Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Päiväkodissa moniammatillinentiimi koostuu;

Päiväkodin johtajasta, veosta, s2 opettajasta, vaka opettajasta, vaka lastenhoitajasta, avustajasta.

Vielä voi lisätä fyssarit yms

Moniammatillisessa palaverissa;

Johtaja vastaa koko pk:sta ja on myös kaupungin edustaja.

Veo vastaa erityispedagogiikasta

Vakaope ryhmästä ja arjenstruktuurista

S2 opettaja kielipedagogiikasta

Fysioterapeutti kuntoutuksesta

Mutta nämä kaikki voidaan korvata mattimeikäläisillä tai lastenhoitajilla. Koska kaikki päiväkodissa työskentelevät ovat samalla viivalla ja yhtä ammattitaitoisia.

Jep ja keikkalaisia johdetaan harhaan. Haet ilmoituksen mukaiseen työhön ja ryhmään. Saavut paikalle ja sinut saatetaan viskoa päivän aikana päiväkodista toiseen! Hyvä muistaa, että onneksi tästä voi kieltäytyä =) 

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä törmännyt myös lastenhoitajiin, jotka eivät missään nimessä tee yhtään mitään "opettajan hommaa", eli ovat kieltäytyneet mm vasujen pitämisestä, vanhempien tiedottamisesta ja jopa suunnittelusta :(

Miksi heidän pitäisi pienemmällä palkalla tehdä opettajien hommaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä törmännyt myös lastenhoitajiin, jotka eivät missään nimessä tee yhtään mitään "opettajan hommaa", eli ovat kieltäytyneet mm vasujen pitämisestä, vanhempien tiedottamisesta ja jopa suunnittelusta :(

Miksi heidän pitäisi pienemmällä palkalla tehdä opettajien hommaa?

Sinäpä sen sanoit!!

Mutta ajattelepas sitäkin faktaa, että päiväkodin varajohtaja, siis jonkin ryhmän lto joka suostunut kys tittelin ottamaan, ei saa myöskään mitään lisäkorvausta palkkaansa johtajan ollessa poissa ennenkuin se poissaolo on vähintään 2vkoa!

Kuinka moni mies suostuisi työssään moiseen? Ei varmasti kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa moniammatillinentiimi koostuu;

Päiväkodin johtajasta, veosta, s2 opettajasta, vaka opettajasta, vaka lastenhoitajasta, avustajasta.

Vielä voi lisätä fyssarit yms

Moniammatillisessa palaverissa;

Johtaja vastaa koko pk:sta ja on myös kaupungin edustaja.

Veo vastaa erityispedagogiikasta

Vakaope ryhmästä ja arjenstruktuurista

S2 opettaja kielipedagogiikasta

Fysioterapeutti kuntoutuksesta

Mutta nämä kaikki voidaan korvata mattimeikäläisillä tai lastenhoitajilla. Koska kaikki päiväkodissa työskentelevät ovat samalla viivalla ja yhtä ammattitaitoisia.

Vuosikymmeniä, lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan, alle kouluikäisten lasten hoito ja kasvatus on ollut itsessään arvokasta, hoivaan ja huoltoon perustuvaa sosiaalisiin taitoihin kasvattamista. Jotta ihmiset kasvaisivat jo pienestä ymmärtämään itsestään, ympäristöstään ja läheisistään välittämisen arvon ja omaksumaan sen taidon. Saksalaisista Kindergarteneista omaksuttiin sosiaalipedagogin malli. Pohjoismainen, etenkin ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin ajattelulle, johon myös tällainen sosiaalikasvattaja sopi hyvin. Ruotsin valintoja koitettiin soveltaa (köyhässä) Suomessakin, jotta kansakunnasta tulisi hyvinvoiva ja vahva.

Sosiaalikasvattajien työnkuva ja koulutuksissa omaksuttu ajattelu perustuu arvoille, jotka tunnustavat monikulttuurisuuden, tasa-arvon, luovuuden, eettisyyden ja esteettisen kokemisen monimuotoisuuden. Sensitiivisyys ei ole päälleliimattu muovinen hymy ja falsettimainen kimeänkorkea "herttainen" äänensävy vaan elämän raadollisuudetkin kohdannut, teennäisyydestä vapaa toisen asemaan asettuminen ja opittu tuntemus myötätunnosta.

Sosiaalikasvattajat [1990-luvun lama-ajan muutoksissa uudistettu amk-sosionomi (alempi korkeakoulututkinto 3,5v) ja yamk-sosionomi (ylempi korkeakoulututkinto 2v)] on perehdytetty vahvalle yhteiskunnan rakenteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen, vallan, sukupuolen, etnisyyden ja uskomusjärjestelmien tutkimiselle ja huomioimiselle käytännöntyössään. Erityispedagogiikka, kasvatustiede, kehityspsykologia ja sosiologia muodostavat vahvan kehyksen opetusohjelmissa. Sosiaalipolitiikka ja terveystiede ovat yhtäläisiä painoarvoja eivätkä kilpailijoita. Puhutaan ihmisistä, perheistä ja kavereista, lasten ympäristönä.

Nämä ammattilaiset ovat toimineet (ja toimivat yhä) päiväkodeissa ja entisissä lastentarhoissa johtajina, ryhmissä opettajina, varhaiskasvatuksen ja perhepäivähoidon päällikköinä juridisesti ja käytännössä pätevinä. Tutkintoon sisältyvä johtajuuskoulutus palautuu sosiaaliseen monimuotoisuuteen panostavassa koulutusohjelmassa pitkään eurooppalaiseen sosiaalihistorian ymmärtämiseen ja tarpeisiin vastaamiseen.

