Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä laittoi mut kiskalle ostamaan tupakkia tai sikaria, olin 6-7 v vanha. Käyntipalkaksi sain markan tai kaksi, joilla ostin pennin karkkeja. Ei myyjää kiinnostanut mihin savukkeet menee.

Tässä muisteltiin 80-lukua, ei 60-lukua.

Omalla pikkukylällä tuttu pikkupoika haki kioskilta isälleen tupakkaa vielä 2000-luvun alussa. Isä toki soitti edeltä tiedon, että saa myydä. Ei se niin väliksi, kun kaikki tuntevat toisensa.

Käytinkin ajoittamiseen noita pennin karkkeja.

Tuppukylässä maaseudulla kävi 2 kertaa viikossa myymäläauto. Sieltä saattoi saada toffeejäätelöä. Tämä siis kesäaikaan. Kesät vietettiin maalla ja talvet kaupungissa.

Eka koulureppu oli sellainen laatikkomalli. Magneettipenaali aukesi kahdelta puolelta. Siinä oli ihania kyniä ja hajukumeja, joita haisteltiin kavereiden kanssa.

Lähin kioski sijaitsi kodista 50 metrin päässä. Siitä ostettiin irtokarkkia parilla markalla: 10 noita, 5 noita ja 5 noita.

Leipomosta mummi osti perunaleivoksen ja oli hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Tuppukylässä maaseudulla kävi 2 kertaa viikossa myymäläauto. Sieltä saattoi saada toffeejäätelöä. Tämä siis kesäaikaan. Kesät vietettiin maalla ja talvet kaupungissa.

Eka koulureppu oli sellainen laatikkomalli. Magneettipenaali aukesi kahdelta puolelta. Siinä oli ihania kyniä ja hajukumeja, joita haisteltiin kavereiden kanssa.

Lähin kioski sijaitsi kodista 50 metrin päässä. Siitä ostettiin irtokarkkia parilla markalla: 10 noita, 5 noita ja 5 noita.

80-luvulla mummolassa kesälomalla viikon kohokohta oli kun kauppa-auto kävi. Taisi aluksi käydä 2-3 kertaa viikossa. Sitten vain kerran ja lopulta loppui kokonaan. Ihmeissämme kuunneltiin juttuja, että 70-luvulla kulki kolme eri kauppa-autoa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta aiemmasta lehtikommentista tuli mieleen, että Suomessa julkaistiin sarjakuvalehtiä tuohon aikaan selvästi enemmän kuin nykyään. Ok, lehtiä ei enää lueta niin paljon kuin ennen, ja muuta on tullut tilalle, tämä vain muistutuksena siitä, että joidenkin asioiden osalta 80-luvulla oli kuitenkin enemmän tarjontaa.

Totta. Meille tilattiin paljon lehtiä, joita vaihdellen tuli lapsillekin. Lisäksi kirjastossa käytiin lukemassa lehtiä. Aku Ankan lisäksi muistan lukeneeni ainakin Nakkea, Maailman vahvinta nallea,, Peukaloisen retkiä, Pantteria, Jippoa, Villivarsaa ja Hevoshullua. Nää oli pelkät sarjikset. Pojat lukivat myös Mustanaamiota ja pankeilla oli omat lehtensä lapsille. Suomennokset eivät aina olleet mitään priimaa. Vähän isompina sit Koululainen, Suosikki ja paljon ruotsalaisia teinilehtiä, vaikkei niistä ymmärtänyt kuin puolet.

Vierailija kirjoitti:

Tupakkaa sai polttaa kahviloissa ja ravintoloissa. Mutta myös paikallisjunissa oli röökivaunu.

Aki Kaurismäki oli elementissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakkaa sai polttaa kahviloissa ja ravintoloissa. Mutta myös paikallisjunissa oli röökivaunu.

Aki Kaurismäki oli elementissään.

Toisin kuin myydessään Oivan pihalla kaljaa.

Lastenohjelmat olivat hienoja, peukaloisen retket, muumit jne. Niissä ei huudettu koko ajan ja ne opettivat sivistystä, toisin kuin nyt kun ne opettavat rappiota. 

Vierailija kirjoitti:

Mersut oli hienoja ja kestäviä. 

Miehet oli miehekkäitä.

Naiset oli naisellisia. 

Suomessa asui suomalaisia. Täällä oli rauhallista ja turvallista. Rikos, jollaisia on nykyään jatkuvasti, oli harvinainen ja järkytti kansaa kovasti. 

Talon sai maksettua kahdesassa vuodessa. 

Prätkät oli hienoja. 

Euroopassa oli upeaa matkustella, kun jokainen maa oli erilainen kulttuuriltaan ja niissä asui kunkin oman maan kansalaisia. 

Arvot olivat kohdillaan. 

Muistan, miten kaveri keuhkosi mersuista lukiossa. On ajanut sen jälkeen pelkästään Peugeoteilla.

Tarhalaiset kulkivat kotiavaimet kaulassaan.

