Surkein joululahjasi?

Appiukko antaa meille vuodesta toiseen lahjaksi (jouluina, synttäreinä, tuliaisina) tummaa suklaata. Syömättä jää aina, ei voida miehen kanssa sietää tummaa suklaata, mikä tahansa muu kyllä menis kaksin käsin. Homma on jatkunut jo niin monta vuotta, ettei yksinkertasesti enää kehdata sanoa mitään. :D oon yrittänyt muutaman kerran vaivihkaa jossain sivulauseessa muistella jotain maailman parasta suklaata, "tais olla maitosuklaata missä oli sitä ja tätä maustetta" tai että "tykkään käyttää leivonnassa valkosuklaata, ja on se kyllä pelkälläänkin hyvää", vaan ei. Aina tulee paketista jotain tummaa hienostosuklaata, jonka hinnalla olis saanut monta levyä ihan tavallista Fazerin sinistä.

Ei ole joululahja mutta muistan aina kun poikakaverini kehui puhelimessa et hänellä on minulle ihan huikea yllätys, pidän varmasti! Innolla menin kotiin ja no oli yllätys... Pussillinen henkareita kaupan logolla! :D 19v:nä sain samalta poikakaverilta joululahjaksi surullisen ison Ihaa pehmolelun... No ostin seuraavana vuonna kostoksi oman perheen silmien alla avattavaksi pullollisen apteekin suun/hengityksen raikastinta :D oli kunnolla mainostettu niin kaikki kyllä tiesivät mitä on :D

Olin yläasteikäinen, kun mummo kyseli lahjatoivetta, ja kuvailin sellasia rentoja olohousuja, esim. college, joita vois vaikka koulussakin käyttää.

Sain liian pienet ja tiukat marjapuuronväriset velour-housut.

Up, nää on hyviä!

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:45"]

Mä sain ex-mieheltä AINA kodinkoneita lahjaksi niin jouluna, syntymä-, ystävän- että vuosipäivänä. Olin niiiiin monta kertaa vihjannut, että olisi kiva saada joskus vaikka edes joku koru tai ihan vaan kukkakimppu, mutta ei mennyt jakeluun. Valmiiksi pettymyksen kyyneleitä niellen avasin aina lahjat yrittäen esittää yllättynyttä ja kiitollista kun paketista paljastui milloin vohvelirauta, milloin leivänpaahdin ja milloin mikäkin vempain. Kerran sitten jouluna aloin itkemään kun sain tehosekoittimen enkä enää sen jälkeen saanut kodinkoneita sillä seuraavaan jouluun mennessä olimme eronneet. Nykyinen mies on myös vähän huono ostamaan lahjoja, mutta niissä on sentään yritystä ja jos hän ei muuta keksi niin tuo ainakin kauniin kukkakimpun mikä riittää minulle mainiosti :)

[/quote]

Niin me olemme erilaisia. Itse saan joka joulu (synttärit ym) mieheltä koruja, jotka eivät ole yhtään minun tyylisiä ja joita ei koskaan tule käytettyä. Rakastan ruoanlaittoa ja ottaisin tosi mielelläni vastaan vohveliraudan, tehosekottimen, leipäkoneen, mehulingon, jäätelökoneen tms.

[/quote]

Ihan samanlaisia te minun mielestäni olette...

Äidiltä sain viime jouluna lahjaksi kehnosti tulitikkurasiaan askarrellut nukkuvat puuhelmipäätontut. Oli tod.näk voittanut ne jostain Marttojen jouluarpajaisista, tai löytänyt kaapin pohjalta :) ...

Elämäni ankein joulu oli heti muuton jälkeen. Muutettiin viikko ennen joulua uuteen kotiin ja rahat oli tiukalla. Me lapset saatiin joululahjaksi avaimet ja sitten Pilailupuodista oli äiti ostanut jonkun matohatun. Se oli pienen hatun muotoinen ja kun sen sytytti palamaan, siitä tuli pitkä pötkylä.

Äiti ehkä ajatteli, että uusi koti on paras joululahja ikinä, mutta ei se avain kauheasti 9-vuotiasta lämmittänyt.

Tädiltä supertiukat nahkahanskat, vaikka tietää erittäin hyvin, että en voi yhden sormen erittäin pahan virheasennon takia pitää kuin lapasia tai joustavia hansikkaita. En voi saman sormen takia myöskään soittaa kitaraa ja tätihän osti mulle kitaran ja ihmettelee, kun en soita vaan olen antanut sen mieheni käyttöön. Täti on itse kysynyt vaikuttaako se johonkin ja olen kertonut, että en voi soittaa kitaraa, ottaa pihtiotetta kunnolla ja hanskoista sopii oikeastaan vain lapaset. Pikku juttuja, mutta tuntuu vähän vittuilulta, kun kuitenkin 25-vuotta on jo asiasta tiennyt...

Joulunpunainen torkkupeitto ja kaikki joulunpunaiset ovat kammotuksia.

Mieheltä lahjaksi marketista ostettu kaulakoru, vieläkin käyttämättä :)

2

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 21:25"]

Doven (?) Pro age -voiteita poikaystävältäni kun olin n. 14. En tiennyt itkeä vaiko nauraa.

[/quote]

Serkkuni sai noita sukulaisilta 40-vuotislahjaksi. Hienovarainen vihjaus :D

Anoppi antoi yves rocherin ilmaiskrääsää ja fructiksen shampoon ja hoitoaineen. No, olivat sentään kauniissa lahjapussukassa.

Mieheni saa aina tädiltään erikoisia lahjoja. Mm yhden tuikkukynttilän, pienen paketin nenäliinoja, mainosvihon, ompelukonelankaa jne. Tädillä tosin on mielenterveysongelmia, ja onhan se hellyttävää että jaksaa muistaa aikuista kummipoikaansa:).

Mä en kyllä edelleenkään ymmärrä miksi sain joskus samassa paketissa suklaapatukan ja huulipunan jota oli jo testattu._.

Sukat

Ylipäätään en tajua, miks joululahjaksi annetaan mitään "jouluista", siis esim tonttukuvioisia patalappuja yms tekstiilejä tai koriste-esineitä. Mä ainakin oon yleensä aina sukuloimassa joulut, ja sitten kun vihdoin pääsen niiden uusien hienojen tonttupurkkien kanssa kotiin, niin joulu on jo ohi. Sit vaan tontunkuvat kaappiin oottaan seuraavaa joulua?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 00:10"]Mieheni saa aina tädiltään erikoisia lahjoja. Mm yhden tuikkukynttilän, pienen paketin nenäliinoja, mainosvihon, ompelukonelankaa jne. Tädillä tosin on mielenterveysongelmia, ja onhan se hellyttävää että jaksaa muistaa aikuista kummipoikaansa:).
[/quote] Hah hah haa, meillä sama. Mies saa kummitädiltään joulupaketteja, joissa on tennissukat, hautalyhty ja pari Marianne-karkkia. Söpöä.

Lahjaahan ei saa koskaan moittia (ainaaan suoraan antajalle), mutta sanompa kuitenkin, että surkeimpia lahjoja ovat olleet jotain lehden ilmaiskylkiäisiä, tyyliin munakello ja "silkki"huivi. 

Surkeimpana joululahjana sain mummoltani lattiakuivaimen. Olin tällöin 12 -vuotias ja joskus vaatinut saada suihkun jälkeen kuivata lattian. Siitä tämä loistava lahja oli saanut kimmokkeen. Oli siinä kyllä vanhempien ilmeet näkemisen arvoiset kun tajusivat mitä paketista paljastuu...