Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi terveiden äitien lapsia tuodaan päiväkoteihin täysiksi päiviksi, kun äidit ovat lomalla? Siis äitiyslomalla? Vauva ei välttämättä ole edes syntynyt vielä, niin 2v esikoinen kiikutetaan joka päivä hoitoon?? Miksi tämä on mahdollista? Voisiko tämän mahdollisuuden poistaa? Joskus hoitoryhmän lapsista puolet on ns virikelapsia. Ihan järkyttävää resurssien haaskausta.

Ensi hallituskaudella lähtee subjektiivinen päivähoito-oikeus. Ja hyvä niin.

Hyvä, paitsi jos mennään takaisin siihen malliin, mikä oli kun subjektiivista oikeutta rajoitettiin edellisen kerran. Meillä oli kolmen kasvattajan ryhmässä 26 lasta, koska ne lapset, joiden oikeutta oli rajoitettu 20h/vko laskettiin paperilla vain puolikkaiksi lapsiksi. 

Pitäisi vihdoinkin varhaiskasvatuksen hallinnossa opetella laskemaan lapset nuppiluvun mukaan, eikä vain kertoimina paperilla. Kyllä yksi lapsi on aina ihan kokonainen henkilö ja "asiakas", vaikka olisi vain osan päivää paikalla. Tai osan kuukautta, jos lapsella on esim. 10pv/kk sopimus vanhemman vuorotyön vuoksi.

Tuosta ovat varmasti kaikki samaa mieltä. Ne puolikkaat lapset saivat lopulta vihat ja harmistukset päälleen, kun tulivat paikalle ja lähtivät kotiin aina "väärään aikaan". Kokoukset keskeytyivät, retket lopetettiin tai myöhästyivät / jäivät lyhyiksi, toiminnat piti selittää kaikille kahteen kertaan, leikkeihin mukaan pääsy vaikeutui, kun ei ollut säännöllisesti ja kokopäiväisesti paikalla.

Meillä kolmen ryhmän päiväkodissa kaikki meni sekaisin, kun 21 lapsen ryhmiin tulikin jokaiseen se 24+ lasta. Alkujaan talo oli rakennettu ja mitoitettu kahdelle lapsiryhmälle. Sitten tehostuksen aikaan 2014 muutettiin kolmen ryhmän taloksi noin vain. Henkilöstön sosiaalitilat, wc ja toimisto otettiin heiltä pois ja sinne perustettiin "ryhmä". Kaikille ei tietysti riittänyt tilaa, joten eteinen, tuulikaappi ja käytävä laskettiin tuon ryhmän tiloiksi. Henkilöstön pukukaapit sullottiin vanhaan varastoon, jonka tavarat heitettiin roskiin ja vanhat perinneleikkikalut sieltä vietiin muihin taloihin ja minne lie johtoportaan keksimiin kaappeihin tai museoihin. Siinä meni monen perinnejuhlan ja tapahtuman rekvisiitta. Siellä kolmen neliön ikkunattomassa varastossa kasvattajat istuivat sen 10 min päivittäisen taukonsa. Vanhalla jakkaralla oli kahvinkeitin ja kenkähyllyn päällä mukit muovikorissa. Kahvipurkki reunimmaisen vaatekomeron päällä. Vettä sai hakea palopoistumisreitin oven takana olevasta huoltokäytävän wc:stä, sitä vessaa henkilöstö sai käyttää tarpeisiinsa, kuten huoltomiehetkin.

Niitä puolikkaita lapsia vaan tuli yksi aamu joka ryhmään. Niille ei ollut sänkyjä, ruokapöytäpaikkoja tai tuoleja. Eikä tilattu, koska ei kuulemma ollut budjetissa varaa yhtään mihinkään tilaukseen. Ei leluihin, askartelutarvikkeisiin, retkiin, teatteriin, seinämaaleihin, ehjiin lakanoihin. Ei mihinkään. Eskareilta lopetettiin lepoaika ja heidän patjat (ei ollut edes sänkyjä ollut) annettiin uuden ryhmän lapsille. Henkilökunta etsi tauollaan nettikirppisten "annetaan" osastoilta tuoleja, hyllyjä, pöytiä ja leluja päiväkotiin. Iloittiin suuresti, kun löydettiin ja saatiin hienot tavarat. Johtaja raivostui, ei olisi saanut kertoa tilanteesta tai tehdä näin. Kyseessä pk-seudun kunnallinen päiväkoti. Kavereiden kanssa kun puhuttiin, niin ei todellakaan ollut ainoa talo tai alue, jossa aivan sama ongelma.

