Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä lapset kertoneet edellisistä elämistään?
23.11.2014 |
Meillä yhdellä kolmesta lapsesta on tämä lahja. Poika on aiemmin asunut jossain Neuvostoliiton alueella. Hän on kertonut että kesäisin hän oli aina Mustanmeren rannalla lasten kesäleirillä. Lisäksi on kertonut paljon entisestä kodista. Rappukäytävään oli ruskea ovi, jossa ei ollut ikkunaa. Asunnossa oli yksi makuuhuone, jossa poika nukkui kahden sisarensa kanssa, vanhemmilla oli oma soppi olohuoneessa. Keittiössä oli punainen ruokapöytä ja vihreät tuolit. Myös perheen mummo oli usein pitkiä aikoja heidän luonaan, mummo asui maalaiskylässä jossa poikakin kävi usein.
Makuuhuoneen ikkunasta näkyi junarata, jota poika katseli usein, meillä poika on nytkin hirveän kiinnostunut junista, luulen että se on perua tästä entisestä elämästä. Koulusta poika on kertonut että kouluilla ei ollut nimeä kuten Suomessa vaan jokaisella koululla oli oma numero kuten koulu numero 16 jne. Nimiä poika ei ole maininnut mutta on sattumalta kuullut muutaman kerran nimen Artjom. Poika on silloin mennyt hyvin hiljaiseksi ja mietteliään näköiseksi. Olenkin miettinyt että onkohan poika ollut aiemmin nimeltään Artjom. Tai sitten joku muu lähipiiristä on ollut, isä tms.
Ja kun kävimme Pietarissa pojan ollessa 5-vuotias niin olimme puistossa ja istuimme penkillä syömässä eväitä, niin silloin poika totesi että nyt minulla on sellainen tunne että olen tullut kotiin. Hän saattaa olla asunut Pietarissa, olen yrittänyt poja kertomuksista päätellä kaupunkia mutta sitä en ole vielä saanut selvlle.
Poikaoli myös ihan vauvasta asti hirveän pelokas autossa. Heti kun vein autoon niin alkoi itkeä, muiden lasten kanssa ei ole ollut samanlasta. Poika myös kyseli myöhemmin paljon että ei kai vain ajeta kolari, ei kai auto törmää. Sanoin siihen että ei tietenään törmää, ollaan täällä autosa ihan turvassa. Siihen poika sanoi vain "eikä olla". Tästä olen päätellyt että hän on ehkä entisessä elämässä menehtynyt auto-onnettomuudessa.
Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Näitä tarinoita on ollut aivan ihana kuulla!
Kommentit (798)
Itselläni oli lapsena voimakas tuntemus siitä, että olin syntynyt aivan hirveän väärään paikkaan, oikea paikka olisi ollut jossain Etelä-Euroopassa, ei täällä ankeassa ja pimeässä Suomessa.
En tiedä, mistä tuo tuntemus tuli, mutta seurauksensa sillä oli: en pystynyt kiintymään erityisemmin lapsuudenperheeseeni, ja jollakin tavalla koen eläneeni elämäni vähän sivuraiteella.
Nyttemmin tuo tuntemus on hävinnyt. Olen käynyt muutamassa Etelä-Euroopan maassa, enkä ole tuntenut mitään erityistä "kotoisuutta" siellä.
Outoja nämä jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt ainakin Saksassa ja luulen, että elämäni on liittynyt jollakin tapaa natseihin. Siksi tunnen selittämätöntä kammoa natseihin liittyviin asioihin esim. elokuvissa ja näen usein painajaisia, joissa he vainoavat minua. Varsinkin moottoripyörän sivuvaunut saavat aikaan puistatuksia... Toisaalta saksan (kielen) oppiminen on aina ollut minulle helppoa ja se onkin suomen lisäksi vahvin kieleni. Toinen asia, mikä minua on ihmetyttänyt "tässä elämässä" on viehtymys vanhoihin kartanoihin ja korkeihin huoneisiin. Kun käyn jossain em. paikassa minut valtaa tunne, että olen tullut kotiin ja kokenut tämän kaiken ennenkin. Joudun lähes hypnoosiin ja kuljen huoneesta toiseen kuin lumoutuneena. Perheeni nauraakin, etten sen jälkeen näe tai kuule mitään, kun pääsen tällaiseen ympäristöön.