2010-luvulta alkanut koulutusmuutos Suomessa haluaa nämä tekijät ja ajattelumallit pois vaikutusvaltaisilta paikoilta. Uudet, nyt ja tästä lähtien valmistuvat, sosionomit eivät enää ole muodollisesti päteviä opettajia, vaan sosionomeja, joille ei olla määritelty työnkuvaa vaan vain yli 200e/kk alentuva palkka. Ryhmät ovat pääosin mitoitettu kahdelle kasvattajaalle, hoitaja ja opettaja, joten sosiaalisen taidon hallitsevat työntekijät on puhdistettu ulos systeemistä rakenteellisilla ratkaisuilla, nimeämisen käytännöillä, palkan alennuksella, työtehtävän sisällön määrittelemättömyydellä, taustan mitätöinnillä, rekrytointikäytännöillä ja muilla tietoisilla unohduksiin painamisen toimilla.

Tämä näkyy vastauksissa ja kentän eripuraisessa kaaoksessa. Varhaiskasvatuksen kandit voivat osata opettaa, mutta sillä ei ole merkitystä, jos toiminnan tavoite on henkisesti kylmä yksilöiden joukko. Ja sisään kirjoitettu kilpailu. Muistuttaa 1930-luvun poliittisia toimia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju kyllä saa päiväkotien työntekijät näyttämään aivan saat..nan pikkusieluisilta ja typeriltä.

Sorry.

Ei syytä pahoitella kommenttia, joka on fakta.

Miksi te akateemiset opettajat ette sano täällä ketjussa mitään akateemisesti fiksua? Sanokaa jotain, mistä huomaa, että olette tarpeellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen opettaja(t) johtavat tiimiä. Ovat tietoisia vasun perusteista ja vaatimuksista. Yhdessä muun tiimin kanssa suunnittelevat arkea. Lastenhoitajat saavat (ja olisi suotavaakin) osallistua toiminnan ja tilojen suunnitteluun. Opettajan tehtävä on varmistaa ja perustella toiminta vasun pohjalta. Opettaja yksin ei voi suunnitella arkirytmiä, leikkipaikkoja, tai harjoitettavaa asioita. Hän tarvitsee siihen tiimin, koska ei ole itse aina ryhmässä(työvuorot). Opettaja ohjaa ja johtaa ryhmän lastenhoitajaa pedagogiseen toimintaan.

Arki kuuluu kaikille. Kaikki huolehtivat lasten puhtaudesta ja hyvinvoinnista. Opettaja voi kertoa erilaisia menetelmiä, kuinka saada lapsi opettelemaan/innostumaan omatoimiseen pukeutumiseen. Opettaja vastaa myös niistä sadoista kehittämis hankkeista joista kunta on päättänyt toteuttaa.

Lastenhoitajan tehtävä on tuoda esiin lapsen hyvinvointiin ja huolenpitoon liittyviä asioita! Kuivan ihon rasvaus, vaippa ihottuma, monipuoline n ruokavalio yms. Myös usein lastenhoitaja(lähihoitaja) on ryhmän ainoa lääkeluvallinen! Eli hän hoitaa esim diabetes hoidot ja seurannat päiväkodissa. Lastenhoitajilla on arvokasta tietoa lapsen kehityksestä, he osaavat ohjata ryhmää ja lapsia. He leikkivät ja kehittävät leikkiympäristöä. He tuovat omia ideoita ja vahvuuksia esille, jotka opettaja varmistaa vasun mukaisiksi.

Avustaja on tärkeä lisäkäsi, auttaa siirtymissä, ruokailuissa, nukkarissa. Leikkii lasten kanssa ja toteuttaa pedagogista arkea opettajan johdolla. Avustajille on usein lastenhoitajan koulutus, joten häneltä sujuu samat asiat kuin hoitajilta. Avustajan pitäisi kuulua jokaiseen tiimiin!

Milloin opettajista on tullut esihenkilöitä?? Siis nyt tiimeissä yhtäkkiä on aina 1-2 mikrojohtajaa ja päiväkodin varsinainen johtaja ja vielä varajohtaja? No eihän tuossa ole mitään järkeä. 2/3 henkilöstöstä on toiminnan "johtajia" ja johtavat kaikki omalla tavallaan niitä yksin ryhmään jätettyjä hoitajia? Tämä kuulostaa koko ajan naurettavammalta touhulta. Onko mikrojohtajilla myös johtajan vastuu johtamaansa henkilöstöä eli hoitajia kohtaan? Ja ymmärrys ja osaaminen aikuisten ammattilaisten johtamisesta? Muilla aloilla johtajuuskoulutus on vaativaa, epäilen sen sisältymistä 180 op varhaiskasvatuksen opettajan alemman korkeakoulututkinnon sisältöön, vai johtavatko he sosionomeja, hoitajia ja avustajia kuin olisivat lapsia? Entäs ne epäpätevät lähihoitajat yms. jotka tekevät nyt opettajien sijaisuuksia, kun koulutetut opet ovat jättäneet uppoavan paatin? Keksivätkö he ihan itse miten homman voisi hoitaa, sekä opettajan että "johtajan" hommat? Ja lapset, vanhemmat ja muu henkilöstö on tuollaisen mielivallan armoilla? Apua tosiaan tarvitaan...[/quote

Vaka-opettaja vastaa ja vetää varhaiskasvatusta siinä ryhmässä, mutta ei tietenkään ole kenekään esimies. Ihan samalla lailla lääkäri vastaa potilaan kokonaishoidosta, mutta ei ole sairaanhoitajien henkilöesimies. Tai sossu vastaa asiakaastaan ja tämän hoidosta lastenkodissa, mutta lastenkodin johtaja on ohjaajan esimies. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Ja taas rinnastettiin lastentarhanope lääkäriin... Jotkut tuntuvat kovasti kaipaavan jotain entisajan sairaalamaailman hierarkiaa päiväkoteihin.

Sillä tavalla ne hommat moniammatillisissa tiimeissä hoidetaan, akateeminen vetää tiimiä.

Moniammatillisissa tiimeissä? Kaikkihan päiväkodissa ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Akateeminen vetää tiimiä? Mikä ihmeen akateeminen edes on kolmen vuoden kanditutkinto? Esim. sosionomit opiskelevat puoli vuotta kauemmin samalla koulutusasteella. Ja lastenhoitajilla on vain vuotta lyhyempi koulutus.

