Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Mulle tulee mieleen ekana se, että telkkarissa näkyi pitkään vain kaksi kanavaa, ja nekin iltaisin, päivällä pelkkä virityskuva. Ruoka oli yksinkertaista ja aina samaa. Kaupoissa ei ollut läheskään niin paljon tavaraa ja valinnanvaraa kuin tänäpäivänä. Talvet oli kylmempiä ja hankikantojen päällä leikittiin. Dingo, Hanoi Rocks, Duran Duran, Boy George. Hiustyylit oli karmeita! Permiksiä, etuheittoja, pottakampauksia, vinoon leikattuja otsiksia. Siniset ja vihreät ripsivärit. Olkatoppaukset. Säkkimäiset vaatteet.

Oli joo tosi hieno vuosikymmen 😂 Onneksi olin lapsi enkä aikuinen silloin. Ysärillä ja uudella vuosituhannella alkoi pikkuhiljaa suunta parempaan niin muodin kuin monen muunkin asian suhteen. Internet, kännykät jne.

Mitä mulla tulee mieleen 80-luvusta:

-collegepuserot

-pörröiset kampaukset ja permanentit

-vaaleanpunaiset, violetit ja mintun sävyt tyttöjen vaatteissa

-kiharretut otsatukat 80-luvun alussa

-isot silmälasit

-soitettiin lankapuhelimella kaverille ja kysyttiin ulos ennen kuin lähdettiin pihalle

-puhelinkopit keskustoissa

-nauhoitettiin itse hyviä kappaleita radiosta c-kasetille. Huonon biisin päälle pystyi nauhoittamaan uuden.

-musiikkia itse nauhoitetulta c-kasetilta auton mankasta

-korvalappustereot

-nauhoitettiin itse hyviä tv-ohjelmia vhs-kasetille videoilla. Samaa kasettia katsottiin monta kertaa ja vanhan ohjelman päälle nauhoitettiin uutta. Samaa kasettia käytettiin siis niin kauan kun nauha pysyi ehjänä ja sen jälkeen se teipattiin ehyeksi jos meni poikki :D Iso säästö!

-syötiin lenkkimakkaraa, maksalaatikkoa ja säilykepurkkilihaa. Gotleria, lauantaimakkaraa, kielimakkaraa ja meetvurstia myytiin lihatiskeillä pötköissä ja siitä ostettiin vain tietty pätkä.

-Oli juhlaa kun syötiin makkaraa

-kaikenlaiset pikkukaupatkin jauhoivat itse jauhelihat ja möivät lihatiskiltä

-T-kauppa

-My little pony, generation 1

Silloin oli nuorillakin naisilla vielä kunnon "ryijyjä". Nykyään posliineita. Ryijyt takaisin adressi pystyyn!

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli nuorillakin naisilla vielä kunnon "ryijyjä". Nykyään posliineita. Ryijyt takaisin adressi pystyyn!

Hmmm. Oma kokemus ainakin se, että jos on kunnon ryijy niin hajutkin on tuhdimmat alakerrassa. Karvoihin jää kiinni valkovuodot ja pissatipat vaikka kuinka pyyhkisi, ja ne haisee ihan kunnolla. Karvaton tussu on puhtaampi ja myös tuoksuu puhtaalle.

Kasari oli ehkä parhaimmillaan lapsena nautittuna, onneksi kävi semmoinen tuuri, että olin 5 - 15v 80-luvulla :)

Vierailija kirjoitti:

Farkut ja farkkupaidat oli rock. Kelpo asuste kapakkaan. Olit sitten nuori gimma tai kundi.

Ah muistan kun Wrangler-paidan, jonka ostin pienestä farkkuputiikista muistaakseni Korkeavuorenkadulta 1981.

Liftasin paljon 80-luvulla. Olihan se onnenkauppaa. Hyvin meni kuitenkin. Kuka enää liftaaa tänä päivänä?

Black-Peteä ja Ruutibubbista syötiin. Proffsin hiuslakkaa santsattiin Seppälästä ja patellavyötä käytettiin pitkän hapsu t-paidan kanssa.

Nuoret aikuiset kävivät discoissa. Yleensä mentiin sisään noin klo 21 ja valomerkki tuli muistaakseni puoli tuntia ennen sulkeutumista, mikä tapahtui jo klo 24 tai klo 1. Hienoa oli maksaa shekillä ja nykyisten korttipaikkojen tilalla lompakossa oli shekkivihkolle paikka.

