Lue keskustelun säännöt.
Ylempi toimihenkilö, asiantuntija, johtotasolla työskentelevä! Ihan rehellisesti: tarvitaanko työhösi ehdottomasti niitä käppyröitä jne?
24.09.2021 |
Eikö hommat millään onnistui ilman niitä kaavioita ja laatikkoleikkejä, tai loputtomia palavereja? Jos homma k*see koska Jore ei hoida hommaansa, niin eikö sitä ymmärretä kampaviineripöydissä ilman että siitä on väännetty ruudun kokoinen 20-vaiheinen vuokaavio?
En veetuile. Ihmettelen vaan ihan aidosti.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tarvitaan. Ihan rehellisesti. Asiantuntijatyö on pitkälti kokonaisuuksien hahmottamista, prosessien ymmärtämistä ja asioiden pelkistämistä, jota "käppyrät" edesauttavat ja jonka tulos ne ovat.
Boldatun osalta vaikuttaa kylläkin usein ihan päinvastaiselta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle käppyreiden vääntäminen on se "työ". Mitä kokemattomampi ja epäpätevämpi sitä enemmän syöltävät datapaskaa jolla turvata oma selusta.
Päätöksenteko on helppoa kun on kokemusta, osaamista ja homma on näpeissä. Ammattilainen osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä nopeasti ja tarkasti ilman käppyröitä.
t. projekti-DI
Ei homma voi olla näpeissä ilman dataa ja faktatietoa.
Tottakai voit vetää hihasta vaikkapa tarjoukseen hinnan projektille.
Mutta hihasta vetämällä menee ennemmin tai myöhemmin pahasti pieleen. Jos laitat liian korkean hinnan, menetät projektin. Jos laitat liian matalan hinnan, projekti on tappiollinen. Sinun täytyy siis riittävällä tasolla tietää, paljonko projektin toteuttaminen maksaa. Siihen tarvitse dataa raaka-aineiden, työn yms. kustannuksista.
Et taida ymmärtää.
Ei osaajan tarvitse vetää mitään hihasta. Riittää kun tietää mikä on relevanttia dataa ja osaa sen ulkoa. Se on ammattitaitoa.
Isoin ero mikä erottaa osaajan ja harrastajan, sinut ja minut, on intohimo.
Intohimoinen ammattilainen tekee työtä itselleen ja kasaa itselle joka projektissa tuhat kertaa suuremman tietopääoman kuin ns "töissä käyvä" kollega. Se on sitä osaamispääomaa. Siihen ei "töissä käyvä" koskaan yllä vaan hän tekee niitä exceleitä epävarmuudensa tueksi.
t. projekti-DI
Huomaa että puhuu insinöörin kanssa. Huoh. No, yritän vääntää vielä rautalankaa.
No, oletetaan että vastuullasi on kerrostalon rakentamisprojekti. Osaatko ulko kaikkien tarvittavien raaka-aineiden markkinahinnat? Jos vastasit kyllä, niin sori vaan: hinta muuttui jo eli sinulla on vanhentunutta tietoa. Osaatko hihasta arvioida tarvittavan työvoiman tarpeen ja kustannukset? Huomioida maaperän vaikutuksen perustusten tekemiseen? Entä arkkitehdin suunnitteleman erikoisen parvekerakenteen vaatimat lisäraudoitukset?
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle käppyreiden vääntäminen on se "työ". Mitä kokemattomampi ja epäpätevämpi sitä enemmän syöltävät datapaskaa jolla turvata oma selusta.
Päätöksenteko on helppoa kun on kokemusta, osaamista ja homma on näpeissä. Ammattilainen osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä nopeasti ja tarkasti ilman käppyröitä.
t. projekti-DI
Ei homma voi olla näpeissä ilman dataa ja faktatietoa.
Tottakai voit vetää hihasta vaikkapa tarjoukseen hinnan projektille.
Mutta hihasta vetämällä menee ennemmin tai myöhemmin pahasti pieleen. Jos laitat liian korkean hinnan, menetät projektin. Jos laitat liian matalan hinnan, projekti on tappiollinen. Sinun täytyy siis riittävällä tasolla tietää, paljonko projektin toteuttaminen maksaa. Siihen tarvitse dataa raaka-aineiden, työn yms. kustannuksista.
Yllättävän huolettomasti tarjouksia kuitenkin tehdään, tai ihan näppituntumalta. Nähty on. Jotkut toimialat myös toimivat niin, että suuri massa maksaa yksittäisten asiakkaiden kohdalla koettavat tappiot.
Paras oli, kun multa yhdessä työhaastattelussa kysyttiin "jos sinä olisit tekemässä tarjouspyyntöä, miten sinä tämän hinnoittelisit?"
Tuota noin, toivon ihan todella, että mun ei tarvitsisi kylmiltään alkaa heittää tarjouksia, vaan saisin perehdytyksen ja jotain dataa hinnoittelun tueksi...
En saanut sitä paikkaa. En voi sanoa, että harmittaisi.
