Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19746)
Joko päivystysaika on ohi ja kaikki palaavat lomilta (levänneinä?) omiin taloihin ja ryhmiin tänään? Sitä mietin, että kun työntekijöitä ahdistaa paluu sinne työpaikalle, niin miltäköhän niistä lapsista tuntuu palata päiväkotiarkeen. Sinne laumaan, jossa kaikkia sattuu mahaan, korviin ja sisimpään ja haluaisi vain pois.
Vierailija kirjoitti:
Joko päivystysaika on ohi ja kaikki palaavat lomilta (levänneinä?) omiin taloihin ja ryhmiin tänään? Sitä mietin, että kun työntekijöitä ahdistaa paluu sinne työpaikalle, niin miltäköhän niistä lapsista tuntuu palata päiväkotiarkeen. Sinne laumaan, jossa kaikkia sattuu mahaan, korviin ja sisimpään ja haluaisi vain pois.
Päivystysaika kestää loppiaisen yli eli omaan yksikköön palataan 9.1
Lapsella on sentään lapsen mieli ja elämä, ei aikuisen huolia, velvoitteita, vastuuta ja tietoisuutta elämän/maailman kurimuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko päivystysaika on ohi ja kaikki palaavat lomilta (levänneinä?) omiin taloihin ja ryhmiin tänään? Sitä mietin, että kun työntekijöitä ahdistaa paluu sinne työpaikalle, niin miltäköhän niistä lapsista tuntuu palata päiväkotiarkeen. Sinne laumaan, jossa kaikkia sattuu mahaan, korviin ja sisimpään ja haluaisi vain pois.
Päivystysaika kestää loppiaisen yli eli omaan yksikköön palataan 9.1
Lapsella on sentään lapsen mieli ja elämä, ei aikuisen huolia, velvoitteita, vastuuta ja tietoisuutta elämän/maailman kurimuksesta.
Myös lapsella on syvä tietoisuus siitä, kun ympäristö voi huonosti. Sympatiaa ja empatia kumpuavat siitä, kyvystä asettua toisen asemaan. Pienimmät lapset muodostavat vahvoja symbioottisia suhteita heitä hoitaviin aikuisiin. Tottakai lapset kärsivät, vähintään yhtä paljon kuin aikuiset, kun paikassa on paha olla, melua, yksinäisyyttä, itkua, väkivaltaa, turvattomuutta, riitoja, kiire ja jatkuva stressi. Miten huolista pääsee eroon, jos huolet ovat todellisia eivätkä kuviteltuja? Voiko uskottavasti esittää, ettei syytä huoleen ole, vaikka todellisuudessa on ja paljon?
Mites, onkos teillä käytössä smartumit tai epassit tai muut työnantajan kustantamat työhyvinvointiedut?
Meillä näyttäisi olevan 100€ epassirahaa per vuosi. Viime vuonna oli kuulemma ollut 150€ heillä, jotka olivat työsuhteessa koko vuoden. Nyt siis siitä on säästetty.
"Näissä päivystyspaikoissa näkee myös sen laajan kirjon kasvattajia ja miten erilaisia työtapoja on.
Itse olen onneksi päiväkodissa, jossa on fiksu henki, siis siellä ei mitä tahansa puhuta tai kailoteta pitkin käytäviä, eikä vanhemmista puhuta alatyyliin yms.
On järkyttävää sivusta seurata, kun jostain toisesta päiväkodista tulleet hoitajat kiljuvat lapsille mitä sattuu ja mäkättävät näiden lasten diagnooseista ja ongelmista kovaan ääneen tavalla,
joka ei ole oikein eikä sopivaa."
Kirjoitat erittäin tärkeästä asiasta.
Asia tulisi olla ilmiselvä, että hoitolapsia kohtaa ollaan aina hyviä.
Itse puutun aina, jos huomaan että lapsille tiuskitaan tai puhutaan äyskimällä ja huutamalla. Siksi olen työpaikan virallinen niuho.
Ei se niiden lapsien vika ole, jos olosuhteet ovat mitä ovat, tai aikuisia ei ole tarpeeksi avuksi ja työntekijä kuormittuu vastuusta ja suuren lapsiryhmän lasten vaatimuksista, eikä aikuinen sitten yliväsyneenä jaksa kovaa meteliä ja villiintyneitä (tai erityistarpeisia) lapsia. Sitä väsynyttä vetutusta ei sittenkään pureta lapsiin!
