Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (20811)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.
Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.
Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.
Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.
MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.
Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken.
Joku tolkkuhan se on oltava.Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".
Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.
Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.
Tarhantäti
Ei meillä ainakaan näin. Jos on holding, pitää tehdä ilmoitus tilanteesta, johon pitää laittaa, että miten tilanteen olisi voinut estää: Senhän voi estää siten, ettei vaadi lapselta mitään. Ja kyllä ihan oikeasti on sanottu, että se ettei lapsi halua olla mukana jossain toiminnassa ei ole syy holdingiin: Se että lapsi vaeltaa esim. huoneen toiseen nurkkaan ei ole tilanne, että lapsi siinä vaarantaisi itseään tai muita.
Minä tiedän aika tiukkoja työntekijöitä. Lapset ja vanhemmat ei yleensä heistä tykkää, mutta tiedätkö mitä? Yksikään näistä tiukoista ei ole saanut potkuja sen tiukkuuden takia.
Ja holdingista ja ilmoituksesta: Mitä siitä seuraa jos et tee ilmoitusta? 99,9% ihmisistä ei kirjoittele mitään ilmoituksia niistä tilanteista, koska kenellä oikeasti on aikaa sellaiseen, enkä ole ikinä kuullut, että mitään ongelmia olisi sen takia kenellekkään tullut.
Ihan sama homma muidenkin ilmoitusten kanssa: Jos ei tee jokaisesta risasta asiasta virallista ilmoitusta, niin ei siitä työntekijälle mitään seuraa, jos ei tee ilmoitusta jokaisesta lapsen väkivallanteosta, ei siitäkään seuraa mitään ongelmia.
Täytyy olla jo tosi vakava asia, että mitään seurauksia työntekijälle tulisi, siis ihan jotain oikeaa pahoinpitelyä jo.
Meillä koko päiväkoti "hajoaa käsiin". Jos ei esihenkilöt tai kiinteistöhuollontyypit voi itse välillä kiertää katsomassa, niin se on heidän häpeänsä: Ihan naurettavaa että pitää alkaa ilmoittamaan kaikesta kun koko talo on ränsistynyt: Aidat lahoaa ulkona käsiin ja on täynnä reikiä, sisälläkin seinistä lohkeaa palasia, on sanottu että kaappisänkyjä on hajalla jne. eikä silti mitään tapahdu.
Joku vastuu kiinteistön kunnossapidosta tulisi olla niillä, joiden ammattialaa sellaiset asiat ovat, eikä niiden vastuulla, jotka keskittyy lapsiin.
Samoin nämä iänikuiset "kene kuuluu luututa kaapin päältä? Entä kenelle kuuluu jääkaappien siistinä pito? entä kuka kolaa ulkona piha-alueelta kun ei ole ostettu talvikunnossapitoa muuta kuin kulkuväylille?". Ihan saakutin ärsyttävää, että kaiken kiireen keskellä latsenhoitajien tai vaka-opettajien pitäis alkaa tekemään kaikkia sivuhommiakin vielä.
Ja sitten kun näille ylimääräisille hommille ei edes anneta aikaa: Otettais vaikka kesäkuussa sijaisia sen verran reilusti, että kunnossapitotyöt yms. voidaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.
Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.
Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.
MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?
Se on se ihana sanoittamisen ja lapsen osallistamisen kulttuuri, jossa ei saa sanoa ei, ei saa viedä kädestä pitäen lasta minnekään (no siitä ehkä ollaan tultu takaisin).
Pitää vaan lempeällä äänellä neuvotella Kaisla-Kukan kanssa "mentäiskö vessaan, ai sä haluat myöhemmin, ok". Näytetään jotain surullisen nallekarhun kuvaa kun Kaisla on roikkunut verhoissa ja leperrellään tunnepiirillä, miltä Kaislasta tuntui olla siellä verhoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
Kuulin eräästä päiväkotiyksiköstä töissä "juorun" kuinka kasvattajien pitää kuulema tyhjentää se torppa kaikesta irtoavasta ennenkuin se menee lopullisesti kiinni heinäkuun alussa.