Mitä väliä sillä ylipäätään on, missä kukin on opiskellut, kun kaikki tekevät käytännössä samaa työtä lasten hyväksi?

Kun ne on eri ammatteja olla vaka -opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja. Jos ne olisivat samoja ammatteja, niissä varmaankin olisi sama koulutus ja palkka. Mutta ei ole eikä tule. Samalla tavalla se sosionomi sosiaaliohjaajana tekee ihan eri työtä kuin sosiaalityöntekijä akateemisena. Tai lääkäri, sairaanhoitaja ja lähäri .kombo. Kaikki tekevät työtä sen potilaan hyväksi, mutta eri ammateissa. 

Anna kun arvaan: Olet varmaan sitä mieltä, että sillä vakaopella pitää olla paras palkka? Ja päiväkotiin tietysti samat hierarkiat kuin entisajan sairaalamaailmassa, jotta jako eri koulutuksen saaneiden työntekijöiden välillä varmasti muistetaan joka hetki?

Siinä mitä sinä kutsut hierarkiaksi on se erinomainen puoli, että kaikki tietävät mitä omiin tehtäviin kuuluu ja tekevät sen oman osuutensa ilman muiden kyräilyä ja kateutta. Se lähäri sairaalassa ei kuvittele tekevänsä operaatioita, vaan ihan tyytyy omiin hommiinsa ja lääkäriä ei kukaan vaivaa siivoojan hommilla. Miksi siellä päiväkodissa sitten pitäisi olla jotenkin roolit sekaisin? Että kuka tahansa siellä nostaa kätensä, että minäpä lähden pitämään kokousta sijoitetun lapsen asioissa sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen kanssa ja annan lausuntoa lapsen voinnista?

Ja taas verrattiin lastentarhanopea lääkäriin. Eivät ne erot päiväkodin töissä ole lähellekään niin suuria kuin mitä sairaalassa ”lähärin” ja lääkärin. Vai teettekö te opet jotain kirurgisia operaatioita lapsille siellä päiväkodissa?

Kyllä niillä lastenhoitajillakin aivot on, mikseivät he muka osaisi antaa lausuntoa lapsen voinnista, kun kaiket päivät sen lapsen kanssa aikaa viettävät?

Ymmärrätkö sinä ollenkaan mitä sinä puhut? Se lausunto voi johtaa vaikka lapsen huostaanottoon tai vanhemman tapaamisrajoituksiin. Jos nyt kumminkin jättäisit akateemisille akateemisten työt ja menet sitten vaikka itse jatkamaan opintojasi, jos on niin kova hinku toisten töihin päästä päsmäröimään.

Mikä hinku sinulla on korostaa juuri akateemisuutta? Ihan kuin muilla päiväkodin työntekijöillä ei olisi mitään ammattitaitoa. Paitsi tietenkin niihin pyllynpesuhommiin, joihin sinä ”akateemisena” olet tietysti liian ylikoulutettu.

Koska niihin lausuntoihin ja vasukeskusteluihin sun muihin tarvitaan akateeminen. Lastenhoitajilla on paljon hyvää ammattitaitoa, en väheksy ollenkaan sitä homma, mutta se ammattitaito EI ole samaa kuin vaka-opettajalla eikä kuulukaan olla, koska ne ovat kaksi eri ammattia.

Moni hoitaja on tehnyt vasukeskusteluja ihan menestyksellä. Ei se mitään akateemisuutta vaadi…

Anteeksi nyt vaan, mutta minä haluan kyllä käydä lapseni vasu -keskustelut ihan pätevän opettajan kanssa. Lakikin sen määrittää niin. Minulla ei ole mitään vastaan hoitajia, pihalla ollaan monesti juteltu miten päivä mennyt ja ihan kivoja juttutuokioita, mutta vasu on sitten opettajan asia.

No, olet varmaan sitten oikein onnellinen, kun sen vasun tosiaan pitää se ryhmän lto eikä lh, kuten vielä parisen vuotta sitten. Tosiaan, minäkin pidin niitä yli 10v ajan aika monia vuosittain, kunnes tuli tämä lto:n kiillottamishinku ja esti sen.

Sitä ennen oli aivan tavallista ja ok ja nimenomaan myös työnkuvaamme kuuluvaa pitää vasuja. Mutta nyt, nyt se taito, tieto ja kyky on lakaistu maton alle ja hävinnyt *hupsluikkaa* kaikilta vakahoitajilta.

Voin olla tyhmä, mutta niin tyhmä en ole ettenkö tajuaisi asian vaikuttaneen heikentävästi varhaiskasvatuksen toimintaan, laatuunkin ja työn määrään vakaopeilla joka samalla vähentänyt entisestään heidän ryhmässä ja lasten kanssa olo aikaansa, joka käsittääkseni on se työn ydin ja prioriteetti nro1!!

Että kyllä ollaan hyvällä polulla ja matkalla kohti onnelaa ja auvolaa, aivan kuten tämäkin ketju osoittaa+kaikki uutisointi (sarkasmia, kyllä!!)

PS, ne vasukeskustelujen pohjatyöt eli paperi/en täyttö tehdään yhteistyössä tiimissä, myös vakahoitajaa kuullen ja kuunnellen, myös hänen lapsihavaintojaan kuullen ja huomioiden, sinun lastasi ei havainnoi ja huomioi vain se arvostamasi vakaope, ei todellakaan eikä vain hän ole siihen kykenevä.

T. Alalla pian 18v, 3,5v koulutusta työhön+erinäisiä 1pv-2vkon koulutuksia liittyen miljoonaan eri asiaan kuten maahanmuuttaperheisiin/lapsiin, kunnia-ja perheväkivaltaan, nepsylapsiin, kielen kehitykseen, psykososiaalisiin haasteisiin jne.

