Lue keskustelun säännöt.
Avohakkuut ovat järkyttävää ympäristön tuhoamista
05.10.2021 |
Miksi ihmeessä ne ovat vielä sallittuja? Siinä raiskataan metsäalue pohjaa myöten vuosikymmeniksi.
Kommentit (113)
Kyllä avohakkuuala uudistuu! Mutta siitä olen tuohtunut, että maailmalla haasteellisissa korjuuoloissa kasvavaa pitkäkuituista havupuuta puidaan Suomen tehokkaan metsäautotieverkoston varsille kuitupuukasoihin.
Ja pieniläpimittaista puuta muutenkin, Metsähallitus on ministeriöiden tuottotavoitteen kuristusotteessa eikä hevillä irtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesittekö Metsäsäätiöstä? Säätiölle voi puunmyynnin tuloista lahjoittaa osuuden . Jos metsänomistaja tekee näin puukaupan yhteydessä niin ostajakin tekee. Lahjoitussumma on alle prosentti myynnistä, ei tunnu missään ostajalle tai myyjälle, mutta varat menevät metsien hyväksi. Varoilla tuetaan metsien hyötykäyttöä virkistyksessä, opiskelussa, nuorten metsätietouden lisäämistä, lasten metsiin tutustumista (päiväkotien retket)... Eli kyllä metsänomistajat ja metsäteollisuus myös antavat oman osuutensa Suomen metsille rahallisesti (verojenkin lisäksi...).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan metsää ja vastustan avohakkuita. Metsälehdissä on viherpesuartikkeleita, miten jätetään kolopuita ym turvaamaan monimuotoisuutta, mutta tuota ei käytännössä toteuteta, jos metsänomistaja ei itse ole todella aktiivinen asiassa.
Metsänhoitoyhdistykset myös kannustavat aggressiivisiin hakkuisiin. Monet vanhemmat ihmiset suhtautuvat metsänhoitoyhdistyksen neuvojiin kunnioittaen, eivätkä osaa kyseenalaistaa heidän neuvojaan, vaan suostuvat avohakkuisiin, vaikka rahasta ei olisi todellakaan pulaa.Jokainen tässä valtakunnassa asuva suomen kansalainen voi ostaa ja suojella omaehtoisesti haluamaansa metsäalaa, jos saa sen markkinaehtoisessa kaupassa itselleen ostettua.
Niin. Meidän metsistä onkin mennyt kaksi kohdetta Metso-ohjelmaan. Lisäksi pyrimme niissäkin metsissä joita hyödynnetään hakkuin ylläpitämään monimuotoisuutta. Tämä todella vaatii itseltä aktiivisuutta, kun on totuttu siihen, että haavat, lepät ym monimuotoisuus hävitetään kuusimetsästä. Surettaa nähdä avohakkuita, joissa ei ole jätetty edes niitä kolopuita. Esimerkiksi vanhojen, lahojen haapojen rahallinen arvo on olematon, mutta silti nekin usein kaadetaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi avohakkuuaukiolle jätetään sinne tänne muutama ruma karahka pystyyn? Eikö nekin menisi nurin samoilla lämpimillä?
Siksi, että sinne jää edes käelle kukkumapaikka. Oikeasti täysin paljas avohakkuu ei ole enää tavoite, ei ainakaan Osaran tyyliin. Hänen aikanaan nostettiin kansan elintasoa, joka tosin kovin paljon sen ajan jätkillä vielä tiettynyt ja mikä tärkeintä, saatiin puuntuotanto nousuun.
Veikkaan, että tähän ketjuun ei ole kirjoittanut kovin moni sellainen, joka Osaran aukean tunnistaisi tänä päivänä, kun sellaisen läpi kävelisi.
Nuorten ja kaupunkilaisten metsätietoutta pitäisi tosiaan lisätä! Ymmärtäisivät ehkä sitten sen, miksi luonnossa aukkokin on monille lajeille elintärkeä ympäristö.
