi toisia jatkuvasti pureva/ lyövä/ tönivä lapsi tarvitsee lähes kaiken aikaa yhden aikuisen viereensä.
Se tarvitsee tuolin missä on valjaat (taaperoikäisillä syöttötuoli toimii tässä tarkoituksessa) niin sen vieressä ei tarvitse olla koko ajan. Siinä tuolissa istuessaan lapsi ei pysty käymään toisten kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Tiedätkö, miksi VaSu -järjestelmä tehtiin? Se kytkee lapset hoitopaikan kautta sekä sosiaaliviranomaisiin, että kouluun. Lasten profilointi ja viranomaisten yhteistyö helpottaa ongelmiin puuttumista. Profiilia tarvitaan joka tapauksessa esitietona koululle. Jos lapsi ei ole hoidossa, hän liittyy järjestelmään esikoulun kautta. (Ainakin käytännössä, mitään esikoulupakkoa ei voi olla sen enempää kuin koulupakkoa).
Samalla kaikki tuo toiminnan ohjaaminen mitä lasten suhteen "päiväkodeissa" on, on nimenomaan kasvatusta, jos kasvatuksella tarkoitetaan viihdyttämistä ja oppimis-mahdollisuuksien tarjoamista. (Joillekin lapsille se on kenties enemmän kuin kotona.) Tähän tarvitaan vaivannäköä. Työntekijät voisivat muuten vain säilyttää lapsia kuin koirajoukkoa, jolle täytyy välillä tarjota ruokaa ja päästää ulos. No, siinäkin tapauksessa oppisivat luontevaa yhdessäoloa ja oma-aloitteisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5h sak-aikaa ei ole paljon! Jos sen jakaa koko viikolle, se on tunnin päivässä. Useimmiten lepohetkellä riittää yksi aikuinen alun härdellin jälkeen eli klo 12.15-14 on hyvin aikaa suunnittelun lisäksi hoitajan kahvitauolle.
Mutta jos laskee siihen päälle kaikki muut palaverit ja tapaamiset ym. niin tunteja menee aika reippaasti lapsiryhmän ulkopuolella. Siksipä suunnitteluajat jäävätkin pitämät tai suunnittelua tehdään lähinnä omalla ajalla.
Mitkä kaikki muut palaverit ja tapaamiset? Vasukeskusteluja ei ole joka päivä tai edes joka viikko, opettajien palaveri on sak-aikaa, talon palaveriin voi osallistua kuka tahansa tiimistä. Tiimipalaveria ei kaiketi tähän lasketa, koska siihenhän osallistuu hoitajakin, joka - kauhistus sentään - on sen ajan pois lapsiryhmästä.
Meillä säännöllisesti myös yksikköjen yhteinen pedakokous, sitten on koulutuksia, opiskelijan ohjaamista ja arviointikeskusteluja aina kun on opiskelija ohjattavana,tapaamiset erityisopettajan, fysioterapeutin ym. kanssa, aloituskeskusteluja uusien perheiden kanssa, päiväkodin esittelyä tutustijille, vanhenpainiltoja..Riittäähän näitä ihan sen perus sak-ajan päälle josta tosin hyvä jos toteutuu 5h kuussa.
Vanhempainiltoja on max kaksi vertaa vuodessa. Ryhmässä on max 21 lasta, joista osa siirtyy ”vanhoina” pienten ryhmistä ja loput aloittavat pääosin elokuussa ja vuodenvaihteessa, ei siis osu joka viikolle tutustujaa eikä aloituskeslustelua, joka muuten tutustumiskäynnin lisäksi ei vie yli puolta tuntia. Opiskelijoita toki täytyy ohjata, mutta se ei saa haitata ryhmän toimintaa eli ei voi ottaa enempää kuin yhden tai kaksi opiskelijaa kauden aikana. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on yleensä aika nopeaa, sillä harvalla puheterapeutilla tai psykologilla on aikaa rupatella edes tuntia, yleensä asia hoituu asiantuntijan lausunnolla ja/tai hänen osallistumisellaan vasu-keskusteluun. Fysioterapeuttia en ole nähnyt enkä kuullut vuosiin päiväkodissa, vanhemmat käyvät siellä lapsen kanssa ja tuovat ohjeet lapsen mukana päiväkotiin.
