Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19686)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
soooooopaa
Ymmärrän, että sinulla iski defenssit päälle, mutta niitä kannattaa prosessoida omassa käytöksessään ja luonteessaan, koska ei se elämä aina herkkua tarjoa eikä silitä sinua myötäkarvaan vaan joskus joudut menemään epämukavuusalueellekin ja miettimään omien tekojesi, mm vanhempana, seuraamuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki poisti kotihoidon kuntalisän, jotta saisi lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Sitten ei kuitenkaan ole riittävästi varhaiskasvattajia ja toiminta on hyvin kaukana laadukkaasta.
Aivan h u llun hommaa.
Päivähoitopaikkoja on lisätty viime vuosin useilla sadoilla.
Ja paikkojen määräkö takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen? Samaan aikaan pätevien varhaiskasvattajien määrä Helsingissä ei ole kasvanut vastaavasti. 1/3 helsinkiläislapsista on ilman pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Siitä on laatu kaukana.
Jos 1/3 helsinkiläislapsista olisi perhepäivähoidossa niin tuossa ei olisi virallisestikaan mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki poisti kotihoidon kuntalisän, jotta saisi lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Sitten ei kuitenkaan ole riittävästi varhaiskasvattajia ja toiminta on hyvin kaukana laadukkaasta.
Aivan h u llun hommaa.
Päivähoitopaikkoja on lisätty viime vuosin useilla sadoilla.
Ja paikkojen määräkö takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen? Samaan aikaan pätevien varhaiskasvattajien määrä Helsingissä ei ole kasvanut vastaavasti. 1/3 helsinkiläislapsista on ilman pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Siitä on laatu kaukana.
Helsinki yrittää koko ajan rekrytoida päteviä opettajia, mutta ei ole hakijoita. Ei niitä opettajia voi taikoakaan lisää. Toki palkalla voi houkutella. Ryhmäkoot Stadissa ovat maltilliset. Oman lapsen eskariryhmä on 10 lasta. On pätevä opettaja plus muut aikuiset.
Niin ei ole hakijoita ja nykyiset siirtyvät muihin töihin, koska työolot on niin surkeat.
Vain hyvin erityisillä (esim, kehitysvamma, down) on noin pienet ryhmäkoot Helsingin kunnallisissa, muuten ne on 21 tai 28(14+14). Katso tilastoja.
Oma lapseni on täysin terve ja ihan normi eskariryhmässä. Ryhmän koko on 10 lasta. Helsingin kaupunki tarjoaa työsuhde-etunaan myös mm. työsuhdeasuntoja.
Ei hän ainakaan kunnallisessa päiväkodissa ja eskariryhmässä ole. Yksityisellä olen työskennellyt minäkin ja siellä oli koko talossa asiakkaita, siis lapsia, yhteensä 20 joista eskarilaisia 6kpl. Mutta muuten se ketju, toimii btw yhä pk-seudulla, mutta nimiä ym vaihdeltu senkin jälkeen, kun omana aikanani ns meni nurin juuri epäkohtien vuoksi, olikin räikeätä lain rikkomista ja "moni kakku päältä kaunis"-touhua.
Kyllä hän on ihan kunnallisessa päiväkodissa. Eskariryhmässä on 10 lasta ja viime vuonna viskariryhmässä oli 15 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
Vanhemmilta on viety ns. kasvatusasiantuntijoiden toimesta valta lastensa suhteen. Jopa lapsen komentaminen voi tänä päivänä olla "henkistä väkivaltaa" puhumattakaan siitä jos lasta lähtee uhkailemaan tai rankaisemaan jotenkin.
Ei ihme, että lapset ovat aivan sekaisin, kun heistä on keinottomien vanhempien toimesta tehty perheen päitä. Ja lisäksi se kasvatuslinja mitä vanhemmat (ja päiväkodintäditkin) vetävät on muutenkin jotain aivan todellisuudesta vieraantunutta. Kasvatuslinjaukset kehitetään tänä päivänä jossain yliopiston norsunluutornissa huomioiden lähinnä ideologisia virtauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
soooooopaa
Ymmärrän, että sinulla iski defenssit päälle, mutta niitä kannattaa prosessoida omassa käytöksessään ja luonteessaan, koska ei se elämä aina herkkua tarjoa eikä silitä sinua myötäkarvaan vaan joskus joudut menemään epämukavuusalueellekin ja miettimään omien tekojesi, mm vanhempana, seuraamuksia.