Urho Kaleva Kekkonen oli presidentti, talvisin oli paljon lunta ja kovat pakkaset,

aikaisemmin satoi lumet, luokan pikkijoulukuuseen opeeyka laittoi pienet talokunttilät, joissa oli oikea tuli, eli ei ollut sähkökynttilöitä, ja Suomen lippu nauhaa oli kuusessa lisäksi koristeena.

Kun luokan pikkujoulu oli päättynyt, opettaja sammutti tietysti kynttilät.

Kotona oli jo kyllä sähköiset kuusen kyntiät ja ikkunassa oli paperi tähti.

Kaikki ruoat ja leivonnaiset tehtiin alusta saakka itse.

Juhannuksena äidin kanssa haillä aina naapurin navetasta maitoa ja siitä keitettiin juustokeittoa, ja grillattiin makkarat juhannus iltana, meillä olikin vieraita juhannuksena.

Minulla kun on vielä vanhin veli, hän kun oli yhtenäkin jouluna oli polkenut, 10km matkan polkupyörällä, ja pokasahalla kaatanut joulukuusen, ja polkenut sitten isälle ja äidille sanomaan, että on kaatanut isän lapsuuden kodin takaa kuusen ja polkua pitkin oli raivannut sen tien varteen siitä sitten autolla hakemaan..

Ja äidin äiti kun vielä oli vielä hyvässä muistissa ja ruumiin voimissa , haettiin hänet meille joulua viettämään vuoro vuosina,jolloin äidin veli haki hänet perheensä luo viettää joulua ettei tarvinnut mummon olla yksin jouluna.

Mieluinen painui, se , että S- kauppa Raski, järjestää Joulupukin helikopteri lennätys arpajaiset , ja minä voitin sen kahden koulukaveri kanssa !

Se oli huikea kokemus!

Ikimuistoinen .

Kun sehän oli markan aikaankin kallis.

Tiernapojat esiintyi joka joulu .

Paikkakunnalla no kun oli Unionin huoltoasema, se oli sellainen hyvin pieni kioskimainen asema, mutta, sitten oli heidän asuintalo yhteydessä vielä erillinen pieni myymälä ja irtokarkkeja, tietysti,

Sain viikkorahaksi 10 markkaa samaten veljeni , joka kyllä on mua 8- vuotta vanhempi kävi myöhemmin jo kesä töistä no minulle kun äiti sano älä, sitten haaskaa kaikkea .

No menin ostamaan irtokarkkeja ja koko rahan edestä ei äiti ollut hyvillään.

Eikä pitänyt paljoa lähtö ostamaan , joka Ikistä asiaa muualle kun omalta paikkakunnalta sai ostaa lähes tulkoon mitä tarvitsin, oli jopa vaatteita ja kenkiä ja kodin koneita kaupoissa myynnissä , vaikka niitä silloinkaan ei ollut kun kaksi .

Mutta syrjäkylillä oli , joka kylällä oli paljon asukkaita oli kylilläkon kauppoja.( Nyt nämä kylät ovat lähes tulkoon aiitoituneet eikä ole yhtään kyläkauppaa.)

Eikä saa kun enää ruokaa ja vain talous tarvikkeita ja kaljaa kyllä!

Niin on kauppojen valikoimat täällä supistuneet ei ole vaatteita , kenkiä, eikä edes kahvinkeittimiä ja leivän paahyomia( kun ennen sai ostaa telkkareita, imureita, helloja, jne.).

Jopa oli hyvät kulku yhteydet , jopa pääsi matkustaa Postiatolla eli oli linja - auto, joka oli maalattu postin oranssiseen väriin jossa postin tunnus, oli muutama penkki, ja eli otti myös matkustajia kyytiin ja taka osassa oli tavaratila postille.

Meille hankittiin puhelin ja väritelevisio 1984.

Oli se , siten luksusta kun Nalle Luppakorvaa, Sirkus Pelle Hermannia, Käytöskukkaa, Lasse Pöystin iltasatuja katsottiin ensimmäistä kertaa värinä oli se huikea näky!.

Eli oli erilaista kahtoa värinä Pikku Kakkosta.

Eikä siitä Nukkumatistakaan niin ajateltu mitään kummempaa mitä vuosi kymmenten jälkeen vasta siitä kohuttiin.

Niin palaan lapsuuteni jouluun vielä, että kyllä meillä oli palon kestävässä pyöreässä vadissa pöytäkynttilöitä palaamassa ja kävi joulupukki

Tietysti sammutettiin kynttilät niin ,

Hei jos tuo näyttää jääneen kesken , syy on siihen , että se Alkuperäinen kommenttini oli liian pitkä piti lyhentää lopusta.

