Lue keskustelun säännöt.
Opettajat kertovat, miten isoja ongelmia inkluusio kouluissa nyt aiheuttaa: ”Minua on uhattu saksilla, tappamisella ja hakkaamisella” – Näin vastaavat opetusjohtaja, apulaispormestari ja ministeri
10.10.2021 |
Kommentit (69)
Kokoomus pilasi suomalaisen koulun, joka joskus oli maailman paras. Suomessa käy kuten Ruotsissa. Opettajat haluavat vaihtaa toisiin hommiin. Tilalle haalitaan epäpätevää porukkaa opettajiksi. Opettajan ammatillinen arvostus romahtaa. Kouluissa ei saada oppimistuloksia. Kouluista tulee levottomia lasten- ja nuorisotarhoja monine ongelmineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommosta se on nykyään. Opetusta on muro-osa. Suurin osa ajasta menee selvittelyihin, eniten säälittää ne kiltit/normaalit oppilaat.siellä istuvat toimettomana,kun open aika menee kaikkeen muuhun
Afganistanista Haavisto tuo jatkuvasti uutta opettajaa vasemmistoanarkistiopetusministeri Anderssonille.
Ja taas mennään.. ei kaikki, siis läheskään kaikki erityistä tukea saavat lapset ole agressiivisia. Monella päinvastoin; he kaipaisi rauhaa mitä nykyiset jättiluokat ei tarjoa. Oma erityislapseni siirrettiin tämän takia toiselle puolen kaupunkia käymään koulua. Tiedättekö mitä se tekee lapsen kaverisuhteille ja psyykkeelle jne kun erotetaan omasta vertaisryhmästä ja potkitaan pois? Kun kyseessä vielä arka ja herkkä lapsi?
On olemassa niitä lapsia joille se erityiskoulu sopii ja ne järjestelyt sit tehdään järkevimmissä tapauksissa jo ennen kouluikää. Sit suurin osa on niitä jotka pärjää omassa lähikoulussa pienellä tuella. Ja ihan jokainen lapsi hyötyisi siitä pienemmästä luokasta ja avustajasta.
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta? 20 oppilasta/ luokka ja oma avustaja jokaiseen. Se on 1 aik/ 10 lasta joka ratkaisee jo monia ongelmia. Jättiluokissa oireilee ihan jo ne tavallisetkin lapset. Erityislapsista tehdään liian usein syntipukki kaikkeen, tai jos lapsi oireilee näitä jättiluokkia, vaihtuvia opettajia ja rutiinien ja rauhan puutetta niin hänestä leivotaan erityislapsi nopeasti.
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
No ei tässäkään. On vain kuvaelma siitä miten kaikki parantuu jos osaa lapsista saisi syrjiä; eli potkia pois jaloista. Ei yhtään mietintää miten niitä luokkaoloja vois parantaa niin että niin moni lapsi ei voisi siellä helvetin huonosti.
Kiusaamisesta ja sen lieveilmiöistä en edes aloita. Ette te sitäkään saa siellä kitkettyä.
Haasteena on se, että ennen lapset totteli, lapsia käskytettin kotonakin. Olivat tottuneet, että isä/äiti käski ja mukisematta se tehtiin. Nykylapset kasvaa pienissä perheissä ja heidän kanssaan keskustellaan jokaisesta asiasta. Käskyt/säännöt/komennot perustellaan yksilöllisesti. Siksi koulun joukkokomentaminen ei enää toimi. Lapset ahdistuu tai rikkoo sääntöjä entistä enemmän. He eivät viihdy koulussa sitäkään kuin aikaisemmin. He kaipaisivat pieniä ryhmiä, jossa opella olisi omaa aikaa jokaisella ja aikaa jutella jokainen asia lapsen kanssa. Nykylapset tykkää kertoa asioistaan, saada aikuiselta palautetta. Nämä on hienoja ominaisuuksia, mutta soveltuvat huonosti massaopetukseen.
