Mistä lähtien introverttiydestä tuli ”uniikkia” ja parempaa, siis muita hienompaa?

No nimenomaan ennen meitä hiljaisia puurtajia arvostettiin, nykyään pitäisi koko ajan jaksaa olla sosiaalinen ulospäinsuuntautuva ja vaikka mitä, eikä riitä että hoitaa hommansa vaikka tehtävänä olisi arkistoida bunkkerissa muumioiden hampaita. 

Introversio ja ekstroversio on käsittääkseni jatkumo. Äärimmäisen harva ihminen on ääripäässä, suurin osa jotain siltä väliltä. Silti ihmiset haluavat luokitella itsensä dikotomisesti. Introverteiksi itsensä kuvittelevat ihmiset omaavat ehkä keskimääräistä heikomman itsetunnon ja he eivät koe pärjäävänsä sosiaalisissa peleissä, ja kutsuvat itseään siksi introverteiksi, vaikka ovat ihan tavallisia ambivertteja. Monilla suomalaisilla on aika introvertti tapakulttuuri, jossa vältellään ihmisiä mahdollisuuksien mukaan. Onko sekään persoonallisuudenpiirre vai normi pikemminkin, jonka ihminen on sisäistänyt.

Vierailija kirjoitti:

Nähty kirjoitti:

Kyllä se edelleenkin niin on, että ekstrovertit jyrää työmarkkinoilla. Introvertti vois olla uuttera, vastuuntuntoinen puurtaja, joka todellakin käyttää työajastaan leijonanosan työn tekemiseen, vaan silti yltiösosiaalinen pulputtaja koetaan paremmin työyhteisöön istuvaksi.

Työnantajat vaan pitävät ihmisistä, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja joiden kanssa on kevyttä keskustella. Tämä voi olla työnantajalle suurempi arvo kuin se, että on uuttera tuloksentekijä.

Mikähän pörssiyhtiö perustelisi osakkeenomistajille, että työntekijät ovat hauskoja seuramiehiä/naisia, mutta tuloksenteosta eivät tiedä mitään?

Länsimaista hapatusta tällainen kategorisointi. Jo psykologi Jung moitti meitä liiallisesta analyyttisyydestä. Identiteettipolitiikan nousukin kai johtuu tästä länsimaalaisten mielensairaudesta. Pitäisi ajatella holistisemmin, kuten vain me ambivertit osaamme.

Ei missään vaiheessa. Itse ainakin jatkuvasti olen vaan outo muiden silmissä, kun tarvitsen yksinoloa ilman häiriötekijöitä jotta akut latautuu. Rentoutumisen pilaa jos tulee viestejä tai puheluita kesken oman ajan tai jos liian innokas naapuri tervehtii rajan yli, pahimmassa tapauksessa rupeaa heittämään jotain smalltalkkia. Joinain päivinä ainoa tapa rentoutua on ajaa rauhallista pikkutietä jossa ei ole muita liikkujia juurikaan. Liikkuvaan autoon ei kukaan tule juttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on hienoa olla kaikissa asioissa introvertti eikä juosta helmat hampaissa ja pälättää suu vaahdossa kuin mielipuoli.

Ei vaikuta ollenkaan uskottavalta.

Helmat hampaissa ja pälättää? Introvertti tekee hyvin kun on hiljaa, hänellä ei ole mitään sen arvoista jotta se kannattaisi sanoa ääneen ja jos on, hän on niin ylimielinen, ettei halua jakaa sitä muiden kanssa. Parempi, että pysyy kotonaan hiljaa.

Ekstrovertillähän ei ole mitään todellista sanottavaa, tuuli vaan huulia heiluttaa.

Ei mitään saa aikaseksi pölötykseltään.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun tuli hienoksi, että jokainen pitää huolen omista asioistaan eli saa uskoa mitä lystää, päättää itse mikä on totta ja mikä valetta ja tehdä itse mitä lystää välittämättä tuon taivaallista muista ihmisistä tai heidän hyvinvoinnistaan. Koska mitä väliä?