Jos haluaa paisutella ylimääräisten työtehtävien määrää, niin se onnistuu ihan helposti. Opettajan tehtävä on kuitenkin pääosin toimimista lasten kanssa, muut ovat tärkeitä sivuseikkoja, joiden ajallinen rajaus on tarpeen. Ne kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja tehokkaasti eikä niiden saa antaa haitata läsnäoloa. Joskus tekemättömät työt vievät kaiken energian koko tiimiltä.
Ota huomioon, että useassa ryhmässä puuttuu kokonaan toinen opettaja eli pelkästään jo vasujen pitäminen ja niiden kirjaaminen yhdelle opettajalle on silloin aikamoinen homma. Ryhmiä ja päiväkoteja on monenlaisia, ota se huomioon. Et voi vähätellä toisen kokemusta työtaakasta koska itselläsi on varmasti hyvin erilainen tilanne.
Tiedän kyllä työmäärän. Olen itsekin ollut se ainoa opettaja 20+ lapsen ryhmässä. Tänä vuonna on vain 14 lasta.
Varhaiskasvatuslaista tulee pakollisia tehtäviä ja ne on hyvin perusteltu ja kohtuullisia. Sieltä tulee myös rajauksia, eli tuo 21 lasta on maksimi yhdelle opettajalle. Vasut ovat erittäin hyödyllisiä työkaluja, kun ne pitää kohtuullisina. Yhteen keskusteluun varataan aikaa noin puoli tuntia, ennakkovalmistelut noin 10 min ja suunnilleen saman verran kirjaamiseen. Jos aika ei riitä, on vika joko lomakkeessa tai sen täyttäjässä. Vasussa pitää olla realistinen ja määritellä vain ne toimet, joita pystytään tarjoamaan eikä kaikkea mahdollista, mistä voisi olla hyötyä.
Jos keskustelussa on mukana tulkki tai jos on kyseessä tuen lapsen palaveri, aikaa varataan tuplasti.
Kaikki mikä on lain ulkopuolelta, on ylimääräistä sälää ja se jätetään tekemättä, jos ei ole voimia tai aikaa. Sama koskee esimiesten määräyksiä. Jos työaikana ehtii, se tehdään, jos ei ehdi, siitä kerrotaan esimiehelle ja jätetään tekemättä.
Toki paperityöpuoli ei ole täysin hyödytöntä. Mutta jos vertaa sen hyötyä siihen, että paperitöihin kuluva aika sen sijaan käytettäisiin paremman hoidon tarjoamiseen lapsille, niin aika merkityksetöntä se on, ja ennen kaikkea väärin suunnattua vaivannäköä.
Varhaiskasvatuslakia ei olisi pitänyt ikinä säätää, koska siinä on unohdettu se, että pienet lapset tarvitsevat ennen kaikkea hyvää hoitoa. Eivätkä siis kirjallisia suunnitelmia, tutkintoja ja titteleitä. Päivähoitolain lähtökohta oli tässä mielessä paljon järkevämpi.
Hyvä pointti. Ehkä laki säädettiin, jotta myös lapsista piittaamattomat tai heidän kanssa ihmisinä osaamattomat saisivat rakennetta työhönsä, lapsiryhmän palveluun. Tai ehkä tulevia pisa-tuloksia yritetään parantaa lasten esikouluttamisella. Tai levottomille lapsille saadaan syy harjoitella kuria mukavan tekemisen kautta. Taitaville työntekijöille vapaus olisi kai parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Siinä on vain pari muuttaa, ainakin.