Vierailija kirjoitti:
Avohakkualue oli hakkuiden jälkeisenä vuonna töys vadelmapensasta...ihanaa! Sitten tuli muutakin ja lopulta oli ihan metsäisä paikka. Avohakluut on tarpeellista metsän monimuotoisuuden ja uusimisen kannalta!
Kyllä minua niin harmitti, kun hyvä avohakkuu-aurausvatukko oli kasvanut muutamassa vuodessa sellaiseksi metsäksi, että ei enää löytynyt vatunvattua. Muutamaan vuoteen en uskaltanut siellä käydä, kun karhu marjasti samassa vatukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on 200 000 metsien omistajaa. pystyvät äänestämään valtaan heitä tukevia politiikkoja. sademetsien, kuten suomenkin metsien hakkuukielto pitäisi asettaa maailmanlaajuisesti kieltoon. metsien hakkaaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. ei missäänpäin maailmaa muuallakun brasiliassa ja suomessa tällä tavoin tuhota luontoa ja eläimiä. lintujen sukupuutto suomessa johtuu metsätaloudesta.
Mikä ihmeen sukupuutto? Meillä on noin 300 ha hoidettua metsää, siellä asustaa niin metsoja, teeriä kuin yltiöuhanalaisia hömötiaisia. Luonto on siitä outoa, että se ei pelkää muutosta, se muuttuu mukana ja vain suomalainen luonnontutkija vetoaa 1800-luvun tutkimustietoihin.
sellaista vaan, että eläinten sukupuutto Suomessa ei saisi olla mielipideasia täällä vauvapalstalla. tutkimustietoa ei ole, eikä sitä näillä näkymin edes tule. se on akateeminen itsemurha Suomessa tehdä tutkimus ruokkivaa käteä vastaan. kaikki bilsan proffat kyllä oikeasti tietää asianlaidan, se on vain julkinen salaisuus.
Jos näen hömötiaisen, minun tulee olla siitä hiljaa, koska kyseinen lintulaji on julistettu lähes sukupuuttoon kuolleeksi? Tai sama metson soitimen kanssa: koska on päätetty, että metsokanta ei kestä metsänhoitoa, niin metsässä ei saa nähdä metsoa soitimella, se on yleisen mielipiteen vastaista.
En saa kertoa, että yksi metso on pakastimessa ja pihassa pyörii puolenkymmentä hömötiaista. Tai en minä ole varma, montako niitä on, mutta useampia näkee samaan aikaan.
Ympärillä on satoja hehtaareja metsää, jossa on tehty avohakkuu, ojitus ja istutus muutamia vuosikymmeniä sitten. On myös vanhaa hakkaamatonta metsää, joka tulee varmaan sellaisena pysymään ikuiset ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekään pidä avohakkuista tai vanhojen puiden kaatamisesta. Risutkin jätetään muka maatumaan, mutta todellisuudessa ne maatuu sinne ehkä sadassa vuodessa.
KUITENKIN, avohakkuukaan ei tuhoa maaperää tai ympäristöä, kuten kaivokset tekee. Kaivos repii metsät pois kokonaan ja pilaa alueen niin, ettei siellä kasva tai elä enää mikään.
Mieluummin hakataan metsää, mistä tulot jää Suomeen, kuin sallitaan kaivostoiminta, joka aiheuttaa Suomelle vain lisääntyneen jätekuorman, pilaantuneet maat ja vesistöt ja lisää velkataakkaa kun kaivoksiin syydetään verorahoja ilman että niistä saa mitään takaisin. Kaivosyhtiöt kun tekee tunnetusti tappiota tai minimaalista tulosta. Tai siltä se saadaan Suomen rajojen sisällä näyttämään.
Vierailija kirjoitti:
On jäänyt taas peruskoulun biologian tunnit väliin. Tai en tiedä, kerrotaanko siellä nykyään, että on olemassa lajeja, jotka tarvitsevat riittävän suurta aukkoa lisääntyäkseen ja varsinkin kasvaakseen.