Tästä näkyy, että on hyvä, että sen vasun tekee opettaja. Olennaista vasussa ei mielestäni ole se havainnointi, vaan se itse suunnitelma, sehän se on minkä perusteella lasta tulisi varhaiskasvatuksessa kasvattaa. Se vasu määrittää lapsen kehittymistarpeet ja alueet, joihin päivittäisessä työssä vaaditaan huomiota. Jollain lapsella se voi olla kieli, toisella vaikkapa ryhmässä olemisen taidot. Vasu tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa ja opettaja vastaa sen totetuttamisesta varhaiskavatuksessa. Opettajan tehtävä ei ole yksin vastata kaikista vasun vaateista, vaan katsoa, että sen mukaan tosiasiallisesti lapsen kanssa toimitaan koko ryhmän aikuisten kesken. 

Vierailija kirjoitti:

Syyskausi takana varhaiskasvatuksen opettajan työtä esiopetuksessa ja toukokuussa aion jättää irtisanomiskirjeen. Vastuun ja työn määrä on järkyttävä palkkaan nähden, yhteistyökumppaneina lastensuojelua, perheneuvontaa jne. Haastavia vanhempia ja haastavia lapsia. Ihania hetkiä ja paljon oppimisen ja onnistumisen iloa ja riemua. Tärkeitä hetkiä niiden haastavimpien kanssa. Se ei vain riitä korvaamaan sitä haastetta, jonka kohtaa päivittäin. Omassa tämän vuoden ryhmässäni ei ole edes lapsia, joilla olisi mitään diagnoosia tms., mutta käyttäytymisen haasteet ovat niin yleisiä nykyään normaaliryhmässä, että uuvuttavat helposti aikuiset, jos resurssi ei ole kohdillaan. Viime vuosina alalle on hiipinyt ennen näkemätön sijais- ja työntekijäpula, jota ei kyllä millään lisäkoulutuksella tulla purkamaan. Jokainen päivä alkaa neuvottelulla, kuka auttaa missäkin ryhmässä ja yhdessä mietitään, mihin ryhmään sijainen menee jos sellainen saadaan (tarvehan siis on aina useammassa ryhmässä). 

Varhaiskasvatus tarvitsisi neljän kasvattajan ryhmiä, joissa toimisi lisäksi matalalla kynnyksellä varhaiskasvatuksen erityisavustaja. Tämän lisäksi tarvitaan päiväkotiapulaisia ja muita lisäkäsiä. Vaikka tällainen muutos tulisi, niin aika isot palkankorotukset pitäisi laittaa lisäksi, jotta työntekijöitä löytyisi ainakaan varhaiskasvatuksen opettajan työhön. Vastuun määrä tuntuu aivan liian kovalta tällaiseen palkkaan nähden. Eilenkin kirjoitin lausunnon sosiaalityöntekijälle samalla kun hoitaja oli yksin koko ryhmän kanssa. Kiire oli kova, ja kyllä sitä miettii, että kirjoitinhan vain faktat ja vastasinhan kysymyksiin oikein. Sama juttu kouluun menevien esiopetussuunnitelmien, pedagogisten arvioiden ja selvitysten yms. kanssa. Kyllä sitä oikeasti miettii, että onko palkka sen väärti, että ottaa samalla riskin, että joku vanhempi loukkaantuu niissä kiireessä kirjoitetuista asioista ja vie asiaa eteenpäin. 

Kamalintahan on kuitenkin se, että päivittäin näkee sen tarpeen mikä lapsilla on, ja ei pysty siihen vastaamaan. Näkee tarpeen sylille, huomiolle, kannustukselle, aikuisen kanssa leikille, uuden oppimiselle (varsinkin jos oppimisessa on haasteita), mutta et vain pysty siihen vastaamaan. Alalle on myös pesiytynyt aivan naurettavia hankkeita yms. joilla ilmeisesti paikataan sitä, ettei pätevää henkilökuntaa ole alalla riittävästi. Nämä vievät liikaa aikaa siltä suunnittelulta, jonka voisi oikeasti kohdistaa ryhmän tarpeisiin ja ylipäätään ihan siltä, että voisi työskennellä siellä ryhmässä esimerkiksi ihan ollen leikissä lasten kanssa ja samalla tukien heidän leikki- ja kaveritaitoja.

Tämä. Alalta on poistettu ihmisyyden osaajat ja heidän arvonsa toiminnan suunnittelussa. Sen seurauksena vain opettamiseen koulutettu osaaja määrittelee nyt "lapset haastaviksi". Ongelma on siinä, että lapset koetaan epäkelpoina systeemiin vaikka systeemi pitäisi rakentaa ymmärrykselle, millainen 0-6 v. lapsi on ihmislajin edustajana ja mitä käytännössä (ja teoriassa) tarkoittaa ryhmä. Kehityspsykologian ja sosiaalitieteiden ymmärryksen poistaminen järjestelmän rakenteista ja toimintaa ohjaavasta suunnittelusta on aiheuttanut sietämättömän tilanteen.

Tätä ei korjata vaikka jokaiselle lapselle palkattaisiin oma vartija viereen seisomaan siksi aikaa, kun he odottavat opettajan suunnitelman valmistumista ja sitten sen suorittamista. Ihmisen biologiaa ei voi muuttaa varhaiskasvatuslailla.

Jos näkee lasten tarpeen, miten niin ei voi tehdä sille mitään omassa asemassaan? Mikä on se SYY, että valitsee hanke- ja paperityöt yhdenkään lapsen inhimillisten tarpeiden ohi? Aikuisella on valta päättää omasta toiminnastaan.

Keksitään siis uusi titteli, lapsenlikka.

Palkka 1200...1800 e kk.

Sopiva homma 15...25 v nuorisolle.

Eikä mitään tutkintovaatimusta tohon.

Päiväkoti tarvitsee ennen kaikkea käsiä.

Akateemisuutta perseen pyyhintä, ruokinta ja leikkiminen ei vaadi.