lisää soopaaa.
oikein malliesimerkki nyt tämmösestä käsien heiluttajasta, joka haluaa olla niiiiiin tärkeä ja niiiin oppinut ja tiaknosoi sitten vaikka mitä
menepä nyt pyyhkimään sitä kakkaa, räkää ja sylkeä - siihen sinut on koulutettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki poisti kotihoidon kuntalisän, jotta saisi lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Sitten ei kuitenkaan ole riittävästi varhaiskasvattajia ja toiminta on hyvin kaukana laadukkaasta.
Aivan h u llun hommaa.
Päivähoitopaikkoja on lisätty viime vuosin useilla sadoilla.
Ja paikkojen määräkö takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen? Samaan aikaan pätevien varhaiskasvattajien määrä Helsingissä ei ole kasvanut vastaavasti. 1/3 helsinkiläislapsista on ilman pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Siitä on laatu kaukana.
Jos 1/3 helsinkiläislapsista olisi perhepäivähoidossa niin tuossa ei olisi virallisestikaan mitään ongelmaa.
Helsinkihän on vähentänyt perhepäivähoitajia systemaattisesti koko ajan, mikä on järjetöntä. Se nyt kuitenkin olisi kodista seuraava järkevä paikka alle 3-4-vuotiaalle.
Helsinki panostaa jättimäisiin laitospäiväkoteihin ja päivähoitobyrokratiaan, joista jälkimmäinen paisuu, paisuu, paisuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki poisti kotihoidon kuntalisän, jotta saisi lisää lapsia varhaiskasvatukseen. Sitten ei kuitenkaan ole riittävästi varhaiskasvattajia ja toiminta on hyvin kaukana laadukkaasta.
Aivan h u llun hommaa.
Koko varhaiskasvatus on luotu vastaamaan aivan vääriin tarpeisiin. Pienet lapset tarvitsevat hyvän hoitopaikan ja paljon hoitajien huomiota. Eivät mitään maisterin johtamia karjalaumoja. Varhaiskasvatus olisi syytä lakkauttaa ja palata vanhaan.
Oletko laittanut kansalaisaloitteen alulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
soooooopaa
Ymmärrän, että sinulla iski defenssit päälle, mutta niitä kannattaa prosessoida omassa käytöksessään ja luonteessaan, koska ei se elämä aina herkkua tarjoa eikä silitä sinua myötäkarvaan vaan joskus joudut menemään epämukavuusalueellekin ja miettimään omien tekojesi, mm vanhempana, seuraamuksia.
lisää soopaaa.
oikein malliesimerkki nyt tämmösestä käsien heiluttajasta, joka haluaa olla niiiiiin tärkeä ja niiiin oppinut ja tiaknosoi sitten vaikka mitä
menepä nyt pyyhkimään sitä kakkaa, räkää ja sylkeä - siihen sinut on koulutettu
Sinähän veitikka olet 😄.
Mutta otan vinkistäsi vaarin heti kun sen aika on, ihan jo siksi, että siinä se vastapuoli on sentään toivoa ja tiedonjanoa täynnä oleva aarre eikä kaltaisesi kyynikko aikuinen jonka defenssit estää tiedon vastaanottamisen/hyväksymisen ja kaiken älyllisen kommunikaation.
Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
soooooopaa
Ymmärrän, että sinulla iski defenssit päälle, mutta niitä kannattaa prosessoida omassa käytöksessään ja luonteessaan, koska ei se elämä aina herkkua tarjoa eikä silitä sinua myötäkarvaan vaan joskus joudut menemään epämukavuusalueellekin ja miettimään omien tekojesi, mm vanhempana, seuraamuksia.
lisää soopaaa.
oikein malliesimerkki nyt tämmösestä käsien heiluttajasta, joka haluaa olla niiiiiin tärkeä ja niiiin oppinut ja tiaknosoi sitten vaikka mitä
menepä nyt pyyhkimään sitä kakkaa, räkää ja sylkeä - siihen sinut on koulutettu
Sinähän veitikka olet 😄.
