Mistä lähtien introverttiydestä tuli ”uniikkia” ja parempaa, siis muita hienompaa?

Vierailija kirjoitti:

Ekstroveriksi on helppo muuntautua vähäksi aikaa.

Sanot vain ääneen kaiken mitä aiot tehdä, olet tehnyt ja aiot tehdä. Ja puhut ajatuksesi ääneeen muille.

Esim kun olet ruokatauolla ja jos sulle tulee mieleen joku gynekologikäyntisi niin kerrot vain rohkeasti kaiken! Siitä vaan rykäiset kaiken pihalle etkä yhtään mieti mitä muut susta ajattelee.

Ai kauheaa 😁. Tulee mieleen entinen työpaikka jossa eräskin nuori nainen suolsi koko elämänsä ulos, mies sitä, lapset tätä blaaa blaaa blaa. Väkivaltaa korville. Ja sitten oikeesti jouduin kuuntelemaan muiden tosi hlökohtaisia asioita, huhhuh. Ja MINÄ olin se kummajainen koska en puhunut kuin työasioita. Joo, syystäkin on entinen työpaikka 😀

Suosittelen tutustumaan esim. professori Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjoihin. Tai aloita vaikka tästä

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/07/ekstrovertti-ei-aina-ole-itsev…

Olen itse nykyisin sellainen "yltiösosiaaliselta pulputtajalta" vaikuttava ihminen. Olen silti erittäin introvertti. Pulputan parhaiten etänä ja työasioista. Eron saattaa huomata, kun olen siellä avokonttorissa tai pitää puhua small talkia. Sekin onnistuu, koska olen opetellut.

Töiden jälkeen haluan olla yksin. En halua työmatkalla samaan hotellihuoneeseen, haluan olla yksin. Kesken päivää menen välillä vaikka vessaan, että saan olla yksin.

Jos olen koko päivän joutunut olemaan palavereissa eli sosiaalinen, tarvitsen vapaa-ajalla omaa rauhaa ja yksinoloa. Olen kuin tyhjäksi imetty sieni sellaisen jälkeen.

Introvertti ei siis ole välttämättä mikään umpimielinen, puhumaton mörökölli.

Vierailija kirjoitti:

Vanha juttu, ujous ja hiljaisuushan on perinteisesti tulkittu tylyydeksi ja ylemmyydentunnoksi, toki vielä enemmän esim. USAssa, tuolla ekstroverttien onnenmaassa. Töihin etsitään aina sosiaalista ja aurinkoista ”hyvää tyyppiä”. Toivoisin todellakin, että introvertteja (kuten minäkin) alettaisiin ymmärtää, mutta enpä pidättele hengitystäni…

Miten sellaista jolla naama on kaikkea muuta kuin aurinkoinen ja sanat saa lypsää suusta ja ei olla millään tavalla sosiaalisia pitäisi tulkita ja ymmärtää? Se on sama kuin sinulla olisi hyvä aineenvaihdunta. Hienoa sinulle, mutta muut eivät siitä hyödy millään tasolla. He eivät sitä näe tai tunne.

Ap mikä on sinun selityksesi tuolle suunnattomalle tyhmyydellesi????

Vierailija kirjoitti:

Miten te ekstrovertit haluaisitte tulla torjutuksi? Itse siis sanon olevani introvertti siksi, että ekstrovertit tajuaisivat jättää minut huomionhakuineen rauhaan. En jaksa kiinnostua juuri tämän ekstron ajatusmaailmasta, joka on AINA se juuri tällä hetkellä muodikas ajatusmaailma.

"Oon siis tämmöinen minimalisti, että en tarvitse materiaa..." no ihanks tosi kaikki muutkin on. "Olen epäbinääri, en sopeudu sukupuolistereotyyppeihin..." News flash: ei muutkaan sopeudu. Siksi ne on stereotyyppejä, ei oikeita juttuja.

Mie en jaksa! Mitä mie saan sannoo että mie saan olla rauhassa???!!!1?

