Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa käytiin syömässä tyyliin kerran vuodessa syntymä- tai hääpäivänä. Silloin pukeuduttiin siististi ja tilanne oli juhlava. Silloinkin ruokalista oli aika arkista; pihviä ja muusia, lihapullia ja muusia, broilerinfilettä ja riisiä jne.

Broilerinfilee tuntuikin ravintolassa luksukselta koska sitä ei saanut kaupasta. Broiskua myytiin silloin vain pakasteena tai koipina. Loppupuolella kasaria myyntiin tulivat broiskusuikaleet, jotka olivat jotain aivan ihmeellistä. Riisin kulutus lisääntyi samalla, siihen asti riisiä syötiin lähinnä puurona tai risottona (hernemaissipaprika-irtoriisi-jauheliha). Pääasiassa syötiin perunaa ja kastiketta, makaronia ja jauhelihaa.

Valmisruokia ei ollut kaupoissa ollenkaan, ainoastaan muutamia laatuja pakkasessa, sekä Saarioisten laatikoita (maksa, lihaperunasose yms). Lihapiirakat maistui välipalana ja roiskeläppäpitsat.

Pikaruokapaikkoja ei ollut ainuttakaan, ainoastaan perinteisiä grillejä, joista sai nakkeja, makkaroita, lihapiirakkaa, hampurilaisia ja ranskalaisannoksia. Pizzapaikkojakaan ei ollut kuin vasta 90-luvun alussa. Karkit ja limut oli jotain erikoista ja tärkeää jota sai kerran viikossa.

Taas tällainen täysin kehityksestä syrjässä olleen kyläläisen muistelma. Kuinka missään ei ollut eineksiä, ei pitserioita ja kaikki haisi hielle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen oli varmaan Uncle Ben, jos kotona syötiin riisiä.

Ei ollut Uncle Bensiä, vaan sitä hernemaissipaprikariisiä. Siinä oli riisi valmiina.

Siihen ei tarvinnut lisätä kuin jauheliha. Lämmitettiin voissa pannulla.

Mutta salaattikastikkeet joo, niitä ei ollut missään. Salaatit vedettiin kuivana.

Joskus kasarin lopussa olin ihan että ooh, et laitetaaks tähän kiinankaaliin kastiketta?

Kasarilla sai jo einespitsaakin kaupasta. Ja salaatinkastikkeita tehtiin 70-luvun lopulla jo kotitalouskouluissa. Ihme muistelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteet oli rumia ja niin kuin Neuvostoliiton ajoilta. Lepakkohihoja, olkatoppauksia, neonvärejä, säkkimäisiä farkkutakkeja, kamalia kivipestyjä muodottomia farkkuja jne. Muistan teininä ihmetelleeni, että miksi mistään ei saa kauniita vaatteita. Pidin niitä jo silloin rumina, saati näin jälkeenpäin.

Neuvostoliitossa kellään ei ollut tuollaisia vaatteita! Se, että ne olivat muotia kasarilla kertoo jo sen. Itäblokin maissa ei ollut muotia, eikä siellä voinut ostaa mitään länsimaista. Kolhoosin johtaja saattoi katsoa pahalla, jos yritti itse olla liian länsimainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen oli varmaan Uncle Ben, jos kotona syötiin riisiä.

Ei ollut Uncle Bensiä, vaan sitä hernemaissipaprikariisiä. Siinä oli riisi valmiina.

Siihen ei tarvinnut lisätä kuin jauheliha. Lämmitettiin voissa pannulla.

Mutta salaattikastikkeet joo, niitä ei ollut missään. Salaatit vedettiin kuivana.

Joskus kasarin lopussa olin ihan että ooh, et laitetaaks tähän kiinankaaliin kastiketta?

Kasarilla sai jo einespitsaakin kaupasta. Ja salaatinkastikkeita tehtiin 70-luvun lopulla jo kotitalouskouluissa. Ihme muistelmia.

Nää nyt on näitä. Syötiin pelkkää pahvia, kuunneltiin kideratiota eikä ollut sähköä eikä juoksevaa vettä. Pimeässä käytiin potalla.

Kyllä 80-luvulla oli ihan kohtalainen elintaso. Henkinen ilmapiiri vain oli perussuomalaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa käytiin syömässä tyyliin kerran vuodessa syntymä- tai hääpäivänä. Silloin pukeuduttiin siististi ja tilanne oli juhlava. Silloinkin ruokalista oli aika arkista; pihviä ja muusia, lihapullia ja muusia, broilerinfilettä ja riisiä jne.