Mitä vikaa siinä on että pitää huolta omista asioistaan, eikä puutu muiden tyhjänpäiväisiin kotkotuksiin? Introt on työpaikkojen hiljaisia puurtajia, jotka tulee töihin tekemään työnsä eikä taukohuoneeseen juoruamaan tai tuhlaamaan kenenkään muunkaan aikaa epäolennaisuuksiin. Millä lailla intron pitäisi pitää huolta sinun hyvinvoinnista? Ethän sinäkään sitä tee hänelle ivaamalla ja haukkumalla vähempiarvoiseksi. Introt kyllä välittää muista ihmisistä mutta teeskentelijöistä ja työpaikkojen hassunhauskoihin, äänekkäisiin viihdyttäjiin väsyy

olematta edes intro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introvertit ovat parempia myyjiä kuin ekstrovertit. Onko edes yllättävää? Introvertit kuuntelevat mitä asiakas haluaa, tarjoaa sen perustellla oikeat tuotteet, perustelee miksi juuri tämä tuote on hyvä juuri hänelle eikä suu vaahdossa heitä jargongia ja esittele mitä esittelee jotta saa myynnin mikä ei edes toteudu kun asiakas turhautuu hölöttävään myyjään. Introvertti luo luotettavan kuvan yrityksestä juuri koska on aidosti kiinnostunut asiakkaan tarpeista. Introvertti käyttää työajan työn tekemiseen eikä haahuile työpaikalla heittämässä vitsejä ja pidä ylipitkiä taukoja hölöttömässä kahvihuoneessa.

Silti työnantajat jostain kumman syystä suosivat ekstrovertteja.

Ihme kaksinaismoralismia, että näin saa sanoa introvertistä muttei ekstrovertistä. Olen itse ekstrovertti ei ole meilläkään aina helppoa työmarkkinoilla. En vähättele introverttien vaikeuksia, mutta introt kyllä olettavat että ekstroille satelee töitä kunhan puhua pulputtaa. Yhtä naurettavaa sakkia kaikki.

Ekstrot sopii hyvin asiakaspalveluun, eli toisin sanoen myyntityöhön/kauppojen kassoille. Introt on monesti insinöörejä tai tykkäävät käsillä tekemisestä, etenkin ääripäät, ja sopivat yrityksissä tuotannon tehtäviin. Molemmille löytyy sopiva tehtävä. Mutta jos laittaa intron kaupan kassalle se syö häneltä voimia, ja alkaa pidemmän päälle saada hänet vihaamaan työtään. Ekstron jos laittaa tuotantoon, hän kuluttaa voimiaan jos ei saa puhua kenenkään kanssa, todennäköisesti vain juttelee muille ja häiritsee heidän työntekoa jotta jaksaisi tehdä jotain tuottavaa seuraavat 60min.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on hienoa olla kaikissa asioissa introvertti eikä juosta helmat hampaissa ja pälättää suu vaahdossa kuin mielipuoli.

Ei vaikuta ollenkaan uskottavalta.

Helmat hampaissa ja pälättää? Introvertti tekee hyvin kun on hiljaa, hänellä ei ole mitään sen arvoista jotta se kannattaisi sanoa ääneen ja jos on, hän on niin ylimielinen, ettei halua jakaa sitä muiden kanssa. Parempi, että pysyy kotonaan hiljaa.

Ekstrovertillähän ei ole mitään todellista sanottavaa, tuuli vaan huulia heiluttaa.

Ei mitään saa aikaseksi pölötykseltään.

Ilman ekstrovertti ystävien kutsuja eri tapahtumiin, en varmaan koskaan olisi käynyt missään tapahtumassa. T:Ääripään intro

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Ärsyttää aivan hitokseen. Näitä prinsessa-introverttejä on työpaikalla ja niilä on vaikka mitä vaatimuksia.

Ja vielä LEUHKIVAT asialla, että ovat introvertteja.

Tuollaisia ei pidä työpaikalle ottaa.

Kuulostaa oudolta. Itse introverttina ainakin vältän huomion keskipisteeksi joutumista niin paljon kuin mahdollista enkä muutenkaan pidä melua mennessäni. Mieluummin tarkkailen tilannetta hiljaa sivusta.

