Mistä lähtien introverttiydestä tuli ”uniikkia” ja parempaa, siis muita hienompaa?
Ihmettelen tätä. Nyt ihmiset ylemmyydentuntoisina selittää että mä oonkin introvertti enkä niinkuin ekstrovertti-lampaat jotka kulkee lauman mukana. Introvertit (ei kaikki mutta iso kohkaava osa) on niin hienoa ja uniikkia lumihiutaletta.
Ennen vanhaan niitä pidettiin autisteina.
Ja ei, en ole ekstrovertti itse, tästä asiasta haukut ovat aivan turhat.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Ekstroveriksi on helppo muuntautua vähäksi aikaa.
Sanot vain ääneen kaiken mitä aiot tehdä, olet tehnyt ja aiot tehdä. Ja puhut ajatuksesi ääneeen muille.
Esim kun olet ruokatauolla ja jos sulle tulee mieleen joku gynekologikäyntisi niin kerrot vain rohkeasti kaiken! Siitä vaan rykäiset kaiken pihalle etkä yhtään mieti mitä muut susta ajattelee.
Hyvin kiteytetty extrovertismin olemus!
Jälkeenpäin introverttia korkeintaan nolottaa.
Minusta sitä ei pidä vieläkään hyvänä juttuna. Jos joskus saa jonkun myönteisen kommentin niin on jo ihme. Suomi on sellainen maa missä esim hiljaisemmat ihmiset hyväksytään paremmin kuin muualla, mutta ei täälläkään aina helppoa ole. Itsekin olen saanut kuulla olevani ujo, arka, epäsosiaalinen, liian hiljainen, jotenkin heikonluonteinen tai muuten outo ihminen. Nämä kaikki jujut ovat perustuneet siihen, että olen hiljaisempi ja jäin esim kouluissa yksin sekä kiusatttiin mikä vielä lisäsi tätä. Samalla en pidä kovasta hälinästä tai isoista porukoista. Jos nyt mietin niin en ole kyllä saanut hyvää palautetta juurikaan. Yksi opettaja sanoi kerran, että on hyvä kun on erilaisia ihmisiä, mutta hänkin aluksi sanoi aina, että kyllä sitä rohkaistuu vähitellen yms. Ymmärrän samalla sen, ettei introvertti ole ujon määritelmä ja eivät useinkaan liity toisiinsa. Minusta vaan ollaan tehty tosi ujo, vaikka olenkin rauhallisempi persoona. Samalla olen myös vähän ujokin, mutta enemmän nuo ikävät kokemukset vaikuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Introversio tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että latautuu yksinolosta ja väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Jotkut eivät näköjään kertakaikkiaan kykene sisäistämään, että tästä introverttiydessä on kyse. Koulussa/töissä voi toimia aivan yhtä aktiivisesti kuin muutkin, mutta siinä missä ekstrovertti saa energiaa kanssakäymisestä, introvertistä se imee energiat. Latautuakseen tarvitsee omaa aikaa ja rauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introja ei ole koskaan mitään muuta kuin haukuttu ja halveksittu.
Tämä ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin uudet tutkimustulokset kertovat, että introverttejä on maailmassa vähän enemmän kuin ekstroverttejä. Suomessa siis todennäköisesti huomattavasti enemmän.
Kun ekstrovertti puhuu, hänen väitetään kälättävän, puhuvan turhaa, olevan pinnallinen, ei osaa pysyä paikkallaan ja vaikka mitä muuta negatiivista.
Olen ekstrovertti ja tiedän kuinka muita häiritse puheliaisuuteni. ENTP.
Älyssäni ei ole mitään vikaa. Testattu ja keskimääräistä huomattavasti korkeampi.Mutta törmään tähän ilmiöön missä introvertit kuvittelevat itsestään liikoja verhoten sen kuitenkin vääristeltyyn vaatimattomuuteen. Ja voin tosiaan sanoa tämän, koska yritän puhua heidän kanssaan. Introvertit itse eivät ehkä tätä tajua, koska he monesti ovat vain itsensä ja todella pienen lähipiirin kanssa.
Ollaan niin ujoja ja muiden seura niin raskasta ja paristot vaan tyhjenevät niin nopeasti jne. Suurimmalla osalla hiljaisuus johtuu ihan vaan ettei heillä ole mitään sanottavaa. Tiedot ja taidot ovat heikot. Se johtuu siitä, ettei olla haluttu oppia muilta. Ei ole keskusteltu, vaihdettu mielipiteitä, käyty tapahtumissa, vaan lähinnä nyhjätty kotona omien ajatusten kanssa ja yksin niitä pyörittäen. Mitä nyt surffattu ehkä netissä niillä lempisivuilla. Harva introvertti on lopulta se Einstein, vaan ihan vaan tavistiina, joka tykkää olla kotona katsomassa telkkua ilman häiriötä.