Hoitoaika päättyi klo 12:30, mutta lepo alkoi jo 11.30. Nuo puolikkaat lapset, 3-6 per ryhmä, vaativat aina erikseen yhden aikuisresurssin kertomaan kuulumisia, nukkarissa lampattiin eestaas ja kukaan ei nukkunut, poikkeuksetta hakuaikoja ei noudatettu ja aina oli joku 20min-0,5h myöhässä. Sitten iltapäiväksi klo 12.30-16.30 tai 17 tulivat uudet puolikkaat lapset! Hurraa, jälleen uusi kokoonpano ja kokopäivälasten kiukkuiset eleet, kun taas tuli joku sotkemaan aamulla aloitetut leikit ja rakentelut ja se aamun leikkikaveri olikin häipynyt jo kesken päivän kotiin. Ne isän- ja äitienpäiväkorttitalkoot ym. listan pidot, että kaikki puolikkaat ja kokonaiset ovat varmasti saaneet sen ja sen homman tehdyksi (valmiiksi asti) olivat järkyttäviä. Liukuhihnaa niin kuin joku tehdasruoka, "pruit" jokaiselle ja jonossa eteenpäin.

Lähdinkin silloin pois, tuskin parani homma. Nythän noita "pieniä" taloja ei taida enää juuri olla. Korvataan niillä 150-350 lasta laitosrakennuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen järkevä asia vuosiin.

Ai mikä?

opettakaa lapset syömään kaikkiruokaisesti,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.

Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti

Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."

Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa. 

No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.

Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi.

Olen toiminut ryhmäavustajana ja sijaistanut lastenhoitajana monessa paikassa, jossa on ollut avustaja, ja kyllä ne haastavimmat lapset nimenomaan annetaan avustajien vahdittaviksi/hoidettaviksi. Ikävä kyllä. Itsekin olen tätä kritisoinut. Että se pienipalkkaisin ja vähiten koulutettu ihminen joutuu hoitamaan haastavimmat lapset. Joissain paikoissa on jopa jätetty yksin jonkun haastavan lapsen kanssa, vaikka se on kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"]Miksi terveiden äitien lapsia tuodaan päiväkoteihin täysiksi päiviksi, kun äidit ovat lomalla? Siis äitiyslomalla? Vauva ei välttämättä ole edes syntynyt vielä, niin 2v esikoinen kiikutetaan joka päivä hoitoon?? Miksi tämä on mahdollista? Voisiko tämän mahdollisuuden poistaa? Joskus hoitoryhmän lapsista puolet on ns virikelapsia. Ihan järkyttävää resurssien haaskausta.["

Nuo juhlat loppuvat pian. Alan selkäranka notkuu jo katkeamaisillaan, joten muutos tulee pikapuoliin.

On tilanteita ja tilanteita. Itse asuin miehestä erillään ja päivähoito on ollut ainoa henkireikä ja apu mitä olen saanut, silloin raskaanakaan. Esikoinen kävi houdossa kuopuksen syntymään asti ja kunnes pääsin sairaalasta eli 2pv kuluttua sektioutuna sain aljaa taas yksin pyörittää arkea, nostorajoutuksista viis. Sori päivähouto. Samoin nyt on burnout niin lähellä että on pakko ottaa lomaa ja viedä lapset tarhaan.

Kannattaako tuossa tilanteessa enää lisääntyä?

Toivottavasti huolehdit ehkäisystä jatkossa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.

Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti

Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."

Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa. 

No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.

Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi.

Olen toiminut ryhmäavustajana ja sijaistanut lastenhoitajana monessa paikassa, jossa on ollut avustaja, ja kyllä ne haastavimmat lapset nimenomaan annetaan avustajien vahdittaviksi/hoidettaviksi. Ikävä kyllä. Itsekin olen tätä kritisoinut. Että se pienipalkkaisin ja vähiten koulutettu ihminen joutuu hoitamaan haastavimmat lapset. Joissain paikoissa on jopa jätetty yksin jonkun haastavan lapsen kanssa, vaikka se on kielletty.

Mä olen myös ihmetellyt tätä, että vähiten koulutettu laitetaan hoitamaan haastavimmat lapset. Etenkin jos on henkilökohtainen avustaja lapselle päiväkodissa, niin se usein jopa täysin kouluttamaton vastaa käytännössä lapsen kasvatuksesta konkreettisella tasolla. Opettaja vastaa siitä paperilla, mutta ei oikeasti ole lapsen kanssa. Avustaja tekee myös rankempaa työtä huonommalla palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.

Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti

Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."

Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa. 

No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.

Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi.

Olen toiminut ryhmäavustajana ja sijaistanut lastenhoitajana monessa paikassa, jossa on ollut avustaja, ja kyllä ne haastavimmat lapset nimenomaan annetaan avustajien vahdittaviksi/hoidettaviksi. Ikävä kyllä. Itsekin olen tätä kritisoinut. Että se pienipalkkaisin ja vähiten koulutettu ihminen joutuu hoitamaan haastavimmat lapset. Joissain paikoissa on jopa jätetty yksin jonkun haastavan lapsen kanssa, vaikka se on kielletty.

Mä olen myös ihmetellyt tätä, että vähiten koulutettu laitetaan hoitamaan haastavimmat lapset. Etenkin jos on henkilökohtainen avustaja lapselle päiväkodissa, niin se usein jopa täysin kouluttamaton vastaa käytännössä lapsen kasvatuksesta konkreettisella tasolla. Opettaja vastaa siitä paperilla, mutta ei oikeasti ole lapsen kanssa. Avustaja tekee myös rankempaa työtä huonommalla palkalla.

Olen toiminut erutyisavustajana päiväkodeissa ja on totta, että koulutettuja ja sitoutuneita henk.koht.avustajia on suhteellisen vähän saatavilla erityistarpeisille lapsille.

Syyt: Juurikin työn rankkuuden ja alipalkkauksen vuoksi suhteessa vastuullisuuteen ja työmäärään mitä se päivittäin vaatii. Moni lopettaa kesken. Pahimmassa tapauksessa hänelle yritetään jopa esihenkilön toimesta pokkana lykätä useampi erityistarpeinen vaikka on yhdelle vaativalle lapselle osoitettu henkilökohtaiseksi avustajaksi. 

Ja kyllä , ----> ryhmäavustaja se siellä yleensä kantelee sylissään lapsia ja pukee sun muuta, lapsia, joiden ehdottomasti kuuluisi saada oma henkilökohtainen,koulutettu avustaja, mutteivät saa.

Henkilökohtaisina avustajinakin saattaa päiväkodeissa pyöriä jopa lähes suomenkielitaidottomia, rentoja hälläväliä-tyyppejä vailla mitään kasvatusalan (saati muutakaan) koulutusta tai tutkintoa. Nämä sitten tukevat henkilökohtaisen avustajan tarpeisen lapsen kasvua ja kehitystä. Kunhan nyt joku siihen on saatu.

Eli voitte aivan vapaasti lässyttää ryhmäavustajan toimenkuvasta kaikkea kaunista, mutta käytäntö ja totuus on karu mitä joutuvat tekemään. Samoin kuin pahimmissa paikoissa henk-koht-avustajankin työmäärää yritetään pokkana lisätä avustamisen lisäksi. Päiväkodin johtajille tulisi lähettää jokaikiseen hoitopaikkaan tiukka ohjeistus mitä tarkoittaa henk.koht.avustaja ja mitä tarkoittaa ryhmäavustaja. Härskiä miten heitä hyväksikäytetään tyhmimmin johdetuissa paikoissa.

Miksi ei voitaisi tehdä niin, että jokaisessa ryhmässä (max 15 lasta) olisi yksi opettaja ja lastenhoitajia/sosionomeja sitten loput? Vaikka 4 hoitajaa/sosionomia, jolloin aina olisi 3 aikuista työvuorossa.

Opettaja hoitaisi suunnitelmat, pedagogiset asiakirjat ja katsoisi, että ryhmälle tulisi aina oikeita asioita "opetettua". Opettaja vetäisi vaikka jotain tunteja, joilla opeteltaisiin kiittämistä tms. Sitten hoitajat ja sosionomit hoitaisivat sen perustyön pukemisista nukuttamiseen ja vessassa käyntiin.

Amiksessa lasten ja nuorten osaamisala on lähihoitajien erikoistumisista suosituin, joten lastenhoitajia on ja tulee olemaan. Miksi kaikkien pitäisi olla korkeasti koulutettuja?

Ehdotus kirjoitti:

Miksi ei voitaisi tehdä niin, että jokaisessa ryhmässä (max 15 lasta) olisi yksi opettaja ja lastenhoitajia/sosionomeja sitten loput? Vaikka 4 hoitajaa/sosionomia, jolloin aina olisi 3 aikuista työvuorossa.