Saattaa olla, että esim hyvin nuoret joilla ei ole paljoa kokemusta työelämästä tai miten lasten kanssa ollaan provosoituvat samalle tasolle niiden haastavien lasten kanssa kiukuttelemaan tai huutotappelemaan heidän kanssaan estottomasti ja muut lapset pitelevät peloissaan korviaan. Jos puutut saattaa tyyppi tulla silmille tyyliin: älä sä tule neuvomaan just ollaan koulussa puhuttu kuinka ei tule antaa periksi!! Ja "sähän et mua määrää"-huuto jatkuu...Joten se siitä pedagogiikasta sitten.
Samoin henkilöt, jotka ovat jostain työllistämis-instansseista ilmiselvästi vastentahtoisesti "ohjattu apuun päiväkoteihin" ovat pahimmillaan kuin lisää vahdittavia rasitteita ryhmään, ilman että mitään apua heistä olisi, koska kiinnostuksen puute lapsiin tai heidän kanssaan työskentelyyn näkyy heistä heti. Kun ei hittojakaan kiinnosta kenenkään pennut tai olla ees täällä ja inhoon lapsia, mutta tänne oli mun pakko tulla (pahimmillaan muutamaksi kuukaudeksi!) ....joten istun nyt tässä kännyn kanssa ja olen ihan älyttömän kiusaantunut jos joku kersa tulee häiritseen mua.
Tosiaan, on edes yritettävä muistaa ettei ole lasten vika olosuhteet,
joten heitä kohtaan tulee olla kilttejä siitäkin huolimatta että olisi aivan finaalissa.
Ja kyllä, ollaan ilmoitettu aina, jokaikinen kerta, kun ylilyöntejä tapahtuu.
Aivan joka kerta.
Silti samat lyhytpinnaiset naamat tuntuvat pyörivän alalla sitkeästi kun liima, koska muita ei kai saada, eikä näin olen ole kovasti vaihtoehtoja mistä valita.
Esimiehille kai näytetään sitä symppisnaamaa ettei tule karenssia tai lähtö, joten ihan sama vaikka kerrot että irvistelee lapsille jos esimies sanoo äläs nyt sentään, hänhän on tajuttoman hyvä tyyppi , otetaan se hei oppisopimuksella tänne.
Motivoituneita ammattilaisia alalle tarvitaan , heitä jotka osaa hommat ja välittää lapsista ja joita ei uuviúteta pois alalta liian pienin resurssein. Onneksi alla on vielä oikeasti hyviä tyyppejä, kiitos heille.
Vierailija kirjoitti:
Mites, onkos teillä käytössä smartumit tai epassit tai muut työnantajan kustantamat työhyvinvointiedut?
Meillä näyttäisi olevan 100€ epassirahaa per vuosi. Viime vuonna oli kuulemma ollut 150€ heillä, jotka olivat työsuhteessa koko vuoden. Nyt siis siitä on säästetty.
Ihme venkslaamista verotuksellisista syistä. Antaisivat sen satkun palkan päälle reilusti.
"Myös lapsella on syvä tietoisuus siitä, kun ympäristö voi huonosti. Sympatiaa ja empatia kumpuavat siitä, kyvystä asettua toisen asemaan. Pienimmät lapset muodostavat vahvoja symbioottisia suhteita heitä hoitaviin aikuisiin. Tottakai lapset kärsivät, vähintään yhtä paljon kuin aikuiset, kun paikassa on paha olla, melua, yksinäisyyttä, itkua, väkivaltaa, turvattomuutta, riitoja, kiire ja jatkuva stressi. Miten huolista pääsee eroon, jos huolet ovat todellisia eivätkä kuviteltuja? Voiko uskottavasti esittää, ettei syytä huoleen ole, vaikka todellisuudessa on ja paljon?"
Kirjoitat tosi hyvin ja asiaa!
Aikuinen voi aina viimekädessä valita, se on siis hänen selkä valintansa olla siellä päiväkodissa töissä.
Lapsi ei voi kuin sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Siskot rakkaat, vaihtakaa alaa! Itse lähdin päiväkodista vanhusten pariin, enkä päivääkään ole katunut. Meillä on niin paljon rennompaa, eikä mtn stressi - ja paniikki oireita tule siitä melusta ja vastuusta mikä päiväkodissa on.
Yks päivä kirjastossa käydessä siellä oli pari äitiä pienen lapsen kanssa, ei siis edes iso lapsilauma. Se mökä ja vauhti... Huh, meinasi palata se puristava tunne rintaan, joka aina päiväkodissa oli. Ei kiitos koskaan enää!"