Mutta otan vinkistäsi vaarin heti kun sen aika on, ihan jo siksi, että siinä se vastapuoli on sentään toivoa ja tiedonjanoa täynnä oleva aarre eikä kaltaisesi kyynikko aikuinen jonka defenssit estää tiedon vastaanottamisen/hyväksymisen ja kaiken älyllisen kommunikaation.
Piste.
Nyt on taidettu opiskella vähän liikaa vaikeita sanoja aivokapasiteettiin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein pitkään keikkaa päiväkoteihin lähihoitajaopiskelijana, ja kyllä siellä tuli nähtyä kaikenlaista. Itse olin vielä kaikista helpoimmassa osassa sillä sijaisena en osallistunut palavereihin, puheluihin, vasuihin sun muuhun.
Yksi asia minkä pistin merkille on lasten väkivaltaisuus, en tiedä onko aina ollut tällaista mutta omasta mielestäni vaikuttaa kyllä siltä että tämä ilmiö on jokseenkin uusi. Aikaa menee hirveästi siihen, että väkivaltaisia pitää vahtia silmä kovana. Yhdessä päiväkodissa ulkona oleminen oli haastavaa, koska eräs 5v hakkasi muita leluilla, kerran pamautti kaveriaan päähän pulkalla. Saman tyypin pukeminen ja riisuminen oli myös niin vaikeaa että vaati yhden aikuisen siihen koko ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tein pitkään keikkaa päiväkoteihin lähihoitajaopiskelijana, ja kyllä siellä tuli nähtyä kaikenlaista. Itse olin vielä kaikista helpoimmassa osassa sillä sijaisena en osallistunut palavereihin, puheluihin, vasuihin sun muuhun.
Yksi asia minkä pistin merkille on lasten väkivaltaisuus, en tiedä onko aina ollut tällaista mutta omasta mielestäni vaikuttaa kyllä siltä että tämä ilmiö on jokseenkin uusi. Aikaa menee hirveästi siihen, että väkivaltaisia pitää vahtia silmä kovana. Yhdessä päiväkodissa ulkona oleminen oli haastavaa, koska eräs 5v hakkasi muita leluilla, kerran pamautti kaveriaan päähän pulkalla. Saman tyypin pukeminen ja riisuminen oli myös niin vaikeaa että vaati yhden aikuisen siihen koko ajaksi.
Mitä päiväkodissa nykyään tehdään jos lapsi hakkaa toisia? Sanoitetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein pitkään keikkaa päiväkoteihin lähihoitajaopiskelijana, ja kyllä siellä tuli nähtyä kaikenlaista. Itse olin vielä kaikista helpoimmassa osassa sillä sijaisena en osallistunut palavereihin, puheluihin, vasuihin sun muuhun.
Yksi asia minkä pistin merkille on lasten väkivaltaisuus, en tiedä onko aina ollut tällaista mutta omasta mielestäni vaikuttaa kyllä siltä että tämä ilmiö on jokseenkin uusi. Aikaa menee hirveästi siihen, että väkivaltaisia pitää vahtia silmä kovana. Yhdessä päiväkodissa ulkona oleminen oli haastavaa, koska eräs 5v hakkasi muita leluilla, kerran pamautti kaveriaan päähän pulkalla. Saman tyypin pukeminen ja riisuminen oli myös niin vaikeaa että vaati yhden aikuisen siihen koko ajaksi.
Mitä päiväkodissa nykyään tehdään jos lapsi hakkaa toisia? Sanoitetaan?
Oman lapsen kanssa kävi niin, että toinen tyttö oli jatkuvasti väkivaltainen. Asia ratkaistiin niin, että eivät leikkineet yhtään valvomatta. Pienryhmissä olivat eri ryhmissä ja ulkoilivat eri pihoilla.
Väkivaltaisuus on yksi eniten lisääntyneistä oireiluista varhaiskasvatuksessa.
Kaveria mätetään ihan huolella ja erittäin helposti, ärsytyskynnys on hyvin matala siihen, että nyrkki heilahtaa, kiskotaan huipusta ja tönitään, potkitaan ym.ym ja ylipäätään asioita ratkotaan fyysisim keinoin.
Myös huonekaluja kaadellaan ja leluja heitellään.