Opettaja hoitaisi suunnitelmat, pedagogiset asiakirjat ja katsoisi, että ryhmälle tulisi aina oikeita asioita "opetettua". Opettaja vetäisi vaikka jotain tunteja, joilla opeteltaisiin kiittämistä tms. Sitten hoitajat ja sosionomit hoitaisivat sen perustyön pukemisista nukuttamiseen ja vessassa käyntiin.

Amiksessa lasten ja nuorten osaamisala on lähihoitajien erikoistumisista suosituin, joten lastenhoitajia on ja tulee olemaan. Miksi kaikkien pitäisi olla korkeasti koulutettuja?

Ei onnistu kun tässä tasapäistämisen maassa kaikkien pitää tehdä kaikkea. Hoitajan täytyy saada suunnitella ja opettajan pyyhkiä pyllyä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotus kirjoitti:

Miksi ei voitaisi tehdä niin, että jokaisessa ryhmässä (max 15 lasta) olisi yksi opettaja ja lastenhoitajia/sosionomeja sitten loput? Vaikka 4 hoitajaa/sosionomia, jolloin aina olisi 3 aikuista työvuorossa.

Opettaja hoitaisi suunnitelmat, pedagogiset asiakirjat ja katsoisi, että ryhmälle tulisi aina oikeita asioita "opetettua". Opettaja vetäisi vaikka jotain tunteja, joilla opeteltaisiin kiittämistä tms. Sitten hoitajat ja sosionomit hoitaisivat sen perustyön pukemisista nukuttamiseen ja vessassa käyntiin.

Amiksessa lasten ja nuorten osaamisala on lähihoitajien erikoistumisista suosituin, joten lastenhoitajia on ja tulee olemaan. Miksi kaikkien pitäisi olla korkeasti koulutettuja?

Ei onnistu kun tässä tasapäistämisen maassa kaikkien pitää tehdä kaikkea. Hoitajan täytyy saada suunnitella ja opettajan pyyhkiä pyllyä.

Tämähän se on. Vaikka lapsen etu olisi, että hommat tekisi se, joka siihen on koulutettu. Varmasti hoitajakin osaa suunnitella jotain ja opettaja saa pyllyn pyyhittyä, mutta jos alettaisiin vertailla, niin taatusti opettaja suoriutuisi suunnittelusta ja hoitaja pyllyn pyyhkimisestä paremmin. Mutta viis lapsen edusta, ettei aikuisilla tule paha mieli.

Neljä yksinkertaista asiaa ala vaatii korjattavaksi, niin tilanne kohentuu paremmaksi.

Liian ylivoimaista koska nyt on vetelät ja välinpitämättömät päättäjät jotka eivät saa aikaan yhtään mitään muutoin tilanne ei olisi päässyt näin pahaksi että helsingissäkin päivähoidossa tarjotaan vain pelkät seinät !

1. Ryhmäkoot pienemmäksi, lapsia vähemmän per ryhmä. Ei mitään naurettavia 1/2 (piuolikkaita) lapsia.

2. Subjektiivinen (tarkoittaa että lapsi voidaan tuoda päiväkotiin vaikka huoltaja/vanhempansa ei ole työssä kokopäiväisesti tai opiskele tai ole yrittäjiä)

päivähoito poistuu.

3. Alan palkkaus kohdalleen suhteessa vastuullisuuteen lapsista.

4. Byrokraattinen/seuranta/paperi ja palaveeraustyö kohdennetaan vain muutamalle ja työn määrää vähennetään huomattavasti. 

Koska mikään näistä ei toteudu joukkopako alalta jatkuu.

Yli 3v lapselle subjektiivinen hoitopaikka. Alle 3veelle pk tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Vanhempien ollessakotona, tälle yli 3v lapselle vain 6h/päivä.

Jokaiseen ryhmään 4 kasvattajaa, tällöin ryhmä eikä lapset kärsi opettajien suunnittelu ajasta.

Alan yksinkertaistaminen. Mikä on oleellista ja tarpeellista lapsille. Kehittämishankkeiden ulkoistaminen/nimeäminen vain muutamalle per talo.

Sekä ryhmäkohtaisen avustajan, lapsen henkilökohtaisen avustajan että erityisavustajan toimenkuviin on olemassa selkeät, kirjalliset työtehtäväkuvaukset ja vastuut. Nämä käydään läpi työsopimusta solmittaessa. Kun avustaja tulee työyhteisöön on päiväkodin johtajan vastuulla perehdyttää henkilö työhön ja työyhteisön käytäntöihin sekä varmistaa, että työyhteisössä ymmärretään ja hallitaan avustajatuen merkitys ja käytännön toteutus.