Ihan selkeästi nähtävissä tämä, että sitä mukaan kun porukat varhaiskasvatuksen alalla hyytyy ja alkaa karsastaa koko alaa , niin yhtä paljon vanhustyön vetovoima lisääntyy.
Vaka-tyypit osaa kai arvostaa ja nähdä ne vanhustyön käytännön hyvät puolet siirtyessään vaka-alan hulabaloosta nääntyneinä vanhusten pariin työskentelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskot rakkaat, vaihtakaa alaa! Itse lähdin päiväkodista vanhusten pariin, enkä päivääkään ole katunut. Meillä on niin paljon rennompaa, eikä mtn stressi - ja paniikki oireita tule siitä melusta ja vastuusta mikä päiväkodissa on.
Yks päivä kirjastossa käydessä siellä oli pari äitiä pienen lapsen kanssa, ei siis edes iso lapsilauma. Se mökä ja vauhti... Huh, meinasi palata se puristava tunne rintaan, joka aina päiväkodissa oli. Ei kiitos koskaan enää!"
Niin..ehkä saattaisi jäädä virtaa kotiinkin tekemään jotain muuta kuin lepäämään sohvalla koomassa tai murehtimaan seuraavan päivän pärjäämisiä. Sinnittelyä tällä hetkellä ja lapsia tulee usein surko koska ovat mahtavia lapsia, eikä ehdi niiden kanssa edes jutskailla rauhassa kun on kova meteli jos vaikka on yhdistetty ryhmiä.
]"Alalle on pesiytynyt ihmeellinen tyyli, jossa henkilökunnan kanssa ei keskustella muutoksista,
jotka määrittävät ja muuttavat täysin heidän työnsä, toimenkuvansa ja työympäristönsä.
Asia annetaan ilmoitusluontoisena tietona, ns. puun takaa.
Että hei, sinulla muttuu nyt tiimi, toimitilat ja lapsiryhmä+ toimenkuvasi.
Kävellään ammatti-ihmisten yli tuolla tavoin vaivautumatta keskustelemaan asioista.
ja siinä tulee arvoton ja mitätöity olo.
Henkilökunnasta on tehty kuin muutoksiin valmiita olevia sätkynúkkeja jota voi mielen mukaan naruista vedellä ilman että ne joustavammatkin narut katkeaa tai menee solmuun.
Vaaditaan esimiehen taholta työntekijöiltä laadukkaasti työskentelemään olosuhteissa,joihin he itsekkään eivät suostuisi saati kykenisi annettujen laatustandardien mukaisesti tekemään työtänsä hyvin.
Miltä itsestä tuntuisi jos saat tiimisi tpimimaan ja lapset voivat hyvin, niin sinulle ilmoitetaan että tiimisi muuten vaihtuu uusiin naamoihin, samoin lapsiryhmä ja ryhmätilat taas on vaihtuvat eli siellä mitä nyt saat sovittua muiden käyttäjien kanssa."
--
"Tähän suuntaan koko ala on valitettavasti ollut menossa jo kauan.
Mitään pysyvyyttä on turha edes haikailla vaan henkilökuntaa riepotellaan sinne missä eniten tarvitaan. Minutkin oli loman aikana "myyty" toiseen päiväkotiin ja ryhmään jossa autisti lapsi jonka kanssa ei kukaan pärjää kun minulla on kokemusta haastavista lapsista.
Olin lentää peffalleni kun tämän kuulin, mutta ei voi mitään kun työsopimuksessa lukee, että tämä ja tämä työ tai muu työnantajan määräämä työ. Olo on niin petetty että taidan lähteä koko alalta."
--
Tätä tapahtuu koko ajan.Alan ammatiilaisista on tehty heittopusseja joilla ei ole mitään sanan valtaa.
Samaan aikaan vaaditaan "sitoutumaan työpaikkaansa vaka-alalla" ja olemaan "innostunut ja motivoitunut".
Kohtelu on kuin orjalla jonka kanssa ei vaivauduta mitenkään edes etukäteen keskustelemaan niin oleellisesta asioista kuin oman työnkuvan ja työympäristön täydellinen muuttuminen . Osa on saanut täysyllärinä tiedon asioista viimeisenä, työkaveriltaan rupattelu tyyliin jaa: eiks sulle oo kerrottu eks sää tienny...kai se on unohtanu kertoo sit?"
