Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipahan töihin paluu! Talossa pitäisi olla 20 työntekijää, mutta 5 työntekijää puuttuu ja hakijoita ei juurikaan ole. Muutamien viikkojen päästä tilanne on katastrofaalinen, kun esiopetus on alkanut ja muutkin lapset ovat palailleet lomilta. Esihenkilöt eivät halua, että "vanhempia turhaan huolestutetaan", vaikka on mahdollisuuksia siihen, että ryhmässä on lähes päivittäin liian vähän aikusia lapsiin verrattuna. Osalla lapsista on kaiken lisäksi tuen tarpeita. Mikäli ryhmä on suhdelukuisesti paperilla vajaa, ollaan siihen ottamassa uusi lapsi, vaikka henkilökuntaa puuttuu. Päivistä tulee selviytymistä ja vaaratilanteita on usein. Läheltä piti tilanteista et ehdi tehdä ilmoitusta tai se ei mene esihenkilöstä eteenpäin. Mistä löytyy tällöin apu?

Minä haluaisin ilmoittautua sijaislistoille ( takana on lähes 20 vuoden kokemus, mutta lopetin työt kiusaamisen vuoksi ja lähdin opiskelemaan), mutta pelottaa se, että sitten ihan vieraassa paikassa kaottiisiin tilanteisiin. Miten yleensä on, laitetaanko sijaiset tekemään uutena  äärivuoroja ? 

Siellä pelottaa varmasti ihan kaikkia, jos tilanne on tuo. 20 työntekijästä puuttuu 5. Se 20 kasvattajan tarve on jo laskettu lain salliman absoluuttisen minimin mukaan. Tilanne on siis selvästi laiton. Ja laki 1.8.2021 velvoittaa työntekijän tekemään asiasta ilmoituksen aluehallintoviranomaiselle. Kyseessä on lasten turvallisuus ja lain säätämän minimiturvan räikeä laiminlyönti. Ylimääräiset lapset tulee lähettää kotiin kuten lakon aikanakin, jos ei työntekijöitä ole riittävästi. Jos ei päiväkodilla ole toimintaedellytyksiä, se suljetaan. Vanhemmille ei saa valehdella tai vääristellä totuutta.

Sijainen on ammattikasvattajaa korvaava työntekijä eli samat vastuut ja tehtävät, palkat myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipahan töihin paluu! Talossa pitäisi olla 20 työntekijää, mutta 5 työntekijää puuttuu ja hakijoita ei juurikaan ole. Muutamien viikkojen päästä tilanne on katastrofaalinen, kun esiopetus on alkanut ja muutkin lapset ovat palailleet lomilta. Esihenkilöt eivät halua, että "vanhempia turhaan huolestutetaan", vaikka on mahdollisuuksia siihen, että ryhmässä on lähes päivittäin liian vähän aikusia lapsiin verrattuna. Osalla lapsista on kaiken lisäksi tuen tarpeita. Mikäli ryhmä on suhdelukuisesti paperilla vajaa, ollaan siihen ottamassa uusi lapsi, vaikka henkilökuntaa puuttuu. Päivistä tulee selviytymistä ja vaaratilanteita on usein. Läheltä piti tilanteista et ehdi tehdä ilmoitusta tai se ei mene esihenkilöstä eteenpäin. Mistä löytyy tällöin apu?

Minä haluaisin ilmoittautua sijaislistoille ( takana on lähes 20 vuoden kokemus, mutta lopetin työt kiusaamisen vuoksi ja lähdin opiskelemaan), mutta pelottaa se, että sitten ihan vieraassa paikassa kaottiisiin tilanteisiin. Miten yleensä on, laitetaanko sijaiset tekemään uutena  äärivuoroja ? 

Minkä kiusaamisen? Lasten keskinäisen kiusaamisen vai henkilöstön sisäisen kiusaamisen? Ei kai ratkaisu ole irtisanoutuminen vaan eikö lapsille tule opettaa kiusaamisen ehkäisyä ja sosiaalisia taitoja? Työpaikkakiusaaminen on rikos ja siihen on puututtava esihenkilön tai tämän esihenkilöiden avulla tehokkaasti ja todistettavasti.

Monilla ensimmäinen loman jälkeinen työviikko kohta pulkassa, mitkä on fiilikset?

Itseäni väsyttää ihan helvatisti🥺.