Siellä siis kasvattajat velvoitettu oman työnsä ohessa käymään kaikki maailman lelut, pelit, vehkeet, toimistoroinat ym.ym läpi ja kasaamaan jätesäkkeihin ja ties mihin ja raahaamaan roskikseen. Ja sitten kun porukka siirtyy lomille ja päivystykseen niin pari työntekijää jää jatkamaan sitä puuhaa.
Siis oikeasti 😮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
En minäkään usko, sen verran on pitkä työkokemus alalta, kaikenlaista ihme väitettä täällä kirjoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulin eräästä päiväkotiyksiköstä töissä "juorun" kuinka kasvattajien pitää kuulema tyhjentää se torppa kaikesta irtoavasta ennenkuin se menee lopullisesti kiinni heinäkuun alussa.
Siellä siis kasvattajat velvoitettu oman työnsä ohessa käymään kaikki maailman lelut, pelit, vehkeet, toimistoroinat ym.ym läpi ja kasaamaan jätesäkkeihin ja ties mihin ja raahaamaan roskikseen. Ja sitten kun porukka siirtyy lomille ja päivystykseen niin pari työntekijää jää jatkamaan sitä puuhaa.
Siis oikeasti 😮
Kyllä, sama homma jos päiväkoti muuttaa: Työntekijöiden pitää sen normaalin työn lisäksi, pakata tavarat muuttoa varten. Kuljetuksen sentään tekee muun firman edustajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
En minäkään usko, sen verran on pitkä työkokemus alalta, kaikenlaista ihme väitettä täällä kirjoitetaan.
Ei muuta kuin kertomaan toisenlaisia väitteitä sitten. Tällasia laittamiasi komentteja voi kuka tahansa trolli kirjoitella ketjuihin, helppo homma kenelle tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.
Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.
Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.
MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?Se on se ihana sanoittamisen ja lapsen osallistamisen kulttuuri, jossa ei saa sanoa ei, ei saa viedä kädestä pitäen lasta minnekään (no siitä ehkä ollaan tultu takaisin).
Pitää vaan lempeällä äänellä neuvotella Kaisla-Kukan kanssa "mentäiskö vessaan, ai sä haluat myöhemmin, ok". Näytetään jotain surullisen nallekarhun kuvaa kun Kaisla on roikkunut verhoissa ja leperrellään tunnepiirillä, miltä Kaislasta tuntui olla siellä verhoissa.
Ikäänkuin pikkulapsi kykenisi mietenkään analysoimaan tunteitaan.
Selkeitä rajoja (joiden turvassa kasvaa) sellaista lapsi kaipaa eikä tommosta.
10 vuotta sitten päiväkodit olivat perusrauhallisia. Aidosti mahtavia työpaikkoja.
Kuului lasten naurua, leikkiä, laulua eteiseen saakka jos oli jotain kivaa meneillään.
Lepohetkellä hipihiljaista, rauhallista hengitystä ja korkeintaan aikuisen hiljainen ääni joka luki satua tai lohdutti jotain ikävöivää lasta.
Tarhatäti oli täti jota sekä lapset ja vanhemmat uskoivat ja kuuntelivat. Tultiin juttuun.
Tiimi merkitsi naisporukkaa joka oli vuosien saatossa hitsautunut yhteen. Vaihtuvuutta ei ollut- ainoastaan luonnollisen poistuman kautta ja päikkytädin eläkkeelle jääminen oli tapaus. Kun eläköitynyt hoitaja tuli joskus tervehtimään, keitettiin oikein pullakahvit ja kyseltiin lapsilta kuulumiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailman paras päiväkotitoiminta pilattiin varhaiskasvatushössötyksellä ja ylibuukatuilla lapsiryhmillä, joissa vallitsi krooninen resurssipula ja henkilökunnan vaihtuvuus.