Eli kun lapset on enemmän yksilöitä, vanhempien silmäteriä, jotka ovat aina saaneet huomion, saaneet perusteet kaikkeen ja ovat saaneet tuoda äänensä jatkuvasti kuuluviin, pitäisi koululuokkien koko olla sitten myös pieni. Erittäin pieni. Maksimi 10 oppilasta. Tällöin opettajalla olisi sitä aikaa jokaiselle kunnolla ja mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin ja perusteluihin eri asioiden kanssa.
En syytä vanhempia. Maailma vaan muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus pilasi suomalaisen koulun, joka joskus oli maailman paras. Suomessa käy kuten Ruotsissa. Opettajat haluavat vaihtaa toisiin hommiin. Tilalle haalitaan epäpätevää porukkaa opettajiksi. Opettajan ammatillinen arvostus romahtaa. Kouluissa ei saada oppimistuloksia. Kouluista tulee levottomia lasten- ja nuorisotarhoja monine ongelmineen.
Seuraavaksi se voikin sitten alkaa yksityistämään sitä. Ei olisi yksityistäminen onnistunut, jos kouluja ei oltaisi ensin pilattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haasteena on se, että ennen lapset totteli, lapsia käskytettin kotonakin. Olivat tottuneet, että isä/äiti käski ja mukisematta se tehtiin. Nykylapset kasvaa pienissä perheissä ja heidän kanssaan keskustellaan jokaisesta asiasta. Käskyt/säännöt/komennot perustellaan yksilöllisesti. Siksi koulun joukkokomentaminen ei enää toimi. Lapset ahdistuu tai rikkoo sääntöjä entistä enemmän. He eivät viihdy koulussa sitäkään kuin aikaisemmin. He kaipaisivat pieniä ryhmiä, jossa opella olisi omaa aikaa jokaisella ja aikaa jutella jokainen asia lapsen kanssa. Nykylapset tykkää kertoa asioistaan, saada aikuiselta palautetta. Nämä on hienoja ominaisuuksia, mutta soveltuvat huonosti massaopetukseen.
Eli kun lapset on enemmän yksilöitä, vanhempien silmäteriä, jotka ovat aina saaneet huomion, saaneet perusteet kaikkeen ja ovat saaneet tuoda äänensä jatkuvasti kuuluviin, pitäisi koululuokkien koko olla sitten myös pieni. Erittäin pieni. Maksimi 10 oppilasta. Tällöin opettajalla olisi sitä aikaa jokaiselle kunnolla ja mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin ja perusteluihin eri asioiden kanssa.
En syytä vanhempia. Maailma vaan muuttuu.
Niin. Myös koulun tavoite näyttää olevan kouluttaa ihmisiä jotka ovat itseohjautuvia, harjoittavat itsereflektointia, oppivat toimimaan ryhmässä jossa jokaisen pitää tuoda omia huomioita ja ideoita esille samalla kuunnellen ja kunnioittaen muita, jotka osaa kyseenalaistaa asioita jne. Ja sit kuvitellaan että ne samat lapset istuu 8h/pvä 30-40 lapsen ryhmissä hiljaa, ei häiritse eikä kyseenalaista ketään. Heh.
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
No ei tässäkään. On vain kuvaelma siitä miten kaikki parantuu jos osaa lapsista saisi syrjiä; eli potkia pois jaloista. Ei yhtään mietintää miten niitä luokkaoloja vois parantaa niin että niin moni lapsi ei voisi siellä helvetin huonosti.
Kiusaamisesta ja sen lieveilmiöistä en edes aloita. Ette te sitäkään saa siellä kitkettyä.
Mä olen ainakin lukenut useamman opettajan avautumisen myös siitä luokkakokojen pienentämisestä.
Ja siis kyllähän järjellä voi päätellä, että nykyisen mallin sijaan luokat nimenomaan pitäisi eritellä mahdollisimman pieniin palasiin. Erityisoppilaat sellaisille luokille kuin tarvitsevat, hitaat omiinsa, nopeat omiinsa, häirikötkin varmaan omiinsa. Ainoa keino varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa kaltaista opetusta.
