Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

No eihän tässä siitä ollut kyse. Mutta siihen voit kyllä ottaa osaa että valitsin aikoinaan näin typerän ammatin, joka vie kaikki voimat ja josta ei jää enää tarpeeksi voimia edes omaan elämään työpäivän jälkeen. Toki sitä tekee kaiken pakollisen, mutta nautinto siitä on kaukana näin väsyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Me ollaan vaan luovutettu. Huolehditaan että lapset ei vahingoitu ja käyvät vähän pöydässä istumassa että voidaan sanoa, että on tarjottu ruokaa, nukkarissa käydään vähän sängyssä pyörimässä ja riehumassa ja se siitä.

Tää on vaan työtä n. 8h/päivä että tulee rahat tilille ja sitten kotiin nauttimaan omasta elämästä.

Kaikki jotka välittää, uupuu ja siitä on pitkä tie sitten toipua: Kaikki ei toivu edes työkykyiksi enää.

Naurahdin ääneen kohdalle; "Tää on vaan työtä n. 8h/päivä että tulee rahat tilille ja sitten kotiin nauttimaan omasta elämästä"

Voi kun olisikin työpäivän jälkeen voimia nauttia yhtään mistään. Kyllä se on äitinä muiden velvollisuuksien jälkeen suoraan nukkumaan. 

Otan osaa että olet joutunut synnyttämään lapsen :( Joillekkin oma lapsi toki on osa sitä omaa elämää, mutta on kyllä inhottava tilanne, jos on vastentahtoisesti joutunut äidiksi.

No eihän tässä siitä ollut kyse. Mutta siihen voit kyllä ottaa osaa että valitsin aikoinaan näin typerän ammatin, joka vie kaikki voimat ja josta ei jää enää tarpeeksi voimia omaan elämään työpäivän jälkeen. Toki sitä tekee kaiken pakollisen, mutta nautinto siitä on kaukana näin väsyneenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.

Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?

Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken. 
Joku tolkkuhan se on oltava.

Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".

Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.

Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan  on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.

Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.

Tarhantäti

Työskentelen 8 ryhmän päiväkodissa. Lapsia on siis talossa paljon. Ennen, eli reilut 15v sitten oli tässä vaiheessa kesää lapsia hoidossa noin puolet. Oli normaalia että vanhemmat lomailivat erikseen jotta lapset pystyisivät lomailla koko kesän. Nykyään harvinaista että lapsi lomailee edes kuukautta. Kesäpäivystykseen, tai siihen aikaan ei edes ollut kesäpäivystystä nykyisessä  muodossa (ehkä kaksi päiväkotia yhdistyi), ei tullut kuin muutama lapsi ja sitten nautittiin kesästä rauhassa! 

Tällä hetkellä meidän talossa kesälomalla noin 10 lasta yhteensä. Vain yksi lapsi on koko kesän kotona ja pari  eskaria irtisanoi paikan. Loput palailee kohta takaisin sorvin ääreen. Ja vaikka muu perhe tai vanhemmat lomailee, on lapsilla silti 8-10h hoitopäivät. Niistä ei tingitä.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen 8 ryhmän päiväkodissa. Lapsia on siis talossa paljon. Ennen, eli reilut 15v sitten oli tässä vaiheessa kesää lapsia hoidossa noin puolet. Oli normaalia että vanhemmat lomailivat erikseen jotta lapset pystyisivät lomailla koko kesän. Nykyään harvinaista että lapsi lomailee edes kuukautta. Kesäpäivystykseen, tai siihen aikaan ei edes ollut kesäpäivystystä nykyisessä  muodossa (ehkä kaksi päiväkotia yhdistyi), ei tullut kuin muutama lapsi ja sitten nautittiin kesästä rauhassa! 

Tällä hetkellä meidän talossa kesälomalla noin 10 lasta yhteensä. Vain yksi lapsi on koko kesän kotona ja pari  eskaria irtisanoi paikan. Loput palailee kohta takaisin sorvin ääreen. Ja vaikka muu perhe tai vanhemmat lomailee, on lapsilla silti 8-10h hoitopäivät. Niistä ei tingitä.

