Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19761)
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierailika kirjoitti:
Aloitin uudessa päiväkodissa, paljon pieniä ja suurin osa työntekijöistä on epäpäteviä. Nyt voin sanoa, että olen käynyt ammatillisesti pohjalla. Tätä ei voi enää muuten kuvailla, on päästävä pois ja nopeasti. Enää voi vain pelastaa itsensä, tosi hirveää.. Lapset on tosi kivoja!
Irtisanoudutko vai sinnitteletkö siihen saakka kunnes löydät uuden työn?
Meiltä pk:sta syyskuussa lähtee aika moni menemään.
Vaihtoehtona alan vaihtamiselle voi olla se, että etsii toimivan päiväkodin. Niitäkin on olemassa! Hyvä johtaja on avainasemassa.
"Vaihtoehtona alan vaihtamiselle voi olla se, että etsii toimivan päiväkodin. Niitäkin on olemassa! Hyvä johtaja on avainasemassa."
Hyviä johtajia on liian harvassa, muuten tämä ala ei olisi näin perseellään mitä se nyt on.
Mitä paskempi johtaja sitä suurempi vaihtuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Eikös päiväkotien henkilökunta itse soita yleensä lastensuojeluun, jos vanhemmat on noin poikki?...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku referoida pääpointit tuosta Iltalehden päivän lööpistä, kun on maksumuurin takana?
Lienee kyse siitä ettei silmäparit riitä valvomaan laumaa lapsia joiden joukossa aivan arvaamattomia sankareita joilla ei impulssi kontrollia ole nimeksikään. Tarkoittaa käytännössä mm sitä, että kasvattajan ollessa tyyliin 1-2m päässä toisen lapsen puoleen kumartuneena niin LeeviOskari tai JuuliaAnelma tuuppaa kaverin kumoon tai iskee köniin tmv ihan "huvikseen vaan".
T. Alalla
Jep. Mun ryhmässä yksi joka ehtii muidenkin edestä ja tarttis oman aikuisen jatkuvaan valvontaan. Puree, lyö, rikkoo leikit, tönii jne..
Ihan ohimennen ja tapahtuu silmänräpäyksessä. Muutenkin todella levoton. Iän takia ei edes tutkita vielä. Selkeästi poikkeaa ryhmässä. Ryhmä on 3 aikuisen maksimilapsilla joten turvaaminen on hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Eikös päiväkotien henkilökunta itse soita yleensä lastensuojeluun, jos vanhemmat on noin poikki?...
Missä on päiväkodin työntekijöiden suojelu? Mietin vaan kun näitä lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Eikös päiväkotien henkilökunta itse soita yleensä lastensuojeluun, jos vanhemmat on noin poikki?...
Missä on päiväkodin työntekijöiden suojelu? Mietin vaan kun näitä lukee.
Ei missään. Työntekijän asema on erittäin huono.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Yrittäkää saada uutta työtä tai opiskelupaikkaa, hyvät ihmiset! Teillä on vaan yksi elämä. Tähänkö sen haluatte käyttää? Ja omille lapsille muiston siitä, että äiti ei jaksanut tehdä omien lastensa kanssa mitään, koska muiden lasten hoitaminen vei kaikki mehut.
Itse lähdin ja en kadu. Olisi pitänyt lähteä ajat sitten! Palkka hieman laski, mutta nykyään jaksan työpäivän jälkeen ELÄÄ! Ja voi pojat, mulla on ihan oikea ruokatunti. Tässä kotitoimistolla syön, juon kahvia ja lueskelen vauvapalstaa.
En sano, että nykyajan työelämä olisi missään helppoa, mutta voin luvata, että kyllä se vaan on monilla muilla aloilla paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Yrittäkää saada uutta työtä tai opiskelupaikkaa, hyvät ihmiset! Teillä on vaan yksi elämä. Tähänkö sen haluatte käyttää? Ja omille lapsille muiston siitä, että äiti ei jaksanut tehdä omien lastensa kanssa mitään, koska muiden lasten hoitaminen vei kaikki mehut.
Itse lähdin ja en kadu. Olisi pitänyt lähteä ajat sitten! Palkka hieman laski, mutta nykyään jaksan työpäivän jälkeen ELÄÄ! Ja voi pojat, mulla on ihan oikea ruokatunti. Tässä kotitoimistolla syön, juon kahvia ja lueskelen vauvapalstaa.
En sano, että nykyajan työelämä olisi missään helppoa, mutta voin luvata, että kyllä se vaan on monilla muilla aloilla paljon helpompaa.