Sama juttu minulla. Ei kuulosta introvertin toiminnalta huomion haku ja itsestä kohkaaminen. Me introvertit hoidsmme hommamme ilman mitään turhaa älämölöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun tuli hienoksi, että jokainen pitää huolen omista asioistaan eli saa uskoa mitä lystää, päättää itse mikä on totta ja mikä valetta ja tehdä itse mitä lystää välittämättä tuon taivaallista muista ihmisistä tai heidän hyvinvoinnistaan. Koska mitä väliä?

Mitä vikaa siinä on että pitää huolta omista asioistaan, eikä puutu muiden tyhjänpäiväisiin kotkotuksiin? Introt on työpaikkojen hiljaisia puurtajia, jotka tulee töihin tekemään työnsä eikä taukohuoneeseen juoruamaan tai tuhlaamaan kenenkään muunkaan aikaa epäolennaisuuksiin. Millä lailla intron pitäisi pitää huolta sinun hyvinvoinnista? Ethän sinäkään sitä tee hänelle ivaamalla ja haukkumalla vähempiarvoiseksi. Introt kyllä välittää muista ihmisistä mutta teeskentelijöistä ja työpaikkojen hassunhauskoihin, äänekkäisiin viihdyttäjiin väsyy

olematta edes intro.

Eihän se hiljainen yksinolo ole mikään tae että kyseinen henkilö tekisi töitä. Yhtä lailla hän saattaa pelata tietokoneella pasianssia kun kukaan ei ole katsomassa. Jos joku ei vaivaudu sanomaan mitään, niin on aika lailla vaikea arvata mitä tämän päässä liikkuu. Jospa hän haaveilee vain ruuasta ja nukkumisesta eikä hänellä ei sen vuoksi mitään älykästä sanottavaa.

Puhuminen on ihmisten tapa kommunikoida ja spontaani puhe ei ole sama asia kuin näytelmien käsikirjoitetut dialogit. Huvittavaa miten aggressiiviset jotkut ääri-introvertit suhtautuvat täällä normaaliin keskustelutilanteeseen. Jos he eivät ole erityisen ujoja ja hiljaisia, niin voihan sitä keskustelua ohjata haluamaansa suuntaan.

Esimerkiksi ei minua miehenä suuremmin kiinnosta mikään autourheilu vaan puhun mielummin mm. maailmanpolitikasta, historiasta ja rockmusiikista riippuen suurelti siitä kenen kaverin kanssa olen tekemisissä. Monesti syvällisempi keskustelu voi alkaa aivan keveillä aiheille kuten iltapäivälehtien lööpeistä. Hyvässä keskustelussa ei ole mitään etukäteen sovittua asialistaa vaan aiheet voivat vaihdella lennossa ja vakavia aiheitakin on helpompi käsitellä mm. mustan huumorin kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha juttu, ujous ja hiljaisuushan on perinteisesti tulkittu tylyydeksi ja ylemmyydentunnoksi, toki vielä enemmän esim. USAssa, tuolla ekstroverttien onnenmaassa. Töihin etsitään aina sosiaalista ja aurinkoista ”hyvää tyyppiä”. Toivoisin todellakin, että introvertteja (kuten minäkin) alettaisiin ymmärtää, mutta enpä pidättele hengitystäni…

Miten sellaista jolla naama on kaikkea muuta kuin aurinkoinen ja sanat saa lypsää suusta ja ei olla millään tavalla sosiaalisia pitäisi tulkita ja ymmärtää? Se on sama kuin sinulla olisi hyvä aineenvaihdunta. Hienoa sinulle, mutta muut eivät siitä hyödy millään tasolla. He eivät sitä näe tai tunne.

Kuulostaa lähinnä asperger-ihmiseltä tuollainen. Ihmiset ovat erilaisia, koita kestää se.