Mutta1: kaikki vanhemmat ei kasvata, rajat, ne aikuisen mielestä tylsät rutiinit (juu on ne monesti sitä lapsenkin mielestä, mutta hän tarvitsee niitä) ei-sana, anteeksi-sana jne ovat kadoksissa kokonaan tai melkein ainakin.
Mutta2: moni lapsi on siellä varhaiskasvatuksessa enemmän kuin kotonaan, päivien pituus 9-10h ma-pe jolloin kotonaoloaikaa hereillä jää arkisin ehkä 2-3h illassa riippuen hieman lapsen iästä ja siitä mihin aikaan se vanhempi haluaa pilttinsä saada petiin, ja se pieni pätkä aamuisin. Vkonloppujen n.12h hereilläoloaika ei kaikkea pelasta. Siis jos sitäkään aikaa todella ollaan niiden vanhempien kanssa eikä vaikka isovanhemmilla, kummeilla tms hoidossa.
Mutta onneksi alalle on tunkua eli jatkakaa toki rauhassa vähättelyä, mitätöimistä, kritisoimista ja lyttäämistä.
Eikun....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Siinä on vain pari muuttaa, ainakin.
Mutta1: kaikki vanhemmat ei kasvata, rajat, ne aikuisen mielestä tylsät rutiinit (juu on ne monesti sitä lapsenkin mielestä, mutta hän tarvitsee niitä) ei-sana, anteeksi-sana jne ovat kadoksissa kokonaan tai melkein ainakin.
Olen eri henkilö kuin jonka tekstiä kommentoit, mutta.
KAIKKI vanhemmat kasvattavat, kun hoitavat huoltajina vähimmäisvelvollisuutensa. Sen, mihin laki velvoittaa. Näissäkin olosuhteissa lapsi kasvaa. On toinen asia, millä tavalla.
Mainitsemasi keinot ovat vain yksi näkökulma. Ja itse asiassa monin paikoin haitallinen tulkinta, tai sitten arvot ja tavoitteet ovat kyseenalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mutta2: moni lapsi on siellä varhaiskasvatuksessa enemmän kuin kotonaan, päivien pituus 9-10h ma-pe jolloin kotonaoloaikaa hereillä jää arkisin ehkä 2-3h illassa riippuen hieman lapsen iästä ja siitä mihin aikaan se vanhempi haluaa pilttinsä saada petiin, ja se pieni pätkä aamuisin. Vkonloppujen n.12h hereilläoloaika ei kaikkea pelasta. Siis jos sitäkään aikaa todella ollaan niiden vanhempien kanssa eikä vaikka isovanhemmilla, kummeilla tms hoidossa.
Niin, monelle lapselle koti onkin ehkä se hoitopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onneksi alalle on tunkua eli jatkakaa toki rauhassa vähättelyä, mitätöimistä, kritisoimista ja lyttäämistä.
Eikun....
Huono argumentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Siinä on vain pari muuttaa, ainakin.
Mutta1: kaikki vanhemmat ei kasvata, rajat, ne aikuisen mielestä tylsät rutiinit (juu on ne monesti sitä lapsenkin mielestä, mutta hän tarvitsee niitä) ei-sana, anteeksi-sana jne ovat kadoksissa kokonaan tai melkein ainakin.
Mutta2: moni lapsi on siellä varhaiskasvatuksessa enemmän kuin kotonaan, päivien pituus 9-10h ma-pe jolloin kotonaoloaikaa hereillä jää arkisin ehkä 2-3h illassa riippuen hieman lapsen iästä ja siitä mihin aikaan se vanhempi haluaa pilttinsä saada petiin, ja se pieni pätkä aamuisin. Vkonloppujen n.12h hereilläoloaika ei kaikkea pelasta. Siis jos sitäkään aikaa todella ollaan niiden vanhempien kanssa eikä vaikka isovanhemmilla, kummeilla tms hoidossa.