Haluaako kukaan oikeasti tulla torjutuksi? Mutta jos se itsesi kanssa oleminen on paljon tärkeämpää sinulle, kuin puhua ihmiselle, joka haluaa puhua kanssasi, niin ehkä sitten vaan suoraan sanot ettet halua jutella hänen tai ihmisten kanssa, vaan olla rauhassa itsesi kanssa. Hän tietenkin loukkaantuu, koska valitset mielummin oman seurasi kuin hänen, mutta sellaista elämä on.

Me autistit ollaan kyllä ihan eri asia kuin introvertit. Me ollaan vähän niin kuin vammaisia, ja introversio on vain temperamenttipiirre.

Hyvä että pitkän extroverttien valtakauden jälkeen nähdään, että myös introvertteja on olemassa ja heilläkin on hyviä ja tarpeellisia ominaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

ISFP- Hipsteri

ISTP- Virtuoosi

INFP- Kaunosielu

INFJ- Jeesus

INTJ- Filosofi

INTP- Tieteilijä

ISTJ- Tarkastaja

ISFJ- Auttaja

INTJ ei kyllä ole filosofia nähnytkään, vaan on pikemminkin yltiöinsinööri erittäin laajalla näkemyksellä. INTJ näkee prosessikaavion kaikessa, ja kaikki kaikkien tilanteiden eri vaihtoehtojen prosessikaaviot samanaikaisesti.

Ruumiinnesteiden tasapaino kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä nimityksiä käytettiin, ennen kuin intovertit ja ekstrovertit tulivat muotiin? Oliko kahtiajakoa edes olemassa?

Ruumiinnesteiden perusteella ihmiset jaettiin ennen 4 ryhmään: sangviinikko (vilkas & iloinen), koleerikko (kiivas & toiminnallinen), melankolikko (raskas- ja surumielinen) ja fregmaatikko (hidas & veltto). Ruumiinnesteiden tasapaino ratkaisi mikä oli se hallitseva ominaisuus.

Olen melankolis-sangviinikko eli ISFP :3

Vierailija kirjoitti:

Miten te ekstrovertit haluaisitte tulla torjutuksi? Itse siis sanon olevani introvertti siksi, että ekstrovertit tajuaisivat jättää minut huomionhakuineen rauhaan. En jaksa kiinnostua juuri tämän ekstron ajatusmaailmasta, joka on AINA se juuri tällä hetkellä muodikas ajatusmaailma.

"Oon siis tämmöinen minimalisti, että en tarvitse materiaa..." no ihanks tosi kaikki muutkin on. "Olen epäbinääri, en sopeudu sukupuolistereotyyppeihin..." News flash: ei muutkaan sopeudu. Siksi ne on stereotyyppejä, ei oikeita juttuja.

Mie en jaksa! Mitä mie saan sannoo että mie saan olla rauhassa???!!!1?

Tämä muuten on todellinen ongelma. Jos olet vaan hiljaa, ne ihan aidosti luulevat, että tahdo kuulla niiden juttuja! Etäisen välinpitämätön peruskohteliaisuus on niille kutsu tulla jaarittelemaan typeryyksiä omasta elämästään.

Minä en ole introvertti, vaan autisti. Muut ihmiset eivät kiinnosta minua oikeastaan lainkaan. Mutta koska olen hiljaa, kaikki, ihan kaikki, kuvittelevat että olen hiljaa voidakseni kuunnella niin typeriä ja pitkästyttäviä juttuja niistä itsestään, miehistään, kakaroistaan, you name it. Vahingossakaan kukaan ei tahdo puhua mistään asiasta, mistä voisin halutakin tietää jotain.

Autistina olossa on kyllä se hyvä puoli, että kykenen vain sanomaan, että "Hei ei mua kiinnosta." Nykyään, nuorempana en kehdannut. Toinen hyvä on: "Mun täytyy nyt mennä vessaan", jos on pakko pysyä ihmisen kanssa väleissä. Esim. äitini kanssa puhelimessa puhuminen saa säännönmukaisesti ärtyneen suoleni aktivoitumaan...

En tajua, miten tässä yhteiskunnassa on mahdollista kärsiä yksinäisyydestä, kun noita saatanan hölöttäjiä tuppaa iholle joka paikassa, vaikka kesken koiran lenkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä nimityksiä käytettiin, ennen kuin intovertit ja ekstrovertit tulivat muotiin? Oliko kahtiajakoa edes olemassa?