Tarkoitukseni ei ole haukkua, mutta tältä todellisuus näyttää kun puhuu kymmmenien ellei satojen eri ihmisten kanssa vuodessa ja se on enemmän kuin moni introvertti kokee elämänsä aikana.Et taida olla kovin hyvin numeroissa? Minä olen autisti, ja puhun silti kymmenien, ellei satojen ihmisten kanssa vuodessa. Vaikka välttelen kaikkea sosiaalista kanssakäymistä.
Lisäksi kyse ei ole vain siitä, monenko kanssa puhuu, vaan mitä oppii. Jos nimenomaan PUHUU monelle ihmiselle itse, ei opi mitään. Jos seuraa sivusta hiljaa muiden vuorovaikutusta, oppii paljon, hyvin paljon, vaikkei itse osallistuisi keskusteluun mitenkään. Tätä oppimista voi tehdä vaikka bussipysäkillä.
Olet kovin rajoittunut, jos kuvittelet, että sinun täytyy itse olla tilanteessa osallisena voidaksesi oppia. Mallioppiminen on kuitenkin ensimmäisiä ihmislapsen osaamia asioita.
Miten kukaan siis oppisi mitään, jos kukaan ei puhuisi?
Eli introvertti siis oppii viisaaksi kuuntelemalla ekstrovertin puhetta, joka kumminkin on ihan daiju, koska vain tyhmät ihmiset keskittyvät puhumiseen eivätkä kuuntelemiseen? Introvertti ei osaa puhua eikä ekstrovertti muka kuunnella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Introversio tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että latautuu yksinolosta ja väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Jotkut eivät näköjään kertakaikkiaan kykene sisäistämään, että tästä introverttiydessä on kyse. Koulussa/töissä voi toimia aivan yhtä aktiivisesti kuin muutkin, mutta siinä missä ekstrovertti saa energiaa kanssakäymisestä, introvertistä se imee energiat. Latautuakseen tarvitsee omaa aikaa ja rauhaa.
Niin se imee energiaa extrovertistäkin. Terv. Kaikki maailman extrot. Oikeesti ihme soopaa sitä saakin täältä lukea 😅😅
Mua ainakin ketuttaa turhan päivänen lässytys. Ei mulla muuta.
T: Introvertti
Vierailija kirjoitti:
Näissäkin av ketjuissa varmaan joka ketjussa on introvertti joka ylväänä esiintyy muita parempana.
Etätyöketjuissa haukkuvat muita ja taputtelevat muita introverttejä selkään. Oikeastihan näitä ei kannattaisi ottaa työpaikoille joissa jonkunlaista tiimityötä tehdään ollenkaan. Hapannaamoja joista ei saa mitään irti eivätkä ikinä osallistu mihinkään.
Suomalainen mökkeilykulttuuri oman perheen kesken on introverttiyden multihuipentuma :)
Ei kannata haukkua introja autisteiksi. Eräät vapaa-sielu persoonat ovat hyvin ylpeitä omasta introudestaan vaikka ovatkin supliikkeja tarpeen vaatiessa.
Kyllä introverttikin puhuu kuin papupata, kunhan oikea mielenkiintoinen ihminen ja aihe mistä puhua osuu kohdalle. Ei introvertit ole kovin hiljaisiakaan välttämättä. Introvertti tarvitsee paljon yksinoloa, kun taas ekstrovertti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nimityksiä käytettiin, ennen kuin intovertit ja ekstrovertit tulivat muotiin? Oliko kahtiajakoa edes olemassa?
Minua sanottiin sisäänpäin kääntyneeksi ja paremmat ihmiset olivat ulospäin suuntautuneita. Näin ainakin mun vanhemmat jaottelivat ihmiset. Opettajanikin sanoi, että olisi kamalaa jos kaikki olisivat tuollaisia kuin Maija (nimi muutettu).
Se olisi tosiaan raskasta opettajalle, jos kaikki olisivat introverttejä. Kukaan ei vastaa, kukaan ei suostu ryhmätöihin, voimistelussa ei olisi joukkepelejä tai joukkuehenkeä. Ei ollut kivaa varmaan opettajallasikaan, koska hän työnsä puolesta joutuu pitämään samoja vaatimuksia sinulle kuin muillekin. Mutta oletan ettei koulusi jälkeen hän liiemmin ole sinua häirinnyt ja sinä olet saanut käpertyä täysin sinne omaan maailmasi.