Ongelma ratkaistu! Ja halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syyskausi takana varhaiskasvatuksen opettajan työtä esiopetuksessa ja toukokuussa aion jättää irtisanomiskirjeen. Vastuun ja työn määrä on järkyttävä palkkaan nähden, yhteistyökumppaneina lastensuojelua, perheneuvontaa jne. Haastavia vanhempia ja haastavia lapsia. Ihania hetkiä ja paljon oppimisen ja onnistumisen iloa ja riemua. Tärkeitä hetkiä niiden haastavimpien kanssa. Se ei vain riitä korvaamaan sitä haastetta, jonka kohtaa päivittäin. Omassa tämän vuoden ryhmässäni ei ole edes lapsia, joilla olisi mitään diagnoosia tms., mutta käyttäytymisen haasteet ovat niin yleisiä nykyään normaaliryhmässä, että uuvuttavat helposti aikuiset, jos resurssi ei ole kohdillaan. Viime vuosina alalle on hiipinyt ennen näkemätön sijais- ja työntekijäpula, jota ei kyllä millään lisäkoulutuksella tulla purkamaan. Jokainen päivä alkaa neuvottelulla, kuka auttaa missäkin ryhmässä ja yhdessä mietitään, mihin ryhmään sijainen menee jos sellainen saadaan (tarvehan siis on aina useammassa ryhmässä). 

Varhaiskasvatus tarvitsisi neljän kasvattajan ryhmiä, joissa toimisi lisäksi matalalla kynnyksellä varhaiskasvatuksen erityisavustaja. Tämän lisäksi tarvitaan päiväkotiapulaisia ja muita lisäkäsiä. Vaikka tällainen muutos tulisi, niin aika isot palkankorotukset pitäisi laittaa lisäksi, jotta työntekijöitä löytyisi ainakaan varhaiskasvatuksen opettajan työhön. Vastuun määrä tuntuu aivan liian kovalta tällaiseen palkkaan nähden. Eilenkin kirjoitin lausunnon sosiaalityöntekijälle samalla kun hoitaja oli yksin koko ryhmän kanssa. Kiire oli kova, ja kyllä sitä miettii, että kirjoitinhan vain faktat ja vastasinhan kysymyksiin oikein. Sama juttu kouluun menevien esiopetussuunnitelmien, pedagogisten arvioiden ja selvitysten yms. kanssa. Kyllä sitä oikeasti miettii, että onko palkka sen väärti, että ottaa samalla riskin, että joku vanhempi loukkaantuu niissä kiireessä kirjoitetuista asioista ja vie asiaa eteenpäin. 

Kamalintahan on kuitenkin se, että päivittäin näkee sen tarpeen mikä lapsilla on, ja ei pysty siihen vastaamaan. Näkee tarpeen sylille, huomiolle, kannustukselle, aikuisen kanssa leikille, uuden oppimiselle (varsinkin jos oppimisessa on haasteita), mutta et vain pysty siihen vastaamaan. Alalle on myös pesiytynyt aivan naurettavia hankkeita yms. joilla ilmeisesti paikataan sitä, ettei pätevää henkilökuntaa ole alalla riittävästi. Nämä vievät liikaa aikaa siltä suunnittelulta, jonka voisi oikeasti kohdistaa ryhmän tarpeisiin ja ylipäätään ihan siltä, että voisi työskennellä siellä ryhmässä esimerkiksi ihan ollen leikissä lasten kanssa ja samalla tukien heidän leikki- ja kaveritaitoja.

Tämä. Alalta on poistettu ihmisyyden osaajat ja heidän arvonsa toiminnan suunnittelussa. Sen seurauksena vain opettamiseen koulutettu osaaja määrittelee nyt "lapset haastaviksi". Ongelma on siinä, että lapset koetaan epäkelpoina systeemiin vaikka systeemi pitäisi rakentaa ymmärrykselle, millainen 0-6 v. lapsi on ihmislajin edustajana ja mitä käytännössä (ja teoriassa) tarkoittaa ryhmä. Kehityspsykologian ja sosiaalitieteiden ymmärryksen poistaminen järjestelmän rakenteista ja toimintaa ohjaavasta suunnittelusta on aiheuttanut sietämättömän tilanteen.

Tätä ei korjata vaikka jokaiselle lapselle palkattaisiin oma vartija viereen seisomaan siksi aikaa, kun he odottavat opettajan suunnitelman valmistumista ja sitten sen suorittamista. Ihmisen biologiaa ei voi muuttaa varhaiskasvatuslailla.

Jos näkee lasten tarpeen, miten niin ei voi tehdä sille mitään omassa asemassaan? Mikä on se SYY, että valitsee hanke- ja paperityöt yhdenkään lapsen inhimillisten tarpeiden ohi? Aikuisella on valta päättää omasta toiminnastaan.

Ne paperityötkin ovat lapsen inhimillisiä tarpeita. Niitä tehdään, jotta lapsi saisi kouluun tarvittavat tuet, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta tarvitsemansa tuen, itselleen räätälöidyn varhaiskasvatuksen päiväkodissa. 

Tästä näkyy, että on hyvä, että sen vasun tekee opettaja. Olennaista vasussa ei mielestäni ole se havainnointi, vaan se itse suunnitelma, sehän se on minkä perusteella lasta tulisi varhaiskasvatuksessa kasvattaa. Se vasu määrittää lapsen kehittymistarpeet ja alueet, joihin päivittäisessä työssä vaaditaan huomiota. Jollain lapsella se voi olla kieli, toisella vaikkapa ryhmässä olemisen taidot. Vasu tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa ja opettaja vastaa sen totetuttamisesta varhaiskavatuksessa. Opettajan tehtävä ei ole yksin vastata kaikista vasun vaateista, vaan katsoa, että sen mukaan tosiasiallisesti lapsen kanssa toimitaan koko ryhmän aikuisten kesken. [/quote]

Vasu ei ole mielipideasia vaan velvoittava asiakirja.

Havainnointi ja teoreettinen tieto on oleellista. Suunnitelma juurikin perustuu niihin.

Vasu ei määritä lapsen kehitystarpeita. Lapsen kehitystarpeet määrittävät vasun sisältöä.