Kun aukkoja ei enää synny luonnollisesti esimerkiksi metsäpalojen vuoksi kuin ennen, avohakkuut auttavat niitäkin lajeja. Harvemmin enää nykyään tehdään sellaista syvää aurausta viljelyalueilla kuin menneillä vuosikymmenillä. Siksi ei aloittajan väite pohjan raiskaamisesta vuosikymmeniksi ei pidä paikkaansa. Eikä ole koskaan pitänytkään, sillä en usko aloittajan tunnistavan maastossa vuonna 1990 aurattua aluetta entiseksi avohakkuualueeksi. Siellä on jo aloittajaa korkeampi puusto ja oja tasoittuneet.
Muuten ok, mutta voimaperäisesti muokattu pohja ei tasoitu vuosisatoihin.
Omassa metsässäni on alue, joka on mätästetty 30v sitten, sinne ei ole vieläkään maataloustraktorilla mitään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jäänyt taas peruskoulun biologian tunnit väliin. Tai en tiedä, kerrotaanko siellä nykyään, että on olemassa lajeja, jotka tarvitsevat riittävän suurta aukkoa lisääntyäkseen ja varsinkin kasvaakseen.
Kun aukkoja ei enää synny luonnollisesti esimerkiksi metsäpalojen vuoksi kuin ennen, avohakkuut auttavat niitäkin lajeja. Harvemmin enää nykyään tehdään sellaista syvää aurausta viljelyalueilla kuin menneillä vuosikymmenillä. Siksi ei aloittajan väite pohjan raiskaamisesta vuosikymmeniksi ei pidä paikkaansa. Eikä ole koskaan pitänytkään, sillä en usko aloittajan tunnistavan maastossa vuonna 1990 aurattua aluetta entiseksi avohakkuualueeksi. Siellä on jo aloittajaa korkeampi puusto ja oja tasoittuneet.
Muuten ok, mutta voimaperäisesti muokattu pohja ei tasoitu vuosisatoihin.
Omassa metsässäni on alue, joka on mätästetty 30v sitten, sinne ei ole vieläkään maataloustraktorilla mitään asiaa.
Mtsähän tuossa toki kasvaa mainiosti.
Ihmiset taitaa sekoittaa monimuotoisen ympäristön (lajikirjo) ja esteettiset arvot. Metsänhoidolla ei voi monimuotoisuutta ylläpitää, sitä varten on suojelualueet. talousmetsä on taas peltoa jossa kasvaa viljen tilalla puuta.
Saksassa jaettiin aikanaan metsätilastani (muun ohessa) kuvia kuvauksella "luonnonvarainen metsä". Eivät vastanneet kun kysyin miksi luonnonvarainen metsä muodostuu ilmakuvissa säännönmukaisista muodoista.
Tosin en ole henkkoht vakuuttunut istuttamisen tehokkuudesta. Mielestäni järkevin tapa olisi hakkuun jälkeen kaskimainen kulotus ja sen jälkeen kylvö. Mänty esim.pitää metsäpaloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni järkevin tapa olisi hakkuun jälkeen kaskimainen kulotus ja sen jälkeen kylvö. Mänty esim.pitää metsäpaloista.
Tämä.
Mutta kulotus karkaa harmillisen helposti kulotusalueen ulkopuolelle.
Paksukunttaisen metsäpohjan käsittely muuten on vaikeaa ilman vihaamaani mätästystä, jonka tasoittaa vasta seuraava jääkausi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista näkee taas kuinka joku pitää istutettua puupeltoa metsänä.
Tiesitkö että nuo "puupellot" (lue: hyvin hoidetut talousmetsät) sitovat paljon tehokkaammin hiiltä kuin luonnontilainen ryteikkö.