Viitasaari kirjoitti:

Liftasin paljon 80-luvulla. Olihan se onnenkauppaa. Hyvin meni kuitenkin. Kuka enää liftaaa tänä päivänä?

Ei tulis enää mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa käytiin syömässä tyyliin kerran vuodessa syntymä- tai hääpäivänä. Silloin pukeuduttiin siististi ja tilanne oli juhlava. Silloinkin ruokalista oli aika arkista; pihviä ja muusia, lihapullia ja muusia, broilerinfilettä ja riisiä jne.

Broilerinfilee tuntuikin ravintolassa luksukselta koska sitä ei saanut kaupasta. Broiskua myytiin silloin vain pakasteena tai koipina. Loppupuolella kasaria myyntiin tulivat broiskusuikaleet, jotka olivat jotain aivan ihmeellistä. Riisin kulutus lisääntyi samalla, siihen asti riisiä syötiin lähinnä puurona tai risottona (hernemaissipaprika-irtoriisi-jauheliha). Pääasiassa syötiin perunaa ja kastiketta, makaronia ja jauhelihaa.

Valmisruokia ei ollut kaupoissa ollenkaan, ainoastaan muutamia laatuja pakkasessa, sekä Saarioisten laatikoita (maksa, lihaperunasose yms). Lihapiirakat maistui välipalana ja roiskeläppäpitsat.

Pikaruokapaikkoja ei ollut ainuttakaan, ainoastaan perinteisiä grillejä, joista sai nakkeja, makkaroita, lihapiirakkaa, hampurilaisia ja ranskalaisannoksia. Pizzapaikkojakaan ei ollut kuin vasta 90-luvun alussa. Karkit ja limut oli jotain erikoista ja tärkeää jota sai kerran viikossa.

Taas tällainen täysin kehityksestä syrjässä olleen kyläläisen muistelma. Kuinka missään ei ollut eineksiä, ei pitserioita ja kaikki haisi hielle..

Kyllähän 80-luvulla oli vielä paljon asutusta syrjäseuduillakin, joissa ei ehkä ollut samoja mukavuuksia kuin jossain Helsingissä. Mutta on se elämää 80-luvulla ollut siellä syrjemmässäkin, miksei niitä saisi tässä ketjussa kertoa?

Esim. tämäkin tietokoneiden tietoliikenneasia, tiesin itsekin kyllä, että tavallaan "internetin esiaste" on ollut silloin olemassa, vaikka en itse sitä silloin päässyt käyttämäänkään. Se on ollut elämää toisille silloin, toisille ei. Arpanettihän on jo 60-luvulla kehitetty, joten tietoliikenneyhteydet lienevät olleet jo ihan arkipäivää yrityksissä 80-luvulla. Olin itse silloin lapsi, joten ei ole omakohtaista kokemusta.

Jo ennen syntymääni on ollut Ethernet vakiona semmoisessa koneessa kuin Xerox Alto, vuonna 1973.

Eihän tuo teknologian taso oikein silloin kasarilla pentuna kovin voimakkaasti esille tullut, nämä on mulle tulleet tietoon vasta aikuisiällä. Joskus hieman päätäkin huimaa, miten korkealla tasolla teknologia onkaan ollut jo silloin, vaikka sitä ei silloin tajunnut.

En tiedä mikä oli yhteys, mutta 80-luvun lopulla kun kävin matkatoimistossa, niin jostain tietokoneesta se virkailija katsoi onko matkoja sinne minne halusin mennä. Sinne koneeseen hän sitten naputteli tietoni. Matkalippu tuli postissa myöhemmin.

Vuosi taisi olla 1989, kun tämä kappale ilmestyi...

Ei helvetissä voinut soittaa kaikille. Kun ei kaikilla ollut puhelimia!

Vierailija kirjoitti:

Neukkulaa pelättiin edelleen. Ei saanut sanoa julkisesti mitään pahaa siitä, USA:sta sai.

Myös Israel oli yleisesti halvennettava maa. Uutisissa näytettiin ruumita sota uutisisssa ja nälänhädissä yms.

Opiskelin Tampereella 1985-1988, ja muutama pizzeria kyllä oli. Number One, Rosso ja muitakin. Pizzalla käytiin. Rosson katkarapuruukku patongin kanssa oli hyvää. Siinä loppuvaiheessa tuli uutuus, kebab.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa käytiin syömässä tyyliin kerran vuodessa syntymä- tai hääpäivänä. Silloin pukeuduttiin siististi ja tilanne oli juhlava. Silloinkin ruokalista oli aika arkista; pihviä ja muusia, lihapullia ja muusia, broilerinfilettä ja riisiä jne.