Olisiko lisääntyneellä ruutuajalla, vanha termi, mutta silti, ja sillä ettei esim.pelien ikärajoista jakseta niin välittää, tekoa asian kanssa? Vai kasvatetaanko nykylapsia myös fyysisellä kurittamisella?
Vain yhtä tekijää ei voi syyttää eikä osoittaa, lienee monien asioiden summa, mutta jälleen kerran, katsokaa vanhemmat peiliin, ei ole ok eikä normaalia, että 4-6v kokee oikeaksi ristiriidan ratkaisutavaksi toisen kimppuun käymisen ja satuttamisen, myös aikuisen satuttamisen. Siihen sitten päälle karmea älämölö ja suun pieksentä.
Ja anteeksi on äärettömän vaikea sana todella monelle varhaiskasvatusikäiselle (eikä varmasti sitten helpotu myöhemminkään) niin, että sitä sitten tarkoittaa eikä vain heitä sanaa ilmaan toista edes katsomatta ja jatkaa menoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein pitkään keikkaa päiväkoteihin lähihoitajaopiskelijana, ja kyllä siellä tuli nähtyä kaikenlaista. Itse olin vielä kaikista helpoimmassa osassa sillä sijaisena en osallistunut palavereihin, puheluihin, vasuihin sun muuhun.
Yksi asia minkä pistin merkille on lasten väkivaltaisuus, en tiedä onko aina ollut tällaista mutta omasta mielestäni vaikuttaa kyllä siltä että tämä ilmiö on jokseenkin uusi. Aikaa menee hirveästi siihen, että väkivaltaisia pitää vahtia silmä kovana. Yhdessä päiväkodissa ulkona oleminen oli haastavaa, koska eräs 5v hakkasi muita leluilla, kerran pamautti kaveriaan päähän pulkalla. Saman tyypin pukeminen ja riisuminen oli myös niin vaikeaa että vaati yhden aikuisen siihen koko ajaksi.
Mitä päiväkodissa nykyään tehdään jos lapsi hakkaa toisia? Sanoitetaan?
Meillä asia käydään tuoreeltaan läpi, lapset jotka siinä mukana kera kasvattajan. Miksi, saako, miltä itsestäsi tuntuisi, onko oikein, saako, mikä aiheutti jne. Ja mitä muita keinoja voisi olla harmin purkamiseen kuin toisen satuttaminen. Ja tarvittaessa sitten myös vanhempien kanssa.
Ja jos toistuvaa niin sitten sen mukaan edetään, siis toimissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa
- lastenhoidon vääntämistä ydinfysiikaksi
- lasten laputtamista ”erityistarpeisiksi” jos eivät mahdu tismalleen normilokeroon
Tuo erityistarpeiseksi laputtaminen ihmetytti muakin kun 2000 luvulla uutisoitiin että erityislasten määrä tulee kasvamaan. Jossain vaiheessa ajattelin että sillä tarkoitetaan positiivisia asioita kuten lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista. Ja niinollen lisätään avustajien ja erityisopetuksen resursseja jotain esimerkkinä mainitakseni. Tuntuu että nykyajan parikymppisille jäi lapsuudesta vain tunne että ovat jotenkin negatiivisella tavalla erityisiä.
Nyt kannattaisi sellaisten "mitäänmistääntietämättömienolettajaullien" pitää suutaan soukemmalla.
On raaka fakta, että erityisen tuen lasten määrä varhaiskasvatuksessa(kin) on kasvanut aivan hurjasti viimeisten 10-15v aikana ja olen todistanut asiaa ns aitiopaikalta eli alan ihmisenä. Lasten kaikkinainen ja varsinkin moninainen pahoinvointi on lisääntynyt ja voimistunut, ei ole enää lapsiryhmää päiväkodissa jossa ei olisi ainuttakaan oireilevaa lasta ja/tai erityisen tuen lasta/psia, heitä on jokaikisessä ryhmässä ja selvimmin se näkyy tietysti yli 3v lapsissa, koska ikä ja kehitys.
Voin sanoa, että kukaan, ei kukaan, ei vasiten halua lasta leimata "erityiseksi" tai tuen tarpeiseksi, se on sellainen rumba, show ja taistelu joka ikisessä asian vaiheessa, koska raha.