Mutta onneksi alalle on tunkua eli jatkakaa toki rauhassa vähättelyä, mitätöimistä, kritisoimista ja lyttäämistä.
Eikun....
Mitä pidempään lapsi on hoidossa niin sitä tärkeämpää olisi, että se hoito olisi oikeaa hoitoa eikä jotain yritystä luoda "pienten lasten koulua" papereilla ja termeillä pelaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Ilmeisesti et ole tutustunut varhaiskasvatuslakiin kovin syvällisesti. Laki nimenomaan takaa lapselle sen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen, mitä hän tarvitsee. Myös lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma tukee juuri kyseisen lapsen kehitystä ja on työkaluna koko tiimille. Kun on nähty vaivaa se noin tunti kauden alkupuolella lapsen hyväksi, mitä vasun laatiminen yhteistyössä vanhempien kanssa vie, voidaan keskittyä niihin tavoitteisiin, mitä sinne on kirjattu.
Ennen jokainen tenava osallistui jokaiseen toimintaan, mitä oli tarjolla riippumatta siitä, oliko se hänelle tarpeellista vai ei. Nykyisin pitäisi tarjota vasun mukaista toimintaa ja jos lisäksi jää aikaa ja resurssia, niin voi tarjota enemmän. Esimerkiksi jos lapsi kotona ja päiväkodissa jatkuvasti mieluiten piirtelee ja askartelee, ei hänen tarvitse pistellä jokaista siili- ja lepakkoaskartelua, mitä ryhmässä tehdään.
Ilmeisesti varhaiskasvatuslaki on laajasti väärinymmärretty, kun homma ei toimi. Ja tietysti jos henkilökunnan vaihtuvuus on suurta, ei kukaan pysy perässä, mikä on kenenkin lapsen kohdalla oleellisinta. Sitten yritetään tarjota taas kaikille kaikkea eikä kukaan saa mitään.
Onneksi oman lapseni päiväkodissa osataan keskittyä oleelliseen eikä lapseni istu laajentamassa sanavarastoaan, kun siinä ei kaipaa tsemppaamista, mutta on saanut leikkiä pienryhmässä, sillä leikkitaidot eivät korona-aikana kotioloissa kehity, kun on ainoa lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä eräs varhaiskasvatuksen ope uupumisen partaalla. Aion jättää rakkaan työn, ihanat lapset ja vanhemmat ja hyvät työkaverit. En enää jaksa taistella jatkuvaa liikettä ja resurssipulaa vastaan.
Kuulin, että taas 2 hyvää työntekijää lähti alalta , kolmas harkitsee.
Ja ketä ja mistä saadaan näiden alalta lähteneiden tilalle paikkaamaan jo ennestään tiukkaa työresurssia? Osa vaihtaa alaa, osa jää sairauslomalle. Osa jää ja uupuu vaatimusten keskellä joita eivät mitenkään voi täyttää kuten on alunperin tarkoitettu.
Varhaiskasvatussuunnitelmat ovat hienoja, mutta tätä menoa ei ole kuka niitä toteuttaa edes alkeellisimmassa muodossa.
Kuka, mistä ja ketkä hoitaa lapsianne tulevaisuudessa jos varhaiskasvatuksen työntekijät valuu muille aloille .
Uupuneina ja helpottuneina "ettei tarvitse enää työkseen kasvatusvastuuta kenenkään lapsesta jaksaa".
Lapset voi hyvin kun samat, tutut hoitajat pysyy.
Mieluiten vielä tolpillaan. . . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset voi hyvin kun samat, tutut hoitajat pysyy.
Mieluiten vielä tolpillaan. . . .
Kun hoitaja vaihtuu, osa lapsista voi ruveta käyttäytymään hyvin oudosti. Sellaiset ihmiset, joilla on epävarmuutta luonteessa. Jos uusi hoitaja on vähänkin outo, lapset oireilee sitä jonkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommat lähti menemään persiilleen siinä vaiheessa kun tarhatädeistä leivottiin varhaiskasvattajia.