Introvertin on paras työllistää itsensä ja olla oma itsensä herra, niin on win-win -tilanne. Ekstrot eivät tarvitse kärsiä introsta eikä introt ekstroista. On mahtavaa kun nyt saa itse päättää omista työajoista, herätä myöhään, ei ole pomon eikä työkavereiden silmätikkuna ja vasuussa vain itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nähty kirjoitti:

Kyllä se edelleenkin niin on, että ekstrovertit jyrää työmarkkinoilla. Introvertti vois olla uuttera, vastuuntuntoinen puurtaja, joka todellakin käyttää työajastaan leijonanosan työn tekemiseen, vaan silti yltiösosiaalinen pulputtaja koetaan paremmin työyhteisöön istuvaksi.

Työnantajat vaan pitävät ihmisistä, jotka ovat helposti lähestyttäviä ja joiden kanssa on kevyttä keskustella. Tämä voi olla työnantajalle suurempi arvo kuin se, että on uuttera tuloksentekijä.

Mikähän pörssiyhtiö perustelisi osakkeenomistajille, että työntekijät ovat hauskoja seuramiehiä/naisia, mutta tuloksenteosta eivät tiedä mitään?

Voin kuvitella osavuotiskatsausjulkistuksen, jossa toimari selittää pokkana: "Suomen osastolla on ollut hieman kiirettä pikkujoulujen järjestämisessä ja näin ollen ei kaikkia tilauksia ole ehditty käsittelemään ja ulossoittaminenkin on kärsinyt. Mutta nyt on taas tammikuu, eikä talvilomat vielä pyöri haittaamassa toimintaa, joten ehkä saaamme porukan kokoon" :D

Itse olen introvertti ja voin ihan mielelläni tarvittaessa jutella esim työpaikan kahvipöydässä niitä näitä. Sitä sen sijaan en ymmärrä, että kun yritän tehdä töitäni, joku ääri-ekstrovertti tulee hölöttämään turhuuksia selän taakse! Kyllä heidänkin pitäisi opetella joskus olemaan hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten te ekstrovertit haluaisitte tulla torjutuksi? Itse siis sanon olevani introvertti siksi, että ekstrovertit tajuaisivat jättää minut huomionhakuineen rauhaan. En jaksa kiinnostua juuri tämän ekstron ajatusmaailmasta, joka on AINA se juuri tällä hetkellä muodikas ajatusmaailma.

"Oon siis tämmöinen minimalisti, että en tarvitse materiaa..." no ihanks tosi kaikki muutkin on. "Olen epäbinääri, en sopeudu sukupuolistereotyyppeihin..." News flash: ei muutkaan sopeudu. Siksi ne on stereotyyppejä, ei oikeita juttuja.

Mie en jaksa! Mitä mie saan sannoo että mie saan olla rauhassa???!!!1?

Ei taida olla keinoa torjua toista täysin ilman että toinen siitä loukkaantuu. Jos sanot haluavasi olla rauhassa, tulet vihjanneeksi että hänen seuransa on huomattavasti nollaa huonompi. Pitäisi voida selkeästi kertoa toiselle, että sinua ahdistaa jutella ihmisten kanssa ja hänessä ei ole vikaa. Mutta sinähän uskot toisten vainoavan sinua liki huvikseen, joten se olisi pitkin hampain pudoteltu vale.

Jos introvertti on yhtään älykäs, on hyvin todennäköistä että hänelle juttelemaan tuleva ihminen on häntä tyhmempi. Mutta introvertinkaan äly ihan todennäköisesti ei sekään ole kovin korkea, eikä hän tajua harrastavansa induktiivista päättelyä olettaessaan, että seuraavankin ekstrovertin on puhuttava tyhmiä. Niille jotka eivät tiedä, se ei ole pätevä päättelyn muoto.  

Ja koska hänen torjuntansa voimistuu koko ajan, hän alkaa noteeraamaan enää ne ärsyttävimmät, ja introverttien hölmöilyt sivuutetaan täysin koska ne tulevat omasta leiristä. Vaikka on todennäköistä, että vastaantulija juttelee hölmönlaisia jos älysi on jossain 130 seudulla, on tosi epätodennäköistä ettet koskaan olisi tavannut älykästä ekstroverttia. Tai ehkei niin kovin, jos ylipäätään et ole puhunut monen ihmisen kanssa. Mutta kun näissä ketjuissa kukaan ei ole tätä myyttistä olentoa tavannut koskaan, silloin alkaa olla aihetta etsiä vaihtoehtoista mallia teorialle, ettei tätäkään yksisarvista ole olemassa.