Eipähän ne opettajat juuri introja arvostaneet. Kaikki näytelmien pääosat yms meni aina niille äänekkäille. Jotka eivät olisi tarvinneet edes mitään esiintymiskokemusta. Introille ei annettu edes mahdollisuutta.
Olen intro ja koulussa tykkäsin kyllä viitata ja osallistua aktiivisesti ryhmätöihin.
Nykyään työskentelen yksin ja onneksi löysin alan jossa tämä on mahdollista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti mutta olen opetellut esiintymään ekstroverttinä!
Eli tietyissä tilanteissa otan roolin käyttöön.
Sama! 😄
Ihmisille jää käsitys, että siinäpä mukava, avoin ja sosiaalinen "people person".
En tietenkään kaveeraa näiden kanssa yhtään enempää kuin on pakko, ja tyytyväisenä palaan kammiooni.
Ihmisiä on helppo höynäyttää.
Aivan, se siinä onkin huono puoli, että ihmiset luulevat että haluan kaveerata. En kyllä halua ja itsekin palaan kammiooni🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on hienoa olla kaikissa asioissa introvertti eikä juosta helmat hampaissa ja pälättää suu vaahdossa kuin mielipuoli.
Ei vaikuta ollenkaan uskottavalta.Helmat hampaissa ja pälättää? Introvertti tekee hyvin kun on hiljaa, hänellä ei ole mitään sen arvoista jotta se kannattaisi sanoa ääneen ja jos on, hän on niin ylimielinen, ettei halua jakaa sitä muiden kanssa. Parempi, että pysyy kotonaan hiljaa.
Introvertille ja ektrovertille on yhteistä, että kummallakaan ei (yleensä) ole mitään sellaista asiaa, mikä kannattaisi sanoa ääneen. Introvertin ja ekstrovertin ero on siinä, että introvertti myös ymmärtää tämän.
Ihmisten välinen kommunikaatio olisi erittäin hankala jos puhumista pitäisi varta vasten säännöstellä. Keskustelua voi ohjata haluamaansa suuntaan ja hakea niitä yhteisiä jutun aiheita. Kun kaksi vilkasta ihmistä keskustelee keskenään, niin se juttu kulkee luonnostaan eteenpäin eikä siihen tarvita mitään jäykkää asialistaa mikä pitäisi käydä läpi.
Keskustelu voi alkaa vaikka puheella säästä ja päätyä filosofisiin pohdiskeluihin. Mutta olisi aika kankeaa käydä keskustelua jos avauskysymyksenä olisi heti elämän tarkoitus. Sen kevyemmän keskustelun tavoitteena on hakea sitä kontaktia toiseen ihmiseen, sillä pelkästään eleiden ja ilmeiden tulkitseminen ei ole kovinkaan hedelmällistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti mutta olen opetellut esiintymään ekstroverttinä!
Eli tietyissä tilanteissa otan roolin käyttöön.
Sama! 😄
Ihmisille jää käsitys, että siinäpä mukava, avoin ja sosiaalinen "people person".
En tietenkään kaveeraa näiden kanssa yhtään enempää kuin on pakko, ja tyytyväisenä palaan kammiooni.
Ihmisiä on helppo höynäyttää.
Uskotko kuitenkin itse tunnistavasi kaikki ekstrovertit introverteistä?
Nähty kirjoitti:
Kyllä se edelleenkin niin on, että ekstrovertit jyrää työmarkkinoilla. Introvertti vois olla uuttera, vastuuntuntoinen puurtaja, joka todellakin käyttää työajastaan leijonanosan työn tekemiseen, vaan silti yltiösosiaalinen pulputtaja koetaan paremmin työyhteisöön istuvaksi.
Työnantajat vaan pitävät ihmisistä, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja joiden kanssa on kevyttä keskustella. Tämä voi olla työnantajalle suurempi arvo kuin se, että on uuttera tuloksentekijä.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Ärsyttää aivan hitokseen. Näitä prinsessa-introverttejä on työpaikalla ja niilä on vaikka mitä vaatimuksia.
Ja vielä LEUHKIVAT asialla, että ovat introvertteja.
Tuollaisia ei pidä työpaikalle ottaa.
Täytyyhän jonkun töitäkin tehdä eikä keskittyä kahvin juontiin ja juontiin. Myyntimiehet tms on asia erikseen.
Köyhänä introvertti miehenä on helppo olla kun kukaan ei halua olla tekemisissä
Sama! 😄
Ihmisille jää käsitys, että siinäpä mukava, avoin ja sosiaalinen "people person".
En tietenkään kaveeraa näiden kanssa yhtään enempää kuin on pakko, ja tyytyväisenä palaan kammiooni.
Ihmisiä on helppo höynäyttää.