Ihan paska viikko on ollut..

Vierailija kirjoitti:

Monilla ensimmäinen loman jälkeinen työviikko kohta pulkassa, mitkä on fiilikset?

Itseäni väsyttää ihan helvatisti🥺.

Riippuu varmaan ryhmästä, talosta ja alueesta. Mulla 2 kaveria, jotka samassa kaupungissa mutta eri alueilla töissä, kummatkin vakaopeina.

Tavattiin eilen, toinen oli aivan poikki ja hikisen nuutunut, toinen iloinen, energinen ja puhelias. Nuutuneen ryhmä on 13 lasta 0-3v., joista kaikki paikalla ja 8 heistä uusia tutustujia vanhempineen. Toisenkin ryhmässä 13 lasta 4-5v., kaikki hänelle tuttuja jo 2 vuoden ajalta, yksi kahden paikalla, mutta tosi tasapainoinen ja taitava ryhmä. Työparina vlh, jonka kanssa tehnyt töitä yhdessä viimeiset 7 vuotta ja ovat kavereita muutenkin, toinen harrastaa teatteria ja toinen musiikkia. Sillä pientenryhmäläisellä on kokonaan uusi ryhmä ja työpaikka, kummatkin ryhmän kollegat (sosionomi ja vlh) olleet pois koko ekan viikon, joten "auttamassa" käy milloin kukakin muista ryhmistä, kun ehtii. Sijaisia ei saa...

Aika päinvastaiset aloitukset siis. Toiset retkeillet jo joka puolella, leikkineet ja laittaneet omaa tilaa kuntoon, taiteilleet ja hoitaneet kasvimaataan. Toisella selkä kipeä ja veti suonta jalassa, kun kontannut lattiatasolla kiemurtelevien, parkuvien ja lötköksi heittäytyvien taaperoiden perässä, nostelu ja kirkuvien nukuttaminen on rankkaa. On käytännössä vähintään 30% työajasta vessassa vaihtamassa vaippoja, pesemässä peppuja, pyyhkimässä ja tyhjentämässä pottia. Tai sitten syöttämässä, pukemassa, lohduttamassa ja nukuttamassa. Korvatulpat korvissa koko päivän.

Työolosuhteet vaikuttaa fiilikseen paljon, sekä lapsilla että aikuisilla. Sama palkka kaikilla samasta työstä ja samalla työnantajalla. Periaatteessa.

.

No, jaksoin juuri ja juuri valmistaa ruoan kotiin tultuani ja kun oltiin syöty niin käperryin sohvalle torkkupeitteen alle ja nukahdin minuutissa. Sellainen oli vireystasoni tämän työpvän jälkeen ja tässä vaiheessa työviikkoa lomalta palaamisen myötä.

Ei hirveän hyvältä vaikuta eikä tunnu.

Apua! Kun luin tämän ketjun läpi, olen kauhuissani. Olen 60v. nainen ja menen tekemään 6kk: n työpätkän päiväkotiin. Ei kokemusta päiväkodista. Pitäisiköhän perua koko homma? Olenko vain täysin turhake siellä loppunpalaneiden varhaiskasvattajien seassa? Koulutus lähihoitaja, vanhustyö on liian fyysistä itselleni. Olenko liian vanha päiväkotiin? Pärjääkö siellä tälläinen ikäloppu raakki?

Vierailija kirjoitti:

Apua! Kun luin tämän ketjun läpi, olen kauhuissani. Olen 60v. nainen ja menen tekemään 6kk: n työpätkän päiväkotiin. Ei kokemusta päiväkodista. Pitäisiköhän perua koko homma? Olenko vain täysin turhake siellä loppunpalaneiden varhaiskasvattajien seassa? Koulutus lähihoitaja, vanhustyö on liian fyysistä itselleni. Olenko liian vanha päiväkotiin? Pärjääkö siellä tälläinen ikäloppu raakki?