Minua sanottiin sisäänpäin kääntyneeksi ja paremmat ihmiset olivat ulospäin suuntautuneita. Näin ainakin mun vanhemmat jaottelivat ihmiset. Opettajanikin sanoi, että olisi kamalaa jos kaikki olisivat tuollaisia kuin Maija (nimi muutettu).

Se olisi tosiaan raskasta opettajalle, jos kaikki olisivat introverttejä. Kukaan ei vastaa, kukaan ei suostu ryhmätöihin, voimistelussa ei olisi joukkepelejä tai joukkuehenkeä. Ei ollut kivaa varmaan opettajallasikaan, koska hän työnsä puolesta joutuu pitämään samoja vaatimuksia sinulle kuin muillekin. Mutta oletan ettei koulusi jälkeen hän liiemmin ole sinua häirinnyt ja sinä olet saanut käpertyä täysin sinne omaan maailmasi.

Et taida ihan ymmärtää, mitä introvertti tarkoittaa, jos luulet että me emme osaa viitata koulussa tai tehdä ryhmätöitä?

Minä itse asiassa vastasin aina viittaamatta. Tiesin aina vastauksen, joten mielestäni tunnin eteenpäin menon kannalta oli järkevintä, että vastaan nopeasti ja sitten jatketaan. Sen sijaan että opettaja arpoo, kuka vastaa ja sitten se ei ihan tiedä ja sitten opettaja joutuu täydentämään vastausta.

Introvertti ei katsos mitenkään välttämättä ole ujo, vaan voi olla hyvinkin itsevarma ja saada suunsa auki.

Introversio tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että latautuu yksinolosta ja väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ISFP- Hipsteri

ISTP- Virtuoosi

INFP- Kaunosielu

INFJ- Jeesus

INTJ- Filosofi

INTP- Tieteilijä

ISTJ- Tarkastaja

ISFJ- Auttaja

INTJ ei kyllä ole filosofia nähnytkään, vaan on pikemminkin yltiöinsinööri erittäin laajalla näkemyksellä. INTJ näkee prosessikaavion kaikessa, ja kaikki kaikkien tilanteiden eri vaihtoehtojen prosessikaaviot samanaikaisesti.

Ainut filosofi, jonka tunnen on eräs tunteita herättävä preussilainen ja hän oli enemmän yhteiskunta-insinööri kuin filosofi kuten kuvasitkin tuota ajatusprosessia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introja ei ole koskaan mitään muuta kuin haukuttu ja halveksittu.

Tämä ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin uudet tutkimustulokset kertovat, että introverttejä on maailmassa vähän enemmän kuin ekstroverttejä. Suomessa siis todennäköisesti huomattavasti enemmän.

Kun ekstrovertti puhuu, hänen väitetään kälättävän, puhuvan turhaa, olevan pinnallinen, ei osaa pysyä paikkallaan ja vaikka mitä muuta negatiivista.

Olen ekstrovertti ja tiedän kuinka muita häiritse puheliaisuuteni. ENTP.

Älyssäni ei ole mitään vikaa. Testattu ja keskimääräistä huomattavasti korkeampi.

Mutta törmään tähän ilmiöön missä introvertit kuvittelevat itsestään liikoja verhoten sen kuitenkin vääristeltyyn vaatimattomuuteen. Ja voin tosiaan sanoa tämän, koska yritän puhua heidän kanssaan. Introvertit itse eivät ehkä tätä tajua, koska he monesti ovat vain itsensä ja todella pienen lähipiirin kanssa.

Ollaan niin ujoja ja muiden seura niin raskasta ja paristot vaan tyhjenevät niin nopeasti jne. Suurimmalla osalla hiljaisuus johtuu ihan vaan ettei heillä ole mitään sanottavaa. Tiedot ja taidot ovat heikot. Se johtuu siitä, ettei olla haluttu oppia muilta. Ei ole keskusteltu, vaihdettu mielipiteitä, käyty tapahtumissa, vaan lähinnä nyhjätty kotona omien ajatusten kanssa ja yksin niitä pyörittäen. Mitä nyt surffattu ehkä netissä niillä lempisivuilla. Harva introvertti on lopulta se Einstein, vaan ihan vaan tavistiina, joka tykkää olla kotona katsomassa telkkua ilman häiriötä.

