Avohakkuut ovat järkyttävää ympäristön tuhoamista
Miksi ihmeessä ne ovat vielä sallittuja? Siinä raiskataan metsäalue pohjaa myöten vuosikymmeniksi.
Kommentit (113)
FSC alkaa olla yhtä arvoton kuin MSC.
Ei konkreettista kestävyyttä, arvobrändi paperilla ja tuoteketjussa.
Tuli pari vuotta sitten tehtyä päätehakkuu parin hehtaarin alalle kun oli sellainen lumitalvi että katkoi puolet latvoista tältä alalta, muuten olisi metsä voinnut siinä kasvaa vielä vuosikausia. Eikä siinä olisi ollut järkeä ottaa vain niitä katkenneita niin pieneltä alalta, isompi ala sitten asia erikseen eli jos vaikka 10 hehtaarilta katkeaa 30% latvoista käy ne katkenneet keräämässä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi avohakkuuaukiolle jätetään sinne tänne muutama ruma karahka pystyyn? Eikö nekin menisi nurin samoilla lämpimillä?
Tikat tykkää niistä "karahkoista". Ne siis jätetään eläinten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
No, tosiasiahan on, että Suomessa on lähinnä lajiköyhää puupeltoa jäljellä ja metsät on lähes kaikki hakattu jo aikoja sitten.
Tosiasia valkenisi sinun silmiesi eteen, jos menisit joskus metsään. Kuvitelmasi perustuu ilmeisesti valikoituihin lehtikuviin. Suomessa on hakkaamatonta metsää vielä paikka kuinka paljon. Siis sellaista, jota ei ole hakattu vielä koskaan eikä edes harvennettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi avohakkuuaukiolle jätetään sinne tänne muutama ruma karahka pystyyn? Eikö nekin menisi nurin samoilla lämpimillä?
Tikat tykkää niistä "karahkoista". Ne siis jätetään eläinten vuoksi.
Eläimiä ne ovat hyönteisetkin, jotka niissä karahkoissa majailevat. Ja linnut, jotka niistä nauttivat.
Ei se avohakkuu se ongelma ole. Suomen puuston yhä nuorentuva keski-ikä on ongelma ja kertoo yhä tehostuvasta puuston hyödyntämisestä. Monimuotoisuus tipahtaa kuin lehmän häntä tällä talousmetsiä kaikki mentaliteetilla.
Matkailu ja avohakkuu avartaa. -Motokuski-
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jäänyt taas peruskoulun biologian tunnit väliin. Tai en tiedä, kerrotaanko siellä nykyään, että on olemassa lajeja, jotka tarvitsevat riittävän suurta aukkoa lisääntyäkseen ja varsinkin kasvaakseen.
Kun aukkoja ei enää synny luonnollisesti esimerkiksi metsäpalojen vuoksi kuin ennen, avohakkuut auttavat niitäkin lajeja. Harvemmin enää nykyään tehdään sellaista syvää aurausta viljelyalueilla kuin menneillä vuosikymmenillä. Siksi ei aloittajan väite pohjan raiskaamisesta vuosikymmeniksi ei pidä paikkaansa. Eikä ole koskaan pitänytkään, sillä en usko aloittajan tunnistavan maastossa vuonna 1990 aurattua aluetta entiseksi avohakkuualueeksi. Siellä on jo aloittajaa korkeampi puusto ja oja tasoittuneet.
Muuten ok, mutta voimaperäisesti muokattu pohja ei tasoitu vuosisatoihin.
Omassa metsässäni on alue, joka on mätästetty 30v sitten, sinne ei ole vieläkään maataloustraktorilla mitään asiaa.
Kumpi meistä on kävellyt niillä auratuilla avohakkuualueilla? Kysy vaan, kuinka monta kilometriä minä kuljin siihen aikaan, kun olin siellä töissä. Kaikkein rankimmilla palleauralla auratuilla kivennäismailla ne ojat tosiaan näkyvät pitkään, mutta ei sellaisia aurauksia ole tehty enää vuosikymmeniin.