Vierailija kirjoitti:
Maailman paras päiväkotitoiminta pilattiin varhaiskasvatushössötyksellä ja ylibuukatuilla lapsiryhmillä, joissa vallitsi krooninen resurssipula ja henkilökunnan vaihtuvuus.
Tätä ei saa sanoa ääneen. Potkut tulee jos kritisoit etkä kumarra Vaka- Jumalaa. Tulijoita on paljon jos työt ei maistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten päiväkodit olivat perusrauhallisia. Aidosti mahtavia työpaikkoja.
Kuului lasten naurua, leikkiä, laulua eteiseen saakka jos oli jotain kivaa meneillään.
Lepohetkellä hipihiljaista, rauhallista hengitystä ja korkeintaan aikuisen hiljainen ääni joka luki satua tai lohdutti jotain ikävöivää lasta.
Tarhatäti oli täti jota sekä lapset ja vanhemmat uskoivat ja kuuntelivat. Tultiin juttuun.
Tiimi merkitsi naisporukkaa joka oli vuosien saatossa hitsautunut yhteen. Vaihtuvuutta ei ollut- ainoastaan luonnollisen poistuman kautta ja päikkytädin eläkkeelle jääminen oli tapaus. Kun eläköitynyt hoitaja tuli joskus tervehtimään, keitettiin oikein pullakahvit ja kyseltiin lapsilta kuulumiset.
Tää on muuten totta, että vielä joku aika sitten 15-20 vuotta sitten eläkkeelle jääneet tosiaan vieraili vielä päiväkodilla mielellään ja muistelivat nauraen työaikojaan, kun oli niin hyviä kahvihetkiä ja rentoa oleskelua. Juttujen perusteella työ ei kuulostanut ollenkaan olevan sellasta suorittamista niinku nykyään.
Ja näkeehän tuo vanhemmissa päiväkodeissa siitäkin, että on säilynyt vanhoilta ajoilta mm. päiväkodissa tehtyjä puuleluja, palapelejä, ompelujuttuja jne. vaikka mitä kädentöitä mitä hoitajat ja opettajat on tehneet lasten hoidon ohessa. On virkattu vaatteita, ompelukone viuhunut tehty mm. rooliasuja, nukkekotitavaroita ja vaikka mitä.
Nykyään ei puhettakaan että mitään ylimääräistä ehtis. Hyvä jos joskus kerkeää kartongista jonkun ympyrän leikata, kun hetken aikaa hyvässä lykyssä kaikki lapset nukkuu tai on vaan riittävän rauhallisia hereillä.
Ja lasten kanssakkin on tehty niitä puutöitä ja ompeluhommia yms. Siis päiväkoti-ikäiselle lapselle on voitu antaa puukkoja, sahoja, teräviä neuloja käyttöön. Nykyään tulis kyllä ruumiita.
"- Viisikymmentäluvulla päiväkodissa elettiin kuin kodissa, muistelee Raision ensimmäisen päiväkodin johtaja Irma Vahtera.
Yhtälailla kun lasten kanssa laulettiin, luettiin satuja ja askarreltiin, he olivat myös mukana kauppareissuilla ja kasvimaan hoidossa, tavallisissa arkitouhuissa.
- Nykyisin mennään tarkasti kellon mukaan, mutta silloin toiminta oli väljempää. Puuhia tehtiin sitä mukaa, mitä oli tarvetta, nyt 81-vuotias Vahtera toteaa.
Yksi tärkeimmistä päivärutiineista oli ruuanlaitto. Ruoka valmistettiin yksityisasunnosta päiväkodiksi muutetun huvilan omassa keittiössä. Soppaperunat saatiin pihan kasvimaasta, muut ruokatarvikkeet käytiin ostamassa vastapäätä sijainneesta Tarmolan maitokaupasta lasten kanssa.
- Lapsillehan se oli opettavaista, kun he näkivät mitä arkielämä on, Vahtera miettii.