Oma lapseni on hoidossa koska lähi on töissä. Olen työttömänä mutta en saa viettää kesää lapseni kanssa, lähi vetosi siihen että työnhakijana en ole luotettava hoitaja. Näinkin voi olla.

Joku mietti, miksi ketjussa suositaan huonoa käytöstä ja nimittelyä. Näin on tosiaan ollut kaikissa kuulumisketjuissa. Olen tätä yleisellä tasolla ja lopulta suoraan d:hen liittyen kommentoinut. Monet muutkin kommentoi, ja moni myös poistui. Vasta tätä edeltävässä ja tässä ketjussa on ilmaantunut vastavoimia, jotka ovat saaneet muutosta aikaan. 

En keksi muuta syytä hänen väärän toimintansa hyväksymiselle kuin sen, että hyväksyjät edustavat samaa arvomaailmaa kuin hän. Onneksi sentään kaikki ei edusta.

Näyttää olevan vakassa paljon opettajien paikkoja auki selasin työttömänä avoimia työpaikkoja ja kiinnitin huomiota.

Onko jotain pika koulutusta työttömälle jos haluaisin olla epäpätevä vakaopettaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Me ollaan vaan luovutettu. Huolehditaan että lapset ei vahingoitu ja käyvät vähän pöydässä istumassa että voidaan sanoa, että on tarjottu ruokaa, nukkarissa käydään vähän sängyssä pyörimässä ja riehumassa ja se siitä.

Tää on vaan työtä n. 8h/päivä että tulee rahat tilille ja sitten kotiin nauttimaan omasta elämästä.

Kaikki jotka välittää, uupuu ja siitä on pitkä tie sitten toipua: Kaikki ei toivu edes työkykyiksi enää.

Tämän ei tarvitsisi olla näin. Miksi olosuhteisiin päiväkodissa työskentelyyn ei voida kunnolla puuttua? Antaa niitä aikuisia lapsille riittävästi? Miksi henkilökunnasta imetään kaikki irti , niin että he väsyvät tuohon pisteeseen? 

Ei siihen haluta laittaa rahaa ja ongelma on ihan globaali: Ainakin jokaisessa länsimaassa sekä varhaiskasvatus/päiväkotitoiminta että koulut kärsii samasta ongelmasta.

Ja musta se on itseasiassa ihan ok, kunhan sitten lopetettais edes se teeskentely ja annettais armoa työntekijöille: "Me halutaan säästää, joten teidän ei tarvitse yrittää mitään ohjattua toimintaa lapsille, vahditte että perustarpeet tyydyttää suurinpiirtein ja lapset pysyy vahingoittumattomina jos suinkin mahdollista. Muusta ei tarvitse välittää".

Tällöin loppuis se vähäistenkin työntekijöiden yritys tehdä niitä asioita mitä muka väitetään että pitäis tehdä, mutta joiden tekemiseen ei haluta antaa kuitenkaan resursseja, koska ei haluta laittaa rahaa varhaiskasvatukseen. Mutta työntekijät ei uupuisi siitä että pitää näennäisesti muka tehdä jotain "kehittävää".

Ja samalla opettajienkaan ei tarvis laukkoa siellä suunnittelemassa, eikä lasten vasukeskusteluja tarvisi pitää: työntekijät olisivat enemmän ryhmissä valvomassa ja huolehtimassa perusasioista.