Höpö höpö! Vanha luonnontilainen, monimuotoinen metsä ei ole mikään "luonnontilainen ryteikkö". Niitä vain ei ole enää jäljellä kuin alle viisi prosenttia Suomen metsistä, joten näin sinäkin erehdyt luulemaan sitä muinoin myllätyä ja istutettua, hoitamatta jätettyä ryteikköä, eli puupeltoa luonnontilaiseksi metsäksi. Metsän pohja sitoo myös hiiltä ja kun se avohakkuussa revitään ja aurataan auki, niin se meni siinä taas pitkäksi aikaa. Samoin soiden ojittaminen puupelloiksi on tuhonnut vesistöjä ja tuhoaa edelleen.
Metsän arvo syntyy myös muusta kuin rahasta, mutta sitä on joillekin aivan turha edes yrittää selittää. Monimuotoisuus, lahopuut... useat eläin- kasvi- ja sienilajit viihtyvät nimenomaan vanhoissa metsissä, ei puupelloilla, tai avohakkuuaukeilla. Visuaaliset arvot. Valitettavasti moni eläin- ja kasvilaji on nyt uhattuna näiden järjettömien kestämättömien hakkuiden takia.
Metsänomistaja voi myös tarjota sitä metsäänsä Metso-ohjelmaan suojeltavaksi. Ja onhan toki poimintahakkuukin vaihtoehto. Se avohakkuu ei ole mikään tarjotin, että hei nyt siellä kasvaa vattupuska, kun sekään ei siinä montaa vuotta viihdy, vaan pioneerilajeina esim. koivu ja pajukko valtaavat alaa.
Ja se, että Suomessa istutetaan enemmän puuta kuin kaadetaan... No taas päästään tähän puupeltoasiaan ja siihen, että metsiä myös kaadetaan yhä nuorempina nykyään, joten tukkipuun laatu on heikkoa. Puuta on kyllä mahdollisesti neliömetreittäin enemmän, mutta laatu sekundaa verrattuna vanhoihin metsiin, jotka taas pitäisi suojella välittömästi.
Tästä keskustelun laadusta myös huomaa hyvin ketkä ne ovat niitä luonnosta vieraantuneita... Eli ne metsänomistajat joille metsö on vain rahanlähde, eikä olla edes valmiita keskustelemaan asiallisesti tai miettimään vaihtoehtoja, vaan heti ollaan mollaamassa ties miksikä Kehäkolmos sitä sun tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tä, vuosikymmeniksi? Avohakkuun jälkeen paikalle istutetaan uusi metsä. Vuosikymmenien päästä tehdään jo ensiharvennusta.
Taas joku Kehä I sisällä asuva olmi pätee metsäasioista...
Ihan tuota mökkimme läheisyydestä 20 vuotta sitten hakattua raiskiota katsellessa mietin, missä ne kuuluisat istutukset on. Pari pajua tuonne on kasvanut, mutta muuten aikalailla samaa auringonpaahtamaa paskaa kuin yli puoli elämääni jo ollut.
Pari pajua? Yleensä sinne ensimmäisenä pukkaa koivu. Ettei vaan olisi mielikuvituksen tuotetta tämä pajujuttu?
Vierailija kirjoitti:
En itsekään pidä avohakkuista tai vanhojen puiden kaatamisesta. Risutkin jätetään muka maatumaan, mutta todellisuudessa ne maatuu sinne ehkä sadassa vuodessa.
KUITENKIN, avohakkuukaan ei tuhoa maaperää tai ympäristöä, kuten kaivokset tekee. Kaivos repii metsät pois kokonaan ja pilaa alueen niin, ettei siellä kasva tai elä enää mikään.
Mieluummin hakataan metsää, mistä tulot jää Suomeen, kuin sallitaan kaivostoiminta, joka aiheuttaa Suomelle vain lisääntyneen jätekuorman, pilaantuneet maat ja vesistöt ja lisää velkataakkaa kun kaivoksiin syydetään verorahoja ilman että niistä saa mitään takaisin. Kaivosyhtiöt kun tekee tunnetusti tappiota tai minimaalista tulosta. Tai siltä se saadaan Suomen rajojen sisällä näyttämään.