Ajan velvoitteiden mukaan päiväkodinjohtaja asui työpaikkansa yläkerrassa. Johtajan tehtäviin kuului huolehtia talon lämmityksestä.
- Puut hakattiin pihan puuvajassa. Tilojen piti olla lämpimät ennen kuin ensimmäiset lapset tulevat varttia yli kuusi, Vahtera sanoo.
Askareitten takia työpäivät venyivät usein pitkiksi.
- Mutta ei sitä osannut mieltää työksi. Luonnollistahan se oli, kun kerran itse asuin siellä.
Kolmen lapsen kanssa alkuun
Kuloisten päiväkoti aloitti toimintansa Sipilän kiinteistössä Raisiontien varressa joulukuussa 1957. Alussa päivähoidossa oli ainoastaan kolme lasta, sillä kunnallista päivähoitoa kummeksuttiin.
- Se oli maalaispaikkakunnalla uusi asia ja ennakkoluuloja oli paljon, Vahtera toteaa ja hymyilee muistellessaan, kuinka kylillä pohdittiin mahtavatko lapset säilyä vieraassa hoitopaikassa hengissä.
Epäluulot hälvenivät vähitellen, kun ongelmia ei tullutkaan. Seuraavana kesänä lapsia oli jo 13.
Lapset valittiin päiväkotiin sosiaalisin perustein.
- Ensimmäisinä vuosina hoidossa oli pelkästään yksinhuoltajien lapsia, Vahtera kertoo.
Arjen pyörittäminen yksin oli monille äideille melkoinen urakka, mikä vahvisti päivähoidon roolia kodin jatkeena.
- Lähellä olo ja sylissä pitäminen olivat tärkeitä asioita, miettii Vahtera.
Kodikkuus korostui pienessä päiväkodissa. Vahtera oli tullut Kuloisiin Turusta, Barkerin tehtaan päiväkodista, joka suljettiin.
- Hyppäys oli suuri. Turussa lapsia oli sata, Raisiossa ensin vain kolme, hän hymyilee.
Vuonna 1984 eläkkeelle jäänyt Vahtera harmittelee nykypäiväkotien paisumista yhä suuremmiksi.
- Ne hiljaisimmat lapset, jotka tarvitsisivat eniten rohkaisemista voivat jäädä isommassa joukossa huomaamatta.
Tänä päivänä Raisiossa toimii yhteensä 12 päiväkotia ja 9 perhepäiväkotia. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 65. Kunnallista päivähoitoa saa 1 050 raisiolaislasta.
Nykyhoito tarkemmin suunniteltua
Päiväkodinjohtaja Dinar Suominen Raision päivähoidosta arvelee, että suurin muutos takavuosiin verrattuna on tapahtunut toiminnan sisällössä.
- Ennen toimittiin enemmän intuitiivisesti. Nyt päivähoito on suunnitelmallisempaa. Se on osa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen jatkumoa, joka jatkuu kouluun saakka. Myös yhteistyö vanhempien kanssa on nykypäivänä erittäin tärkeää, Suominen toteaa.
Vaikka raamit ovat muuttuneet, lapsi on pysynyt samana.
- Lapsen tarve läheisyyteen, lämpöön ja turvallisuuteen ovat yhtä tärkeitä kuin olivat jo 50 vuotta sitten, Suominen sanoo."
https://www.ts.fi/a/1074247154
Nykyään apinalauman kanssa ole mitään asiaa kauppaan, porttikielto olis ihan varma. Ja perunatki ne kaivais ylös penkistä heti ku silmä välttää ja sato jäis saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
En minäkään usko, sen verran on pitkä työkokemus alalta, kaikenlaista ihme väitettä täällä kirjoitetaan.
Ei muuta kuin kertomaan toisenlaisia väitteitä sitten. Tällasia laittamiasi komentteja voi kuka tahansa trolli kirjoitella ketjuihin, helppo homma kenelle tahansa.