Avustettava lapsi tarvitsee tuentarvettaan vastaavan tuen ja avun. Joka ainoalla ryhmän lapsella on lakisääteinen oikeus korkeakoulutetun, muodollisesti pätevän ja osaavan varhaiskasvatuksen opettajan ohjaukseen, kasvatukseen ja opetukseen. Se, että mukana on ryhmäavustaja ei poista millään tavalla opettajan pedagogista vastuuta myöskään yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevaa lasta kohtaan. Päinvastoin!

Tottakai korkein pedagoginen osaaminen kohdennetaan eniten tukea tarvitsevien kasvatukseen. Jos näin ei jossain toimita, rikkoo ryhmän opettaja työsopimuksen mukaisen pedagogisen vastuunsa ja hänen esihenkilönsä rikkoo lakisääteisen työntekijän ohjaus- ja perehdytysvastuunsa. Asia pitää käydä läpi työyhteisössä ja kutsua erimielisyystilanteessa liitot ja palveluntuottaja (ylempi johto) keskusteluun mukaan. Kirjalliset, kunnan hyväksymät ohjeet on saatava pyydettäessä. Työntekijä noudattaa työnantajan kirjallisia ohjeita, ei keksi omiaan tiimin työkavereiden kesken.

Ryhmäavustajan toiminta voidaan tapauskohtaisesti suunnata (tuen tarpeen mukaan) esim. ko. lapsen lähellä istuvaksi mallittajaksi ryhmätilanteessa, opettajan antamien ohjeiden kuvittajaksi tai viittojaksi, yleisenä kannustajana ja mallina toimijaksi, lohduttajana jne. Ryhmäavustajan työssä on ensiarvoisen tärkeää, etteivät avustettavat lapset leimaudu tai stigmatisoidu, vaan avustaja pelaa, leikkii, keskustelee, ohjaa, tukee ja kannustaa kaikkia ryhmän lapsia tasavertaisina toimijoina. Sekä avustaja että koko muu henkilöstö toimivat yhteisesti sovittujen pedagogisten käytäntöjen mukaisesti niin, että kaikilla lapsilla mahdollistuu kunnan edellyttämä varhaiskasvatus.

Tämä myös dokumentoidaan kuvin, tekstein ja havainnoin. Tuen toteutumista ja varhaiskasvatuksen toteutumista sovitun mukaisesti arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan ja korjataan, kun siihen on aihetta.

Henkilökohtainen avustaja toimii tietysti avun tarvitsijan kanssa, henkilölle määriteltynä apuna, jotta tämä voi osallistua mahdollisimman tasavertaisesti muiden lasten kanssa kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan. Opettajan tehtävä on suunnitella toiminta avustajaa kuullen niin, että se tukee myös avustettavien lasten onnistumisen kokemuksia. Esim. ei ole pedagogisesti kestävä suunnitelma lähteä muiden kanssa veneretkelle ja jättää pyörätuolissa oleva lapsi avustajan kanssa päiväkotiin katsomaan videoita tuosta retki kohteesta tms.

Kestävä kehitys on velvoittava pedagoginen periaate varhaiskasvatuksessakin. Kasvatuksella rakennamme tulevaisuuden maailmaa ja kasvatusta ovat sovellettavat käytännöt, tunneilmapiiri, kohtaamisen tavat ja kuulumisen tunteen asteet mitä suurimmassa määrin.

Vierailija kirjoitti:

Sekä ryhmäkohtaisen avustajan, lapsen henkilökohtaisen avustajan että erityisavustajan toimenkuviin on olemassa selkeät, kirjalliset työtehtäväkuvaukset ja vastuut. Nämä käydään läpi työsopimusta solmittaessa. Kun avustaja tulee työyhteisöön on päiväkodin johtajan vastuulla perehdyttää henkilö työhön ja työyhteisön käytäntöihin sekä varmistaa, että työyhteisössä ymmärretään ja hallitaan avustajatuen merkitys ja käytännön toteutus.

Avustettava lapsi tarvitsee tuentarvettaan vastaavan tuen ja avun. Joka ainoalla ryhmän lapsella on lakisääteinen oikeus korkeakoulutetun, muodollisesti pätevän ja osaavan varhaiskasvatuksen opettajan ohjaukseen, kasvatukseen ja opetukseen. Se, että mukana on ryhmäavustaja ei poista millään tavalla opettajan pedagogista vastuuta myöskään yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevaa lasta kohtaan. Päinvastoin!