Mätästyksellä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että sinun metsääsi ei maataloustraktorilla ole asiaa. Siihen on joku muu syy, vaikka mättäät vielä alan asiantuntija erottaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
suomessa on 200 000 metsien omistajaa. pystyvät äänestämään valtaan heitä tukevia politiikkoja. sademetsien, kuten suomenkin metsien hakkuukielto pitäisi asettaa maailmanlaajuisesti kieltoon. metsien hakkaaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. ei missäänpäin maailmaa muuallakun brasiliassa ja suomessa tällä tavoin tuhota luontoa ja eläimiä. lintujen sukupuutto suomessa johtuu metsätaloudesta.
Mikä ihmeen sukupuutto? Meillä on noin 300 ha hoidettua metsää, siellä asustaa niin metsoja, teeriä kuin yltiöuhanalaisia hömötiaisia. Luonto on siitä outoa, että se ei pelkää muutosta, se muuttuu mukana ja vain suomalainen luonnontutkija vetoaa 1800-luvun tutkimustietoihin.
sellaista vaan, että eläinten sukupuutto Suomessa ei saisi olla mielipideasia täällä vauvapalstalla. tutkimustietoa ei ole, eikä sitä näillä näkymin edes tule. se on akateeminen itsemurha Suomessa tehdä tutkimus ruokkivaa käteä vastaan. kaikki bilsan proffat kyllä oikeasti tietää asianlaidan, se on vain julkinen salaisuus.
Jos näen hömötiaisen, minun tulee olla siitä hiljaa, koska kyseinen lintulaji on julistettu lähes sukupuuttoon kuolleeksi? Tai sama metson soitimen kanssa: koska on päätetty, että metsokanta ei kestä metsänhoitoa, niin metsässä ei saa nähdä metsoa soitimella, se on yleisen mielipiteen vastaista.
Oletteko nähneet sen jonkun metsäfirman rekkojen kylkimaalauksissa metson keskellä peltoa/hakkuuaukeaa? Siinähän siis todistetaan että metso ei nimestään huolimatta metsää kaipaa.
Ainoat metsonpesät olen tavannut hakkuuaukeilla. Siis koppelon eli naarasmetson, joka asiaa tuntemattomille kerrottakoon. Luultavasti se kokee olevansa turvallisemmassa paikassa isolla aukealla, jossa havaitsee pedot helpommin. Tai en minä tiedä, kun en ole koskaan koppelo ollut.
Entä teerit sitten? Ne ovat soitimella aukeilla soilla. Parempi niiden on nokkia hiekkaa kivipiiraan aurausalueilta kuin tienvarsista.
Muuten linnut viihtyvät parhaiten sekametsissä. Sama ihminen suojelee visusti omassa metsässään metsojen hakomapuut, joka syksyllä niitä metsästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tosiasiahan on, että Suomessa on lähinnä lajiköyhää puupeltoa jäljellä ja metsät on lähes kaikki hakattu jo aikoja sitten.
Tosiasia valkenisi sinun silmiesi eteen, jos menisit joskus metsään. Kuvitelmasi perustuu ilmeisesti valikoituihin lehtikuviin. Suomessa on hakkaamatonta metsää vielä paikka kuinka paljon. Siis sellaista, jota ei ole hakattu vielä koskaan eikä edes harvennettu.
Joo, ja metsää kuten muutakin luontoa kuvitellaan monessa kommentissa jotenkin stabiiliksi, eli kuten se ei vuosien tai vuosikymmenien aikana muuttuisi mitenkään. Jo 20 vuotta tekee ihmeitä hakkuuaukeallekin, johon on pakko istuttaa taimet tai siementää hakkuun jälken. Sitä kutsutaan luonnon kiertokuluksi.
FSC mielletään sertifikaattina luotettavaksi ja on paljon puuhannut vastustusta mm. Ylä-Lapin maanomistajien metsänkäytön ja oman omaisuuden hallinnan kannalta. Vaikka osa poronomistajista saa itsekin lisätuloa metsänhakkuista.
Pidän ongelmallisena FSC-sertifikaatin "kiintiötä", tuotemerkkiä varten yli 70% täytyy olla FSC-sertifioiduista metsistä. Mitä loput vajaa 30% puuta ovat seassa? Kuutenkin totaalikielto koskee juuri Pohjois-Suomalaisia metsänomistajia.
Ja mm. Venäjältä saatava FSC-sertifikaatti voi olla ihan suoraan ruplia paperilla. Valvonta on myönnetty puutteelliseksi.