Mutta koska siellä päiväkodissa on alan ihmiset työssä, heillä on pätevyys ja koulutus huomata ja havaita lapsen vahvuuksia ja mahd heikkouksia ja haasteita niin heidän tehtävänsä ja velvoitteensa, myös lain mukaan, on niitä havainnoitava ja kirjattava ja viedä eteenpäin jotta lapsi saisi tarvitsemaansa lisäapua/tukea jotta hänen varhaislapsuutensa olisi mahdollisimman hyvää ja helppoa ja jotta alkava koulutie alkaisi ilman ylimääräistä kitkaa ja tuskaa ja saisi sinne kouluun oikeanlaisen lisäresurssit ja avut, ilman varhaiskasvatuksen huomioita sen saaminen olisi hyvin paljon hitaampaa ja vaikeampaa, monialainen ja laaja-alainen yhteistyö nimittäin.
Ja alle kouluikäisten ollessa kyseessä mitään ns diagnooseja ei edes kenenkään otsalle läiskäistä, koska, jälleen kerran, ikä ja kehitys.Se miksi lasten oireilu ja oireet ovat niin paljon lisääntyneet onkin aivan toinen topic, mutta jokainen vanhempi voi asian suhteen katsoa peiliin, lapsi on tulos vanhemmistaan jota vanhemmat ovat muokanneet, niin hyvässä kuin pahassakin, ja joillakin on myös alttius perimässään ja aivobiologiassaan erilaisille asioille suurempi ja herkempi.
T. 17v varhaiskasvatuksessa
Haasteet lapsen käytöksessä saattaa johtua kotioloista, siinä olet aivan oikeassa, mutta on törkeää yleistämistä väittää että vika olisi aina vanhemmissa. Iso osa lasten ongelmista johtuu myös päiväkodin/esikoulun/koulun olosuhteista: lapsilla ei ole siellä välttämättä kovin hyvä olla ja reagoivat sitten kuka mitenkin. Miksei sitäkin voitaisi myöntää, sen sijaan että syyllistetään vanhempia?
Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilökunnalla ei taida olla oikein keinoja puuttua minkäänlaiseen häiriökäyttäytymiseen, kun on varmaan aika korkea kynnys poiketa niistä lh- tai opettajakoulutuksessa opituista lempeistä mutta usein tehottomista kasvatustavoista. Päiväkodin työntekijä saattaa olla myös persoonaltaan huonosti kyseiseen työhön soveltuva, vaikka olisi mikä koulutus. Sekään ei tietenkään auta että henkilökuntaa on aivan liian vähän, mutta kyse on muustakin.
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisuus on yksi eniten lisääntyneistä oireiluista varhaiskasvatuksessa.
Kaveria mätetään ihan huolella ja erittäin helposti, ärsytyskynnys on hyvin matala siihen, että nyrkki heilahtaa, kiskotaan huipusta ja tönitään, potkitaan ym.ym ja ylipäätään asioita ratkotaan fyysisim keinoin.
Myös huonekaluja kaadellaan ja leluja heitellään.Olisiko lisääntyneellä ruutuajalla, vanha termi, mutta silti, ja sillä ettei esim.pelien ikärajoista jakseta niin välittää, tekoa asian kanssa? Vai kasvatetaanko nykylapsia myös fyysisellä kurittamisella?
Vain yhtä tekijää ei voi syyttää eikä osoittaa, lienee monien asioiden summa, mutta jälleen kerran, katsokaa vanhemmat peiliin, ei ole ok eikä normaalia, että 4-6v kokee oikeaksi ristiriidan ratkaisutavaksi toisen kimppuun käymisen ja satuttamisen, myös aikuisen satuttamisen. Siihen sitten päälle karmea älämölö ja suun pieksentä.
Ja anteeksi on äärettömän vaikea sana todella monelle varhaiskasvatusikäiselle (eikä varmasti sitten helpotu myöhemminkään) niin, että sitä sitten tarkoittaa eikä vain heitä sanaa ilmaan toista edes katsomatta ja jatkaa menoaan.
Ei ole oikein eikä ok, mutta tuota on ollut lasten keskuudessa aina. Nykyään sallitut puuttumistavat on vain huomattavasti lempeämpiä kuin vielä joskus 80- ja 90-luvulla. Monet lapsista tarvitsisivat kuitenkin edelleen sitä perinteistä tiukempaa puuttumista.