Kaikilla, ei vain joillain, lapsilla myös kieli ja sosiaaliset taidot ovat kehitysvaiheessa, johon toiminnalla tulee vastata. Ne toimet kirjataan sinne vasuun (varhaiskasvatuksen suunnitelma). Se ei ole suunnitelma, mitä lapsen pitää oppia, vaan tiimissä yhdessä suunnitellaan, millaisilla konkreettisilla toimilla sinä ja muu tiimisi työstätte ympäristöä, rakenteita, käytöstapojanne, retkiänne, askartelujanne jne. jotta ko. lapsi (kaikille tehdään) kokisi siellä mahdollisimman hyvin omiin tarpeisiinsa vastaavan toiminta- ja oppimisympäristön. Sitten arvioitte yhdessä eri ammattien näkökulmasta, onko lapsilla hyvä olla siellä, mitä he oppivat ja mikä hommassanne on pielessä. Kirjaatte sinne vasuun näihin havaintoihin perustuvat suunnitelmat, millä tavalla muutatte toimintaa, jotta se ei olisi enää pielessä vaan paranisi.

Vasu tehdään yhteistyössä moniammatillisen tiimin, huoltajien ja lapsen kanssa. Aikuiset vastaavat siitä, että lapsen oma näkemys on otettu huomioon ja kirjattu oikein, vaikka se eroaisi jokaikisen aikuisen näkökulmasta.

Opettajan vastuulla on, että suunnitelma on laadittu sääntöjen mukaisesti ja se pätee virallisena asiakirjana. Koko tiimi vastaa suunnitelman mukaan toimimisesta. Vasu ohjaa tiimin toimintaa. Vasu antaa siis ohjeita opettajalle, sosionomille, hoitajalle, avustajalle, sijaiselle jne. kuinka on sovittu toimittavan ja miksi. Arvioitte tämän sopimuksen noudattamisen toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Vasu velvoittaa henkilöstöä eikä lasta.

Päiväkodin johtaja lähiesihenkilönä vastaa siitä, että tehtävään palkattu henkilöstö täyttää lain vaatimat kelpoisuusehdot tehtävänsä hoitoon ja myös toimii niiden mukaan. Opettaja ei ole työtiimin johtaja vaan pedagoginen asiantuntija jonka velvollisuus on tuoda osaamisensa tiimin, lasten ja vanhempien käyttöön. Jos tiimi ei toimi pedagogisesti, tulee opettajan ottaa tämä sivistyneellä tavalla esiin tiimipalaverissa ja ehdottaa rakentavia toimintatapojen muutoksia perustellen ne tutkitulla tiedolla ja mallittamalla omalla käytöksellään.

Koko henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti, mikäli jonkun lapsen kohdalla ei toteudu (lyhytaikaisestikin) varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen mukainen kasvatus ja lain tarjoama suoja. Siis velvollisuus ilmoittaa, ei mahdollisuus.

Kyseessä on julkinen (ja yksityinenkin) palvelu, jonka laatua ja toteutumista tarkastellaan syystäkin tiukasti. Jos verrataan sairaalatoimeen, kuten ketjussa on tehty, vastauksesi ei vaikuta luottamusta herättävältä osaamiselta ja vasun idean ymmärtämiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

"Kissanristiäisiä"? Ikävää, että saman alan työntekijä ajattelee noin siitä työstä, mitä me joudumme tekemään. Terv. vo

Olemmeko tosiaan vielä saman alan työntekijöitä? Minusta ei tunnu siltä. Olen kuin tehdastyöntekijä, jonka liukuhihnalla on lapsia. Moni meistä pelaa öisin tetristä kuravaatteilla, vaipoilla ja parittomilla hanskoilla. Sillä aikaa kun lapset tippuu kiipeilytelineistä, karkaa ja satuttaa toisiaan.

Sillä aikaa kun vo:t "joutuvat tekemään työtään", lastenhoitaja on usein yksin liian ison ryhmän kanssa. Jos ryhmässä edes on vo. Tai sijaisia. Aina ei ole. Stressi ja riittämättömyyden tunne on hirveä. Kyse on useimmiten lasten turvallisuudesta.

Varhaiskasvatussuunnitelma ei toteudu niin kuin pitäisi, vaikka lastenhoitajia kuinka hiillostettaisiin. Se ei toteudu vaikka asenne omaa työtä kohtaan muuttuisi kyynisemmäksi hälläväliä-asenteeksi, jota odotetaan. Iloinen asenne, positiivisuus ja ongelmien lakaiseminen maton alle ei poista sitä tosiasiaa, että koko ajan pelkää mitä työvuoron aikana tapahtuu.

Vo:lle kuuluu nykyään niin paljon näitä "kissanristiäisiä" (anteeksi ilmaisu, se on kuvaava), että he eivät paljon ehdi kuin toimintatuokioissa pyörähtää. Enää ei voi puhua lastenhoidosta, mutta ei se varhaiskasvatustakaan ole. Varsinkaan laadukasta. Käsittääkseni vo:t tiedostivat asian aiemmin kuin lastenhoitajat, päätellen heidän joukkopaosta.

Vo tekee varmasti laadukasta työtä, mutta lasten hoitoon ja kasvatukseen heidän kalenterissaan ei ole paljon aikaa varattu. Ryhmän toiminnassa heillä ei useinkaan ole konkreettista merkitystä. Heidät on ulkoistettu suunnittelioiksi, tiiminvetäjiksi (pikkupomoiksi), kirjaajiksi ja loputtomissa palavereissa istujiksi.

Lastenhoitajalla on huono asenne. Hän heikentää työilmapiiriä kun yrittää keskustella ongelmista. Hän on ammattitaidoton, jos ei pärjää. (Jos vo ei pärjää kun lh on pois, se johtuu siitä että lh:lla on huono työmoraali). Jos lastenhoitaja uupuu, kyse on alalle soveltumattomuudesta. Sama se jos en kelpaa enää, en pystyiskään koska tykkäsin työstäni ja halusin hoitaa lapset hyvin. 💔

-Eri-

Tässähän se ongelma on kerrottu.

.

Huhheijakkaa, luulenpa että vkonloppuna tulee nukuttua...