Tarkoitukseni ei ole haukkua, mutta tältä todellisuus näyttää kun puhuu kymmmenien ellei satojen eri ihmisten kanssa vuodessa ja se on enemmän kuin moni introvertti kokee elämänsä aikana.

Et taida olla kovin hyvin numeroissa? Minä olen autisti, ja puhun silti kymmenien, ellei satojen ihmisten kanssa vuodessa. Vaikka välttelen kaikkea sosiaalista kanssakäymistä.

Lisäksi kyse ei ole vain siitä, monenko kanssa puhuu, vaan mitä oppii. Jos nimenomaan PUHUU monelle ihmiselle itse, ei opi mitään. Jos seuraa sivusta hiljaa muiden vuorovaikutusta, oppii paljon, hyvin paljon, vaikkei itse osallistuisi keskusteluun mitenkään. Tätä oppimista voi tehdä vaikka bussipysäkillä.

Olet kovin rajoittunut, jos kuvittelet, että sinun täytyy itse olla tilanteessa osallisena voidaksesi oppia. Mallioppiminen on kuitenkin ensimmäisiä ihmislapsen osaamia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Introvertit ovat parempia myyjiä kuin ekstrovertit. Onko edes yllättävää? Introvertit kuuntelevat mitä asiakas haluaa, tarjoaa sen perustellla oikeat tuotteet, perustelee miksi juuri tämä tuote on hyvä juuri hänelle eikä suu vaahdossa heitä jargongia ja esittele mitä esittelee jotta saa myynnin mikä ei edes toteudu kun asiakas turhautuu hölöttävään myyjään. Introvertti luo luotettavan kuvan yrityksestä juuri koska on aidosti kiinnostunut asiakkaan tarpeista. Introvertti käyttää työajan työn tekemiseen eikä haahuile työpaikalla heittämässä vitsejä ja pidä ylipitkiä taukoja hölöttömässä kahvihuoneessa.

Silti työnantajat jostain kumman syystä suosivat ekstrovertteja.

Ihme kaksinaismoralismia, että näin saa sanoa introvertistä muttei ekstrovertistä. Olen itse ekstrovertti ei ole meilläkään aina helppoa työmarkkinoilla. En vähättele introverttien vaikeuksia, mutta introt kyllä olettavat että ekstroille satelee töitä kunhan puhua pulputtaa. Yhtä naurettavaa sakkia kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Introja ei ole koskaan mitään muuta kuin haukuttu ja halveksittu.

Tämä ei pidä paikkaansa. Ensinnäkin uudet tutkimustulokset kertovat, että introverttejä on maailmassa vähän enemmän kuin ekstroverttejä. Suomessa siis todennäköisesti huomattavasti enemmän.

Kun ekstrovertti puhuu, hänen väitetään kälättävän, puhuvan turhaa, olevan pinnallinen, ei osaa pysyä paikkallaan ja vaikka mitä muuta negatiivista.

Olen ekstrovertti ja tiedän kuinka muita häiritse puheliaisuuteni. ENTP.

Älyssäni ei ole mitään vikaa. Testattu ja keskimääräistä huomattavasti korkeampi.

Mutta törmään tähän ilmiöön missä introvertit kuvittelevat itsestään liikoja verhoten sen kuitenkin vääristeltyyn vaatimattomuuteen. Ja voin tosiaan sanoa tämän, koska yritän puhua heidän kanssaan. Introvertit itse eivät ehkä tätä tajua, koska he monesti ovat vain itsensä ja todella pienen lähipiirin kanssa.

Ollaan niin ujoja ja muiden seura niin raskasta ja paristot vaan tyhjenevät niin nopeasti jne. Suurimmalla osalla hiljaisuus johtuu ihan vaan ettei heillä ole mitään sanottavaa. Tiedot ja taidot ovat heikot. Se johtuu siitä, ettei olla haluttu oppia muilta. Ei ole keskusteltu, vaihdettu mielipiteitä, käyty tapahtumissa, vaan lähinnä nyhjätty kotona omien ajatusten kanssa ja yksin niitä pyörittäen. Mitä nyt surffattu ehkä netissä niillä lempisivuilla. Harva introvertti on lopulta se Einstein, vaan ihan vaan tavistiina, joka tykkää olla kotona katsomassa telkkua ilman häiriötä.