Alalla työntekijöiden kohtelu on usein ala-arvoista esihenkilöiden taholta. Suurin syy että ihmiset kaikkoavat kun huomaavat tämän kaiken alaa määrittelevän kuormittavuuden, vastuun ja vaativuuden ohella.
Mutta pääasia että olet "ketterä". Ketterä reagoimaan muutoksiin jotka tulevat puun takaa."
-
Tervetuloa varhaiskasvatus-alalle!
"Hallitus on tällä kaudella kiristänyt varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta.
Ensi kaudella mitoitusta pitää kiristää lisää, sanoo opetusministeri Li Andersson"
Miksi ihmeessä heti hallituskauden alussa mentiin palauttamaan edellisen hallituksen kertaalleen poistama idioottimainen päivä-hoito oikeus kaikille roudata lapsensa päiväkotiin hoitajien hoidettavaksi,
oli siellä kotona äiti, isä tai molemmat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä heti hallituskauden alussa mentiin palauttamaan edellisen hallituksen kertaalleen poistama idioottimainen päivä-hoito oikeus kaikille roudata lapsensa päiväkotiin hoitajien hoidettavaksi,
oli siellä kotona äiti, isä tai molemmat vanhemmat.
Niinpä!
Tänäänkin eräs äiti kärräsi 2 alle 4v lastaan liki 7h päiväksi hoitoon ja lähti kotiin 1v:n kanssa.
Vierailija kirjoitti:
]"Alalle on pesiytynyt ihmeellinen tyyli, jossa henkilökunnan kanssa ei keskustella muutoksista,
jotka määrittävät ja muuttavat täysin heidän työnsä, toimenkuvansa ja työympäristönsä.
Asia annetaan ilmoitusluontoisena tietona, ns. puun takaa.
Että hei, sinulla muttuu nyt tiimi, toimitilat ja lapsiryhmä+ toimenkuvasi.
Kävellään ammatti-ihmisten yli tuolla tavoin vaivautumatta keskustelemaan asioista.
ja siinä tulee arvoton ja mitätöity olo.
Henkilökunnasta on tehty kuin muutoksiin valmiita olevia sätkynúkkeja jota voi mielen mukaan naruista vedellä ilman että ne joustavammatkin narut katkeaa tai menee solmuun.
Vaaditaan esimiehen taholta työntekijöiltä laadukkaasti työskentelemään olosuhteissa,joihin he itsekkään eivät suostuisi saati kykenisi annettujen laatustandardien mukaisesti tekemään työtänsä hyvin.
Miltä itsestä tuntuisi jos saat tiimisi tpimimaan ja lapset voivat hyvin, niin sinulle ilmoitetaan että tiimisi muuten vaihtuu uusiin naamoihin, samoin lapsiryhmä ja ryhmätilat taas on vaihtuvat eli siellä mitä nyt saat sovittua muiden käyttäjien kanssa."
--
"Tähän suuntaan koko ala on valitettavasti ollut menossa jo kauan.Mitään pysyvyyttä on turha edes haikailla vaan henkilökuntaa riepotellaan sinne missä eniten tarvitaan. Minutkin oli loman aikana "myyty" toiseen päiväkotiin ja ryhmään jossa autisti lapsi jonka kanssa ei kukaan pärjää kun minulla on kokemusta haastavista lapsista.
Olin lentää peffalleni kun tämän kuulin, mutta ei voi mitään kun työsopimuksessa lukee, että tämä ja tämä työ tai muu työnantajan määräämä työ. Olo on niin petetty että taidan lähteä koko alalta."
--
Tätä tapahtuu koko ajan.Alan ammatiilaisista on tehty heittopusseja joilla ei ole mitään sanan valtaa.
Samaan aikaan vaaditaan "sitoutumaan työpaikkaansa vaka-alalla" ja olemaan "innostunut ja motivoitunut".
Kohtelu on kuin orjalla jonka kanssa ei vaivauduta mitenkään edes etukäteen keskustelemaan niin oleellisesta asioista kuin oman työnkuvan ja työympäristön täydellinen muuttuminen . Osa on saanut täysyllärinä tiedon asioista viimeisenä, työkaveriltaan rupattelu tyyliin jaa: eiks sulle oo kerrottu eks sää tienny...kai se on unohtanu kertoo sit?"
Alalla työntekijöiden kohtelu on usein ala-arvoista esihenkilöiden taholta. Suurin syy että ihmiset kaikkoavat kun huomaavat tämän kaiken alaa määrittelevän kuormittavuuden, vastuun ja vaativuuden ohella.
