Surkein joululahjasi?

Tällaiset aika rumat kissavillasukat. Vielä isommat ja muhkeammat kuin kuvissa, mutta malli on aikalailla sama. Ja oli tosiaan pyllynreikäkin ommeltu... Ei ole vielä tullut pidettyä mutta ehkä joskus... :D

Kuva 1: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_1.jpg

Kuva 2: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_2.jpg

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 22:18"]

No mulle kyllä surkein lahja oli hyvä lahja vääränvärisenä.

Eli sain 10-vuotiaana punaiset luistimet. Vihasin niitä, mutta minulta ei kysytty ja esitin sitten kavereille, että olin itse halunnut sellaiset.

[/quote]

..sama jatkaa: toiseksi hirveimmät olivat talvikengät lahjapaketissa. En tiedä hullumpaa, kuin antaa lapselle lahjaksi vaatteita, joita hän tarvitsee muutenkin. Kengät olivat hirveät, mutta minua pyydettiin sovittamaan niitä saman tien. Sovitin, mutten puhunut mitään. Joulun jälkeen ostin omilla rahoilla toiset, joita käytin salaa.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 23:18"]

Opiskeluaikana sain kämppikseltäni pesusienen joululahjaksi. :P Aattoiltana olin suunnattoman tyytyväinen että söin hänelle lahjaksi aikomani suklaalevyn itse ja annoin vain sen parin euron krääsäkorun.

[/quote]

Fazerin sininen eilen k-kaupassa 1,90 e.

Mikä ero siis parin euron krääsäkorulla ja suklaalevyllä ...JA parin euron pesusienellä?

Se, että krääsä on krääsää, noi kaksi muuta ihan kunnon lahjoja opiskelijalta toiselle, jos olettaa että kumpikaan ei ole tiukkapipo.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 22:18"]

No mulle kyllä surkein lahja oli hyvä lahja vääränvärisenä.

Eli sain 10-vuotiaana punaiset luistimet. Vihasin niitä, mutta minulta ei kysytty ja esitin sitten kavereille, että olin itse halunnut sellaiset.

[/quote]

..sama jatkaa: toiseksi hirveimmät olivat talvikengät lahjapaketissa. En tiedä hullumpaa, kuin antaa lapselle lahjaksi vaatteita, joita hän tarvitsee muutenkin. Kengät olivat hirveät, mutta minua pyydettiin sovittamaan niitä saman tien. Sovitin, mutten puhunut mitään. Joulun jälkeen ostin omilla rahoilla toiset, joita käytin salaa.
[/quote]

Ei pahalla, mutta oot kyllä ollut aika kiittämätön pentu.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:37"]

Tällaiset aika rumat kissavillasukat. Vielä isommat ja muhkeammat kuin kuvissa, mutta malli on aikalailla sama. Ja oli tosiaan pyllynreikäkin ommeltu... Ei ole vielä tullut pidettyä mutta ehkä joskus... :D

Kuva 1: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_1.jpg

Kuva 2: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_2.jpg

[/quote]

Näähän on ihan mahtavat! :D 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 00:10"]Mieheni saa aina tädiltään erikoisia lahjoja. Mm yhden tuikkukynttilän, pienen paketin nenäliinoja, mainosvihon, ompelukonelankaa jne. Tädillä tosin on mielenterveysongelmia, ja onhan se hellyttävää että jaksaa muistaa aikuista kummipoikaansa:). [/quote] Hah hah haa, meillä sama. Mies saa kummitädiltään joulupaketteja, joissa on tennissukat, hautalyhty ja pari Marianne-karkkia. Söpöä.