Kyllä. Joillain yhtiöillä on jatkuvasti ”yllättäviä” budjetin ylityksiä projekteissaan eli kustannukset laskettu vituralleen (tai joku projekti-DI vetänyt ne hihasta).
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect
ei minulla muuta
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tarvitaan. Ihan rehellisesti. Asiantuntijatyö on pitkälti kokonaisuuksien hahmottamista, prosessien ymmärtämistä ja asioiden pelkistämistä, jota "käppyrät" edesauttavat ja jonka tulos ne ovat.
Tavallaan ymmärrän, mutta on se vaan jotenkin huvittavaa miten muka ei ymmärrettäisi syy-seurauksia ilman niitä kaavioita. Esim. jos Lissu jättää asiakaspalvelun tekemättä koska a) ei osaa tai b) ei ole resurssia, ja asiakas suuttuu, niin ei kai tämän ymmärtämiseksi tarvita oikeasti koko sivun laatikkoleikkiä ja "tieteellistä" tutkimusta jossa kerrotaan muiden suilla lainaten että asiakaspalvelun lopettaminen voi johtaa niinkin yllättävään lopputulokseen kuin asiakkaan menetykseen?
ap
No, yleensä asiantuntijatehtävät käsittelevätkin vaativampia kokonaisuuksia.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Miksi et pistänyt heti +25% niin varmasti pysyisi budjetissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, mihin me oikeastaan tarvitsemme dataa, kun voitaisiin vetää ihan fiilispohjalta?
Tämä oli ihan paras kommentti. Terveisin, konsultti
Vierailija kirjoitti:
Ja ettei menisi öyhö tykseksi niin sanotaan kuitenkin että en tarkoita että kaikki käppyrät ja laatikot olisi turhia! Osa on varmasti tarpeen, mutta vahvasti epäilen että iso osa on aivan joutavia, jolla todellakin vain pyritään tekemään itsestään tärkeämpi kuin oikeasti ollaan, tai sitten vaan kangistutaan tiettynn prosessimalliin eikä päästä siitä millään eroon, vaikka kyseinen tilanne tarvitsisi aivan eri lähetymistavan!
Hyvä esimerkki tästä on korona ja sen saapuminen Suomeen: asiantuntijat sanoi että lottovoiton luokkaa, ei tule tapahtumaan eikä Euroopassa kuole todennäköisesti kukaan koronaan. Väitän ihan tässä ja nyt, että jokainen ajattelemaan kykenevä olisi tajunnut tuossa tilanteessa että kun
a) Kiinassa suljetaan kokonaisia miljoonakaupunkeja lukkojen taakse
b) rakennetaan sairaaloita vuorokaudessa
c) krematoriot tekee ylitöitä kolmessa vuorossa
d) lento Eurooppaan kestää 10h
e) lentoja tulee Suomeenkin useita päivässä
=
todennäköistä että korona on täälläkin hyvin nopeasti ja siihen tulee myös kuolemaan ihmisiä
Ja koska mentiin laatikoilla todistelemaan ihan päinvastaista (ei ennenkään ole, Kiinassa ei nyt tapahdu mitään, kukaan ei kuole, lentoja ei kulje Eurooppaan..?), sai päättäjätkin sitten "vastuuvapauden" hölmöillä tällaisen hienon "tieteellisen" tutkimuksen perusteella ja siinäpä sitten oltiin.
Eli laatikot ja käppyrät ei saa hallita päätöksentekoa, eikä niistä saa tehdä päätarkoitusta! Sitä yritän tässä sanoa.
ap
Kyseiset lottovoitto-asiantuntijat käyneet alapeukuttamassa tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle käppyreiden vääntäminen on se "työ". Mitä kokemattomampi ja epäpätevämpi sitä enemmän syöltävät datapaskaa jolla turvata oma selusta.
Päätöksenteko on helppoa kun on kokemusta, osaamista ja homma on näpeissä. Ammattilainen osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä nopeasti ja tarkasti ilman käppyröitä.
t. projekti-DI
Ei homma voi olla näpeissä ilman dataa ja faktatietoa.
Tottakai voit vetää hihasta vaikkapa tarjoukseen hinnan projektille.
Mutta hihasta vetämällä menee ennemmin tai myöhemmin pahasti pieleen. Jos laitat liian korkean hinnan, menetät projektin. Jos laitat liian matalan hinnan, projekti on tappiollinen. Sinun täytyy siis riittävällä tasolla tietää, paljonko projektin toteuttaminen maksaa. Siihen tarvitse dataa raaka-aineiden, työn yms. kustannuksista.
Et taida ymmärtää.
Ei osaajan tarvitse vetää mitään hihasta. Riittää kun tietää mikä on relevanttia dataa ja osaa sen ulkoa. Se on ammattitaitoa.
Isoin ero mikä erottaa osaajan ja harrastajan, sinut ja minut, on intohimo.