Mutta ei, kun yhteiskuntamme on luotu jonkun feikkitoiminnan pohjalle, eikä tästä illuusiosta haluta ainakaan vielä luopua, niin pakko kestää tätä sirkusta sitten "Oi että ai uusi koulutus? Ai joku kikkenkokkelin luontokoulu-positiivisuus-pedagogia? Kyllä vaan tottakai: Muista hymyillä ja nyökätä.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen 8 ryhmän päiväkodissa. Lapsia on siis talossa paljon. Ennen, eli reilut 15v sitten oli tässä vaiheessa kesää lapsia hoidossa noin puolet. Oli normaalia että vanhemmat lomailivat erikseen jotta lapset pystyisivät lomailla koko kesän. Nykyään harvinaista että lapsi lomailee edes kuukautta. Kesäpäivystykseen, tai siihen aikaan ei edes ollut kesäpäivystystä nykyisessä  muodossa (ehkä kaksi päiväkotia yhdistyi), ei tullut kuin muutama lapsi ja sitten nautittiin kesästä rauhassa! 

Tällä hetkellä meidän talossa kesälomalla noin 10 lasta yhteensä. Vain yksi lapsi on koko kesän kotona ja pari  eskaria irtisanoi paikan. Loput palailee kohta takaisin sorvin ääreen. Ja vaikka muu perhe tai vanhemmat lomailee, on lapsilla silti 8-10h hoitopäivät. Niistä ei tingitä.

Ja kiva kun moni asia toiminnassa nojaa siihen, että lapsia on välillä vähemmän hoidossa: Ihan niinkuin koulutkin on 2kk kiinni ja opettajat voi valmistella seuraavaa vuotta jne. Varhaiskasvatuksessa ei enää anneta aikaa tehdä niin, lapset on hoidossa ympärivuoden lähestulkoon tauotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.

Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?

Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken. 
Joku tolkkuhan se on oltava.

Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".

Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.

Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan  on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.

Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.

Tarhantäti

Ei meillä ainakaan näin. Jos on holding, pitää tehdä ilmoitus tilanteesta, johon pitää laittaa, että miten tilanteen olisi voinut estää: Senhän voi estää siten, ettei vaadi lapselta mitään. Ja kyllä ihan oikeasti on sanottu, että se ettei lapsi halua olla mukana jossain toiminnassa ei ole syy holdingiin: Se että lapsi vaeltaa esim. huoneen toiseen nurkkaan ei ole tilanne, että lapsi siinä vaarantaisi itseään tai muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.

Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?

Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken. 
Joku tolkkuhan se on oltava.

Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".

Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.

Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan  on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.

Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.

Tarhantäti

Ei meillä ainakaan näin. Jos on holding, pitää tehdä ilmoitus tilanteesta, johon pitää laittaa, että miten tilanteen olisi voinut estää: Senhän voi estää siten, ettei vaadi lapselta mitään. Ja kyllä ihan oikeasti on sanottu, että se ettei lapsi halua olla mukana jossain toiminnassa ei ole syy holdingiin: Se että lapsi vaeltaa esim. huoneen toiseen nurkkaan ei ole tilanne, että lapsi siinä vaarantaisi itseään tai muita.

Minä tiedän aika tiukkoja työntekijöitä. Lapset ja vanhemmat ei yleensä heistä tykkää, mutta tiedätkö mitä? Yksikään näistä tiukoista ei ole saanut potkuja sen tiukkuuden takia.

Ja holdingista ja ilmoituksesta: Mitä siitä seuraa jos et tee ilmoitusta? 99,9% ihmisistä ei kirjoittele mitään ilmoituksia niistä tilanteista, koska kenellä oikeasti on aikaa sellaiseen, enkä ole ikinä kuullut, että mitään ongelmia olisi sen takia kenellekkään tullut.

Ihan sama homma muidenkin ilmoitusten kanssa: Jos ei tee jokaisesta risasta asiasta virallista ilmoitusta, niin ei siitä työntekijälle mitään seuraa, jos ei tee ilmoitusta jokaisesta lapsen väkivallanteosta, ei siitäkään seuraa mitään ongelmia.

Täytyy olla jo tosi vakava asia, että mitään seurauksia työntekijälle tulisi, siis ihan jotain oikeaa pahoinpitelyä jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.

Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?

Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken. 
Joku tolkkuhan se on oltava.

Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".

Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.

Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan  on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.

Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.

