Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää, miten joku voi oikeasti kannattaa ruumillista kurittamista? Olin ihan huuli pyöreänä kun normaalina pitämäni tuttava
02.10.2021 |
sanoi ihan tosissaan niin, että hänen mielestään pitäisi tarvittaessa voida lapsia vyöllä kurittaa. Ja hänellä on itsellään kaksi kouluikäistä tyttöä. Kysyin, että voisiko hän muka kurittaa näitä tyttöjä, niin sanoi, että kyllä silloin, jos ei muuten mene asia perille. Ja että ruumillinen kurittaminen ei muka mitenkään vähentäisi sitä, miten paljon hän lapsiaan rakastaa.
Siis mitä? Mulla meni aivot kyllä solmuun, kun yritin tätä logiikka sulatella!
Kommentit (383)
Ruumiillinen rankaisu tuottaa tällaista käytöstä
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raju-video-veitsimies-rikkoi-moskei…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten pahoinpitelijöillä on aina taustalla seksuaalinen motiivi.
Hirveää edes kirjoittaa, mutta näin on. Minun äitini pieksi minua, koska isäni tykkäsi leikkiä p***elileikkejä kanssani kun olin alta 5-v. Äitini mielestä minun olisi pitänyt pystyä lopettamaan hyväksikäyttö. Vanhempani, mokomat s**tanat julistivat minun pitävän näistä "leikeistä", ja olin tuhma tyttö kuulemma. Muutenkin vääränlainen huomio jatkui vielä teini-iässä, molemmat vanhemmat "vahingossa" tulivat kylppäriin kun olin suihkussa, äitini puristi rintaani teini-iässä, oikein vatkasi, kun olin kuulemma tullut tyrkylle. Jatkuvaa vartalon tuijottelua ja kommentointia. Nyt sitten terapiassa yritän koota elämäni palasia, niin ja tokikin valitsin myös vääriä miehiä aikuisiällä, suoraan lapsuudestani sekin johtuu. Nyt sitten koitan selvityä. Sanomattakin selvää, etten pahemmin väleissä ole piinajien kanssa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkia lapsia kuritettiin 60-70 luvuilla. Onko se parempi nykyinen meno jossa laki sallii eläimiin sekaantumiset ja kumppanit, parinvaihdot ja orgiat ovat arkipäivää monille? Oikeasti Ap. Mietipä näitä.
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Eikä lasten kuritusväkivalta ollut edes yleistä. Tuollaista ylläolevaa soopaa kirjoittaa vain itse lapsiaan pahoinpidellyt tai vastaavasti pahoinpitelystä niin traumatisoitunut, että defenssinä tuollaista väittää.
Miksihän lasten teko on muuten sallittua? Sille lapsellehan tulee tapahtumaan vaikka mitä epämukavaa, voi jopa kuolla syntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain penskana (60-luvulla)koivuniemenherrasta pyllylle ja luunappeja,ei jäänyt traumoja.
Olen pahoillani että olet yhä noin syvällä defenssimekanismin tilassa
Noin sitä kielletään ihmiseltä hänen oma kokemuksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä sankarit aina hokevat että "kyllä minunkin isäni hakkasi ja tukisti kun olin pieni ja ihan normaali ihminen minusta tuli". No ei todellakaan tullut jos hyväksyt väkivallan puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan. En itse voisi ikinä vahingoittaa lastani vaikka kuinka hermot menisi, se on aina aikuisen tehtävä keksiä keino jolla väkivalta vältetään. En todella ymmärrä millainen ihminen voi kurittaa lasta ruumiillisesti vaikka kuinka olisi "pelkkä luunappi" tai "pelkkä läimäisy", väkivalta on väkivaltaa vaikka kuinka sitä yrittäisi kääntää päälaelleen. Eihän kukaan v*ttuilevaa työkaveriakaan tukista!
Miksi työkaveria pitäisi tukistaa?
Jos se käyttäytyy huonosti tai ei tottele. Näinhän lastenkin fyysistä kurittaminista perustellaan.
On kyllä joskus töissä käynyt mielessä, jotta auttaiskohan kunnon tukkapölly. Luunappikin voisi toimia.
Todennäköisesti myös työkavereillasi sinua kohtaan.