Ainakin sen voin vinkata, että jos olet jo kerran kysynyt jotakin asiaa ja saanut siihen vastauksia, on kummallista, että kysyt sitä uudelleen heti perään. Päiväkodeissa on kysymys lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Ei siellä ole kenelläkään aikaa tai intressejä kiinnittää huomiota sinuun työntekijänä, ikääsi, sukupuoleesi, elämänhistoriaasi tai fyysiseen olemukseesi ja sairaauksiisi. Et voi solvata kenenkään työntekijän ikää kutsumalla 60-vuotiasta ikälopuksi raakiksi. Eläkeikä on useimmilla nyt 65 tai 67 vuotta. Kuusikymppiset ovat täysin työkykyisiä ja ansaitsevat lain vaatimusten mukaisesti tulla kohdelluiksi ilman ikäsyrjintää. Jos itse et ole kunnossa, asiaasi hoitaa työterveys eikä työyhteisö. Töissä hoidetaan lapsia ja vain heidän asioitaan.

Vierailija kirjoitti:

No, jaksoin juuri ja juuri valmistaa ruoan kotiin tultuani ja kun oltiin syöty niin käperryin sohvalle torkkupeitteen alle ja nukahdin minuutissa. Sellainen oli vireystasoni tämän työpvän jälkeen ja tässä vaiheessa työviikkoa lomalta palaamisen myötä.

Ei hirveän hyvältä vaikuta eikä tunnu.

Meiltä sitten lähti jo toinen lastentarhanope. Senkin open sijaisuuden perii kuulemma taas se ryhmän aikaansaavin ja ahkerin ryhmän lastenhoitaja, omien hommiensa lisäksi. Kunnes hänkin uupuu ja alkaa saikuttamaan. Sen jälkeen alkaa sijaisten kirjava esiinmarssi joista osa ei edes ymmärrä välttävää suomenkieltä kuten moi.

Ouhumattakaan että otetaan kontaktia lapsiin , istua möllötetään tuolissa ellei erikseen joku kädet täynnä töitä oleva kerro selkokielellä että voisitko... ei ymmärrä ei, kän juu spiik inglish pliis, lapset tekee mitä lystää kun vuorovaikutusta ei voi syntyä,mutta pääasia että riittävästi aikuisia paikalla, joten osa sijaisista tykkää että se riittää kun ilmestyy oikeaan osoitteeseen istumaan ja räpläämään kännykkäänsä.

Tää on niin laadukasta varhaiskasvatusta välillä ettei ole tosikaan, ainahan ilmeilläkin voi kommunikoida ellei kieltä taida tai kännykän google kääntäjän avulla että osaa sanoa lapsille : ei saa lyödä, mene nukkumaan, syö, vessa missä tuliko kakka?

"Sijainen on ammattikasvattajaa korvaava työntekijä eli samat vastuut ja tehtävät, palkat myös."

Paitsi että sijaislistalle pääsee nykytilanteessa kuka/millainen vaan haluaa, näköjään sillä kielitaidollakaan ei ole niin nokon nuukaa, saati että tykkää työskennellä lasten kanssa ja osaa suhtautua heihin ikätason  mukaisesti.Alle kolme kuukautta alalla pyörähtäneiltä ei laki edellytä edes rikosrekisterinsä näyttöä esimiehille.

Ihme äkkivääriä tai flegmaattisia hiippareita tulee välillä noissa sijaisissa vastaa. Ikään kuin tullaan puskista eikä muka tiedetä mitä homma pitää sisällään ja että se lastenhoito (ja ylipäänsä ryhmän lapsia asiallisesti ja kunnioittavasti puhuttelu!)  on se ainoa syy miksi tyyppi on palkattu yksikköön.

Varhaiskasvatus on kriisissä.

Ihmisiä ei enää ala houkuta , eikä opiskelemaan lastenhoitoalan ammatteihin kovin helpolla. Ammattitaitoisia ja motivoituneita yhä vaikeampi löytää saati saada pysymään koska paikat kilpailee osaavista kasvatusalan työntekijöistä, niin pätevät haihtuu asiallisiin paikkoihin.

Kysykää miksi?

Muistakaa pitää tauko työstä, se on välttämätöntä, jotta voi edes jotenkin toimia koko päivän. Ja tauko ei ole kahvihuoneessa yhdessä työn suunnittelua ja työstä puhumista. Sinun taukosi ei tulisi mennä myöskään siihen, että kuuntelet 10 minuutin ajan jonkun toisen työntekijän huolia ja purkautumista omista vaivoistaan.

Ota kahvisi ja kakkusi ja mene ulos aurinkoon ja hiljaisuuteen 10 minuutiksi istumaan tai makaamaan. Vaikka riippukeinuun puun alle. Jos on helteinen työpäivä on taukoja työstä pidettävä enemmän ja muistettava juoda riittävästi. Lastenkin on saatava levätä ja juoda säännöllisin väliajoin ja pidettävä silmällä uupumisen oireita.