Outo ajatus, että ihmisen piirteiden huomioiminen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi olisi jotenkin huono asia.
En ole ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajat suurlakkoon
Toivottavasti menisivät. Ihmeen säyseää porukkaa ovat. Niiden ammattiyhdistyksen puheenjohtaja on ihan outo. Ei pidä opettajien puolia palkka-asioissa ollenkaan ja lisäksi ajaa vuosityöaikaa kuin käärmettä pyssyyn, vaikka opettajat itse sitä äänekkäästi vastustavat.
Silloin kun minä olin koulussa, luokassa saattoi olla yli 30 oppilasta. Häiriötä toisinaan oli, mutta eräät oppilaat saivat olla luokan ulkopuolella suuren osan tunneista, ja jäivät sitten luokalleen.
Kun olin opettajana, oppilaita oli n. 20. Ei ollut mahdottomasti häiriötä silloinkaan, mutta olivat pieniä maaseutukouluja. Kerran olin sijaisena opettajalle, joka oli joutunut sairauslomalla ongelmaoppillaan vuoksi. Silloin se oppilas oli jo jossakin psykiatrisella osastolla, mutta opettaja oli joutunut saikulle ensin. Onneksi nyt ei tarvitse olla opettajana, eikä lapseni ole enää kouluiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajat suurlakkoon
Opettajat lastentarhaan, lapsiksi. Samaa loputonta kitinää, uhriutumista ja vinkumista kuin uhmaikäisillä lapsilla. Elitistit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
No ei tässäkään. On vain kuvaelma siitä miten kaikki parantuu jos osaa lapsista saisi syrjiä; eli potkia pois jaloista. Ei yhtään mietintää miten niitä luokkaoloja vois parantaa niin että niin moni lapsi ei voisi siellä helvetin huonosti.
Kiusaamisesta ja sen lieveilmiöistä en edes aloita. Ette te sitäkään saa siellä kitkettyä.
Mä olen ainakin lukenut useamman opettajan avautumisen myös siitä luokkakokojen pienentämisestä.
Ja siis kyllähän järjellä voi päätellä, että nykyisen mallin sijaan luokat nimenomaan pitäisi eritellä mahdollisimman pieniin palasiin. Erityisoppilaat sellaisille luokille kuin tarvitsevat, hitaat omiinsa, nopeat omiinsa, häirikötkin varmaan omiinsa. Ainoa keino varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa kaltaista opetusta.
Outo ajatus, että ihmisen piirteiden huomioiminen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi olisi jotenkin huono asia.En ole ope
Huomaan että et ole ope. Ei lapsia voida jaotella noin. Se lapsi joka on tänä vuonna nopea ei sitä välttämättä ensi vuonna ole. Se joka on tänä vuonna hidas ei sitä välttämättä ole ensi vuonna. Se joka häiriköi eilen ei välttämättä häiriköi huomenna. Kenenkään lapsen identiteetti ei sitäpaitsi voi olla “häirikkö”, sille on aina joku syy jos lapsi “häiriköi”. Ja se on aikuisen tehtävä selvittää miksi ja ennakoida tilanteet. Mitään hyvää ei saada aikaiseksi sillä että lapsia alettaisiin lokeroida noilla sun ideoilla. Lapsien pitää lisäksi oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja lapsille se on sitäpaitsi helpompaa. Meille aikuisille erilaisuuden sietäminen on usein paljon vaikeampaa.
Tottakai on se pieni lapsiryhmä jotka voi hyötyä hetkellisesti tai joissain tapauksissa pitkäaikaisesti ns. erityisryhmistä. Esim. lapsen mielenterveysongelma voi joskus vaatia vaikkapa sairaalakoulua, mutta ei senkään ole tarkoitus olla pysyvä järjestely vaan kuntouttaa lapsi niin että hän pääsee takaisin omaan vertaisryhmäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
No ei tässäkään. On vain kuvaelma siitä miten kaikki parantuu jos osaa lapsista saisi syrjiä; eli potkia pois jaloista. Ei yhtään mietintää miten niitä luokkaoloja vois parantaa niin että niin moni lapsi ei voisi siellä helvetin huonosti.