Voisi kuvitella että tuollainen käytös helposti myös tarttuu ja leviää, eli jos työntekijöillä ei ole kykyä tai aikaa saada väkivaltaa kuriin niin väkivalta ryhmässä vain lisääntyy kun nekin lapset jotka aiemmin eivät olleet väkivaltaisia alkavat lyödä, potkia, purra jne. saadakseen huomiota tai puolustaakseen itseään tms. Vastuutonta syyttää tästäkin vain vanhempia.
Palkka on ihan hyvä vastuuseen nähden ja työ on mukavaa. Työntekijöitä pitäisi olla enemmän. Olen sairaanhoitaja ja vakaope ja kyllä tämä open työ sh hoitajaa kevyempää ja siistimpää on. Palkka sama ilman vuorolisiä.
Oletteko muuten tajunneet että alan työvoiman tarve pienenee tulevaisuudessa kun lasten määrä vähenee? Siksi olen varma ettei mitään massiivisia palkankorotuksia tms ole tulossa. Se että nyt perustetaan kiireesti lisää ryhmiä tai lisätään paikkoja on väliaikaista, muutenhan panostukset olisivat toisenlaiset. Kyllä laskelmat lapsi ja paikkamääristä on tehty lapsimäärän alueellisen määrän mukaan esim 5 vuoden päähän.
Siksi opettajakin on tulevaisuudessa 2 ryhmässä ja yksi hoitaja, hoitajat menee vanhustyöhön. Ja opettajilla tulee olla kunnon valmiudet esim s2 opetukseen ja esiopetukseen. Nyt on menossa vain välivaihe mikä ei kestä loputtomiin.
Liikuttavaa miten joku "päivähoitoammattilainen" syyllistää vanhempia neurologisista sairauksista jne.
Ja kyllä se lasten elämä siellä päivähoidossa on myös yksi merkittävä tekijä siihen, että "käytöshäiriöitä" alkaa ilmetä.
Loipottavat kiireiset negatiiviset koko ajan vaihtuvat osaamttomat aikuiset joita ihan liian vähän, turvattomuus ja vaaratilanteet, kaikuvat jättimäiset tilat, valtavat lapsiryhmät valtavissa päiväkodeissa, pitkät matkat päivähoitoon ja siitä seurannut väsymys jne.... Alkaisi moni aikuinenkin "käytöshäiriöidä".
Vierailija kirjoitti:
Palkka on ihan hyvä vastuuseen nähden ja työ on mukavaa. Työntekijöitä pitäisi olla enemmän. Olen sairaanhoitaja ja vakaope ja kyllä tämä open työ sh hoitajaa kevyempää ja siistimpää on. Palkka sama ilman vuorolisiä.
Oletteko muuten tajunneet että alan työvoiman tarve pienenee tulevaisuudessa kun lasten määrä vähenee? Siksi olen varma ettei mitään massiivisia palkankorotuksia tms ole tulossa. Se että nyt perustetaan kiireesti lisää ryhmiä tai lisätään paikkoja on väliaikaista, muutenhan panostukset olisivat toisenlaiset. Kyllä laskelmat lapsi ja paikkamääristä on tehty lapsimäärän alueellisen määrän mukaan esim 5 vuoden päähän.
Siksi opettajakin on tulevaisuudessa 2 ryhmässä ja yksi hoitaja, hoitajat menee vanhustyöhön. Ja opettajilla tulee olla kunnon valmiudet esim s2 opetukseen ja esiopetukseen. Nyt on menossa vain välivaihe mikä ei kestä loputtomiin.
Tässä on fiksu kirjoitus.
Ei hän ainakaan kunnallisessa päiväkodissa ja eskariryhmässä ole. Yksityisellä olen työskennellyt minäkin ja siellä oli koko talossa asiakkaita, siis lapsia, yhteensä 20 joista eskarilaisia 6kpl. Mutta muuten se ketju, toimii btw yhä pk-seudulla, mutta nimiä ym vaihdeltu senkin jälkeen, kun omana aikanani ns meni nurin juuri epäkohtien vuoksi, olikin räikeätä lain rikkomista ja "moni kakku päältä kaunis"-touhua.