Mulla on ihan hirveän paha mieli. Niin paha etten voi edes itkeä.

Nyt ymmärtää kokonaisuuden, ei saa syyttää jostain yksityiskohdasta.kun ihmisillä on aina omia mielipiteitä ,jotka muuttuu.

❤️

Jaksamisia vaan. Itseä kun ketuttaa tarpeeksi tai asiat ovat ollleet tarpeeksi vinksallaan, niin ei ole edes ketuttanut enään. Kait se on jokin v*tutuksen multihuipennus.

Tulee vain sellainen tunnekylmä olo ja alkaa hoitamaan kylmän viileästi asioita.

Asiat ovat siis olleet todella huonosti, tässä sitä vielä ollaan.

Asioilla on tapana järjestyä ja tähän kannattaa uskoa. Useista kokemuksista voin sanoa.

Siunausta sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen poika...

Miten sä voit kirjoittaa mitään tuollaista? Sä et mun lasta tuntenut. Hän oli hyvä kaveri ja ihana lapsi. Hänellä oli paljon ystäviä ja ne oli hänelle tärkeintä mitä hänellä oli. Välillä musta tuntui että mulla oli seitsemän poikaa kun pojan kaverit vietti meillä niin paljon aikaa. He nauroi paljon ja pelaamisen ääniä oli kiva kuunnella... Viimeisen vuoden ajan piha oli täynnä mopoja ja välillä olin ihan hiilenä niiden kanssa, kun en meinannut saada autoa parkkiin ja piti pyytää poikia siirtämään mopojaan. Nyt pihalla ei ole yhtään mopoa ja antaisin noista hetkistä mitä vain. Mopoja meille ei enää tule. Olen nössö ja pelkuri, mutta sen kaikista pahimman olen nähnyt ja kokenut. Toista ja kolmatta kertaa en sitä halua kokea. En voisi rauhoittua hetkeksikään, jos mun lapsi olisi mopoilemassa.

Otettiin välillä kovastikin yhteen mutta pyydettiin aina anteeksi. Paitsi tuolloin viimeisenä iltana meillä oli riitaa ja en ehtinyt sanoa, että rakastan häntä. Se sattuu mua niin paljon. Mun on niin vaikea elää sen asian kanssa. Kirjoitin hänelle arkkuun kirjeen ja laskin sen hänen rinnan päälle. Toivottavasti hän tietää kuinka rakas hän mulle on. Ap

Turhaan kirjoitit, kun ei se sitä enää osannut lukea. Olisit sanonut kaiken kun vielä eli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen poika...

Miten sä voit kirjoittaa mitään tuollaista? Sä et mun lasta tuntenut. Hän oli hyvä kaveri ja ihana lapsi. Hänellä oli paljon ystäviä ja ne oli hänelle tärkeintä mitä hänellä oli. Välillä musta tuntui että mulla oli seitsemän poikaa kun pojan kaverit vietti meillä niin paljon aikaa. He nauroi paljon ja pelaamisen ääniä oli kiva kuunnella... Viimeisen vuoden ajan piha oli täynnä mopoja ja välillä olin ihan hiilenä niiden kanssa, kun en meinannut saada autoa parkkiin ja piti pyytää poikia siirtämään mopojaan. Nyt pihalla ei ole yhtään mopoa ja antaisin noista hetkistä mitä vain. Mopoja meille ei enää tule. Olen nössö ja pelkuri, mutta sen kaikista pahimman olen nähnyt ja kokenut. Toista ja kolmatta kertaa en sitä halua kokea. En voisi rauhoittua hetkeksikään, jos mun lapsi olisi mopoilemassa.

Otettiin välillä kovastikin yhteen mutta pyydettiin aina anteeksi. Paitsi tuolloin viimeisenä iltana meillä oli riitaa ja en ehtinyt sanoa, että rakastan häntä. Se sattuu mua niin paljon. Mun on niin vaikea elää sen asian kanssa. Kirjoitin hänelle arkkuun kirjeen ja laskin sen hänen rinnan päälle. Toivottavasti hän tietää kuinka rakas hän mulle on. Ap

Turhaan kirjoitit, kun ei se sitä enää osannut lukea. Olisit sanonut kaiken kun vielä eli.

Mene muualle täältä. Provo.

etteikö teinillä olisi poikkeavia mielipiteitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen poika...

Miten sä voit kirjoittaa mitään tuollaista? Sä et mun lasta tuntenut. Hän oli hyvä kaveri ja ihana lapsi. Hänellä oli paljon ystäviä ja ne oli hänelle tärkeintä mitä hänellä oli. Välillä musta tuntui että mulla oli seitsemän poikaa kun pojan kaverit vietti meillä niin paljon aikaa. He nauroi paljon ja pelaamisen ääniä oli kiva kuunnella... Viimeisen vuoden ajan piha oli täynnä mopoja ja välillä olin ihan hiilenä niiden kanssa, kun en meinannut saada autoa parkkiin ja piti pyytää poikia siirtämään mopojaan. Nyt pihalla ei ole yhtään mopoa ja antaisin noista hetkistä mitä vain. Mopoja meille ei enää tule. Olen nössö ja pelkuri, mutta sen kaikista pahimman olen nähnyt ja kokenut. Toista ja kolmatta kertaa en sitä halua kokea. En voisi rauhoittua hetkeksikään, jos mun lapsi olisi mopoilemassa.

Otettiin välillä kovastikin yhteen mutta pyydettiin aina anteeksi. Paitsi tuolloin viimeisenä iltana meillä oli riitaa ja en ehtinyt sanoa, että rakastan häntä. Se sattuu mua niin paljon. Mun on niin vaikea elää sen asian kanssa. Kirjoitin hänelle arkkuun kirjeen ja laskin sen hänen rinnan päälle. Toivottavasti hän tietää kuinka rakas hän mulle on. Ap

Turhaan kirjoitit, kun ei se sitä enää osannut lukea. Olisit sanonut kaiken kun vielä eli.

No minä sanon sulle kun vielä osaat lukea. Olet kylmä ja tunteeton paska. Toivon sinulle pelkkää pahaa elämääsi. Mene pois.