Tarhantäti

Ei meillä ainakaan näin. Jos on holding, pitää tehdä ilmoitus tilanteesta, johon pitää laittaa, että miten tilanteen olisi voinut estää: Senhän voi estää siten, ettei vaadi lapselta mitään. Ja kyllä ihan oikeasti on sanottu, että se ettei lapsi halua olla mukana jossain toiminnassa ei ole syy holdingiin: Se että lapsi vaeltaa esim. huoneen toiseen nurkkaan ei ole tilanne, että lapsi siinä vaarantaisi itseään tai muita.

Minä tiedän aika tiukkoja työntekijöitä. Lapset ja vanhemmat ei yleensä heistä tykkää, mutta tiedätkö mitä? Yksikään näistä tiukoista ei ole saanut potkuja sen tiukkuuden takia.

Ja holdingista ja ilmoituksesta: Mitä siitä seuraa jos et tee ilmoitusta? 99,9% ihmisistä ei kirjoittele mitään ilmoituksia niistä tilanteista, koska kenellä oikeasti on aikaa sellaiseen, enkä ole ikinä kuullut, että mitään ongelmia olisi sen takia kenellekkään tullut.

Ihan sama homma muidenkin ilmoitusten kanssa: Jos ei tee jokaisesta risasta asiasta virallista ilmoitusta, niin ei siitä työntekijälle mitään seuraa, jos ei tee ilmoitusta jokaisesta lapsen väkivallanteosta, ei siitäkään seuraa mitään ongelmia.

Täytyy olla jo tosi vakava asia, että mitään seurauksia työntekijälle tulisi, siis ihan jotain oikeaa pahoinpitelyä jo.

Lisään tähän vielä; Jos tiukkuudesta sitten joskus tuliskin potkut, niin sitten se on varmaan maailmankaikkeuden potku pepulle, että saan motivaatiota hakeutua muihin paljon vähemmän rasittaviin hommiiin. Mitään sen kamalampia seurauksia tuskin tässä maassa tulee ja tuo mainittukkin on todella epätodennäköinen.

Valehtelija mäkelä pakeni jo Lahteen sotkettuaan tarpeeksi Vantaan asioita. Kerkesiköhän tämä vastuunpakoilija väistää myös lapsen kuoleman?

Tää on iso ongelma ja kuvaa hyvin nykyaikaa. Ihan käsittämätöntä, että tähän ei puututa! Varsinkin kesäpäivystykseen tiukempi linja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon ainakin, että sekin voi vaikuttaa yllättävän paljon nykymenoon, että suurin osa ihmisistä tekee vain yksi tai korkeintaan 2 lasta/perhe. Lapset eivät opi samalla tavalla leikkimään lasten kanssa ja kun näitä ainokaisia laitetaan päiväkotiin samaan ryhmään, he ovat aika hukassa, että miten muiden lasten kanssa ollaan.

Tottakai tämä riippuu perheestäkin, varmasti on niitä, joilla kuitenkin on sosiaalista elämää muiden lapsiperheiden kanssa. Mutta yleisesti ottaen.

Tähän vielä lisäksi tämä "tabletti-aikakausi" ja se MILLAISTA ohjelmaa sieltä tablelilta lapsille laitetaan tulemaan. Miten herkästi sitä tablettia käytettään: Voi olla hyvin vahingollista, jos lapsi esim. rauhoitetaan aina tabletilla kun hän kokee jotakin tunteita. Tällä tavalla tunteiden käsittely jää aivan kesken, kun huomio vain harhautetaan muualle: Lapsi ei opi säätelemään omia tunteitaan (muuten kuin tabletin avulla).

Toisekseen, jos tabletti annetaan lapselle aina kun lapsella on tylsä, ei mielikuvitus kehity eikä lapsi opi sietämään tylsyyttä: Tylsyydestä kun syntyy usein ne parhaimmat leikit, joskus toki myös aikuisten kannalta ikävätkin leikit, mutta nekin on parempia kuin aivoton ruudun tuijottaminen.