Ei kannta kurittaa, ipad käteen ja jäätelötötterö toiseen… isän visa vielä, että saa ostettua timut pelissä, et pelaa 5v pelin pöivässä loppuun, jottei saa itkupotkuraivareita, kun ei etene pelissä…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä sankarit aina hokevat että "kyllä minunkin isäni hakkasi ja tukisti kun olin pieni ja ihan normaali ihminen minusta tuli". No ei todellakaan tullut jos hyväksyt väkivallan puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan. En itse voisi ikinä vahingoittaa lastani vaikka kuinka hermot menisi, se on aina aikuisen tehtävä keksiä keino jolla väkivalta vältetään. En todella ymmärrä millainen ihminen voi kurittaa lasta ruumiillisesti vaikka kuinka olisi "pelkkä luunappi" tai "pelkkä läimäisy", väkivalta on väkivaltaa vaikka kuinka sitä yrittäisi kääntää päälaelleen. Eihän kukaan v*ttuilevaa työkaveriakaan tukista!
Miksi työkaveria pitäisi tukistaa?
Jos se käyttäytyy huonosti tai ei tottele. Näinhän lastenkin fyysistä kurittaminista perustellaan.
On kyllä joskus töissä käynyt mielessä, jotta auttaiskohan kunnon tukkapölly. Luunappikin voisi toimia.
Todennäköisesti myös työkavereillasi sinua kohtaan.
Ilman muuta - kannatan tasapuolisuutta, enkä ole pyhimys.
Minua on kuritettu (= pahoinpidelty fyysisesti) lapsena aikuisten toimesta ja nyt aikuisiällä olen herännyt ja tapahtuma alkanut pyöriä mielessäni. Olen raivoissani, katkeroitunut ja kyynistynyt. Voisin katkaista välit näihin ihmisiin kokonaan. Harmi kun en nuorempana herännyt, sillä osa näistä ihmisistä jotka eivät keskeyttäneet tapahtumaa, eivät ole elossa enää. Jos olisivat niin voisin sanoa sanottavani ja ottaa ja lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä sain penskana (60-luvulla)koivuniemenherrasta pyllylle ja luunappeja,ei jäänyt traumoja.
Mulla jäi
60-luvun lapsi kirjoitti:
Itse en hyväksy ruumiillista kuritusta. 90-luvulla minulla oli jo kaksi lasta. Olin nuorena vakaasti päättänyt, että jos joskus hankin omia lapsia, en ikinä lyö heitä ja päätökseni piti.
Mutta minua kasvatettiin 60-luvulla varmaan tyypilliseen ajan tapaan. Äiti löi joka päivä (mummulta perityllä) pyykkikartulla. Perustelu oli se, että jos en ollut juuri sinä päivänä mitään pahaa tehnyt, niin kuitenkin olin tehnyt jotain, josta en vaan ollut jäänyt kiinni.
Syntymäpäivänä äiti kuitenkin löi pullapitkolla, joka kuivattiin juuri tätä tarkoitusta varten. Se pitko sitten syötiin seuraavana sunnuntaina jälkiruuaksi, eli tehtiin ns. pullamaitoa. Kuivan pullaviipaleen päälle kaadettiin kuumaa maitoa ja annos koristeltiin mansikkahillolla. Se oli reilua sentään ja pullamaito erinomainen jälkiruoka.
”Sitä kurittaa, jota rakastaa”, sanottiin ennen vanhaan. Niin se sinun äitisi varmaan ajatteli karttua käyttäessään. Minä en tuota ajattelua hyväksy, mutta on aina vähän haettua lähteä tuomitsemaan menneen ajan ihmisiä nykypäivän normeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kyllä maistuisi pullamaito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain penskana (60-luvulla)koivuniemenherrasta pyllylle ja luunappeja,ei jäänyt traumoja.