Tarkoitukseni ei ole haukkua, mutta tältä todellisuus näyttää kun puhuu kymmmenien ellei satojen eri ihmisten kanssa vuodessa ja se on enemmän kuin moni introvertti kokee elämänsä aikana.

Et taida olla kovin hyvin numeroissa? Minä olen autisti, ja puhun silti kymmenien, ellei satojen ihmisten kanssa vuodessa. Vaikka välttelen kaikkea sosiaalista kanssakäymistä.

Lisäksi kyse ei ole vain siitä, monenko kanssa puhuu, vaan mitä oppii. Jos nimenomaan PUHUU monelle ihmiselle itse, ei opi mitään. Jos seuraa sivusta hiljaa muiden vuorovaikutusta, oppii paljon, hyvin paljon, vaikkei itse osallistuisi keskusteluun mitenkään. Tätä oppimista voi tehdä vaikka bussipysäkillä.

Olet kovin rajoittunut, jos kuvittelet, että sinun täytyy itse olla tilanteessa osallisena voidaksesi oppia. Mallioppiminen on kuitenkin ensimmäisiä ihmislapsen osaamia asioita.

Miten kukaan siis oppisi mitään, jos kukaan ei puhuisi?

Nähty kirjoitti:

Kyllä se edelleenkin niin on, että ekstrovertit jyrää työmarkkinoilla. Introvertti vois olla uuttera, vastuuntuntoinen puurtaja, joka todellakin käyttää työajastaan leijonanosan työn tekemiseen, vaan silti yltiösosiaalinen pulputtaja koetaan paremmin työyhteisöön istuvaksi. 

On totta, että introvertti antaa itsestään älykkäämmän kuvan, mutta työmarkkinoilla pärjää paremmin, jos on ulospäinsuuntautunut. Tämä siis pätee, vaikka kyse ei olisi asiakaspalvelutyöstä.

En usko. Lääkärien/hammaslääkärien ei edelleenkään edellytetä olevan pulputtajia.

Tutkijoista puhumattakaan. Perinteisesti introvertit ovat hakeutuneet tutkimustöihin tai insinööreiksi, osa eri alojen taiteilijoiksi

Ekstrovertit menevät sinne, missä on lupa pulista ja olla esillä; työteho ja aikaansaannokset ovat toisarvoisia. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Vrt. kaupalliset radio-podcastit ja tv-viihde.

Vierailija kirjoitti:

Nähty kirjoitti:

Kyllä se edelleenkin niin on, että ekstrovertit jyrää työmarkkinoilla. Introvertti vois olla uuttera, vastuuntuntoinen puurtaja, joka todellakin käyttää työajastaan leijonanosan työn tekemiseen, vaan silti yltiösosiaalinen pulputtaja koetaan paremmin työyhteisöön istuvaksi. 

On totta, että introvertti antaa itsestään älykkäämmän kuvan, mutta työmarkkinoilla pärjää paremmin, jos on ulospäinsuuntautunut. Tämä siis pätee, vaikka kyse ei olisi asiakaspalvelutyöstä.

En usko. Lääkärien/hammaslääkärien ei edelleenkään edellytetä olevan pulputtajia.

Tutkijoista puhumattakaan. Perinteisesti introvertit ovat hakeutuneet tutkimustöihin tai insinööreiksi, osa eri alojen taiteilijoiksi

Ekstrovertit menevät sinne, missä on lupa pulista ja olla esillä; työteho ja aikaansaannokset ovat toisarvoisia. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Vrt. kaupalliset radio-podcastit ja tv-viihde.

Aika ilkeää ja katkeraa settiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on hienoa olla kaikissa asioissa introvertti eikä juosta helmat hampaissa ja pälättää suu vaahdossa kuin mielipuoli.

Ei vaikuta ollenkaan uskottavalta.

Helmat hampaissa ja pälättää? Introvertti tekee hyvin kun on hiljaa, hänellä ei ole mitään sen arvoista jotta se kannattaisi sanoa ääneen ja jos on, hän on niin ylimielinen, ettei halua jakaa sitä muiden kanssa. Parempi, että pysyy kotonaan hiljaa.