Ja sitten se näytetyn sisällön vaikutus lapsen keskittymiskykyyn ja dobamiinintuotantoon: Kun katsotaan sisältöä jossa on jatkuvasti vaihtuva levoton kuvakulma ja jatkuvaa toimintaa, valoja ja välähdyksiä ja videot myös kestävät hyvin lyhyen aikaa, tämä oikeasti vahingoittaa lapsen kehitystä keskittymisen osalta. Ja kun lapsi tottuu saamaan jatkuvia dobapiiminisysäyksiä helposti ruutua tuijottamalla, niin miksi hän haluaisi nähdä mitään vaivaa sellaisen eteen? Sen lisäksi, että joidenkin ohjelmien aikaansaama dobamiiniryöppy on paljon voimakkaampi kuin mitä voi saada aikaan muilla konsteilla.

Yritäppä motivoida lasta vaikkapa pukemaan, että sitten pelataan ulkona jalkapalloa tai tehdään hiekkakakku ku kyseiset toiminnat eivät stimuloi ja anna mielihyvää samalla tavalla kuin se ruudusta näkyvä ohjelma: Lapset eivät enää motivoidu niinkuin ennen, eikä heitä voi palkita ns. "tavallisilla tekemisillä" niinkuin ennen, kun ne eivät tuota riittävästi mielihyvää lapsille.

Vielä tähän yhden-kahden lapsen perhe-elämään, niin vaikuttaa toki lapsiin niinkin, että tottuvat saamaan aika paljon huomiota vanhemmiltaan, ainakin perheissä missä ei ruutuilla niin paljon. Sitten kun nämä lapset menevätkin päivähoitoon ja joutuvat jakamaan sen huomion aika monen muunkin lapsen kanssa, niin onhan se aika monelle hankala tilanne. Etenkin jos sitä huomiota on kotona annettu hemmottelemalla lasta, esim. syöttämällä isoakin lasta tai olemalla jatkuvasti lapsen leikeissä mukana tai viihdyttämällä jatkuvasti lasta tai vastaamalla tylsyydestä marisevan lapsen kertomiseen poistamalla sen tylsyyden ja muutenkin vastaamalla jokaisen lapsen ilmaisemaan tarpeeseen sillä minuutilla kun lapsi on tarpeensa ilmaissut: Meneppäs sitten päiväkotiin kun ei voikkaan esim. napsia välipaloja aina kun siltä tuntuu tai aikuinen ei välttämättä ehdikkään heti auttamaan jossakin tai ei välttämättä voikkaan olla yhden lapsen kanssa kädestä pitämässä kun tämä istuu 15 minuuttia kakalla vessassa jne.

Nämäkin taatusti vain osasyitä tähän nykyaikaiseen lasten hankalaan käytökseen, varmasti taustalla voi olla paljon muutakin ja osalla varmasti myös jotain neuropsykiatrisia ongelmiakin. Mutta ihan vaan mietittäväksi näin ajatuksena.

Nykyään lapset menevät päivähoitoon lähes vauvoina, eli ei ne ole mitään tylsyyttä marisseet ennen päivähoidon aloitusta. Kun sitä laadukasta vakaa niin hehkutetaan ja lapset sinne hyvin pieninä jo pistetäänkin, niin minkä takia niitä ongelmia on niin paljon? Eikös ne lapset ole sitten ihan ammattilaisten kasvattamia alusta asti?

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Ruutuaika ja kurin puute niin kotona kuin päiväkodissakin. Kyllä sen verran tumpeloita vakatyöntekijöitäkin on, että huhhuh ja toisaalta se kuri mitä oli vaikka ysärillä on nykyään kiellettyä. Kaikkihan on nykyään v äkivaltaa jossain muodossa. Moni aiemmin rauhallinen ja kiltti lapsi voi muuttua aivan sekopääksi päiväkodissa, koska on niin levoton ympäristö ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palasin varhaiskasvatukseen takaisin kun olin muualla töissä välissä ja nyt täytyy kyllä ihmetellä: Mitä lapsille on oikein tapahtunut? Siis eivät kuuntele enää yhtään mitään, kirjaimellisesti hyppivät seinille, repivät verhoja alas, nukkarissa seisovat sängyillä, istuvat, juoksevat pois sängystä ja tekevät käytännössä mitä haluavat ja ihan sama mitä sanon ja kuinka tiukasti niin lapsia ei vain kiinnosta.