Tottakai korkein pedagoginen osaaminen kohdennetaan eniten tukea tarvitsevien kasvatukseen. Jos näin ei jossain toimita, rikkoo ryhmän opettaja työsopimuksen mukaisen pedagogisen vastuunsa ja hänen esihenkilönsä rikkoo lakisääteisen työntekijän ohjaus- ja perehdytysvastuunsa. Asia pitää käydä läpi työyhteisössä ja kutsua erimielisyystilanteessa liitot ja palveluntuottaja (ylempi johto) keskusteluun mukaan. Kirjalliset, kunnan hyväksymät ohjeet on saatava pyydettäessä. Työntekijä noudattaa työnantajan kirjallisia ohjeita, ei keksi omiaan tiimin työkavereiden kesken.

Ryhmäavustajan toiminta voidaan tapauskohtaisesti suunnata (tuen tarpeen mukaan) esim. ko. lapsen lähellä istuvaksi mallittajaksi ryhmätilanteessa, opettajan antamien ohjeiden kuvittajaksi tai viittojaksi, yleisenä kannustajana ja mallina toimijaksi, lohduttajana jne. Ryhmäavustajan työssä on ensiarvoisen tärkeää, etteivät avustettavat lapset leimaudu tai stigmatisoidu, vaan avustaja pelaa, leikkii, keskustelee, ohjaa, tukee ja kannustaa kaikkia ryhmän lapsia tasavertaisina toimijoina. Sekä avustaja että koko muu henkilöstö toimivat yhteisesti sovittujen pedagogisten käytäntöjen mukaisesti niin, että kaikilla lapsilla mahdollistuu kunnan edellyttämä varhaiskasvatus.

Tämä myös dokumentoidaan kuvin, tekstein ja havainnoin. Tuen toteutumista ja varhaiskasvatuksen toteutumista sovitun mukaisesti arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan ja korjataan, kun siihen on aihetta.

Henkilökohtainen avustaja toimii tietysti avun tarvitsijan kanssa, henkilölle määriteltynä apuna, jotta tämä voi osallistua mahdollisimman tasavertaisesti muiden lasten kanssa kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan. Opettajan tehtävä on suunnitella toiminta avustajaa kuullen niin, että se tukee myös avustettavien lasten onnistumisen kokemuksia. Esim. ei ole pedagogisesti kestävä suunnitelma lähteä muiden kanssa veneretkelle ja jättää pyörätuolissa oleva lapsi avustajan kanssa päiväkotiin katsomaan videoita tuosta retki kohteesta tms.

Kestävä kehitys on velvoittava pedagoginen periaate varhaiskasvatuksessakin. Kasvatuksella rakennamme tulevaisuuden maailmaa ja kasvatusta ovat sovellettavat käytännöt, tunneilmapiiri, kohtaamisen tavat ja kuulumisen tunteen asteet mitä suurimmassa määrin.

Ai taivas mikä pilvilinnahimmeli. Et taida olla töissä lapsiryhmässä vaan norsunluutornissasi.

Työttömiä ja kotiäitejä on haukuttu. Minusta on ihan oikein jos ei lapsille ja eläkeläisille tule riittämään hoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä ja kotiäitejä on haukuttu. Minusta on ihan oikein jos ei lapsille ja eläkeläisille tule riittämään hoitajia.

Lääkäri irtisanoo itsensä ja hoitaa lapsensa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä ryhmäkohtaisen avustajan, lapsen henkilökohtaisen avustajan että erityisavustajan toimenkuviin on olemassa selkeät, kirjalliset työtehtäväkuvaukset ja vastuut. Nämä käydään läpi työsopimusta solmittaessa. Kun avustaja tulee työyhteisöön on päiväkodin johtajan vastuulla perehdyttää henkilö työhön ja työyhteisön käytäntöihin sekä varmistaa, että työyhteisössä ymmärretään ja hallitaan avustajatuen merkitys ja käytännön toteutus.

Avustettava lapsi tarvitsee tuentarvettaan vastaavan tuen ja avun. Joka ainoalla ryhmän lapsella on lakisääteinen oikeus korkeakoulutetun, muodollisesti pätevän ja osaavan varhaiskasvatuksen opettajan ohjaukseen, kasvatukseen ja opetukseen. Se, että mukana on ryhmäavustaja ei poista millään tavalla opettajan pedagogista vastuuta myöskään yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevaa lasta kohtaan. Päinvastoin!