T. Varhaiskasvattaja ja tiimistä kollega poissa 5.vkoa, sijaisia ollut yht.ehkä 3vkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä törmännyt myös lastenhoitajiin, jotka eivät missään nimessä tee yhtään mitään "opettajan hommaa", eli ovat kieltäytyneet mm vasujen pitämisestä, vanhempien tiedottamisesta ja jopa suunnittelusta :(

Miksi heidän pitäisi pienemmällä palkalla tehdä opettajien hommaa?

Sinäpä sen sanoit!!

Mutta ajattelepas sitäkin faktaa, että päiväkodin varajohtaja, siis jonkin ryhmän lto joka suostunut kys tittelin ottamaan, ei saa myöskään mitään lisäkorvausta palkkaansa johtajan ollessa poissa ennenkuin se poissaolo on vähintään 2vkoa!

Kuinka moni mies suostuisi työssään moiseen? Ei varmasti kukaan.

Kyllä minä nämä ”varajohtajat” olen nähnyt. Ovat juuri niitä opettajia ( tai pahimmassa tapauksessa opettajaa leikkiviä sosionomeja) , jotka eivät viitsi tehdä sitä normaalia perustyötä, mitä ryhmässä on, vaan jos päiväkodin johtaja on päivänkin pois, juoksevat he heti lämmittämään tämän tuolia ja tekemään ”johtajan hommia”, jättäen lastenhoitajan selviytymään yksin koko ryhmästä. Ei mitään tilannetajua, eikä solidaarisuutta. Ovi pamahtaa vaan kiinni mennessään ja oveen tulee lappu ”ei saa häiritä”.

Mitään johtajan töitä he eivät todellakaan tee, eivätkä osaisi edes tehdä, mutta käyttävät heti tilaisuuden päästä yksin koppiin tuijottamaan vaikka tyhjää ruutua tai somettamaan kännykällä.

Olen muutaman kerran yllättänyt tällaisen tittelinkipeän lastentarhanopettajan lämmittämästä johtajan tuolia kiireisempään aikaan ryhmässä.

Ja tuostako vielä pitäisi maksaa johtajan palkkaa!?

Ilmiselvästi se ryhmässä olo on jotain sellaista, mitä pitää välttää viimeiseen asti. Ovat väärällä alalla. Ei varhaiskasvatuksessa voi yletä muulla tavoin kuin maisteritutkinnolla ja virkahaun kautta. Ja siihen näistä sosio-opettajista ei ole, niin pitää tärkeillä aina kun tilaisuus tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä törmännyt myös lastenhoitajiin, jotka eivät missään nimessä tee yhtään mitään "opettajan hommaa", eli ovat kieltäytyneet mm vasujen pitämisestä, vanhempien tiedottamisesta ja jopa suunnittelusta :(

Miksi heidän pitäisi pienemmällä palkalla tehdä opettajien hommaa?

Sinäpä sen sanoit!!

Mutta ajattelepas sitäkin faktaa, että päiväkodin varajohtaja, siis jonkin ryhmän lto joka suostunut kys tittelin ottamaan, ei saa myöskään mitään lisäkorvausta palkkaansa johtajan ollessa poissa ennenkuin se poissaolo on vähintään 2vkoa!

Kuinka moni mies suostuisi työssään moiseen? Ei varmasti kukaan.

Kyllä minä nämä ”varajohtajat” olen nähnyt. Ovat juuri niitä opettajia ( tai pahimmassa tapauksessa opettajaa leikkiviä sosionomeja) , jotka eivät viitsi tehdä sitä normaalia perustyötä, mitä ryhmässä on, vaan jos päiväkodin johtaja on päivänkin pois, juoksevat he heti lämmittämään tämän tuolia ja tekemään ”johtajan hommia”, jättäen lastenhoitajan selviytymään yksin koko ryhmästä. Ei mitään tilannetajua, eikä solidaarisuutta. Ovi pamahtaa vaan kiinni mennessään ja oveen tulee lappu ”ei saa häiritä”.

Mitään johtajan töitä he eivät todellakaan tee, eivätkä osaisi edes tehdä, mutta käyttävät heti tilaisuuden päästä yksin koppiin tuijottamaan vaikka tyhjää ruutua tai somettamaan kännykällä.

Olen muutaman kerran yllättänyt tällaisen tittelinkipeän lastentarhanopettajan lämmittämästä johtajan tuolia kiireisempään aikaan ryhmässä.

Ja tuostako vielä pitäisi maksaa johtajan palkkaa!?

Ilmiselvästi se ryhmässä olo on jotain sellaista, mitä pitää välttää viimeiseen asti. Ovat väärällä alalla. Ei varhaiskasvatuksessa voi yletä muulla tavoin kuin maisteritutkinnolla ja virkahaun kautta. Ja siihen näistä sosio-opettajista ei ole, niin pitää tärkeillä aina kun tilaisuus tulee.

Onpa vaarallinen asenne tiimityössä. Suosittelen sinulle perinteisten joukkuepelien harrastamista kuten jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, koripallo jne. tunnistaaksesi, miksi kehitys ja menestys vaatii yhteisen tavoitteen ja eri paikkaa pelaavat osaajat. Tai katso Squid Games ja tunnista, kuinka tuhoisa ajattelutapasi on joukkueesi onnistumisen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä törmännyt myös lastenhoitajiin, jotka eivät missään nimessä tee yhtään mitään "opettajan hommaa", eli ovat kieltäytyneet mm vasujen pitämisestä, vanhempien tiedottamisesta ja jopa suunnittelusta :(

Miksi heidän pitäisi pienemmällä palkalla tehdä opettajien hommaa?

Sinäpä sen sanoit!!

Mutta ajattelepas sitäkin faktaa, että päiväkodin varajohtaja, siis jonkin ryhmän lto joka suostunut kys tittelin ottamaan, ei saa myöskään mitään lisäkorvausta palkkaansa johtajan ollessa poissa ennenkuin se poissaolo on vähintään 2vkoa!

Kuinka moni mies suostuisi työssään moiseen? Ei varmasti kukaan.