[/quote]

Mun mielestäkin tuo on söpöä. Lahjat on ehkä turhia tai sillä rajalla, mutta kun ovat luonteeltaan sellaisia, että menevät kumminkin käyttöön, niin ei haittaa. Kyllä noi aina rumat yöpaidat votitavat.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:37"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 22:18"] No mulle kyllä surkein lahja oli hyvä lahja vääränvärisenä.   Eli sain 10-vuotiaana punaiset luistimet. Vihasin niitä, mutta minulta ei kysytty ja esitin sitten kavereille, että olin itse halunnut sellaiset. [/quote] ..sama jatkaa: toiseksi hirveimmät olivat talvikengät lahjapaketissa. En tiedä hullumpaa, kuin antaa lapselle lahjaksi vaatteita, joita hän tarvitsee muutenkin. Kengät olivat hirveät, mutta minua pyydettiin sovittamaan niitä saman tien. Sovitin, mutten puhunut mitään. Joulun jälkeen ostin omilla rahoilla toiset, joita käytin salaa. [/quote] Ei pahalla, mutta oot kyllä ollut aika kiittämätön pentu.

[/quote]

Oletko its sitä mieltä, että kun 12-vuotiaalle ostetaan vaikka talvivaatteita, häneltä ei kysytä koskaan mielipidettä. Ja jos olen sanonut, että haluan valkoiset luistimet, niin kuin joka ikinen taitoluistelun harrastaja tuon ikäinen, niin saa punaiset "koska niissä näkyy naarmut vähemmän". Ikävää, jos olet tuota mieltä.

Omat penskat saavat itse sanoa mielipiteensä vaatteista, joita joutuvat pitämään julkisilla paikoilla, joten ainakin sen opin omista kokemuksistani. Kuuntele sinäkin lapsiasi, jos sulla sellaisia on.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:48"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:37"]

Tällaiset aika rumat kissavillasukat. Vielä isommat ja muhkeammat kuin kuvissa, mutta malli on aikalailla sama. Ja oli tosiaan pyllynreikäkin ommeltu... Ei ole vielä tullut pidettyä mutta ehkä joskus... :D

Kuva 1: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_1.jpg

Kuva 2: http://ninni.sarjakuvablogit.com/files/2013/08/kissasukat_2.jpg

[/quote]

Näähän on ihan mahtavat! :D 

[/quote]

Kieltämättä ihan hauskat, mutta kyllä ne livenä ovat aika rumat enkä tiedä milloin niitä voisi pitää. Sisällä on niin lämmin ettei tarvitse ja minkäänlaisiin kenkiin ne eivät mahdu.

Pikkusisko oli 8-vuotiaana keksinyt isosiskoilleen "maailman parhaat lahjat". Mulle mansikanmakuinen Juissi ja toiselle siskolle paketti nakkeja.

Siskoni sai poikaystävältään finnivoidetta, ikää kuitenkin lähemmäs 30 vuotta. Itse luulin viime jouluna saavani avomieheltäni kihlasormuksen, siihen malliin hän oli mielestäni puhunut ja kiusoitellut lahjasta. Sainkin sodastreamin. Hyvä lahja kuitenkin :)

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 23:28"]Appiukko antaa meille vuodesta toiseen lahjaksi (jouluina, synttäreinä, tuliaisina) tummaa suklaata. Syömättä jää aina, ei voida miehen kanssa sietää tummaa suklaata, mikä tahansa muu kyllä menis kaksin käsin. Homma on jatkunut jo niin monta vuotta, ettei yksinkertasesti enää kehdata sanoa mitään. :D oon yrittänyt muutaman kerran vaivihkaa jossain sivulauseessa muistella jotain maailman parasta suklaata, "tais olla maitosuklaata missä oli sitä ja tätä maustetta" tai että "tykkään käyttää leivonnassa valkosuklaata, ja on se kyllä pelkälläänkin hyvää", vaan ei. Aina tulee paketista jotain tummaa hienostosuklaata, jonka hinnalla olis saanut monta levyä ihan tavallista Fazerin sinistä.
[/quote]

Eikö leivontaan menis tumma?

Minua ärsyttää suunnattomasti äitini tapa ostaa kalliita, mutta täysin turhia lahjoja. Hän tietää hyvin, että me asumme todella ahtaasti ja jatkuvasti joudumme vähentämään tavaraa, että edes tärkeimmät mahtuvat.