vai että on natsit jahdanneet sinua? Ja sen takia osaat nyt hyvin saksan kieltä? kuules, jos olit juutalainen ,niin et sinä saksaa puhuisi. Näetkö nyt miten lapsellisia nämä ajatuksenne ovat? vainotut Juutalaiset ei puhuneet saksaa vaan esim. puolaa tai tsekkiä, tai hollantia tms, ja ainakin hepreaa tai jiddishiä. HAHAHAHAH! Näissä teidän jutuissae ei ole mitään tolkkua.
Miksi ihmeessä saksalaiset juutalaiset eivät olisi puhuneet saksaa? Toki puhuttiin myös jiddisiä, mutta kyllä äidinkieli suurimmalla osalla saksanjuutalaisista oli saksa, ihan kuin amerikkalaisten juutalaisten äidinkieli on englanti ja suomalaisten juutalaisten on suomi, vaikka jotkut hepreaakin osaavat.
no sittenhän sinun pitäisi puhua Yiddishiä myös kuin vettä vaan. Avaappa tuo hepreankielinen Toora ja Talmundi niin katotaan miten se sujuu. Sinähän osaat sen ulkoa koska se on ollu pakko opetella bar mitzvahissa. Yiddish oli äidinkieli euroopan juutalaisilla.
Miksi minun pitäisi puhua yiddishiä?
Bar mitsvassa ei tarvitse opetella kuin tietty pätkä Toorasta hepreaksi ja mitään Talmundia ei edes ole olemassa. Sitä paitsi kyllä natsisaksassa saivat kyytiä myös sellaiset juutalaiset, jotka eivät olleet mitenkään uskonnollisia eivätkä välttämättä tienneet sanaakaan yiddishiä. Yiddish ei ollut äidinkieli monellakaan Euroopan juutalaisella.
hahaha..hauskoja juttuja sulla... ekaksikin, jos joku on juutalainen, niin hän on käynyt läpi bar mitzvan tai bat mitzvan. Eli opetellut lukemaan Tooraa hepreaksi. Jos joku ei ole tuota käynyt, niin sitten ei ole jutalainen enää eli on irtisanottu juutalaisesta seurakunnasta. Eli ei ole myöskään vainottu uskonsa takia. Talmund on juutalaisten oppikappaleitten kokoelma. He lukevat näitä molempia, Tooraa ja talmundia. Eli ole mitään välimuotoa, että muka olisi jotain siltä väliltä, vähän juutalainen, mutta ei kuitenkaan. Onks sulla lisää noita juttujas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt ainakin Saksassa ja luulen, että elämäni on liittynyt jollakin tapaa natseihin. Siksi tunnen selittämätöntä kammoa natseihin liittyviin asioihin esim. elokuvissa ja näen usein painajaisia, joissa he vainoavat minua. Varsinkin moottoripyörän sivuvaunut saavat aikaan puistatuksia... Toisaalta saksan (kielen) oppiminen on aina ollut minulle helppoa ja se onkin suomen lisäksi vahvin kieleni. Toinen asia, mikä minua on ihmetyttänyt "tässä elämässä" on viehtymys vanhoihin kartanoihin ja korkeihin huoneisiin. Kun käyn jossain em. paikassa minut valtaa tunne, että olen tullut kotiin ja kokenut tämän kaiken ennenkin. Joudun lähes hypnoosiin ja kuljen huoneesta toiseen kuin lumoutuneena. Perheeni nauraakin, etten sen jälkeen näe tai kuule mitään, kun pääsen tällaiseen ympäristöön.
vai että on natsit jahdanneet sinua? Ja sen takia osaat nyt hyvin saksan kieltä? kuules, jos olit juutalainen ,niin et sinä saksaa puhuisi. Näetkö nyt miten lapsellisia nämä ajatuksenne ovat? vainotut Juutalaiset ei puhuneet saksaa vaan esim. puolaa tai tsekkiä, tai hollantia tms, ja ainakin hepreaa tai jiddishiä. HAHAHAHAH! Näissä teidän jutuissae ei ole mitään tolkkua.