Broilerinfilee tuntuikin ravintolassa luksukselta koska sitä ei saanut kaupasta. Broiskua myytiin silloin vain pakasteena tai koipina. Loppupuolella kasaria myyntiin tulivat broiskusuikaleet, jotka olivat jotain aivan ihmeellistä. Riisin kulutus lisääntyi samalla, siihen asti riisiä syötiin lähinnä puurona tai risottona (hernemaissipaprika-irtoriisi-jauheliha). Pääasiassa syötiin perunaa ja kastiketta, makaronia ja jauhelihaa.

Valmisruokia ei ollut kaupoissa ollenkaan, ainoastaan muutamia laatuja pakkasessa, sekä Saarioisten laatikoita (maksa, lihaperunasose yms). Lihapiirakat maistui välipalana ja roiskeläppäpitsat.

Pikaruokapaikkoja ei ollut ainuttakaan, ainoastaan perinteisiä grillejä, joista sai nakkeja, makkaroita, lihapiirakkaa, hampurilaisia ja ranskalaisannoksia. Pizzapaikkojakaan ei ollut kuin vasta 90-luvun alussa. Karkit ja limut oli jotain erikoista ja tärkeää jota sai kerran viikossa.

Taas tällainen täysin kehityksestä syrjässä olleen kyläläisen muistelma. Kuinka missään ei ollut eineksiä, ei pitserioita ja kaikki haisi hielle..

Kyllähän 80-luvulla oli vielä paljon asutusta syrjäseuduillakin, joissa ei ehkä ollut samoja mukavuuksia kuin jossain Helsingissä. Mutta on se elämää 80-luvulla ollut siellä syrjemmässäkin, miksei niitä saisi tässä ketjussa kertoa?

Esim. tämäkin tietokoneiden tietoliikenneasia, tiesin itsekin kyllä, että tavallaan "internetin esiaste" on ollut silloin olemassa, vaikka en itse sitä silloin päässyt käyttämäänkään. Se on ollut elämää toisille silloin, toisille ei. Arpanettihän on jo 60-luvulla kehitetty, joten tietoliikenneyhteydet lienevät olleet jo ihan arkipäivää yrityksissä 80-luvulla. Olin itse silloin lapsi, joten ei ole omakohtaista kokemusta.

Jo ennen syntymääni on ollut Ethernet vakiona semmoisessa koneessa kuin Xerox Alto, vuonna 1973.

Eihän tuo teknologian taso oikein silloin kasarilla pentuna kovin voimakkaasti esille tullut, nämä on mulle tulleet tietoon vasta aikuisiällä. Joskus hieman päätäkin huimaa, miten korkealla tasolla teknologia onkaan ollut jo silloin, vaikka sitä ei silloin tajunnut.

En tiedä mikä oli yhteys, mutta 80-luvun lopulla kun kävin matkatoimistossa, niin jostain tietokoneesta se virkailija katsoi onko matkoja sinne minne halusin mennä. Sinne koneeseen hän sitten naputteli tietoni. Matkalippu tuli postissa myöhemmin.

Minusta oli ihanaa ylellisyyttä saada ostaa matkoja matkatoimistosta. Nettiä joutuu muutenkin koko ajan käyttämään, täytyisi voida pitää siitä lomaa halutessaan.

Talvi 1986-1987 oli kylmä. Jupiterilla kouluun ja pakkasta riitti. Ei ollut untuvatakkia tai goretex- kankaita. Aina paleli. Discossa käytiin, George Michael ja Careless whisper kuului viimeisenä hitaana ja sai nojata kunnolla tanssilattialla. Meillä oli kahvila ja siellä ihanat jäätelöt ja omenaviinerit koulun jälkeen. Permanentti ja Tukkataika- tuotteet. Marimekon penaali ja vihko sekä aerobic.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neukkulaa pelättiin edelleen. Ei saanut sanoa julkisesti mitään pahaa siitä, USA:sta sai.

Myös Israel oli yleisesti halvennettava maa. Uutisissa näytettiin ruumita sota uutisisssa ja nälänhädissä yms.

Tuomiojan Ekille ja hänen aatetovereille Israel oli helppo maalitaulu, sillä se oli Yhdysvaltain tukema valtio eikä sen arvostelu vaarantanut suhteita Neuvostoliittoon. Silti Israelissa on asiat hoidettu huomattavasti paremmin kuin suurimmassa osassa Lähi-idän maissa mm. naisten aseman osalta ja hallitukset vaihtuvat vapaissa vaaleissa.