Ensimmäiset aidot pizzeria-pizzat Martina-ravintolassa. Päälle tabascoa ja oreganoa. Oli hyvää.

Kotona tehtiin kotipizzaa, joka oikeasti oli jauhelihapiirakkaa. Hyvää kuitenkin.

Meille tuli Aku Ankka. Se oli hauska ja hyvä lehti.

Yhdelle kaverilleni tuli Nakke Nakuttaja. En ymmärtänyt sen lehden juttuja yhtään.

Naapurin mies tilasi Hymyä ja uskoi kaiken, mitä siinä kirjoitettiin.

Naapurin tyttö luki Reginaa, joka äitini mielestä oli ”huonojen naisten lehti”. Niinpä pitikin mennä lainaamaan salaa muutama Regina naapurintytöltä. Ei ne tehneet vaikutusta, mutta ei ne jutut niin kamalia olleet, kuin äiti uskotteli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Limsaa myytiin kioskeilla pulloissa.

No niin myydään vieläkin. Kaupoissa myös myydään limua pulloissa.

Niin niin mutta 80-luvulla limsaa myytiin kioskeilla lasipulloissa.

oli punkkareita diinareita ja hämyjä. ei oikein samaan paikkaan mahduttu, tappelut oli yleisiä. ai niin raggarit unohtui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Limsaa myytiin kioskeilla pulloissa.

No niin myydään vieläkin. Kaupoissa myös myydään limua pulloissa.

Niin niin mutta 80-luvulla limsaa myytiin kioskeilla lasipulloissa.

Pullojen koko oli yleensä 0,33 litraa eikä 1,5 litraa. Ei ihme, että ylipaino oli harvinaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä hakkasi äitiä eikä kukaan naapuri poliiseja soitellut vaikka se kamala huuto ja pauke ihan taatusti kuului koko rappuun. Äiti kertoi omille vanhemmilleen ja pyysi apua mutta nämä vaan suuttuivat. Eroaminen olisi ollut suuri häpeä joten sitä ei sopinut tehdä.

Kyllä avioerot 1980-luvulla olivat jo ihan tavallisia. Ja perheväkivalta. Silloin vain ihmisten pinna oli pidempi, eikä perheasioita tuotu julkisuuteen. Toisin kun nykyisin, kun vähän joka asiasta aiheutuu ahdistusta, vaikkapa kauramaidon loppumisesta lempikahvilassa.

Ei meillä päin ollut, ei suvussa eikä tuttavapiirissä. Tunsin vasta yläasteella yhden tytön jonka vanhemmat oli eronneet. Ja mitä tarkoitat pidemmällä pinnalla? Että naiset vaan kesti jotenkin huvikseen vai? Perheväkivaltaa joutui kestämään kun ei oikein vaihtoehdoista tiennyt tai niitä ei ollutkaan. Nykyisin on erittäin hienoa että naiset lähtevät herkemmin väkivaltaisesta suhteesta. Vähättelysi on oksettavaa. 

Vierailija kirjoitti:

oli punkkareita diinareita ja hämyjä. ei oikein samaan paikkaan mahduttu, tappelut oli yleisiä. ai niin raggarit unohtui.

Punkkari, Diinari, Hämy. Näistä tulee aina mieleen Tarmo Koiviston piirtämä kuva, jossa Tupu, Hupu ja Lupu edustivat em. alakulttuureja.

Täysi-ikäistyin -86 ja pääsin siis ravintoloihinkin. En muista, monelta olisivat auenneet, mutta puoli yksi tuli pilkku. Mulle riitti sata markkaa illan juomiin, toki mahdollinen taksikyyti kotiin siihen päälle. Kävin pääsiäisenä raflassa, niin tanssilattia oli suljettu. Kun sain ajokortin (vasta kaksikymppisenä -88) se maksoi mulle 5100 markkaa (kun sain sen "ekalla yrityksellä).

N -68

Pankkiasiat hoidettiin todellakin pankissa, usein jonottamalla. Kaikilla oli pankkikirja, johon pankkivirkailija jopa käsin kirjoitti kuinka paljon olet ottanut tililtä tai laittanut tilille. Laskut piti viedä pankkiin ja virkailija otti rahat tililtä. Pikkuhiljaa pankkitoiminta alkoi automatisoitua ja laskut saattoi lähettää kuoressa pankkiin. 

Vierailija kirjoitti:

Pankkiasiat hoidettiin todellakin pankissa, usein jonottamalla. Kaikilla oli pankkikirja, johon pankkivirkailija jopa käsin kirjoitti kuinka paljon olet ottanut tililtä tai laittanut tilille. Laskut piti viedä pankkiin ja virkailija otti rahat tililtä. Pikkuhiljaa pankkitoiminta alkoi automatisoitua ja laskut saattoi lähettää kuoressa pankkiin. 

Hassua, että mainitset jonottamisen. Mikäli oma muisti ei vallan petä, niin vähemmän 80-luvulla joutui pankissa jonottamaan kuin nykyään, kun sinne kerran vuosikymmenessä joutuu menemään.