Miksi ihmeessä saksalaiset juutalaiset eivät olisi puhuneet saksaa? Toki puhuttiin myös jiddisiä, mutta kyllä äidinkieli suurimmalla osalla saksanjuutalaisista oli saksa, ihan kuin amerikkalaisten juutalaisten äidinkieli on englanti ja suomalaisten juutalaisten on suomi, vaikka jotkut hepreaakin osaavat.
no sittenhän sinun pitäisi puhua Yiddishiä myös kuin vettä vaan. Avaappa tuo hepreankielinen Toora ja Talmundi niin katotaan miten se sujuu. Sinähän osaat sen ulkoa koska se on ollu pakko opetella bar mitzvahissa. Yiddish oli äidinkieli euroopan juutalaisilla.
Miksi minun pitäisi puhua yiddishiä?
Bar mitsvassa ei tarvitse opetella kuin tietty pätkä Toorasta hepreaksi ja mitään Talmundia ei edes ole olemassa. Sitä paitsi kyllä natsisaksassa saivat kyytiä myös sellaiset juutalaiset, jotka eivät olleet mitenkään uskonnollisia eivätkä välttämättä tienneet sanaakaan yiddishiä. Yiddish ei ollut äidinkieli monellakaan Euroopan juutalaisella.
hahaha..hauskoja juttuja sulla... ekaksikin, jos joku on juutalainen, niin hän on käynyt läpi bar mitzvan tai bat mitzvan. Eli opetellut lukemaan Tooraa hepreaksi. Jos joku ei ole tuota käynyt, niin sitten ei ole jutalainen enää eli on irtisanottu juutalaisesta seurakunnasta. Eli ei ole myöskään vainottu uskonsa takia. Talmund on juutalaisten oppikappaleitten kokoelma. He lukevat näitä molempia, Tooraa ja talmundia. Eli ole mitään välimuotoa, että muka olisi jotain siltä väliltä, vähän juutalainen, mutta ei kuitenkaan. Onks sulla lisää noita juttujas?
Mä en siis ole tuo, joka väitti natsien jahdanneen itseään edellisessä elämässä. Olen vain satunnainen palstailija, joka tuntee juutalaista uskoa, kulttuuria ja käytäntöä ja halusin vain korjata vääristyneet tietosi.
Ensinnäkin sä olet juutalainen, jos olet syntynyt juutalaisesta äidistä. Bar eikä bat mitsvat siinä paljon paina, sillä juutalaisuus ei ole ainoastaan uskonnollinen käsite, vaan myös etninen. Natsi-Saksassa vainottiin ihan yhtä lailla myös etnisesti juutalaisia, jos vain saatiin selville, että ovat juutalaisia.
Toiseksi se ei ole mikään Talmund, vaan Talmud. Talmudia luetaan kyllä. Juutalainen voi olla enemmän tai vähemmän. Luulisin, että ultraortodoksi kokee itsensä 100% juutalaiseksi, kun taas vaikka kristityn isän ja juutalaisen äidin lapsi kokee itsensä vähemmän juutalaiseksi, mutta on juutalainen kuitenkin.