Kiusaamisesta ja sen lieveilmiöistä en edes aloita. Ette te sitäkään saa siellä kitkettyä.
Mä olen ainakin lukenut useamman opettajan avautumisen myös siitä luokkakokojen pienentämisestä.
Ja siis kyllähän järjellä voi päätellä, että nykyisen mallin sijaan luokat nimenomaan pitäisi eritellä mahdollisimman pieniin palasiin. Erityisoppilaat sellaisille luokille kuin tarvitsevat, hitaat omiinsa, nopeat omiinsa, häirikötkin varmaan omiinsa. Ainoa keino varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa kaltaista opetusta.
Outo ajatus, että ihmisen piirteiden huomioiminen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi olisi jotenkin huono asia.En ole ope
Ennen olivat yleensä kaikki oppilaat samoissa luokissa 1-4-luokilla. Sen jälkeen etevimmät pyrkivät ja pääsivät oppikouluun. Hitaimmat siirrettiin apukouluun, joka oli sen ajan erityisopetusta. Keskinkertaisimmat jatkoivat kansakouluun ja sen jälkeen kansalaiskouluun. Oli siis kolmetasoista opetusta ja käsittääkseni suurin osa sai kykyjensä mukaista oppia ainakin siinä vaiheessa, kun keskikoulu oli maksuton. Vielä omien lasteni kouluaikana oli erikseen luokat niille, joilla oli jotain oppimisvaikeuksia. Ei siellä ollut pelkästää häiriköitä vaan niitäkin, jotka olivat jollakin tavalla erityisen lahjakkaita ja turhautuivat normaaliluokassa.
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt äiti kirjoitti:
Miksi opet ei kampanjoi pienempien luokkakokojen ja avustajaparin puolesta?
Miten niin eivät kampanjoi? Opettajat ovat kertoneet ja kertovat jatkuvasti, mikä on pielessä ja miten tilanne pitäisi ja voitaisiin korjata. Ongelman ydin on siinä, ettei opettajia kuunnella.
Terveisin ope
No ei tässäkään. On vain kuvaelma siitä miten kaikki parantuu jos osaa lapsista saisi syrjiä; eli potkia pois jaloista. Ei yhtään mietintää miten niitä luokkaoloja vois parantaa niin että niin moni lapsi ei voisi siellä helvetin huonosti.
Kiusaamisesta ja sen lieveilmiöistä en edes aloita. Ette te sitäkään saa siellä kitkettyä.
Mä olen ainakin lukenut useamman opettajan avautumisen myös siitä luokkakokojen pienentämisestä.
Ja siis kyllähän järjellä voi päätellä, että nykyisen mallin sijaan luokat nimenomaan pitäisi eritellä mahdollisimman pieniin palasiin. Erityisoppilaat sellaisille luokille kuin tarvitsevat, hitaat omiinsa, nopeat omiinsa, häirikötkin varmaan omiinsa. Ainoa keino varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa kaltaista opetusta.
Outo ajatus, että ihmisen piirteiden huomioiminen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi olisi jotenkin huono asia.En ole ope
Huomaan että et ole ope. Ei lapsia voida jaotella noin. Se lapsi joka on tänä vuonna nopea ei sitä välttämättä ensi vuonna ole. Se joka on tänä vuonna hidas ei sitä välttämättä ole ensi vuonna. Se joka häiriköi eilen ei välttämättä häiriköi huomenna. Kenenkään lapsen identiteetti ei sitäpaitsi voi olla “häirikkö”, sille on aina joku syy jos lapsi “häiriköi”. Ja se on aikuisen tehtävä selvittää miksi ja ennakoida tilanteet. Mitään hyvää ei saada aikaiseksi sillä että lapsia alettaisiin lokeroida noilla sun ideoilla. Lapsien pitää lisäksi oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja lapsille se on sitäpaitsi helpompaa. Meille aikuisille erilaisuuden sietäminen on usein paljon vaikeampaa.