Et ole sinäkään metsässä käynyt. Jos risut eivät sadassa vuodessa maatuisi, jo aiemmin mainituilla osaranaukeilla olisi valtavat risukasat. Mutta ei vaan komeat männiköt siellä kasvavat. Esimerkiksi metsään unohtunut polttopuukasa maatuu olemattomiin pohjoisessakin parissa vuosikymmenessä niin, että ei ole kuin mätäs jäljellä, ja hakkuutähteet vielä nopeammin.
Se on aivan totta, että kaivosten haittoja niin veteen kuin maaperään vähätellään. Tällä sentään ilma säilyy jokseenkin puhtaana toisin kuin mm. Petsamossa. En silti ole aivan varma, onko se hyvä asia, että nikkeli kuljetetaan isoilla autoilla Kevitsasta ties mihin eikä rikasteta paikan päällä niin kuin Suurikuusikon kulta. Tämä tulee mieleen malmiauton perässä ajaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tä, vuosikymmeniksi? Avohakkuun jälkeen paikalle istutetaan uusi metsä. Vuosikymmenien päästä tehdään jo ensiharvennusta.
Taas joku Kehä I sisällä asuva olmi pätee metsäasioista...
Ihan tuota mökkimme läheisyydestä 20 vuotta sitten hakattua raiskiota katsellessa mietin, missä ne kuuluisat istutukset on. Pari pajua tuonne on kasvanut, mutta muuten aikalailla samaa auringonpaahtamaa paskaa kuin yli puoli elämääni jo ollut.
Pari pajua? Yleensä sinne ensimmäisenä pukkaa koivu. Ettei vaan olisi mielikuvituksen tuotetta tämä pajujuttu?
Sitähän minäkin, että jotain vesijättömaata tai suota se on alun perin ollutkin, jos ei koivupusikko ole 20 vuodessa sitä vallannut. Todella kehno metsä siinä on ollut ennen hakkuutakin, jos tosiaan hakattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista näkee taas kuinka joku pitää istutettua puupeltoa metsänä.
Tiesitkö että nuo "puupellot" (lue: hyvin hoidetut talousmetsät) sitovat paljon tehokkaammin hiiltä kuin luonnontilainen ryteikkö.
Höpö höpö! Vanha luonnontilainen, monimuotoinen metsä ei ole mikään "luonnontilainen ryteikkö". Niitä vain ei ole enää jäljellä kuin alle viisi prosenttia Suomen metsistä, joten näin sinäkin erehdyt luulemaan sitä muinoin myllätyä ja istutettua, hoitamatta jätettyä ryteikköä, eli puupeltoa luonnontilaiseksi metsäksi. Metsän pohja sitoo myös hiiltä ja kun se avohakkuussa revitään ja aurataan auki, niin se meni siinä taas pitkäksi aikaa. Samoin soiden ojittaminen puupelloiksi on tuhonnut vesistöjä ja tuhoaa edelleen.
Metsän arvo syntyy myös muusta kuin rahasta, mutta sitä on joillekin aivan turha edes yrittää selittää. Monimuotoisuus, lahopuut... useat eläin- kasvi- ja sienilajit viihtyvät nimenomaan vanhoissa metsissä, ei puupelloilla, tai avohakkuuaukeilla. Visuaaliset arvot. Valitettavasti moni eläin- ja kasvilaji on nyt uhattuna näiden järjettömien kestämättömien hakkuiden takia.
Metsänomistaja voi myös tarjota sitä metsäänsä Metso-ohjelmaan suojeltavaksi. Ja onhan toki poimintahakkuukin vaihtoehto. Se avohakkuu ei ole mikään tarjotin, että hei nyt siellä kasvaa vattupuska, kun sekään ei siinä montaa vuotta viihdy, vaan pioneerilajeina esim. koivu ja pajukko valtaavat alaa.