Minusta on suorastaan naurettavaa, että sinä pädet täällä asioilla, joista sinulla ei ole oikeasti mitään tietoa. Siksipä kysynkin sinua lainatakseni: "Onks sulla lisää noita juttujas?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen elänyt ainakin Saksassa ja luulen, että elämäni on liittynyt jollakin tapaa natseihin. Siksi tunnen selittämätöntä kammoa natseihin liittyviin asioihin esim. elokuvissa ja näen usein painajaisia, joissa he vainoavat minua. Varsinkin moottoripyörän sivuvaunut saavat aikaan puistatuksia... Toisaalta saksan (kielen) oppiminen on aina ollut minulle helppoa ja se onkin suomen lisäksi vahvin kieleni. Toinen asia, mikä minua on ihmetyttänyt "tässä elämässä" on viehtymys vanhoihin kartanoihin ja korkeihin huoneisiin. Kun käyn jossain em. paikassa minut valtaa tunne, että olen tullut kotiin ja kokenut tämän kaiken ennenkin. Joudun lähes hypnoosiin ja kuljen huoneesta toiseen kuin lumoutuneena. Perheeni nauraakin, etten sen jälkeen näe tai kuule mitään, kun pääsen tällaiseen ympäristöön.
vai että on natsit jahdanneet sinua? Ja sen takia osaat nyt hyvin saksan kieltä? kuules, jos olit juutalainen ,niin et sinä saksaa puhuisi. Näetkö nyt miten lapsellisia nämä ajatuksenne ovat? vainotut Juutalaiset ei puhuneet saksaa vaan esim. puolaa tai tsekkiä, tai hollantia tms, ja ainakin hepreaa tai jiddishiä. HAHAHAHAH! Näissä teidän jutuissae ei ole mitään tolkkua.
Miksi ihmeessä saksalaiset juutalaiset eivät olisi puhuneet saksaa? Toki puhuttiin myös jiddisiä, mutta kyllä äidinkieli suurimmalla osalla saksanjuutalaisista oli saksa, ihan kuin amerikkalaisten juutalaisten äidinkieli on englanti ja suomalaisten juutalaisten on suomi, vaikka jotkut hepreaakin osaavat.
no sittenhän sinun pitäisi puhua Yiddishiä myös kuin vettä vaan. Avaappa tuo hepreankielinen Toora ja Talmundi niin katotaan miten se sujuu. Sinähän osaat sen ulkoa koska se on ollu pakko opetella bar mitzvahissa. Yiddish oli äidinkieli euroopan juutalaisilla.
Miksi minun pitäisi puhua yiddishiä?
Bar mitsvassa ei tarvitse opetella kuin tietty pätkä Toorasta hepreaksi ja mitään Talmundia ei edes ole olemassa. Sitä paitsi kyllä natsisaksassa saivat kyytiä myös sellaiset juutalaiset, jotka eivät olleet mitenkään uskonnollisia eivätkä välttämättä tienneet sanaakaan yiddishiä. Yiddish ei ollut äidinkieli monellakaan Euroopan juutalaisella.
hahaha..hauskoja juttuja sulla... ekaksikin, jos joku on juutalainen, niin hän on käynyt läpi bar mitzvan tai bat mitzvan. Eli opetellut lukemaan Tooraa hepreaksi. Jos joku ei ole tuota käynyt, niin sitten ei ole jutalainen enää eli on irtisanottu juutalaisesta seurakunnasta. Eli ei ole myöskään vainottu uskonsa takia. Talmund on juutalaisten oppikappaleitten kokoelma. He lukevat näitä molempia, Tooraa ja talmundia. Eli ole mitään välimuotoa, että muka olisi jotain siltä väliltä, vähän juutalainen, mutta ei kuitenkaan. Onks sulla lisää noita juttujas?
Tän ketjun ei pitäisi mennä holokaustin käsittelyyn, mutta oikeaa, elettyä Euroopan historiaa on, että saksalaisia tapettiin keskitysleirillä, sellaisiakin, joilla oli kristitty maailmankatsomus ja kotiuskonto, koska he olivat "rodultaan" juutalaisia. Keskitysleireillä ja ammuttuna ojien pientareille kuoli paljon uskonnoltaan kristittyjä ihmisiä, koska he olivat natsien oppien mukaan juutalaisia. Lisäksi juutalainen yläluokka monissa maissa puhui saksaa kotikielenä, ei enää tuossa vaiheessa jiddishiä, heidän isovanhempien kieli se toki oli ollut.