Vanhemmat kasvattaa, tarhatädit voivat keskittyä leikittämään ja laulattamaan sen aikaa kun vanhemmat on töissä.
Ilmeisesti et ole tutustunut varhaiskasvatuslakiin kovin syvällisesti. Laki nimenomaan takaa lapselle sen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen, mitä hän tarvitsee. Myös lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma tukee juuri kyseisen lapsen kehitystä ja on työkaluna koko tiimille. Kun on nähty vaivaa se noin tunti kauden alkupuolella lapsen hyväksi, mitä vasun laatiminen yhteistyössä vanhempien kanssa vie, voidaan keskittyä niihin tavoitteisiin, mitä sinne on kirjattu.
Ennen jokainen tenava osallistui jokaiseen toimintaan, mitä oli tarjolla riippumatta siitä, oliko se hänelle tarpeellista vai ei. Nykyisin pitäisi tarjota vasun mukaista toimintaa ja jos lisäksi jää aikaa ja resurssia, niin voi tarjota enemmän. Esimerkiksi jos lapsi kotona ja päiväkodissa jatkuvasti mieluiten piirtelee ja askartelee, ei hänen tarvitse pistellä jokaista siili- ja lepakkoaskartelua, mitä ryhmässä tehdään.
Ilmeisesti varhaiskasvatuslaki on laajasti väärinymmärretty, kun homma ei toimi. Ja tietysti jos henkilökunnan vaihtuvuus on suurta, ei kukaan pysy perässä, mikä on kenenkin lapsen kohdalla oleellisinta. Sitten yritetään tarjota taas kaikille kaikkea eikä kukaan saa mitään.
Onneksi oman lapseni päiväkodissa osataan keskittyä oleelliseen eikä lapseni istu laajentamassa sanavarastoaan, kun siinä ei kaipaa tsemppaamista, mutta on saanut leikkiä pienryhmässä, sillä leikkitaidot eivät korona-aikana kotioloissa kehity, kun on ainoa lapsi.
Ei se lapsen vasu ole mikään "työkalu". Se on paperi joka pölyttyy mappiin siinä missä muutkin paperit, koska aikaa lähinnä on vain niiden paperien tekoon eikä siis niiden paperien sisällön toteuttamiseen. Suullinen sopiminen lapsen vanhemman kanssa on paljon vaivattomampi ja joustavampi tapa sopia lapsen asioista.
Ainoa mitä varhaiskasvatuslaki varsinaisesti takaa on se, että asioista laaditaan paperit joiden papereiden mukaan asiat ovat kunnossa, koska ne täyttävät viralliset vaatimukset. Toki varhaiskasvatus ideana voisi toimia, jos varhaiskasvatuslain käyttöönoton myötä henkilöstön määrää ryhmissä olisi kasvatettu huomattavasti eikä suinkaan vähennetty. Mutta koska 4 tai 5 työntekijän palkkaaminen 21 lasta hoitamaan ei ole realistista taloudellisesti, niin järkevintä olisi vaan kumota varhaiskasvatuslaki ja keskittyä siihen, että päiväkotien arki saadaan toimivaksi niillä resursseilla mitä on käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset voi hyvin kun samat, tutut hoitajat pysyy.
Mieluiten vielä tolpillaan. . . .
Kun hoitaja vaihtuu, osa lapsista voi ruveta käyttäytymään hyvin oudosti. Sellaiset ihmiset, joilla on epävarmuutta luonteessa. Jos uusi hoitaja on vähänkin outo, lapset oireilee sitä jonkin aikaa.["
Tuo on totta.
Ei lapsi ymmärrä miksi yhtenä päivänä ne tutut kasvot eivät olekaan vastassa.
Ongelman ydin on se, että moni mies ei enää kykene elättämään perhettään. Lapset joudutaan antamaan suureksi osaa aikaa pois, kun vaimotkin lähtevät tienaamaan.