Hyvää viikonlopun alkua tänään! 😊

Vierailija kirjoitti:

"Sijainen on ammattikasvattajaa korvaava työntekijä eli samat vastuut ja tehtävät, palkat myös."

Paitsi että sijaislistalle pääsee nykytilanteessa kuka/millainen vaan haluaa, näköjään sillä kielitaidollakaan ei ole niin nokon nuukaa, saati että tykkää työskennellä lasten kanssa ja osaa suhtautua heihin ikätason  mukaisesti.Alle kolme kuukautta alalla pyörähtäneiltä ei laki edellytä edes rikosrekisterinsä näyttöä esimiehille.

Ihme äkkivääriä tai flegmaattisia hiippareita tulee välillä noissa sijaisissa vastaa. Ikään kuin tullaan puskista eikä muka tiedetä mitä homma pitää sisällään ja että se lastenhoito (ja ylipäänsä ryhmän lapsia asiallisesti ja kunnioittavasti puhuttelu!)  on se ainoa syy miksi tyyppi on palkattu yksikköön.

Varhaiskasvatus on kriisissä.

Ihmisiä ei enää ala houkuta , eikä opiskelemaan lastenhoitoalan ammatteihin kovin helpolla. Ammattitaitoisia ja motivoituneita yhä vaikeampi löytää saati saada pysymään koska paikat kilpailee osaavista kasvatusalan työntekijöistä, niin pätevät haihtuu asiallisiin paikkoihin.

Kysykää miksi?

Hyvä kirjoitus.

On myös niitä sijaisia, jotka oikeasti osaavat hommansa, venyvät, paukkuvat ja osaavat joustaa muuttuvien työpaikkojen tarpeiden mukaan. Sellaisia aarteita, joilla on heti sisään astuessaan rauhoittava ja innostava vaikutus ja "taikapiiri", johon lapset hakeutuvat kuuliaisina ja mielellään. Ehkä karisma tai kokemus ja aito kiinnostus lapsiin?

Olisi ihanaa, jos olisi etukäteen tiedossa hyvät päiväkodit ja hyvät sijaiset. Samoin ne vähemmän kunnianhimoiset ja motivoituneet. Sitten voisi kukakin tilata sitä, mikä on tarpeen sekä mennä töihin sinne, mikä vastaa omaa osaamista ja mahdollisuuksia. Ei menisi energiaa hukkaan siihen, että toiveet ja oletukset ovat ristiriidassa jo kättelyssä.

Minulta on hävinnyt suurin osa ns työn ilosta.

Tänäänkin tuntunut moneen kertaan, että katselen asioita, ja itseäni, ikäänkuin ulkopuolelta, nauran ja hymyillen "sopivissa" kohdin, koska muutenhan olisin outo ja naama kurtussa.

Voimat on ihan täysin loppu, mutta kun ei muutakaan voi niin tässä suossa lillun.

Joka alallahan nykyään on resurssipula ja töitä tehdään jaksamisen rajoilla.

Miksi varhaiskasvatus olisi tai sen tulisi olla poikkeus?

Vierailija kirjoitti:

Joka alallahan nykyään on resurssipula ja töitä tehdään jaksamisen rajoilla.

Miksi varhaiskasvatus olisi tai sen tulisi olla poikkeus?

Hmm... jos kaupan hyllyttäjä laittaa tuotteita vääriin hyllypaikkoihin, ei tästä kaiketi seuraa mitään sen kummempaa. Joku sitten joskus, ehkä jopa asiakas, laittaa muropaketin oikeaan paikkaan. Jos varhaiskasvatushenkilökunta on väsynyt ja antaa lapselle ruuan väärästä sammiosta, pahimmassa tapauksessa tulee anafylaksinen reaktio ja jos henkilökunta koostuu sijaisista, ei välttämättä osata edes reagoida ensioireisiin ja hakea lapsen lääkitystä.

Juuri eilen löysin metsästä nipun ilmaisjakelulehtiä. Ehkä jakajaa väsytti liikaa ja jätti jakelureitin kesken? Voiko varhaiskasvatuksessa jättää päivän kesken ja lapset keskenään tai nakata lapset kesken työpäivän metsään? Edes ne äänekkäimmät ja kamalimmat, voisiko?