Tilastollisesti valtaosan entisen elämän muistoista pitäisi tulla äärimmäisen köyhistä oloista ja muistojen pitäisi olla hataria välähdyksiä varhaislapsuudesta, koska lapsikuolleisuus oli niin tavattoman yleistä. Lähes jokaisen muiston pitäisi liittyä jonkinasteiseen orjuuteen tai sitä vastaavaan torppariasemaan. Lisäksi naisilla pitäisi olla loputon määrä välähdyksiä vaikeista synnytyksistä ja "lapsivuodekuumeeseen" menehtymisestä, niihinhän naiset kuolivat! Ja edelleen tilastollisesti aivan valtaosan entisen elämän muistista täytyisi tulla kiinasta, intiasta, ehkä meksikon alueelta, siis alueilta, joilla valtaosa maailman ihmisistä on asunut.
Suhtautun uteliaalla suopeudella ajatukseen, että joku energia kiertäisi, mutta vähän epäilyttää juuri tämä, että ihmiset "muistavat" tai sijoittava "muistojaan" asioihin, joista tehdään paljon dokumenttielokuvia, joista puhutaan paljon jne. Siksi metodina tämä muistaminen tai "muistaminen" ei kerro oikeastaan yhtään mistään, ainakaan historiantutkimusta hyvin tuntevan näkökulmasta, mutta toisaalta se ei tietenkään vielä poista mahdollisuutta, että olisi jotain kiertokulkua.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi kertoo välillä kaikkia ihan kummia juttuja, en oikein jaksa uskoa että kyse on entisestä elämästä mutta sellaisia juttuja kuitenkin, joista en yhtään tiedä mistä on moisia keksinyt. Yksi päivä lapsi 3v kysyi, että miksi me ei koskaan äiti sanota sitä rukousta. Kysyin, että mitä ihmeen rukousta. No sitä Israel-rukousta tietty, lapsi vastasi.
Ollaan siis ihan ateisteja eikä omisteta edes telkkaria eikä lapsen kanssa olla vielä puhuttu uskontojuttuja, en vaan voi ymmärtää mistä ihmeestä hän olisi voinut kuulla mistään Israel-rukouksesta, kun edes rukoilusta ei ole koskaan puhuttu.
Onko lapsi päiväkodissa tai kerhossa? Käyttekö puistossa tai HopLopissa tms.? Toisilta lapsilta kuulee vaikka mitä.
Jos epäilet, ettei ole voinut kuulla tuota keltään muulta, kokeilepa lausua lapselle Shema Israel -rukous. Rukous menee siis näin:
Shemaa Israel! Adonai Eloheinu Adonai Ekhad.
Baruh Sheim kevoud malhuto leolam vaed.
Ja kerro lapsen reaktio toki sitten tännekin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lukemassa tuosta lentäjäpojasta. Hänen vanhempansa ovat uskovaisia ihmisiä, eivätkä ensin halunneet uskoa, että tapauksella olisi jotain tekemistä jälleensyntymisen kanssa. Poika alkoi ensin nähdä kaksivuotiaana painajaisia, joissa huusi, että lentokone tippuu ja lentokone on tulessa.
Googlettakaa nyt se Ian Stevenson tai lukekaa miehen kirjoittamia kirjoja,ei kaikki ole huuhaata,vaikka joskus tuntuukin aivan uskomattomalta. Ja pitäkää mielenne avoinna kaikelle uudelle,ei se nyt niin kamalaa ole,vaikka joskus ajattelisi toisin kuin tähän asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että minun lapseni _uskoo_ mielikuvituspupun olevan totta, ei ole yhtään vähemmän tosi asia kuin se, että joku av-mamma _uskoo_ lapsensa puheen keijumaasta olevan totta.
Tämä on loistava esimerkki siitä, miten lapsen puheista noukitaan keijumaat yms. aikuisen katsomuksen sopivat jutut ja sovitetaan ne jälleensyntymän raameihin. Mutta pupu olisi vain lapsen mielikuvitusleikkiä, koska ei voi selittää lapsensa näkevän kummituspupuja.