Kyllä minä nämä ”varajohtajat” olen nähnyt. Ovat juuri niitä opettajia ( tai pahimmassa tapauksessa opettajaa leikkiviä sosionomeja) , jotka eivät viitsi tehdä sitä normaalia perustyötä, mitä ryhmässä on, vaan jos päiväkodin johtaja on päivänkin pois, juoksevat he heti lämmittämään tämän tuolia ja tekemään ”johtajan hommia”, jättäen lastenhoitajan selviytymään yksin koko ryhmästä. Ei mitään tilannetajua, eikä solidaarisuutta. Ovi pamahtaa vaan kiinni mennessään ja oveen tulee lappu ”ei saa häiritä”.

Mitään johtajan töitä he eivät todellakaan tee, eivätkä osaisi edes tehdä, mutta käyttävät heti tilaisuuden päästä yksin koppiin tuijottamaan vaikka tyhjää ruutua tai somettamaan kännykällä.

Olen muutaman kerran yllättänyt tällaisen tittelinkipeän lastentarhanopettajan lämmittämästä johtajan tuolia kiireisempään aikaan ryhmässä.

Ja tuostako vielä pitäisi maksaa johtajan palkkaa!?

Ilmiselvästi se ryhmässä olo on jotain sellaista, mitä pitää välttää viimeiseen asti. Ovat väärällä alalla. Ei varhaiskasvatuksessa voi yletä muulla tavoin kuin maisteritutkinnolla ja virkahaun kautta. Ja siihen näistä sosio-opettajista ei ole, niin pitää tärkeillä aina kun tilaisuus tulee.

Onpa vaarallinen asenne tiimityössä. Suosittelen sinulle perinteisten joukkuepelien harrastamista kuten jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, koripallo jne. tunnistaaksesi, miksi kehitys ja menestys vaatii yhteisen tavoitteen ja eri paikkaa pelaavat osaajat. Tai katso Squid Games ja tunnista, kuinka tuhoisa ajattelutapasi on joukkueesi onnistumisen kannalta.

Vaarallinen se tosiaan on, mutta vain sosio(paatti)opettajan kannalta. Sillä kun minä saan migreenin kesken päivän ja lähden kotiin potemaan, kipittää tämä pyrkyri kiltisti takaisin omalle paikalleen.

Hei hei ja huomiseen, minun kyyti taisi juuri tulla.

Ymmärsinkö oikein

Lastenhoitajat eivät ymmärrä opettajia

Kandit eivät ymmärrä sosionomeja

Opettajat ovat sitä mieltä että vain opettaja on pätevä kasvattaja

Lastenhoitajat ovat sitä mieltä että heidän pätevyys riittää varhaiskasvatukseen

Onpa vaarallinen asenne tiimityössä. Suosittelen sinulle perinteisten joukkuepelien harrastamista kuten jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, koripallo jne. tunnistaaksesi, miksi kehitys ja menestys vaatii yhteisen tavoitteen ja eri paikkaa pelaavat osaajat. Tai katso Squid Games ja tunnista, kuinka tuhoisa ajattelutapasi on joukkueesi onnistumisen kannalta.[/quote]

Vaarallinen se tosiaan on, mutta vain sosio(paatti)opettajan kannalta. Sillä kun minä saan migreenin kesken päivän ja lähden kotiin potemaan, kipittää tämä pyrkyri kiltisti takaisin omalle paikalleen.

Hei hei ja huomiseen, minun kyyti taisi juuri tulla.[/quote]

Voiko olla, että oletkin työuupunut ja siksi vihaisuus kohdistuu esihenkilöösi? Että tarpeesi olisikin itse asiassa tulla huomatuksi ja saada huolenpitoa ja hyväksyntää? Koko ketjuhan syntyi siitä "työntekijöiden hätähuudosta alan resurssipulan ja uupumisien vuoksi".

Omassa työssäni olen nähnyt uupumisen vaikuttavan ihmisiin hyvin eri tavoin. Päiväkodeissa myös lapset (ja johtajat ja varajohtajat) uupuvat, siitä ei ehkä niin helposti puhuta. Varajohtajan rooli voi olla vaikea, kun on sekä ryhmässä opettajavastuulla että organisaatiossa esihenkilö- ja johtajuusvastuulla. Aikaa hoitaa tehtävät on siis kaikkein vähiten koko henkilöstöstä!

Sosionomitaustaisiin opettajiin ja johtajiin kohdistuu nyt myös 2018 lakiuudistuksen ja yleisen työvoimapoliittisen (sekä puoluepoliittisen) kilpailun johdosta paljon ylimääräistä painetta. He ovat kuitenkin koulutettuja näiden rakenteiden ja ihmisten käytöksen tuntijoita, joten älä pelkää, kyllä sosionomitaustainen toiminnanjohtaja ja esihenkilösi varmasti tietää, mistä on kysymys eikä tahdo sinulle tai muillekaan yhteisössänne mitään pahaa, päinvastoin.

Jos ihminen itsessään ärsyttää sinua tai tiedostamattasi haluaisitkin olla itse hänen asemassaan, opettaja tai varajohtaja, etkä ole, tästäkin kannattaa puhua suoraan. Ehkä järjestyy vaikka opiskelumahdollisuus? Kevään yhteishaku ammattikorkeakoulutuksiin ja yliopistokoulutuksiin on juuri nyt ajankohtainen. Jos olet lastenhoitaja, onko teille vielä niitä rakenteellisesti räätälöityjä kiintiöpaikkoja, joita ainakin Helsinki osti yliopistolta, jotta koulutettaisiin opettajapulaan osaajia joistakin jo lastenhoitajan työtä osaavista? Tunnen lastenhoitajia, jotka ovat olleet todella motivoituneita tuosta kouluttautumismahdollisuudesta ja sanoneet oppivansa paljon uutta lapsista ja heidän kehityksestään kirjallisuuden ja opetuksen avulla. Jos olet jo opettaja, voisitko suuntautua esim. johtajuuskoulutukseen tai muihin jatko-opintoihin?

Joka tapauksessa toivon hyvää jatkoa ja hyvää vointia teille kaikille siellä uurastuksen ja paineiden keskellä. Teidän hyvä ja huono olo näkyy lasten voinnissa välittömästi.