Mulla jäi
Mistä tiedät? Nykypäivänä ihmisille on jankutettu jankuttamasta päästyään, että kipua tuottava rankaisu on erittäin väärin ja erittäin vahingollista. Joten ei ihme, että hyvin monet ihmiset ovat alkaneet selittää mitä erilaisimpia ongelmiaan sillä, että heitä on lapsuudessa rangaistu em. tavalla. Ilmiönä tämä on uusi: aiemmin lähes kaikki kokivat lapsuudessa saadut rangaistukset positiivisena asiana ja rankaisivat itsekin omia lapsiaan niin ja toivoivat myös, että koulussa käytettäisiin niitä samoja keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikku äiti kirjoitti:
60-luvun lapsi kirjoitti:
Itse en hyväksy ruumiillista kuritusta. 90-luvulla minulla oli jo kaksi lasta. Olin nuorena vakaasti päättänyt, että jos joskus hankin omia lapsia, en ikinä lyö heitä ja päätökseni piti.
Mutta minua kasvatettiin 60-luvulla varmaan tyypilliseen ajan tapaan. Äiti löi joka päivä (mummulta perityllä) pyykkikartulla. Perustelu oli se, että jos en ollut juuri sinä päivänä mitään pahaa tehnyt, niin kuitenkin olin tehnyt jotain, josta en vaan ollut jäänyt kiinni.
Syntymäpäivänä äiti kuitenkin löi pullapitkolla, joka kuivattiin juuri tätä tarkoitusta varten. Se pitko sitten syötiin seuraavana sunnuntaina jälkiruuaksi, eli tehtiin ns. pullamaitoa. Kuivan pullaviipaleen päälle kaadettiin kuumaa maitoa ja annos koristeltiin mansikkahillolla. Se oli reilua sentään ja pullamaito erinomainen jälkiruoka.
”Sitä kurittaa, jota rakastaa”, sanottiin ennen vanhaan. Niin se sinun äitisi varmaan ajatteli karttua käyttäessään. Minä en tuota ajattelua hyväksy, mutta on aina vähän haettua lähteä tuomitsemaan menneen ajan ihmisiä nykypäivän normeilla.
"Sen tunteita sanoittaa, jota rakastaa" sanotaan 2020-luvulla.
2010-luvulla vielä sanottiin "sen jäähylle laittaa, jota rakastaa", mutta nykyisin harva enää hyväksyy sellaista ajattelua, vaikkakin ymmärtää, että menneen maailman ihmisiä ei pidä tuomita nykypäivän normeilla.
Itsellä renimmillä kurittamiset tuli kuvioon vasta vähän isompana tyttönä, 9-10-vuotiaana uuden isäpuolen myötä. Se oli kai saanut itse vanhanaikaisen kasvatuksen ja halusi samanlaisen kurin meillekin. Ihmettelen sitä, miksi äiti asettui isäpuolen eikä minun puolelle tässä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä renimmillä kurittamiset tuli kuvioon vasta vähän isompana tyttönä, 9-10-vuotiaana uuden isäpuolen myötä. Se oli kai saanut itse vanhanaikaisen kasvatuksen ja halusi samanlaisen kurin meillekin. Ihmettelen sitä, miksi äiti asettui isäpuolen eikä minun puolelle tässä.
renimmillä = remmillä
Itse olen huulipyöreenä siitä, kun. yky’än ei enää komenneta lapsia… Siis Suomessa. Ulkomailla ei näe näin huonosti käyttäytyviä lapsia esim. ravintolassa, kun syödään perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huulipyöreenä siitä, kun. yky’än ei enää komenneta lapsia… Siis Suomessa. Ulkomailla ei näe näin huonosti käyttäytyviä lapsia esim. ravintolassa, kun syödään perheen kanssa.
Turha komentaa, kun ei ole keinoja pakottaa lasta tottelemaan niitä komentoja.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä renimmillä kurittamiset tuli kuvioon vasta vähän isompana tyttönä, 9-10-vuotiaana uuden isäpuolen myötä. Se oli kai saanut itse vanhanaikaisen kasvatuksen ja halusi samanlaisen kurin meillekin. Ihmettelen sitä, miksi äiti asettui isäpuolen eikä minun puolelle tässä.
Ei kai tyttöjä remmillä kuritettu, pojat sitä saivat.
Alue: Aihe vapaa
Missä menee se raja milloin niitä on enemmän ja milloin niistä vain keskustellaan enemmän? Tähän en saa koskaan mitään vastausta. Todella helppo sanoa vaan, että "niistä nykyään vaan keskutellaan enemmän".
ohis