Koko ketjua en käynyt läpi, mutta melko asiallisena tämä onkin säilynyt, hyvä.
Itse ajattelen, että jo se, että olemme syntyneet tänne nyt ja elämme, on ihme, jota ei tiede pysty kokonaan selittämään. Mikä on sielu yleensäkään. Jos voi syntyä kerran, miksei useammankin kerran? Miksi kerran, mutta ei kahdesti?
Siinä mielessä olisi ihan loogista, että aiemmista elämistä paitsi oppisi, jäisi jotain mieleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeasti jotkut teistä uskovat tuohon?
Oikeasti?
Syntyneet uudelleen? Mistä ja miten?
Herätkää nyt todellisuuteen!
Tästä asiasta tuli Yleltä erittäin hyvä dokkari. oliko sarjaa mielen salattu voima.
siis tutkittu tieteellisesti ja on todellista. se että entisessä elämässä oli joku toinen.
löytyi netistä sen ihmiset tiedot, jota pieni poika väitti olevansa. ja elämänhistoria piti kaikki paikkaansa.
kaivakaa toi dokkari ja siinä oli niitä tutkijoita, joihin vois olla yhteydessä.
te jotka kommentoitte harhaisuudesta, menkään saunaan juomaan olutta.
elämä ja todellisuus ovat ihmeellisempiä kuin suurimman aivokapasiteetti kykenee ottamaan vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä yhdellä kolmesta lapsesta on tämä lahja. Poika on aiemmin asunut jossain Neuvostoliiton alueella. Hän on kertonut että kesäisin hän oli aina Mustanmeren rannalla lasten kesäleirillä. Lisäksi on kertonut paljon entisestä kodista. Rappukäytävään oli ruskea ovi, jossa ei ollut ikkunaa. Asunnossa oli yksi makuuhuone, jossa poika nukkui kahden sisarensa kanssa, vanhemmilla oli oma soppi olohuoneessa. Keittiössä oli punainen ruokapöytä ja vihreät tuolit. Myös perheen mummo oli usein pitkiä aikoja heidän luonaan, mummo asui maalaiskylässä jossa poikakin kävi usein.
Makuuhuoneen ikkunasta näkyi junarata, jota poika katseli usein, meillä poika on nytkin hirveän kiinnostunut junista, luulen että se on perua tästä entisestä elämästä. Koulusta poika on kertonut että kouluilla ei ollut nimeä kuten Suomessa vaan jokaisella koululla oli oma numero kuten koulu numero 16 jne. Nimiä poika ei ole maininnut mutta on sattumalta kuullut muutaman kerran nimen Artjom. Poika on silloin mennyt hyvin hiljaiseksi ja mietteliään näköiseksi. Olenkin miettinyt että onkohan poika ollut aiemmin nimeltään Artjom. Tai sitten joku muu lähipiiristä on ollut, isä tms.
Ja kun kävimme Pietarissa pojan ollessa 5-vuotias niin olimme puistossa ja istuimme penkillä syömässä eväitä, niin silloin poika totesi että nyt minulla on sellainen tunne että olen tullut kotiin. Hän saattaa olla asunut Pietarissa, olen yrittänyt poja kertomuksista päätellä kaupunkia mutta sitä en ole vielä saanut selvlle.
Poikaoli myös ihan vauvasta asti hirveän pelokas autossa. Heti kun vein autoon niin alkoi itkeä, muiden lasten kanssa ei ole ollut samanlasta. Poika myös kyseli myöhemmin paljon että ei kai vain ajeta kolari, ei kai auto törmää. Sanoin siihen että ei tietenään törmää, ollaan täällä autosa ihan turvassa. Siihen poika sanoi vain "eikä olla". Tästä olen päätellyt että hän on ehkä entisessä elämässä menehtynyt auto-onnettomuudessa.
Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Näitä tarinoita on ollut aivan ihana kuulla!
Ei voi olla totta, että ihan tosissasi ruokit poikaasi oppimaan oikeen kunnon valehtelijaksi.