Jos minua tuntee yhtään, on lahjan ostaminen todella helppoa; leffalippuja, halvimpia konvehteja, kirjoja, hopeakoruja, hemmotteluhoitoja, retkeilytavaraa, villasukkia. Siinä se, en mielestäni vaadi kovin mahdottomia.

Mutta ei. Äitini on mielellään käytettävä lahjaan satoja euroja, ja lahjan on ehdottomasti oltava jotain sellaista, mitä en ole ikinä tarvinnut tai halunnut. Kuten supertekninen kahvinkeitin (en ole ikinä juonut kahvia), erikoinen astiasto tai kuntopyörä. Sattumalta nämä tavarat ovat samoja, joita veljeni (lempilapsi) vaimoineen (olisinpa minä yhtä ihana) toivoo, ja äiti ostaa sitten "tasapuolisena" samat roinat minulle... 

Sanotaan, että ajatus on tärkein. Mutta jos ajatuksena on toive minun muuttumisestani veljen vaimon kaltaiseksi, niin enpä tiedä miten voisin noita lahjoja arvostaa...

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:57"]Mikä oli surkeinta, mitä annoit tai vastaanotit joululahjana?

Tiedostan, että ajatus on se tärkein, mutta varmasti on ollut niitäkin hetkiä, kun on ollut pakko hieman väkisin hymyillä ja hymistä kiitosta, esimerkiksi kun anoppi on antanut paketin beigen värisiä alushousuja (kolme numeroa liian isot).

Nyt ei haeta tarinoita siitä, miten joku sai upouuden auton vääränvärisenä, vaan oikeasti sellaisia lahjoja, joiden järjestämisessä ei nähty lainkaan vaivaa.
[/quote]

Mulla paskin joululahja ikinä on se kun olin kymmenen ja lemmikkini lopetettiin syyttä jouluaaton aattona. Siitä ei paskemmaksi voi mennä

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 03:19"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:57"]Mikä oli surkeinta, mitä annoit tai vastaanotit joululahjana?

Tiedostan, että ajatus on se tärkein, mutta varmasti on ollut niitäkin hetkiä, kun on ollut pakko hieman väkisin hymyillä ja hymistä kiitosta, esimerkiksi kun anoppi on antanut paketin beigen värisiä alushousuja (kolme numeroa liian isot).

Nyt ei haeta tarinoita siitä, miten joku sai upouuden auton vääränvärisenä, vaan oikeasti sellaisia lahjoja, joiden järjestämisessä ei nähty lainkaan vaivaa.
[/quote]

Mulla paskin joululahja ikinä on se kun olin kymmenen ja lemmikkini lopetettiin syyttä jouluaaton aattona. Siitä ei paskemmaksi voi mennä
[/quote]

Miten sulle perusteltiin lopetus? :(

mä sain kerran koottavan muovisen piparkakkutalon. se oli aika yllättävää :)

Mieheltä seurustelun alkuaikoina. Mista keinokuituneule (en käytä mustia vaatteita, en silloin enkä nyt) ja joku keramiikkakoriste, sellainen millä ei oikeasti tehnyt mitään.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 21:00"]Mieheltä seurustelun alkuaikoina. Mista keinokuituneule (en käytä mustia vaatteita, en silloin enkä nyt) ja joku keramiikkakoriste, sellainen millä ei oikeasti tehnyt mitään.
[/quote]
Musta neule siis..

Jonkun kilon paketin violetteja kynttilöitä, joita en voinut asunnossani polttaa lemmikkieni takia.

Surkeinta on se, ettei tule lahjaa ollenkaan. Kun vuodesta toiseen muistaa sukulaislapsia ja omat lapset eivät ole edes tikkarin arvoisia. Lahjan hinta ei ratkaise, vaan se että on ajatellut toista ja haluaa muistaa jotenkin ja ilahduttaa.

Mieheltä föönin.. Sanoi että on huomannut etten koskaan kuivaa hiuksiani föönillä halusi mulle sen ostaa. Omistin kyllä föönin, mutta en vain halunnut kuivata sillä hiuksia koska se ei hiuksille hyvää tee. Ajatus hyvä, mutta mutta.. :)