V. 2016 päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi.
Täällä porukka vauhkoaa varhaiskasvatuksen tarpeellisuudesta ja sisällöstä,
vaikka pitäisi NYT keskittyä kiireen vilkkaa siihen mistä saadaan alalle asiallista henkilökuntaa postuneiden ja poistuvien tialle, jotka hoitaa lapsia hyvin ja turvallisesti että vanhemmat voivat käydä rauhallisin mielin töissään.
Mutta jatkakaa toki kissanhännänvetoa .
Kuka onkaan oikeassa ja nokkelin perusteluissaan ?
Ei ristus.
Ei ihme ettei alalle ole luvassa parannuksia palkkoihin tai olosuhteisiin kun ollaan henkisesti toisten tukassa kiinni vaikka asia ja huoli on yhteinen.
Mitään ei tapahdu niin kauan kun kitisette täällä ja somessa. Alkakaa tehdä ilmoitusvelvollisuuden mukaisia ilmoituksia. Ilmoittakaa esimiehelle sähköpostilla että tänään puuttuu ihminen, koette itse turvattomuutta ja myös lasten puolesta, olkaa huolissanne. Tämä jos jotain sattuu on turvananne kun oikeuteen mennään. Ja kertoo myös siitä että olette tosissanne.
Puhukaa rehellisesti vanhemmille. "Olen pahoillani että Milja-Petteriä purtiin, meiltä on puuttunut tänäänkin yksi aikuinen."
Kirjelmöikää sivistyslautakunnalle ja varhaiskasvatuksen johdolle.
Ja tärkein. Tehkää asioita toisin kuin 20 vuotta sitten, ei nukkarissa riehuvaa lasta ole pakko laittaa nukkariin. Laittakaa yksi ruokapöytä vaikka käytävälle jossa levoton lapsi syö aikuisen tai pienemmän lapsiryhmän kanssa. Puolet porukasta pihalle aamupalan jälkeen ja vaihto sopivassa kohtaa. Onko niitä kurahousuja pakko vehdata kuivauskaapista naulakkoon, ne voi pukea suoraan kuivurista päälle. Iltapäivällä voi lähteä yksi porukka ulos heti välipalalta (ne ekana haettavat) ja loput tulee perästä ennen kuin välivuoro lähtee kotiin.
Älkää viekö paperitöitä kotiin, ei pomot tee mitään asian eteen kun hoituu noinkin. Kun lakkaatte, on pomon pakko toimia.
"Toki varhaiskasvatus ideana voisi toimia,
jos varhaiskasvatuslain käyttöönoton myötä henkilöstön määrää ryhmissä olisi kasvatettu huomattavasti eikä suinkaan vähennetty.
Mutta koska 4 tai 5 työntekijän palkkaaminen 21 lasta hoitamaan ei ole realistista taloudellisesti,
niin järkevintä olisi vaan kumota varhaiskasvatuslaki ja keskittyä siihen,
että päiväkotien arki saadaan toimivaksi,
niillä resursseilla mitä on käytössä."
Asia on selkeästi pähkinäkuoressa juuri näin kun yllä olevassa kommentissa lukee.
Kiitos kommentoijalle, ei lisättävää.
Alue: Aihe vapaa
Toki paperityöpuoli ei ole täysin hyödytöntä. Mutta jos vertaa sen hyötyä siihen, että paperitöihin kuluva aika sen sijaan käytettäisiin paremman hoidon tarjoamiseen lapsille, niin aika merkityksetöntä se on, ja ennen kaikkea väärin suunnattua vaivannäköä.
Varhaiskasvatuslakia ei olisi pitänyt ikinä säätää, koska siinä on unohdettu se, että pienet lapset tarvitsevat ennen kaikkea hyvää hoitoa. Eivätkä siis kirjallisia suunnitelmia, tutkintoja ja titteleitä. Päivähoitolain lähtökohta oli tässä mielessä paljon järkevämpi.