Broilerinfilee tuntuikin ravintolassa luksukselta koska sitä ei saanut kaupasta. Broiskua myytiin silloin vain pakasteena tai koipina. Loppupuolella kasaria myyntiin tulivat broiskusuikaleet, jotka olivat jotain aivan ihmeellistä. Riisin kulutus lisääntyi samalla, siihen asti riisiä syötiin lähinnä puurona tai risottona (hernemaissipaprika-irtoriisi-jauheliha). Pääasiassa syötiin perunaa ja kastiketta, makaronia ja jauhelihaa.

Valmisruokia ei ollut kaupoissa ollenkaan, ainoastaan muutamia laatuja pakkasessa, sekä Saarioisten laatikoita (maksa, lihaperunasose yms). Lihapiirakat maistui välipalana ja roiskeläppäpitsat.

Pikaruokapaikkoja ei ollut ainuttakaan, ainoastaan perinteisiä grillejä, joista sai nakkeja, makkaroita, lihapiirakkaa, hampurilaisia ja ranskalaisannoksia. Pizzapaikkojakaan ei ollut kuin vasta 90-luvun alussa. Karkit ja limut oli jotain erikoista ja tärkeää jota sai kerran viikossa.

Taas tällainen täysin kehityksestä syrjässä olleen kyläläisen muistelma. Kuinka missään ei ollut eineksiä, ei pitserioita ja kaikki haisi hielle..

Kyllähän 80-luvulla oli vielä paljon asutusta syrjäseuduillakin, joissa ei ehkä ollut samoja mukavuuksia kuin jossain Helsingissä. Mutta on se elämää 80-luvulla ollut siellä syrjemmässäkin, miksei niitä saisi tässä ketjussa kertoa?

Esim. tämäkin tietokoneiden tietoliikenneasia, tiesin itsekin kyllä, että tavallaan "internetin esiaste" on ollut silloin olemassa, vaikka en itse sitä silloin päässyt käyttämäänkään. Se on ollut elämää toisille silloin, toisille ei. Arpanettihän on jo 60-luvulla kehitetty, joten tietoliikenneyhteydet lienevät olleet jo ihan arkipäivää yrityksissä 80-luvulla. Olin itse silloin lapsi, joten ei ole omakohtaista kokemusta.

Jo ennen syntymääni on ollut Ethernet vakiona semmoisessa koneessa kuin Xerox Alto, vuonna 1973.

Eihän tuo teknologian taso oikein silloin kasarilla pentuna kovin voimakkaasti esille tullut, nämä on mulle tulleet tietoon vasta aikuisiällä. Joskus hieman päätäkin huimaa, miten korkealla tasolla teknologia onkaan ollut jo silloin, vaikka sitä ei silloin tajunnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut, että tuolloin samasta sukupuolesta kiinnostuneet eivät voineet tulla kaapista ulos, elämä oli heille rankkaa ja kävivät jopa hoidoissa parantuakseen tästä ja lopulta päätyivät päättämään päivänsä. Todella traagista ja surullista. :( Oliko sitten 1980-luvun synkkä puoli.

Tunsin 80-luvulla lesboparin joka ainakaan ei peitellyt asiaa keneltäkään ja oli paljonkin homoja tutuntuttuja. Mutta oli varmaan yleisempää noin päin.

Taiteilija- ym. piireissä oli vähän eri meno kuin Alastaron nakkikioskilla myös kasarilla.

Missä Alastarolla oli nakkikioski?

Ei hajuakaan eikä mitään tarvetta ottaa selvää.

-Sama

Alastaro on nykyisin osa Loimaata, joten se voisi olla vaikka Virttaan Pikku Kievari:

https://fi-fi.facebook.com/VirttaanPikkuKievari/

Unohdin, että välimatka poistui kuntaliitoksessa. Not. Ja kyse oli muutenkin itsenäisen kunnan ajoista, kuntaliitoksen jälkeenhän palvelut ovat lähinnä poistuneet kuten arvattavissa olikin.

Alastarolla on hyvä kebab-pizzeria, ja hyvä lounaspaikka A la Staro. Suosittelen molempia! 

Ulkomaan eläviä ei juuri näkynyt meidän pikkukaupungissa paitsi sataman liepeillä, ruotsalaisia ei lasketa.

Uutisissa myötäiltiin kummasti Neuvostoliittoa vaikka useimmat kyllä tiesi totuuden.