Ihan lasten turvallisuuden vuoksi tulisi henkilökuntaa olla riittävästi ja mahdollisuus pitää lakisääteiset tauot. Vaikka ei se aamulla klo 8.30 pidetty kahvitauko (päivän ainut tauko, jos sitä pääsee edes pitämään) paljoa työpäivää katkaise ja lepuuta kun työpäivä loppuu vasta 16.15. Ei tässä työssä voi itse päättää milloin taukonsa pitää.

Puhumattakaan kun työkaveri ehdottaa että mene nyt pitämään tauko (klo oli 15.00 ja työvuoro loppuu klo 15.30) ihan paskanhailee tauko enää tossa vaiheessa päivää. Ja pitämätön tauko ei ole syy lähteä aiemmin kotiin, eli en olisi voinut lähteä kotiin 15.20 ja kuitata taukoa tällä tavalla. Helvetin kateellinen olen kaikille joilla mahdollista tehdä etätöitä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka alallahan nykyään on resurssipula ja töitä tehdään jaksamisen rajoilla.

Miksi varhaiskasvatus olisi tai sen tulisi olla poikkeus?

Hmm... jos kaupan hyllyttäjä laittaa tuotteita vääriin hyllypaikkoihin, ei tästä kaiketi seuraa mitään sen kummempaa. Joku sitten joskus, ehkä jopa asiakas, laittaa muropaketin oikeaan paikkaan. Jos varhaiskasvatushenkilökunta on väsynyt ja antaa lapselle ruuan väärästä sammiosta, pahimmassa tapauksessa tulee anafylaksinen reaktio ja jos henkilökunta koostuu sijaisista, ei välttämättä osata edes reagoida ensioireisiin ja hakea lapsen lääkitystä.

Juuri eilen löysin metsästä nipun ilmaisjakelulehtiä. Ehkä jakajaa väsytti liikaa ja jätti jakelureitin kesken? Voiko varhaiskasvatuksessa jättää päivän kesken ja lapset keskenään tai nakata lapset kesken työpäivän metsään? Edes ne äänekkäimmät ja kamalimmat, voisiko?

Ihan lasten turvallisuuden vuoksi tulisi henkilökuntaa olla riittävästi ja mahdollisuus pitää lakisääteiset tauot. Vaikka ei se aamulla klo 8.30 pidetty kahvitauko (päivän ainut tauko, jos sitä pääsee edes pitämään) paljoa työpäivää katkaise ja lepuuta kun työpäivä loppuu vasta 16.15. Ei tässä työssä voi itse päättää milloin taukonsa pitää.

Sä kopioit anafylaktisen väärin.

Sitä paitsi on olemassa töitä, jotka eivät lopu siinä vaiheessa, kun lähtee kotiin, vaan ne ovat aina läsnä.

Paljon vastuullisempia hommia kuin pikku räkänokkien syöttäminen ja perseen pyyhkiminen.

Otetaanpas esimerkki: ryhmässä 20 lasta, niillä 3 aikuista

Ryhmä A: varhaiskasvatusta. 1 opettaja, joka käyttää puolet työajasta suunnitteluun, palavereihin ja lisäksi lasten opettamiseen n.45 min. Ruokailut vie 1,5 h. Koska on pakko porrastaa aamut ja ip:t, silloin paikalla 1 hoitaja ja jossain kohdin aamulla varmaan tämä opettaja.

Aikuisten kesken on sun työt-mun työt -jako

Ryhmä B: perinteistä päivähoitoa ja aktiviteetteja. 3 aikuista, porrastuksella aamulla ja ip:llä 2. Tehdään vuodenajan mukaan asioita, harjoitellaan taitoja, mutta ei erikseen mitään opetusta. Päivälevon aikana 2 aikuista hoitaa tarvittavat puhelut, ruokatilaukset yms.lippulaput.

Kaikki aikuiset tekevät samoja töitä tiiminä.

Kumpaan ryhmään laitat lapsesi?

Onneksi on myös sijaisia, jotka oikeasti yrittää auttaa ja todella on lasten kanssa.

Meillä käy epäsäännöllisen säännöllisesti tällainen miespuolinen kiertävä sijainen.

Ei tarpeeksi usein...