Voi kyllä se teidän poika sitten on ihmeellinen ja mahtava ja erityinen ja ja ja. Taidat olla jokinsortin narsisti tai muu persoonallisuus häiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Tästä asiasta tuli Yleltä erittäin hyvä dokkari. oliko sarjaa mielen salattu voima.
siis tutkittu tieteellisesti ja on todellista. se että entisessä elämässä oli joku toinen.
löytyi netistä sen ihmiset tiedot, jota pieni poika väitti olevansa. ja elämänhistoria piti kaikki paikkaansa.
kaivakaa toi dokkari ja siinä oli niitä tutkijoita, joihin vois olla yhteydessä.
te jotka kommentoitte harhaisuudesta, menkään saunaan juomaan olutta.
elämä ja todellisuus ovat ihmeellisempiä kuin suurimman aivokapasiteetti kykenee ottamaan vastaan.
Sori vaan on pilattava sun harhaisuus "elämä on ihmeellistä ja ihanaa" mutta dokkari oli pelkkää amerikkalaisten huijausta. Lapselle oli syötetty tarinoita pienestä pitäen ja saatu puhumaan ne omina juttuinaan. Helppoa kuin heinän teko. Amerikassa kun julkisuuden eteen tehdään ihan mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mikä minua eniten hämmästyttää jälleensyntymisessä, on se kuinka moni on ollut edellisessä elämässään Kleopatra, Napoleon tai Caesar.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ei muista olleensa esim Afrikassa 1800-luvulla tai vaikka Etelä-Amerikassa. Miksi kaikki vaan muistaa olleena jossain lähimailla. Vaikuttaa ihan siltä, että sielu on tullut alueilta, joiden oloista löytyy kirjallisuutta ja elokuvia.
Vielä tuo joka on lukenut aihetta koskevia tutkimuksia vastaa. Mä en laske aikuisena muistettuja edellisiä elämiä kovin luotettaviksi. Voihan olla, mutta myös noissa tutkimuksissa ei käsitellä näitä ollenkaan vaan lapsia. Ja juttu menee tyypillisesti niin että lapsi alkaa puhua niistä pari-kolmevuotiaana ja asiat alkaa unohtua kouluikään mennessä.
Kuinka sattuikaan, ystäväni lapsi (selväjärkisessä, sivistyneessä perheessä) 1960-luvulla oli noin 5-vuotiaana kertonut elämästään Afrikassa.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Itse olin muinoin Julius Caesar ja potuttaa kun noita feikkejä ilmestyy aina joskus.
Ei olla aiheesta keskusteltu, mutta outo sattumus tapahtui reissulla Pohjois-Italiassa. Saavuimme lautalla vierailemaan yhteen uuteen kylään ja rantabulevardilta lähdettyämme kiertelemään vanhaa, sokkeloista kylää, lapsi kulki edellä ja yllättäen tiesi mitä olisi kulman takana.
Omituisinta oli, että kääntyi edessämme kujalta oikealle, koska sitä kautta 2 korttelin päässä olisi lelukauppa. Perusteli siis miksi haluaa sinne eikä jatkaa eteenpäin. Sanoi vielä, että se tulee koulun jälkeen ja tosiaan siinä oli pieni koulu, ja sen pieni piha. Olimme mieheni kanssa todella ihmeissämme.
Lelukaupan oven yläpuolella oli vuosiluku 1799.
Minun poikani on ollut edellisessä elämässään joku pieni jyrsijä, kertoo usein miten juoksi dinosaurusten jaloissa ja pelotti kun maa tömisi pimeässä, on myös osannut kuvailla maisemia hyvin tarkasti. Luulen että kuoli lopulta johonkin tautiin, koska on kysyi kerran kuumessa että "kuolenko minä". On jotenkin erityisen kiinnostunut dinosauruksista.
Lapsilla mielikuvitus laukkaa, en kyllä lähtis mukaan näihin juttuihin saati että uskoiisn :-).
* KOETUN pelon, ei kortin pelon 😉
Autocorrect kiittää.