Joten, summa summarum, voit sanoa tuppautujalle, että olet kypsytykseen jätetty melkein valmis ihmisvihaaja,  koska sinulla on ylimielisyysongelmia ja skitsoja ajatuskulkuja toisille ihmisille puhumisesta. Ja oletus, että toisen pitäisi olla kaikkinäkevä ja kaikkitietävä voidakseen olla kiinnostavaa seuraa. Normaalisosiaalinen älykäs ihminen ottaa toisen stereotyyppisesti virheelliset keskustelunavaukset lähtötason ilmoittamisena, ja sovittaa keskustelunsa siihen ja ohjaa keskustelun  itseäänkin miellyttävämmille vesille. Koska hän ei ole juuttunut altavastaajan asemaan. 

Huomionhakuisuuttahan sinunkin toimintasi on, vaikka haet huomiota terveen järjen jumalilta ja kiellät sen ihmisiltä. Turha sen takia on inhota niitä, jotka tyytyvät etsimään omaansa toisilta ihmisiltä. Se kun on sen alkuperäinen tarkoitus. Sitoa ihmisiä toisiinsa ja lujittaa heidän välejään. Toki vaikeaa siedettävää pelkoaggressiivisille, puhuttiin sitten eläimestä tai ihmisestä.

Terveisin vanhempi introvertti, joka haluaa puhdistaa käsitteen sosiaalisesta stigmasta, jonka vihamielinen nuoriso siihen aina uudelleen hankkii. Haluan voida kertoa ihmisille introverttipiirteistäni joutumatta selittämään, että en minä arkisia ihmisiä tai kevyttä juttelua halveksi, kunhan joudun pidemmässä kaavassa pitämään virtuaalitupakkatauon, jotta jaksan keskittyä taas. 

Enkä syytä ketään nuoruuden ylimielisyydestä sinänsä. Monella on haavoja ja tarve vetäytyä nuolemaan niitä. Mutta ei sillä leuhkia tarvitse. 

Ei ole parempaa tai hienompaa. Ennen introverttiyttä (tai ujoutta + hiljaisuutta, jotkut pitää näitä synonyymeina) on vain pidetty huonona, jopa hävettävänä asiana. Ekstroverttiyttä taas on ylistetty. Nykyisin myös introverttiyttä ymmärretään paremmin ja introvertit itse hyväksyvät tämän ominaisuuden itsessään. Miten omien piirteiden hyväksyminen muka on ylemmyydentuntoista?

No se introvertti nyt vaan on tapa sanoa että väsyy muiden ihmisten jatkuvasta seurallisuudesta.

Jos joku ilmoittaa sulle erikseen olevansa introvertti niin se ehkä yrittää sanoa tarvitsevansa tilaa.

Vähän sellainen kuva nyt tuleekin että ap:nkin kannattaa vähän ottaa omaa rauhaa hetkeksi.....

T. Introvertti, ei tosin mikään "hieno" introvertti. Ihan vaan "jos mulla on kuulokkeet päässä niin ethän juttele"-vertti. Ei, en halua lähteä juhliin -vertti. Ei, ei kiinnosta suunnitella mitään hassun hauskaa työpaikan reissua-vertti. Ei, en halua jauhaa aiheesta loputtomiin -vertti.

Oman kokemuksen perusteella introvertit eivät ole yhtään sen ahkerampi, tunnollisempia tai älykkäämpiä kuin ekstrovertit. Tekevät yleensä sen perussuorituksen, mutta ei sen enempää. Ja joskus menee päin peetä, kun eivät saa suuta auki ja kysy neuvoa. 

P-puhujat on oma lukunsa, mutta ei sillä sinänsä ole mitään tekemistä ekstroverttiuden kanssa. Ektroverttien kanssa on kiva tehdä töitä ja kun nykyään miltei kaikki työ on enemmän tai vähemmän tiimityötä, niin työn laatu on heidän kanssaan parempaa.