Ruokapöydässä sama juttu, juostaan pois pöydästä, pyöritään, heitellään jopa ruoka seinille tai pudotellaan lattialle, syljetään toisten ruokiin ja lapset käy välillä käsiksi jopa kärryissä oleviin ruoka-astoihin.

Ulos pukeminen ja vessassa käynti on myös yhtä sirkusta.

MITEN tämä on ajautunu tällaseksi?

Lisään vielä tähän, että lapset eivät myöskään juurikaan leiki: Menee niin paljon aikaa normaaliin toimiin kun ne tehdään pelleillen, että varsinaiselle leikille ei jää oikein aikaa ja sitten kun aikaa on, niin lapset vaihtavat leikkiä 5 minuutin välein: Pitkäkestoista leikkiä ei näy oikeastaan kenelläkään. Ulkona leikit sujuu osalla ehkä parhaiten, kun taas osa ei sielläkään osaa asettua leikkimään ja sitten ajautuu sotkemaan muiden leikkejä, vaan ollakseen pari minuuttia varastamansa ämpärin kanssa samalla kun kaveri jolta ämpäri varastettiin huutaa vieressä ja kun saa oman ämpärin, lähteekin ihan muihin hommiin.

Päätöntä menoa, onneksi ei tarvitse kauaa olla varhaiskasvatuskessa, kun pääsen taas takaisin muihin hommiin. Mutta ihan uskomatonta menoa, miten kukaan jaksaa?

Ei meillä saa vaihtaa leikkiä. Kuin ihan poikkeustapauksessa. Se mitä aletaan leikkimään, siinä pysytään seuraavaan siirtymään saakka. Eihän siitä muuten mitään tulisi kunkaikki venkslaisivat kuka missäkin. Ja ihan sanotaan että ei käy, sinun paikka on nyt tässä. Ja kyllä lapset oppii siihen kun opetetaan, että paikkaa/leikkiä/kaveria ei ole lupa vaihtaa keskenkaiken. 
Joku tolkkuhan se on oltava.

Vaatii että kaikki työntekijät on samalla linjalla. Meillä ei olla ja jos sanot lapselle noin niin se vaan juoksee pois, tai alkaa vaikka sylkemään lattialle tai hakkaamaan kaveria, kuka nyt minkäkin toimintamallin valitsee ja lapset on jo valitettavasti oppineet, että aikuiset eivät voi heille mitään: Ovat jo niin isokokoisiakin että painiminen on turhaa ja holding ei ole perusteltua siksi, että "kun lapsi halusi muuten vaihtaa leikkiä".

Ehkä sitten kun on oikeanlainen tiimi tällaisen toteuttamiseen, jos vain sitten on myös lapsia, jotka ei ole jo oppineet ettei heille mitään voida.

Tottakai on pidettävä kiinni lapsesta, jos se ei muuten rauhoitu. Ilman muuta aikuisen sana painaa. Jos lapsi lähtee kielloista huolimatta, se haetaan takaisin. Jos alkaa pistämään vastasn tai syljeskelemään, napataan syliin rauhoittumaan. Jos ei rauhoitu vaan vänslaa, se on sitten holding. Aikuinen päättää, aikuinen määrää. Syljeksijän kanssa ei edes keskustella Näin ainakin meillä. Ihan  on pomo ollut vieressä katsomassa ja ripittänyt lapsia käyttäytymään kunnolla, ihan kuten heitä on vaadittu. Kyllä aikuisilla keinot on alle 7 v lapsiin. Täytyy vaan olla auktoriteettia ja johdonmukaisuutta. Minun silmille ei ainakaan lapset töissä hypi, siitä pidän huolen. Ja käytöstapoja harjotellaan päivittäin.