Tottakai korkein pedagoginen osaaminen kohdennetaan eniten tukea tarvitsevien kasvatukseen. Jos näin ei jossain toimita, rikkoo ryhmän opettaja työsopimuksen mukaisen pedagogisen vastuunsa ja hänen esihenkilönsä rikkoo lakisääteisen työntekijän ohjaus- ja perehdytysvastuunsa. Asia pitää käydä läpi työyhteisössä ja kutsua erimielisyystilanteessa liitot ja palveluntuottaja (ylempi johto) keskusteluun mukaan. Kirjalliset, kunnan hyväksymät ohjeet on saatava pyydettäessä. Työntekijä noudattaa työnantajan kirjallisia ohjeita, ei keksi omiaan tiimin työkavereiden kesken.

Ryhmäavustajan toiminta voidaan tapauskohtaisesti suunnata (tuen tarpeen mukaan) esim. ko. lapsen lähellä istuvaksi mallittajaksi ryhmätilanteessa, opettajan antamien ohjeiden kuvittajaksi tai viittojaksi, yleisenä kannustajana ja mallina toimijaksi, lohduttajana jne. Ryhmäavustajan työssä on ensiarvoisen tärkeää, etteivät avustettavat lapset leimaudu tai stigmatisoidu, vaan avustaja pelaa, leikkii, keskustelee, ohjaa, tukee ja kannustaa kaikkia ryhmän lapsia tasavertaisina toimijoina. Sekä avustaja että koko muu henkilöstö toimivat yhteisesti sovittujen pedagogisten käytäntöjen mukaisesti niin, että kaikilla lapsilla mahdollistuu kunnan edellyttämä varhaiskasvatus.

Tämä myös dokumentoidaan kuvin, tekstein ja havainnoin. Tuen toteutumista ja varhaiskasvatuksen toteutumista sovitun mukaisesti arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan ja korjataan, kun siihen on aihetta.

Henkilökohtainen avustaja toimii tietysti avun tarvitsijan kanssa, henkilölle määriteltynä apuna, jotta tämä voi osallistua mahdollisimman tasavertaisesti muiden lasten kanssa kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan. Opettajan tehtävä on suunnitella toiminta avustajaa kuullen niin, että se tukee myös avustettavien lasten onnistumisen kokemuksia. Esim. ei ole pedagogisesti kestävä suunnitelma lähteä muiden kanssa veneretkelle ja jättää pyörätuolissa oleva lapsi avustajan kanssa päiväkotiin katsomaan videoita tuosta retki kohteesta tms.

Kestävä kehitys on velvoittava pedagoginen periaate varhaiskasvatuksessakin. Kasvatuksella rakennamme tulevaisuuden maailmaa ja kasvatusta ovat sovellettavat käytännöt, tunneilmapiiri, kohtaamisen tavat ja kuulumisen tunteen asteet mitä suurimmassa määrin.

Ai taivas mikä pilvilinnahimmeli. Et taida olla töissä lapsiryhmässä vaan norsunluutornissasi.

Eri, mutta miksi tuo kirjoitus ei ole totta tai oikein? Mitä se avustaja oikeasti on ryhmässä tai mikä sen rooli siellä on? Siis päiväkotiapulainen-avustaja? Eikö ne juuri auta niiden kurahousujen sun muiden vaipanvaihtojen ja lakananvaihtojen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Sekä ryhmäkohtaisen avustajan, lapsen henkilökohtaisen avustajan että erityisavustajan toimenkuviin on olemassa selkeät, kirjalliset työtehtäväkuvaukset ja vastuut. Nämä käydään läpi työsopimusta solmittaessa. Kun avustaja tulee työyhteisöön on päiväkodin johtajan vastuulla perehdyttää henkilö työhön ja työyhteisön käytäntöihin sekä varmistaa, että työyhteisössä ymmärretään ja hallitaan avustajatuen merkitys ja käytännön toteutus.

Avustettava lapsi tarvitsee tuentarvettaan vastaavan tuen ja avun. Joka ainoalla ryhmän lapsella on lakisääteinen oikeus korkeakoulutetun, muodollisesti pätevän ja osaavan varhaiskasvatuksen opettajan ohjaukseen, kasvatukseen ja opetukseen. Se, että mukana on ryhmäavustaja ei poista millään tavalla opettajan pedagogista vastuuta myöskään yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevaa lasta kohtaan. Päinvastoin!