Mille alalle menit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Yrittäkää saada uutta työtä tai opiskelupaikkaa, hyvät ihmiset! Teillä on vaan yksi elämä. Tähänkö sen haluatte käyttää? Ja omille lapsille muiston siitä, että äiti ei jaksanut tehdä omien lastensa kanssa mitään, koska muiden lasten hoitaminen vei kaikki mehut.
Itse lähdin ja en kadu. Olisi pitänyt lähteä ajat sitten! Palkka hieman laski, mutta nykyään jaksan työpäivän jälkeen ELÄÄ! Ja voi pojat, mulla on ihan oikea ruokatunti. Tässä kotitoimistolla syön, juon kahvia ja lueskelen vauvapalstaa.
En sano, että nykyajan työelämä olisi missään helppoa, mutta voin luvata, että kyllä se vaan on monilla muilla aloilla paljon helpompaa.
Mille alalle menit?
Muakin kiinnostaa, mitä työtä tuo kirjoittaja meni tekemään. :)
Kurinpito on viety pois melkein kokonaan.
Kasvattajan pitää nykyisin puhua lempeällä äänellä sanoittaen ihan tuikitavallisia arkitilanteita, jotka ei vaadi sanoitusta.
Eräässäkin päivähoitopaikassa kamala meteli ruokailussa, kolmikymppinen naisohjaaja hymyillen puhui kauniita ja sanoitti varmaan koko päivän sen kakofonian vallitessa...karjaisin koko ryhmän yli "hiljaa!" Ja lapset söivät rauhallisesti.
Ei siinä kukaan lapsi traumatisoitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Mitä päivähoidolle on tapahtunut, kun lapset saavat juosta miten sattuu sisätiloissa eivätkä usko aikuisia?
A) resurssipula
B) hienojen kasvatustieteilijöiden lanseeraama ylilempeä linja: sanoittamisen, lempeän hymistelyn ja lapsen rikkimenemisen pelkäämisen kulttuuri. Se on tullut 10 vuoden sisään.
En tarkoita että koko ajan pitäisi karjua pää punaisena, tai toimia vihassa. Mutta perinteinen kuri kunniaan, ja luovutaan ajatuksesta "fiksu aikuinen ei huuda" - kyllä lapsiryhmässä joutuu ainakin kerran päivässä korottamaan ääntään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Yrittäkää saada uutta työtä tai opiskelupaikkaa, hyvät ihmiset! Teillä on vaan yksi elämä. Tähänkö sen haluatte käyttää? Ja omille lapsille muiston siitä, että äiti ei jaksanut tehdä omien lastensa kanssa mitään, koska muiden lasten hoitaminen vei kaikki mehut.
Itse lähdin ja en kadu. Olisi pitänyt lähteä ajat sitten! Palkka hieman laski, mutta nykyään jaksan työpäivän jälkeen ELÄÄ! Ja voi pojat, mulla on ihan oikea ruokatunti. Tässä kotitoimistolla syön, juon kahvia ja lueskelen vauvapalstaa.
En sano, että nykyajan työelämä olisi missään helppoa, mutta voin luvata, että kyllä se vaan on monilla muilla aloilla paljon helpompaa.
Mille alalle menit?
Erään yrityksen asiakaspalveluun. Vastaan asiakkaiden kysymyksiin, kirjaan reklamaatioita ja uutena vastuualueena sain laskutuksen seurannan. Palkka ei verojen jälkeen ole edes huomattavasti pienempi mitä open hommissa.
Onhan se surullista, että lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta maksetaan sama mitä siitä, että korjaan jonkun laskua. Eikä mulla ole tähän mitään koulutusta edes. Yritys koulutti.
Kyllä se tuo lässytyslinja tulee kostautumaan, rajattomasta lapsista kasvaa rajattomia koululaisia ja teinejä.
Mitä paha siinä on että kielletään epätoivottu toiminta?! Mutta jos ääntä joutuu korottamaan, niin kohta on villekallelle, mollamaijalle ja sen vanhemmille tullut paha mieli💩
Onneksi pääsin pois alalta@
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Itse en jaksa mitään työpäivien jälkeen. Hyvä kun jaksan kävellä. Työstä toipuminen on heikkoa. Sen takia siirryinkin tekemään keikkaa ja tavoitteena jättää ala kokonaan. Syynä nimenomaan oma heikko jaksaminen ja se että työ vie niin paljon omaa elämäniloa.
Yrittäkää saada uutta työtä tai opiskelupaikkaa, hyvät ihmiset! Teillä on vaan yksi elämä. Tähänkö sen haluatte käyttää? Ja omille lapsille muiston siitä, että äiti ei jaksanut tehdä omien lastensa kanssa mitään, koska muiden lasten hoitaminen vei kaikki mehut.