Ei se tarkoita että olisin vaan ankara. Toki kehutaan aina kun on aihetta ja hyvä nähdään myös, pienetkin onnistumiset sanoitetasn. Mutta jumatsukka, minä en ryhmänhallintas luovuta 6 vuotiaalle, vaan me tehdään juuri kuten minä sanon tai sitten itketään ja tehdään.

Tarhantäti

Ei meillä ainakaan näin. Jos on holding, pitää tehdä ilmoitus tilanteesta, johon pitää laittaa, että miten tilanteen olisi voinut estää: Senhän voi estää siten, ettei vaadi lapselta mitään. Ja kyllä ihan oikeasti on sanottu, että se ettei lapsi halua olla mukana jossain toiminnassa ei ole syy holdingiin: Se että lapsi vaeltaa esim. huoneen toiseen nurkkaan ei ole tilanne, että lapsi siinä vaarantaisi itseään tai muita.

Minä tiedän aika tiukkoja työntekijöitä. Lapset ja vanhemmat ei yleensä heistä tykkää, mutta tiedätkö mitä? Yksikään näistä tiukoista ei ole saanut potkuja sen tiukkuuden takia.

Ja holdingista ja ilmoituksesta: Mitä siitä seuraa jos et tee ilmoitusta? 99,9% ihmisistä ei kirjoittele mitään ilmoituksia niistä tilanteista, koska kenellä oikeasti on aikaa sellaiseen, enkä ole ikinä kuullut, että mitään ongelmia olisi sen takia kenellekkään tullut.

Ihan sama homma muidenkin ilmoitusten kanssa: Jos ei tee jokaisesta risasta asiasta virallista ilmoitusta, niin ei siitä työntekijälle mitään seuraa, jos ei tee ilmoitusta jokaisesta lapsen väkivallanteosta, ei siitäkään seuraa mitään ongelmia.

Täytyy olla jo tosi vakava asia, että mitään seurauksia työntekijälle tulisi, siis ihan jotain oikeaa pahoinpitelyä jo.

Nämä ilmoituksen tekemiset kaikesta on niin naurettavia :,D Tulee ohjeita, että tehkää ilmotus siitä sun tästä, mutta ei koskaan tule ohjetta, että millä ajalla niitä ilmotuksia tehtäisiin? Niitä vartenhan pitää avata kone ja se ilmoituslomake, joskus pitää kaivella lasten tietoja yms. pitäis voida keskittyä siihen mitä kirjoittaa ja olla varma että kirjoittaminen ei keskeydy esim. siihen että joku lapsi herää tai jonkun lapsen pitääkin päästä vessaan tai jollaki lapsella nyt sattuu vaan olemaan asiaa.

Kun ehtii sähköpostinkin vilasta ehkä kerran viikossa niin hahhahhahahhahhaha :,DDDD Joopajoo, vai että ilmoitus.

Ja sitten ollaan että "miksi ette tehny ilmotusta kun lapsi raapaisi, sitten ette saa lisäapuja, ku ette jokaisesta huitaisusta ja raapaisusta ja kärrynpyörästä tee ilmoitusta". Vai niin, no sitten ei saada apuja: On aika ironista, että tarvisimme apua, että voisimme saada apua ;)

Muista maista tulleet vanhemmat lomailee muulloin ku kesällä. Mistä lähtien tällanen systeemi on Suomessa ollut edes mahdollinen? Eikö suurimman osan työehtosopimuksessa ole kohta, että valtaosan lomista tulee sijoittua kesään? Ja se on ihan järkevä systeemi jos on, juurikin esim. tällaisten yhteiskunnan perustukitoimien kannalta.

On vaikeaa kun on hommia joille on jatkuva tarve ja kun ne lomat ei enää keskity siihen ajankohtaan kuin ennen, niin nyt nähdään sen seuraukset: Työntekijät eivät saa tietää lomiaan ajoissa tai joutuvat jotka pätkimään sitä lomaansa ja sehän ei sitten toimi niinkuin pitäisi.

