Lue keskustelun säännöt.
Opettajat kertovat, miten isoja ongelmia inkluusio kouluissa nyt aiheuttaa: ”Minua on uhattu saksilla, tappamisella ja hakkaamisella” – Näin vastaavat opetusjohtaja, apulaispormestari ja ministeri
10.10.2021 |
Kommentit (69)
...ja kukaan ei uskalla edelleenkään myöntää, mistä nykyinen kehitys luokissa johtuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tällä hetkellä yhdessä opetusryhmässä kolme oppilasta, joilla on yksilöllistetty oppiaine omassa aineessani. Lisäksi ryhmässä on neljä ”tavallista” erityisen tuen oppilasta. Sitten kolme tehostetun tuen oppilasta. Lopuilla ei ole tukipäätöksiä, joten he menevät normaalilla yleisellä tuella. Yhdelläkään minun tunnillani ei ole ohjaajaa tai erityisopettajaa, sillä aikuisia ei vain riitä. He ovat muiden oppiaineiden tunneilla.
En tällaisessa tilanteessa voi antaa niin hyvää opetusta kuin kaikki ansaitsisivat. En vain yhden 45 minuutin oppitunnin aika irtoa opastamaan ja neuvomaan jokaista yksilöllistettyä tai erityisen tuen oppilasta erikseen ja lisäksi opettamaan koko ryhmää.
Miettikää, miltä näistä oppilasta tuntuu, kun he käyvät alakoulun vitosen ja kutosen asioita läpi, kun muu luokka lukee kasiluokan asioita. Oppilaat paineistuvat aivan hirvittävästi.
Yksi ongelma on isot yhtenäiskoulut ja liian pienet luokkatilat. Lapset ovat kamalan levottomia isossa koulussa verrattuna pieneen kouluun. Meidän alakoulu lakkautettiin ja yhdistettiin isoon yläkouluun. Rakennettiin iso hieno uusi koulu, jossa luokkahuoneet ovat liian pieniä (ja niitä on liian vähän) ja seinät ovat paperista. Minä aikuisena ihmisenä stressaannun ja tulen levottomaksi siinä mölyssä ja ihmispaljoudessa, niin mites lapset sitten? Mutta kun joka paikassa pitää säästää. Ne säästöt näkyvät sitten lisääntyneinä mt-ongelmina ja oppimistulosten laskuna. Näistä yhteiskunta maksaa ison hinnan lopulta.
Milloin tämä idealismi edellä toimiminen loppuu ja realismi voittaa. YK voi tehdä julistuksia mutta toimivatko ne käytännössä. Suomihan on kyllä mallioppilas kaikessa mikä tulee ulkopuolelta, kansainvälisiltä järjestöiltä, EU:lta ym. mutta meneekö lapsi pesuveden mukana.
Onko tällainen inkluusio lopulta kenenkään etu, onko se hieno vain paperilla. Miten käy Suomen "ylpeyden aiheen" peruskoulun.
Mistä löydän lapsilleni koulun jossa on rauha oppia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löydän lapsilleni koulun jossa on rauha oppia?
Yksityiskoulut tai tietyt painotetut luokat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tällä hetkellä yhdessä opetusryhmässä kolme oppilasta, joilla on yksilöllistetty oppiaine omassa aineessani. Lisäksi ryhmässä on neljä ”tavallista” erityisen tuen oppilasta. Sitten kolme tehostetun tuen oppilasta. Lopuilla ei ole tukipäätöksiä, joten he menevät normaalilla yleisellä tuella. Yhdelläkään minun tunnillani ei ole ohjaajaa tai erityisopettajaa, sillä aikuisia ei vain riitä. He ovat muiden oppiaineiden tunneilla.
En tällaisessa tilanteessa voi antaa niin hyvää opetusta kuin kaikki ansaitsisivat. En vain yhden 45 minuutin oppitunnin aika irtoa opastamaan ja neuvomaan jokaista yksilöllistettyä tai erityisen tuen oppilasta erikseen ja lisäksi opettamaan koko ryhmää.
Miettikää, miltä näistä oppilasta tuntuu, kun he käyvät alakoulun vitosen ja kutosen asioita läpi, kun muu luokka lukee kasiluokan asioita. Oppilaat paineistuvat aivan hirvittävästi.
Nykyään tavalliselle aineenopettajalle pitäisi maksaa erityisopettajan palkka, koska hän tekee sen eriyttämisen kaiken muun työn ohella siellä luokassa, jossa ovat mukana kaikenlaiset oppijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin ja näkyvin ongelma on se, että osa lapsista ei usko puhetta, eikä tee sitä mitä pitäisi tehdä. Toinen ongelma on se, että samaiset lapset hakevat koko ajan opettajan huomiota eli häiriköivät. Koulujen ongelma olisi niin helppo ratkaista kotoa käsin. Opetettaisiin kodeissa lapset tottelemaan aikuisia, eikä anneta lasten vain riehua ja koheltaa. Jo kotona voisi vaatia, että lapsi osaa istua rauhassa pöydän ääressä tekemässä vaikka värityskirjaa.
Lisäksi kaikilta lapsilta pitäisi vaatia rauhallista käytöstä. Luokassa häiriköiden toimintaa vahvistetaan, kun heille annetaan huomiota ja kikatellaan hyväntahtoisesti heidän riehumiselleen. Jos siellä "yleisö" eli muut oppilaat olisivat rauhallisempia, eivätkä antaisi positiivista huomiota, sillä olisi iso merkitys.
Opettajan voimavarat riittäisivät mainiosti erityisoppilaille ja kaikkeen muuhunkin, jos nämä edellämainitsemani häiriköinnit saataisiin kuriin. Eli joka kodissa voidaan vaikuttaa asioihin.
Voidaanhan sitä jossitella, mutta ei ne vanhemmat jossittelulla toiseksi muutu. Ajattele, niistä samoista häiriköistä joita luokassa pitää paimentaa, tulee kymmenen vuoden päästä mahdollisesti itse vanhempia. Olisiko kuitenkin järkevämpää opettaa opettajia kasvattamaan, kuin luottaa siihen että heikompi aines vain yhtäkkiä lakkaa olemasta heikompaa ainesta.
Suurin ja näkyvin ongelma on se, että osa lapsista ei usko puhetta, eikä tee sitä mitä pitäisi tehdä. Toinen ongelma on se, että samaiset lapset hakevat koko ajan opettajan huomiota eli häiriköivät. Koulujen ongelma olisi niin helppo ratkaista kotoa käsin. Opetettaisiin kodeissa lapset tottelemaan aikuisia, eikä anneta lasten vain riehua ja koheltaa. Jo kotona voisi vaatia, että lapsi osaa istua rauhassa pöydän ääressä tekemässä vaikka värityskirjaa.
Lisäksi kaikilta lapsilta pitäisi vaatia rauhallista käytöstä. Luokassa häiriköiden toimintaa vahvistetaan, kun heille annetaan huomiota ja kikatellaan hyväntahtoisesti heidän riehumiselleen. Jos siellä "yleisö" eli muut oppilaat olisivat rauhallisempia, eivätkä antaisi positiivista huomiota, sillä olisi iso merkitys.
Opettajan voimavarat riittäisivät mainiosti erityisoppilaille ja kaikkeen muuhunkin, jos nämä edellämainitsemani häiriköinnit saataisiin kuriin. Eli joka kodissa voidaan vaikuttaa asioihin.