Itse lähdin ja en kadu. Olisi pitänyt lähteä ajat sitten! Palkka hieman laski, mutta nykyään jaksan työpäivän jälkeen ELÄÄ! Ja voi pojat, mulla on ihan oikea ruokatunti. Tässä kotitoimistolla syön, juon kahvia ja lueskelen vauvapalstaa.
En sano, että nykyajan työelämä olisi missään helppoa, mutta voin luvata, että kyllä se vaan on monilla muilla aloilla paljon helpompaa.
Mille alalle menit?
Erään yrityksen asiakaspalveluun. Vastaan asiakkaiden kysymyksiin, kirjaan reklamaatioita ja uutena vastuualueena sain laskutuksen seurannan. Palkka ei verojen jälkeen ole edes huomattavasti pienempi mitä open hommissa.
Onhan se surullista, että lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta maksetaan sama mitä siitä, että korjaan jonkun laskua. Eikä mulla ole tähän mitään koulutusta edes. Yritys koulutti."
Aivan. Kuin kuinka ahtaajat menivät lakkoon ja haluavat parempaa palkkaa työnteostaan.
Paljonkohan ahtaaja-äijät vaatisi palkkaa jos joutuisivat olemaan päivänkiun kaikista oireilevimpien lapsien ryhmässä "hoitajana" ja pedagogisena aikuisena?
Kaikkien vaka-alan ammattien : opettajien ,hoitajien, avustajien palkat ovat niin hävyttömän surkeita suhteessa vastuuseen ja työmäärään että se on kansallinen häpeä.
Kuka alalle enää kohta jää tai hakeutuu muuta kun kielitaidottoimat , vailla tutkintoa olevat tai muuten vain erikoiset tyypit jotka ei muualle pääse? Saman surkean palkan saa kevyesti muistakin töistä mistä ei vastuuta lasten hoidosta, opetuksesta, kasvatuksesta, hengestä ja terveydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka ihminen voi olla näin totaalisen väsynyt päiväkotityöpäivän jälkeen?
Mitä lapsille on tapahtunut kun juostaan villinä, kiljutaan eikä uskota aikuisia sitten millään? Kotona ei jaksa kuin maata paikallaan , samoin viikonloput alkaa olla pelkkää palautumista työviikosta ja valmiiksi väsyneenä uuteen työviikkoon.
Oma perhe-elämä kärsii kun ei vaan jaksa mitään muuta kuin levätä ihan poikki.
Onko tämän pakko olla näin raskasta?
Eikös päiväkotien henkilökunta itse soita yleensä lastensuojeluun, jos vanhemmat on noin poikki?...
Missä on päiväkodin työntekijöiden suojelu? Mietin vaan kun näitä lukee.
Työsuojeluun voi itsekin olla yhteydessä tai työterveyshuoltoon. Tarjolla on kuulosuojaimia, suojavaatteita (lähinnä puremista vastaan) ja jos saa kunnollisen terveydellisten olojen tarkastuksen, voi löytyä laajempiakin helpotuksia.
Omaa jaksamistaan voi helpottaa olemalla vaatimatta itseltään enempää kuin olosuhteisiin nähden on mahdollista. Tiedämme mitä kaikkea lasten hyväksi olisi tehtävissä, mutta näillä resursseilla sitä ei voi tehdä. Pitää tyytyä siihen, mihin pystyy eikä kokea siitä huonoa omaatuntoa.
Itse voi myös päättää, että tekee vain ne työt, jotka ehtii ja jättää muut tekemättä (töissäkin). Vaikka sähköposti huutaisi tekemättömiä töitä, mutta ryhmästä ei voi irrota, antaa postien ja muiden töiden olla eikä kanna niistä murhetta. Tekemättömien töiden taakka voi olla suuri ja vain itse voi itsensä niiltä armahtaa.
Tuleeko joku antamaan potkut, kun et tehnyt niitä töitä joita et ehtinyt? Haittaako se?
Mitäs mieltä olette kendofani pianonpimputtajasta, joka ei varmasti ymmärrä ihmisläheisestä työstä yhtään mitään.
Illatkin menee palstalla trollaillessa, omat lapset unohtaen!
Alue: Aihe vapaa
Aloitin uudessa päiväkodissa, paljon pieniä ja suurin osa työntekijöistä on epäpäteviä. Nyt voin sanoa, että olen käynyt ammatillisesti pohjalla. Tätä ei voi enää muuten kuvailla, on päästävä pois ja nopeasti. Enää voi vain pelastaa itsensä, tosi hirveää.. Lapset on tosi kivoja!