Ja se, että Suomessa istutetaan enemmän puuta kuin kaadetaan... No taas päästään tähän puupeltoasiaan ja siihen, että metsiä myös kaadetaan yhä nuorempina nykyään, joten tukkipuun laatu on heikkoa. Puuta on kyllä mahdollisesti neliömetreittäin enemmän, mutta laatu sekundaa verrattuna vanhoihin metsiin, jotka taas pitäisi suojella välittömästi.
Tästä keskustelun laadusta myös huomaa hyvin ketkä ne ovat niitä luonnosta vieraantuneita... Eli ne metsänomistajat joille metsö on vain rahanlähde, eikä olla edes valmiita keskustelemaan asiallisesti tai miettimään vaihtoehtoja, vaan heti ollaan mollaamassa ties miksikä Kehäkolmos sitä sun tätä.
Luonnosta vieraantuneimpia tässä keskustelussa ovat ne, joiden tekstistä huomaa niin selvästi sen, että eivät ole metsässä käyneetkään. Esittävät niin omituisia väitteitä, että peruskoulun ympäristöopin tunneillakin on tehty jotain muuta kuin opiskeltu, ja varsinkin biologian.
Puun laadusta sopii keskustella, sillä kieltämättä on virheitä tehty. Pahin laadun kannalta on ollut 1970-luvun yleiskeräyssiemenistä kasvatetut ja alkujaan liian harvaan ojitusalueille istutetut männiköt. Tiedättehän syyn. Vielä tänäkin päivänä olen omin silmin nähnyt nuoria luontaisesti syntyneitä mäntyjä motolla katkaistuina, vaikka niistä olisi kasvanut komeita ja hyvälaatuisia petäjiä muutamassa vuosikymmenessä. Kelvoton hakkuujälki motolla on yksi syy siihen, että minä metsänomistajana en puukauppoja tee vaan säästän metsäni seuraaville sukupolville.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset taitaa sekoittaa monimuotoisen ympäristön (lajikirjo) ja esteettiset arvot. Metsänhoidolla ei voi monimuotoisuutta ylläpitää, sitä varten on suojelualueet. talousmetsä on taas peltoa jossa kasvaa viljen tilalla puuta.
Saksassa jaettiin aikanaan metsätilastani (muun ohessa) kuvia kuvauksella "luonnonvarainen metsä". Eivät vastanneet kun kysyin miksi luonnonvarainen metsä muodostuu ilmakuvissa säännönmukaisista muodoista.
Tosin en ole henkkoht vakuuttunut istuttamisen tehokkuudesta. Mielestäni järkevin tapa olisi hakkuun jälkeen kaskimainen kulotus ja sen jälkeen kylvö. Mänty esim.pitää metsäpaloista.
On melko vaikeaa paksukunttaisissa ikivanhoissa kuusikoissa. Suosittelen tutustumiskäyntiä Pomokairaan. Löytyy viime vuosisadalla uudistettuja alueita, mutta edelleen niitä ikivanhoja kuusikoita.
Harvemmin nykyään on puupeltoja, joissa on ihmisen toiminnan ansiosta vain yhtä puulajia. Löytyy luontaisesti yhden lajin kuusikoita, jotka ovat sukkession viimeistä vaihetta ja männiköitä, joiden kasvupaikka on muille lajeille liian karu.
Miksi ihmeessä maanomistaja saa tehdä maillaan ihan mitä haluaa?? Kamalaa, kielletään kaikki!
Vertaatko tosissasi Brasilian sademetsien polttamalla tuhoamista Suomen päätehakkuisiin? Brasiliassa metsää tuhotaan tuhoamalla tuhoamisen ilosta. Suomessa metsävaroja hyödynnetään ja metsästä kaadetut puut päätyvät moneen käyttöön, esimerkiksi useiksi vuosikymmeniksi hiilivarastoiksi rakennusten runkopuuna. Kannattaa myös huomata että Suomessa metsää hakataan vähemmän kuin se kasvaa, eli metsävaramme kasvavat koko ajan.