Asialle tulisi siis tehdä jotain yhteiskuntatasolla, ennenkuin koko systeemi romahtaa omaan mahdottomuuteensa.

Esim: pakolliseksi että lapsen pitää saada kuukauden loma varhaiskasvatuksesta kesä-heinäkuussa, jos tämä ei onnistu, niin vanhemmat voivat järjestää itse lapsen hoidon jotakin muuta kautta lapselle: Lapsi hyötyisi esim. siitä, että päiväkodin sijaan saisikin "loma-ajaksi" kotiin hoitajan, tällöin lapsi saisi edes viettää sen kuukauden rauhallisemmissa olosuhteissa ja kotona vaikka vanhemmat olisivatkin töissä.

Koska valtaosa kyllä saisi lomansa kesän ajaksi, jos vaan olisi motivaatiota tehdä niin. Nyt ei ole mitään syytä pyrkiä sellaiseen.

Alle kouluikäisille lapsille oikeus kesälomaan myös! Eikä vain kouluikäisille.

Vierailija kirjoitti:

Muista maista tulleet vanhemmat lomailee muulloin ku kesällä. Mistä lähtien tällanen systeemi on Suomessa ollut edes mahdollinen? Eikö suurimman osan työehtosopimuksessa ole kohta, että valtaosan lomista tulee sijoittua kesään? Ja se on ihan järkevä systeemi jos on, juurikin esim. tällaisten yhteiskunnan perustukitoimien kannalta.

On vaikeaa kun on hommia joille on jatkuva tarve ja kun ne lomat ei enää keskity siihen ajankohtaan kuin ennen, niin nyt nähdään sen seuraukset: Työntekijät eivät saa tietää lomiaan ajoissa tai joutuvat jotka pätkimään sitä lomaansa ja sehän ei sitten toimi niinkuin pitäisi.

Asialle tulisi siis tehdä jotain yhteiskuntatasolla, ennenkuin koko systeemi romahtaa omaan mahdottomuuteensa.

Esim: pakolliseksi että lapsen pitää saada kuukauden loma varhaiskasvatuksesta kesä-heinäkuussa, jos tämä ei onnistu, niin vanhemmat voivat järjestää itse lapsen hoidon jotakin muuta kautta lapselle: Lapsi hyötyisi esim. siitä, että päiväkodin sijaan saisikin "loma-ajaksi" kotiin hoitajan, tällöin lapsi saisi edes viettää sen kuukauden rauhallisemmissa olosuhteissa ja kotona vaikka vanhemmat olisivatkin töissä.

Koska valtaosa kyllä saisi lomansa kesän ajaksi, jos vaan olisi motivaatiota tehdä niin. Nyt ei ole mitään syytä pyrkiä sellaiseen.

Alle kouluikäisille lapsille oikeus kesälomaan myös! Eikä vain kouluikäisille.

Heinäkuussa lapsille hoito vain jos tuo todistuksen jostakin tärkeästä yhteiskuntaa ylläpitävästä työstä. Korona-aikaanhan nämä työt jo listattiin, että mitkä sellaisiksi lukeutuu. Ja selitys, että miksei ole lomia (koska jos on ensimmäistä vuotta jossain työssä, ei lomia välttämättä ole).

Jonkinlainen motivaattori, että hyödynnettäisiin turvaverkostoa lapsen loman takaamisessa, kuten ihmiset jo tekee ekaluokkalaisten lastenkin kohdalla: Kas kummaa, että ennen kouluikää ei onnistu edes kuukauden lomaa antaa lapselle, mutta kouluaikaan 2kk ei olekkaan mikään ongelma: Motivaatiosta tuo on kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Valehtelija mäkelä pakeni jo Lahteen sotkettuaan tarpeeksi Vantaan asioita. Kerkesiköhän tämä vastuunpakoilija väistää myös lapsen kuoleman?

Taisi keretä.