Tottakai on se pieni lapsiryhmä jotka voi hyötyä hetkellisesti tai joissain tapauksissa pitkäaikaisesti ns. erityisryhmistä. Esim. lapsen mielenterveysongelma voi joskus vaatia vaikkapa sairaalakoulua, mutta ei senkään ole tarkoitus olla pysyvä järjestely vaan kuntouttaa lapsi niin että hän pääsee takaisin omaan vertaisryhmäänsä.
Nyt täytyy kysyä, että millä koulutuksella ja ymmärryksellä sinä tuon kirjoitit? Oletko 20-vuotias idealistinen opettajanopiskelija, jolla on oman kokemuksen perusteella kovin ruusuinen kuva vai varttuneempi täysin koulumaailmasta vieraantunut kukkahattu? Vai kenties nykyistä järjestelmää puolusteleva virkamies tai poliitikko?
Erilaisuuden sietäminen ei todellakaan kuulu koululuokkaan eikä ole siellä ensikään päätavoite. Tarkoitus saada oppia, tietoja ja taitoja elämää varten. Ei onnistu , jos luokka on niin täynnä erilaisuutta, että oppimisesta ei tule mitään.
Saanko kysyä, miten sinä huolehtisit oman hiukan keskittymiskyvyttömän mutta lahjakkaan lapsesi oppimisen kovin "erilaisessa" luokassa?
Kaunis ajatus, joka ei toteutunut, kuten luvattiin. Tämä toistuu opettajien Aamulehdelle lähettämissä kokemuksissa peruskoulun inkluusiosta. Kysyimme opettajien kokemuksia työstään syyskuun alussa. Vastauksia tuli noin 250 verkkokyselyyn ja sähköpostilla. Inkluusio nousi esille useissa vastauksissa.
Lue lisää: Saimme opettajilta valtavasti huolestuneita viestejä ja selvitimme, millaista koulujen arki nyt on
Tiivistettynä inkluusio tarkoittaa sitä, ettei erityistä tukea tarvitsevia oppilaita erotella omiin ryhmiinsä, vaan he käyvät koulua yleisopetuksessa muiden mukana. Kouluissa siirryttiin kohti inklusiivista mallia vuoden 2010 perusopetuslain muutoksella.
Mikä?
Inkluusio
Idea: Ajatus yhteisestä koulusta kaikille. Koulutusjärjestelmässä ei ole erillisiä erityiskouluja ja erityisluokkia, vaan erityisoppilaat osallistuvat yleisopetukseen.
Tausta: Pohjautuu Unescon vuonna 1994 tekemään Salamancan julistukseen.
Miten: Jokaisen lapsen tarpeet kohdataan yksilöllisesti, ja opetus järjestetään niiden mukaan. Esimerkiksi tukipalvelut tulevat oppilaan mukana lähikouluun. Lisäksi käytössä on henkilökohtaisia opetussuunnitelmia ja -ohjelmia.
Laki: Lainsäädännössä ei ole konkreettista määräystä inkluusion toteuttamisesta. Vastuu järjestelyistä on kunnilla.
Lähteet: Lastensuojelun keskusliitto
”Erityisoppilaat sijoitettiin yleisopetuksen luokkiin, ja apua saattoi saada muutamia tunteja viikossa, mikäli erityisopettaja ei esimerkiksi joutunut sijaistamaan tai muihin tehtäviin. Luokassa saattoi 30 oppilaan joukossa olla esimerkiksi seitsemän tehostetun tuen oppilasta ja lisäksi muut tukiopetusta tarvitsevat. Inkluusio oli kaunis ajatus, mutta sen toteutukseen ei saatu luvattuja resursseja. Moni koki, että inkluusio oli pelkkä säästökikka”, kertoo tamperelainen opettaja Aamulehdelle.