Tottakai korkein pedagoginen osaaminen kohdennetaan eniten tukea tarvitsevien kasvatukseen. Jos näin ei jossain toimita, rikkoo ryhmän opettaja työsopimuksen mukaisen pedagogisen vastuunsa ja hänen esihenkilönsä rikkoo lakisääteisen työntekijän ohjaus- ja perehdytysvastuunsa. Asia pitää käydä läpi työyhteisössä ja kutsua erimielisyystilanteessa liitot ja palveluntuottaja (ylempi johto) keskusteluun mukaan. Kirjalliset, kunnan hyväksymät ohjeet on saatava pyydettäessä. Työntekijä noudattaa työnantajan kirjallisia ohjeita, ei keksi omiaan tiimin työkavereiden kesken.

Ryhmäavustajan toiminta voidaan tapauskohtaisesti suunnata (tuen tarpeen mukaan) esim. ko. lapsen lähellä istuvaksi mallittajaksi ryhmätilanteessa, opettajan antamien ohjeiden kuvittajaksi tai viittojaksi, yleisenä kannustajana ja mallina toimijaksi, lohduttajana jne. Ryhmäavustajan työssä on ensiarvoisen tärkeää, etteivät avustettavat lapset leimaudu tai stigmatisoidu, vaan avustaja pelaa, leikkii, keskustelee, ohjaa, tukee ja kannustaa kaikkia ryhmän lapsia tasavertaisina toimijoina. Sekä avustaja että koko muu henkilöstö toimivat yhteisesti sovittujen pedagogisten käytäntöjen mukaisesti niin, että kaikilla lapsilla mahdollistuu kunnan edellyttämä varhaiskasvatus.

Tämä myös dokumentoidaan kuvin, tekstein ja havainnoin. Tuen toteutumista ja varhaiskasvatuksen toteutumista sovitun mukaisesti arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan ja korjataan, kun siihen on aihetta.

Henkilökohtainen avustaja toimii tietysti avun tarvitsijan kanssa, henkilölle määriteltynä apuna, jotta tämä voi osallistua mahdollisimman tasavertaisesti muiden lasten kanssa kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan. Opettajan tehtävä on suunnitella toiminta avustajaa kuullen niin, että se tukee myös avustettavien lasten onnistumisen kokemuksia. Esim. ei ole pedagogisesti kestävä suunnitelma lähteä muiden kanssa veneretkelle ja jättää pyörätuolissa oleva lapsi avustajan kanssa päiväkotiin katsomaan videoita tuosta retki kohteesta tms.

Kestävä kehitys on velvoittava pedagoginen periaate varhaiskasvatuksessakin. Kasvatuksella rakennamme tulevaisuuden maailmaa ja kasvatusta ovat sovellettavat käytännöt, tunneilmapiiri, kohtaamisen tavat ja kuulumisen tunteen asteet mitä suurimmassa määrin.

Melko paperinmakuista. Toimistotyötunteja runsaasti takana? Miten sovellat tosielämään kaikki mainitsemasi hienot suunnitelmat, lait, asetukset, normit, säädökset ym. nykyisillä resursseilla, vaihtuvuudella ja epäpätevyydellä?

Ei niitä voi soveltaa nykyisessä tosielämässä päiväkotiryhmässä muuten, kuin että jengi tietää mitä on tekemässä ja on siellä niiden lasten kanssa koko ajan. Kaikki hankkeet, kirjaamiset ja suunnittelut pitää tehdä keskitetysti, vaikka yksi päivä viikossa tai kuukaudessa etätyönä pelkkää toimistotyötä, muuten opet, hoitajat, avustajat ja muut koko ajan ryhmässä näyttämässä, miten asiat tehdään, kun ne tehdään oikein. Kai siellä nyt joku on joka ryhmässä, jolla on jonkinlainen käsitys, miten hommat skulaa?

En tiedä päiväkoti maailmasta mitään, mutta tuo kaikki pedagogiikka ja kirjaaminen kuullostaa tosi aikaa vievältä. Tarvitseeko lapset oikeasti niin paljon hienoja kasvatussuunnitelmia? Eikö sitä aikaa voisi satsata ihan perushoivaan, siinähän sitä opitaan ihan perusjuttuja tekemällä, lauluhetki, lukuhetki, askarteluhetki ym.

Itse olen vanhimman lapseni esikoulu-ikäiseksi kotona pitänyt, ja ihan hyvin on aina pärjäillyt, tällä hetkellä lukiolainen.

Kun itse olin lapsi, oli tosi tavallista että lapset olivat perhepäivähoitajalla, siellä sitä eleltiin päivät tavallista arkea ilman sen suurempia pedagogiikka-huolia.