En ole trolli, tavallinen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. On tämä keskustelupalsta todella negatiivinen, ihan hävettää. Jos uskaltaa laittaa jotain positiivista, niin pianpa saa lokaa niskaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
En minäkään usko, sen verran on pitkä työkokemus alalta, kaikenlaista ihme väitettä täällä kirjoitetaan.
Ei muuta kuin kertomaan toisenlaisia väitteitä sitten. Tällasia laittamiasi komentteja voi kuka tahansa trolli kirjoitella ketjuihin, helppo homma kenelle tahansa.
En ole trolli, tavallinen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. On tämä keskustelupalsta todella negatiivinen, ihan hävettää. Jos uskaltaa laittaa jotain positiivista, niin pianpa saa lokaa niskaansa.
No ei se auta kertoa että "en ole trolli", trollikin voi niin väittää. Kerro niitä positiivisia näkemyksiäsi jos sellasia on, jos ei ole, niin näkemyksesi jää kyllä aika tyhjäksi heitoksi keskusteluun, missä toiset on kirjoittaneet pitkiä tekstejä kokemuksistaan: Sinä tulet ja luulet että yksi lause "asia on näin"-hietolla kumoaisi sen kaiken tai todistaisi sen vääräksi.
En ole nähnyt kirjoituksessa mitään mikä viittaisi siihen, että tiedät aiheesta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.
Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.
Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).
Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.
Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.
Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.
Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.Eipä kannata tehdä vakan laadukkuudesta johtopäätöksiä tämän ketjun perusteella.
Minkä perusteella sitten? Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa alan ammattilaiset uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat. Totuutta et mistään muualta saa tietää, kun on lojaaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, eikä pahaa saa julkisesti, omalla naamalla puhua.
No ihan maalaisjärjellä ajateltuna, täällä on niin paljon trolleja liikkeellä, että uskoo ken tahtoo. Minä en.
En minäkään usko, sen verran on pitkä työkokemus alalta, kaikenlaista ihme väitettä täällä kirjoitetaan.
Ei muuta kuin kertomaan toisenlaisia väitteitä sitten. Tällasia laittamiasi komentteja voi kuka tahansa trolli kirjoitella ketjuihin, helppo homma kenelle tahansa.
En ole trolli, tavallinen varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. On tämä keskustelupalsta todella negatiivinen, ihan hävettää. Jos uskaltaa laittaa jotain positiivista, niin pianpa saa lokaa niskaansa.
No ei se auta kertoa että "en ole trolli", trollikin voi niin väittää. Kerro niitä positiivisia näkemyksiäsi jos sellasia on, jos ei ole, niin näkemyksesi jää kyllä aika tyhjäksi heitoksi keskusteluun, missä toiset on kirjoittaneet pitkiä tekstejä kokemuksistaan: Sinä tulet ja luulet että yksi lause "asia on näin"-hietolla kumoaisi sen kaiken tai todistaisi sen vääräksi.
En ole nähnyt kirjoituksessa mitään mikä viittaisi siihen, että tiedät aiheesta yhtään mitään.
No mikä sinä sitten olet? Yksi näistä ikivalittajistako, jotka viitsii valittaa aina ja kaikesta?
Hei sinä, pyysin poistamaan kirjoitukseni koska ne ovat aiheuttaneet sinussa näköjään valtavan tunnekuohun!
Alue: Aihe vapaa
Jos olet yhtään tätä ketjua lukenut, tiedät varsin hyvin, että vaka ei ole laadukas. Kuka sitä sitten sellaiseksi hehkutaa ja miksi niin tjaa-a: Ehkä päättäjät halua rauhoitella vanhempia, kun haluavat näiden käyvän töissä ja se edellyttää lasten hoitoon jättämistä.
Jokainen vaka:ssa työskentelevä tuore vanhempi tekee kaikkensa, ettei tarvisi laittaa lasta hoitoon kovin aikaisin: Toki asiaan ei aina hirveästi voi vaikuttaa. Mutta kertoo aika paljon kuitenkin vaka:n todellisesta tilanteesta.