Mutta pääasia että olet "ketterä". Ketterä reagoimaan muutoksiin jotka tulevat puun takaa."
-
Tervetuloa varhaiskasvatus-alalle!
Kolmisenkymmentä vuotta pk:ssa ehdin olemaan eikä enää tarvitse mennä,ruoto petti. Itse myös hämmästelin sitä että toimiva tiimi hajoitetaan, ei siinä kyllä ainakaan lapsia ajatella . Mielestäni tiimin toimivuus on ryhmän sydän, kasvattajat jotka voivat luottaa toisiinsa, joiden taitoja osataan hyödyntää ryhmässä koska kaikki eivät ole kaikessa yhtä hyviä sekä lto joka osaa pyöritellä sitä palettia. Paljon on muuttunut näiden vuosien varrella eikä välttämättä hyvään suuntaan. Paljon se työ antaa mutta huonosti johdettuna vie enemmän kuin mitä saat takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä heti hallituskauden alussa mentiin palauttamaan edellisen hallituksen kertaalleen poistama idioottimainen päivä-hoito oikeus kaikille roudata lapsensa päiväkotiin hoitajien hoidettavaksi,
oli siellä kotona äiti, isä tai molemmat vanhemmat.
Niinpä!
Tänäänkin eräs äiti kärräsi 2 alle 4v lastaan liki 7h päiväksi hoitoon ja lähti kotiin 1v:n kanssa.
Keksin ainakin muutaman syyn, miksi oma lapsi tuodaan päiväkotiin, vaikka itse ollaan kotona:
1. Vanhemmalla on mielenterveysongelmia tai muita ongelmia, eikä pärjää tekemiensä lasten kanssa kotona
2. Varhaiskasvatus on nykyään lastensuojelullinen tukitoimi nro 1
3. Vanhempi ei joko tiedä tai halua uskoa, millaista päiväkodissa oikeasti on (kyllä, ongelmat koskevat myös heidän päiväkotia, vaikkei sitä haluta myöntää)
4. Perheelle on uskoteltu, että kaikki lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta tai menevät pilalle ja heidän varhainen kilpailukyky ei kehity optimaalisesti aiheuttaen myöhemmin vajetta ihmisenä olemisessa
5. Vanhempi on mukavuudenhaluinen ja itsekeskeinen, ja koska päiväkoti on perheille käytännössä ilmainen dumppauspaikka, tottakai jatkuvasti huomiota tarvitsevat rasittavat kakarat viedään sinne, että vanhempi saa omaa aikaa ja kodinhoitoaikaa
6. Vanhemmat haluavat seksi rauhan, lapset pois kotoa
7. Lapsen kehityksen ja tarpeiden tuntemus ei ole vanhemman vahvuusalue, vie lapsen päiväkotiin, koska ei typeryyttään ja omaa saamattomuuttaan vaivaudu ottamaan selvää, mitä lapsen kasvatus häneltä vaatisi
8. Vrt. 7: onkin saanut selville, mitä kaikkea se häneltä vanhempana vaatisi, ja tajuaa, ettei osaa/halua/"todellakaan rupea ilmaiseksi tohon" ja ulkoistaa hedelmänsä muille - who cares!
Surullista, mutta nobody cares anymore.
Yhteiskunta on ottanut turhan ison kopin lasten hoidosta. Kuka vaan voi niitä tehdä muttei ole pakko itse hoitaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi miettiä uusiksi!
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta on ottanut turhan ison kopin lasten hoidosta. Kuka vaan voi niitä tehdä muttei ole pakko itse hoitaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus pitäisi miettiä uusiksi!
Yhteiskunta ottanut liian ison kopin monistakin asioista (esim.työssä käyminen ei välttis kannata, kun kotona olemisesta saa lähes yhtä hyvät rahat ellei paremmatkin) ja toisaalta taas "hylkää" liian kevyesti ja odottaa sitä samaa vanhemmilta (apuja ei meinaa saada vaikka olisi itsemurhataipuvainen tai diagnosoidut psyykeongelmat/haasteet ja jo kovin pienen tulisi "pärjätä" yksikseen pitkät päivät ja itsenäistymismentaliteetti on, että mitä nuorempana sitä parempi ja sen ovat omaksuneet myös monet vanhemmat).
Sick world, sad and sick.
Meiltä irtisanoutui ja lähti 2 pidetyimpää ja osaavampaa hoitajaa päiväkodista vanhustyöhön.
Heidän tilalle tulee ... kai sijaisia. Ennen kuin saadaan uusia työntekijöitä.