Myös toinen pirkanmaalainen opettaja kertoo, että kun kunta esitteli inkluusion ajatuksen, painotettiin, että resurssit seuraavat erityisoppilaiden mukana. Nyt kuitenkin tukea tarvitsevia oppilaita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja aikuisten määrä suhteessa tuen tarpeeseen on pienempi kuin koskaan ennen: ”Tästä kärsii niin sanottu normioppilas, ja tämä tekee työstä raskaan. Olen useimmiten tunneilla ainoana aikuisena 25 oppilaan kanssa, joista vähintään viidellä on jotain muuta kuin yleinen tuki.”
Aamulehti ei julkaise kaikkien kokemuksistaan kertoneiden opettajien nimiä, koska heille voisi aiheutua vaikeuksia työpaikalla.
Kolmiportainen tuki
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada perusopetuksessa riittävää tukea.
1. Yleistä tukea saavat kaikki tarvittaessa. Oppilaalla ei ole säännöllistä ja jatkuvaa tuen tarvetta.
2. Tehostettua tukea saavat oppilaat, jotka tarvitsevat jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukea tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin.
3. Erityinen tuki on suunnattu niille, joille tehostettu tuki ei riitä.
Lähteet. OAJ, opetushallitus.
Eräs naisopettaja kuvaili, millaista tuen tarvetta hänen luokassaan on: ”Omaehtoisuutta, tarkkaavaisuuden vaikeuksia, ylivilkkautta, autismin kirjoa, oppimisvaikeuksia, tavaroiden heittelyä, sotkemista, huutamista, joskus väkivaltaa. Noin 4–5 lasta luokalla tarvitsisi oman aikuisen selviytyäkseen koulupäivästä. Inkluusio on ajatuksena upea. Tarvitsemme kouluun kuitenkin lisää aikuisresurssia, myös pienluokkia, sekä kuntoutusta ja terapiaa. Tällöin se olisi tehokkainta.”
Helsinkiläisen opettajan mukaan luokalla kaikki energia suuntautuu yhteen lapseen. ”Hän vaatii aikuisen jakamattoman huomion. Lapsi ei siedä pettymyksiä, ei suuren ryhmän hälyä, eikä osaa toimia sosiaalisten sääntöjen mukaan. Hän saa viikoittain raivokohtauksia, joiden aikana huutaa, kiroilee ja heittelee tavaroita. Joudun usein pitelemään häntä kiinni 20 muun lapsen hyöriessä hämmentyneinä ympärillä. Tukenani on kyllä avustaja ja erityisopettaja joitain tunteja viikossa, mutta tuki ei silti riitä kaikille sitä tarvitseville.”
Kuudetta vuotta opettajana toimiva kertoi kohdanneensa tähänastisen uransa aikana väkivaltaa: ”Minua on uhattu saksilla, tappamisella ja hakkaamisella. Lyöty nyrkillä naamaan, pyöräilykypärällä päähän, kyynärpäällä vatsaan. Potkittu, tallottu varpaita, räitty päälle, revitty rikki vaatteita. Oppilas on puristanut minua tisseistä ja takapuolesta. Väkivaltaisille oppilaille ei kukaan voi mitään, sillä heillä on oikeus olla koulussa siinä missä muidenkin. Inkluusion myötä tavallinen yleisopetuksen luokka on muuttunut suureksi erityisluokaksi, jolla ei ole siihen koulutettua opettajaa.”
Joidenkin opettajien mukaan inkluusio näkyy oppimistuloksissa: Erään miesopettajan mukaan yläkouluun tulee nyt oppilaita, joilla opiskelun perustaidot ovat hukassa, eikä alakoulussa ole varmistettu luku- ja laskutaitoa. Hän sanoo, että pohjat on saatava peruskoulussa niin hyviksi, ettei lukiossa ahdistuta ja stressaannuta niin paljon kuin nyt. ”Inkluusio lienee pahimpia koulupoliittista virheitä, joita Suomessa on tehty. Yleinen osaamistaso on romahtanut, ja koulussa tarvitaan lisää henkilökuntaa.”
Haista nyt kikuli, vain tilaajille!!