80-luvussa oli yksi (1) hieno puoli: silloin ei ollut näin paljon kasarifiilistelijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaan eläviä ei juuri näkynyt meidän pikkukaupungissa paitsi sataman liepeillä, ruotsalaisia ei lasketa.

Osalle tämä tuntuu olevan kaikkein tärkein asia kun muistelevat kasaria. Rasismia, ei mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

80-luvussa oli yksi (1) hieno puoli: silloin ei ollut näin paljon kasarifiilistelijöitä.

Kyllä minä ainakin tykkäsin 80-luvusta jo silloin kun se oli nykyhetkeä :) Luulin vain että tulevaisuus olisi vielä parempi, mutta eipä ollutkaan. 80-luku jäi viimeiseksi hyväksi vuosikymmeneksi, en usko että enää koskaan koetaan sen kaltaista vuosikymmentä, ainakaan minun elinaikana :/

Vierailija kirjoitti:

Oli maitokauppa, lihakauppa, siirtomaatavarakauppa. Maitoa sai marketeista litran muovipusseissa.

Muistelet nyt 60-lukua, jo 60-luvun lopulla maitopusseista siirryttiin -purkkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli maitokauppa, lihakauppa, siirtomaatavarakauppa. Maitoa sai marketeista litran muovipusseissa.

Muistelet nyt 60-lukua, jo 60-luvun lopulla maitopusseista siirryttiin -purkkeihin.

Totta, olen 70-luvulla syntynyt, enkä ole eläissäni nähnyt maitopussia. Muistan nykyisenkaltaisen maitopurkin olleen aina käytössä.

Bussikuskit oli täysiä k-päitä. Varsinkin lasten piti poistua dösästä tosi nopee, ettei ois jäänyt sulkeutuvien ovien valiin. Ja pysäkiltä lähdettiin ensin ja sitten vasta vilkku päälle, sääli sitä autoilijaa, joka ei ollut tarpeeksi varuillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli maitokauppa, lihakauppa, siirtomaatavarakauppa. Maitoa sai marketeista litran muovipusseissa.

Muistelet nyt 60-lukua, jo 60-luvun lopulla maitopusseista siirryttiin -purkkeihin.

Totta, olen 70-luvulla syntynyt, enkä ole eläissäni nähnyt maitopussia. Muistan nykyisenkaltaisen maitopurkin olleen aina käytössä.

Kyllä maitopusseja oli vielä 70-luvulla.

Maitopusseja käytettiin vuodesta w967 vuoteen 1975. Kyllä niitä oli vielä 70-luvulla todella kauan, ottaen huomioon miten hankalia ne oli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli maitokauppa, lihakauppa, siirtomaatavarakauppa. Maitoa sai marketeista litran muovipusseissa.

Muistelet nyt 60-lukua, jo 60-luvun lopulla maitopusseista siirryttiin -purkkeihin.

Totta, olen 70-luvulla syntynyt, enkä ole eläissäni nähnyt maitopussia. Muistan nykyisenkaltaisen maitopurkin olleen aina käytössä.

Minä muistan maitopussit meidän lähikaupasta ja joo, kyllä se oli 60-luvun lopulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaan eläviä ei juuri näkynyt meidän pikkukaupungissa paitsi sataman liepeillä, ruotsalaisia ei lasketa.

Osalle tämä tuntuu olevan kaikkein tärkein asia kun muistelevat kasaria. Rasismia, ei mitään muuta.

Tämän takiahan persut sitä hehkuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Maitopusseja käytettiin vuodesta w967 vuoteen 1975. Kyllä niitä oli vielä 70-luvulla todella kauan, ottaen huomioon miten hankalia ne oli

No joo, tarkemmin sanoen olen 70-luvun puolenvälin tienoilla syntynyt, joten tuohon nähden ei ole ihme, etten muista nähneeni maitopusseja koskaan.

Sitten se tämän vuosikymmenen trendihedelmä eli kiivi. Ainakin meidän perheessä syötiin ahkeraan ja äiti monesti laittoi täytekakkuihinkin synttäreillä kiivin viipaleita. Mistä huvittaakin kun veli pääsi -88 ripille ja tuollaista kakkua oli meillä tarjolla. Eno totesi, että enpä taida syödä kun tuossa päällä noita tuorekurkun viipaleita. Kyseinen eno vielä vitsiniekka, mutta luuli tosissaan noita kurkuiksi.