Introvertille ja ektrovertille on yhteistä, että kummallakaan ei (yleensä) ole mitään sellaista asiaa, mikä kannattaisi sanoa ääneen. Introvertin ja ekstrovertin  ero on siinä, että introvertti myös ymmärtää tämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt vaan tuli mieleen, että jos mietin tuntemiani ihmisiä, niin jostain syystä kaikki älyköt ovat introverttejä. Miksiköhän?

Introvertit miettivät mitä sanovat.

Esim jos puhut vessakäynneistä töissä niin harva pitää sua älykkönä😄

Nämä kaksi kommenttia osuu asian ytimeen. Introvertti saattaa miettiä sanojaan hyvinkin tarkasti ja pitkään.

Ei introvertti tarkoita sitä ettei ole tunteellinen, he vain käsittelevät asioita yleensä pidempään ja heille tunteiden muodostuminen ei tapahdu ensisilmäyksellä, se saattaa viedä vuosia. Introvertin on vaikea puhua tunteistaan koska hän ei halua epäonnistua, tai pahoittaa toisten mieltä, ekstrovertille näillä ei ole niin merkitystä ja sanovat enemmän asioita ajattelematta.

Työpaikalla introvertit eivät yleensä puhu kuin asioista mistä heillä on tietoa joka on työ missä ovat yleensä parempia kuin eksrovertit, jotka saattaa puhua jopa uuden hammastahnan mausta. Introvertit eivät sovellu asiakaspalveluun yhtä hyvin kuin extrovertit, koska extrovertti nauttii uusiin ihmisiin tutustumisesta ja heille puhumisesta. Ääripään introvertti ei taas viihdy aspassa lain, koska täytyy esittää jotain muuta kuin on oikeasti.

Parisuhteissa taas ekstrovertti on yleensä se joka tekee aloitteen, ei se hiljainen introvertti. Ekstrovertit ovat yleensä se pettävä osapuoli suhteissa, koska heillä on tarve tutustua jatkuvasti uusiin ihmisiin, heille tulee luonnollisesti enemmän pettämisen mahdollistavia tilanteita. Introvertit, etenkin ääripään, ovat yleensä äärimmäisen uskollisia kaikkia ympärillään olevia kohtaan. Introvertin kaveripiirit ovat yleensä pienet, heidän kavereista taas useimmat ovat ekstroverttejä. Kaksi introverttiä harvemmin tutustuu toisiinsa, paitsi ekstrovertti kavereiden kautta.

Eräs tuttava joskus vitsaili aiheesta: "Nuoruudessa pitää ottaa ekstrovertti poikaystävä, jonka kanssa reissata maailmaa ristiin rastiin ja bilettää kuin viimeistä päivää. Siinä vaiheessa kun haluaa asettua aloilleen ja perustaa perheen luotettavan miehen kanssa kannattaa etsiä introvertti. Niitä vain vaikea erottaa massasta koska introvertit ei yleensä tule iskemään, ne täytyy itse iskeä." Hän hieman enemmän ekstrovertti nainen, joka ymmärtää hyvin näiden kahden termin ääripäiden välisiä eroja.

Toisin sanoen ekstrovertti nauttii jatkuvasta vaihtelusta, ja uusista tuttavuuksista. Introvertti taas nauttii rauhasta ja tasaisesta elämästä ilman tarvetta jatkuvalle vaihtelulle. Tämän takia introvertit ovat yleensä kaikilla tasoilla luotettavampia.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että pitkän extroverttien valtakauden jälkeen nähdään, että myös introvertteja on olemassa ja heilläkin on hyviä ja tarpeellisia ominaisuuksia.

Juuri näin. Eli kukaan ei oikeasti väitä introverttiudessa olevan mitään "uniikkia" (vrt. ketjun otsikko). Asiaa koskevasta vääntämisestä ilmenee lähinnä normaali prosessi "teesi > antiteesi > synteesi". Nyt ollaan antiteesissä, ja kun tämä luu on joskus kaluttu loppuun, silloin ehkä hyväksytään synteesinä, että ekstroverttien ja introverttien parhaat piirteet täydentävät toisiaan.