Intohimoinen ammattilainen tekee työtä itselleen ja kasaa itselle joka projektissa tuhat kertaa suuremman tietopääoman kuin ns "töissä käyvä" kollega. Se on sitä osaamispääomaa. Siihen ei "töissä käyvä" koskaan yllä vaan hän tekee niitä exceleitä epävarmuudensa tueksi.
t. projekti-DI
Huomaa että puhuu insinöörin kanssa. Huoh. No, yritän vääntää vielä rautalankaa.
No, oletetaan että vastuullasi on kerrostalon rakentamisprojekti. Osaatko ulko kaikkien tarvittavien raaka-aineiden markkinahinnat? Jos vastasit kyllä, niin sori vaan: hinta muuttui jo eli sinulla on vanhentunutta tietoa. Osaatko hihasta arvioida tarvittavan työvoiman tarpeen ja kustannukset? Huomioida maaperän vaikutuksen perustusten tekemiseen? Entä arkkitehdin suunnitteleman erikoisen parvekerakenteen vaatimat lisäraudoitukset?
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Mistähän ihmeestä mahdat puhua? Rakennusinsinöörin perusosaamiseen kuuluu noi rakentamisen eri yksityiskohtien huomioonottamiset. Kustannuslaskenta on oma taiteenlajinsa samoin rakennusprojektin johtaminen. Silti noissakaan ei tarvitse osata joka lukua ulkoa vaan ne tarkistetaan tarpeen mukaan. Pääasia on että tietää miten noi tarvittavat luvut lasketaan. Ei niitä hihasta ravisteta, ainakaan jos insinööri osaa asiansa.
Eri.
Kyllä käppyröitä tarvitaan. Niillä pystytään tiivistämään suuri määrä tietoa helpommin luettavaksi ja nopeammin ymmärrettäväksi.
Palaverit voi helposti muuttua turhauttaviksi, jos ei ole selvää, mikä niiden tavoitteena on ja keitä kannattaa kutsua paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Miksi et pistänyt heti +25% niin varmasti pysyisi budjetissa?
Tai vaikka 200% niin tulee voittoakin. Asiakashan maksaa mitä vaan... eiku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Miksi et pistänyt heti +25% niin varmasti pysyisi budjetissa?
Tai vaikka 200% niin tulee voittoakin. Asiakashan maksaa mitä vaan... eiku.
Eikös julkisissa urakoissa ole käytäntönä laskea -50% todellisista kuluista, että saadaan aasiakas satimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Huoh. Kaltaisesi hihastavetäjät on juuri syynä siihen, että noita budjetin ylityksiä tulee. Siis ihan vaan kysyn: mikä ihmeen samanlainen? Kai nyt ymmärrät, että uusi talo on eri tontilla ja tontit ovat erilaisia? Lisäksi neukkokuutioita ei enää tehdä. Arkkitehdit eivät suunnittele samanlaisia taloja vaan erilaisia, joten vituix män arviosi jo tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Tuota noin. Jos edellisen katastrof.... siis projektin jälkeen analysoitiin todelliset kustannukset ja todettiin ettäbse maksoi OIKEASTI 20 meur niin saan tasan viidessä sekunnissa arvioitua että uusi samanlainen maksaa 20 meur + 10% koska kustannukset ovat kohonneet.
Tämä arvio on 100% luotettavampi kuin jos laitetaan kuukaudeksi kustannuksia laskemaan sama porukka joka viime kerrallakin ynnäsi talon hinta-arvioksi 13 753 832,17€ ja vituix män.
Miksi et pistänyt heti +25% niin varmasti pysyisi budjetissa?
Tai vaikka 200% niin tulee voittoakin. Asiakashan maksaa mitä vaan... eiku.
Eikös julkisissa urakoissa ole käytäntönä laskea -50% todellisista kuluista, että saadaan aasiakas satimeen?
Joo mutta jos puhutaan grynderitoiminnasta eli rakentaja ottaa mahdollisen tuffen omaan tuloslaskelmaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolle osalle käppyreiden vääntäminen on se "työ". Mitä kokemattomampi ja epäpätevämpi sitä enemmän syöltävät datapaskaa jolla turvata oma selusta.
Päätöksenteko on helppoa kun on kokemusta, osaamista ja homma on näpeissä. Ammattilainen osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä nopeasti ja tarkasti ilman käppyröitä.
t. projekti-DI
Ei homma voi olla näpeissä ilman dataa ja faktatietoa.
Tottakai voit vetää hihasta vaikkapa tarjoukseen hinnan projektille.
Mutta hihasta vetämällä menee ennemmin tai myöhemmin pahasti pieleen. Jos laitat liian korkean hinnan, menetät projektin. Jos laitat liian matalan hinnan, projekti on tappiollinen. Sinun täytyy siis riittävällä tasolla tietää, paljonko projektin toteuttaminen maksaa. Siihen tarvitse dataa raaka-aineiden, työn yms. kustannuksista.
Et taida ymmärtää.
Ei osaajan tarvitse vetää mitään hihasta. Riittää kun tietää mikä on relevanttia dataa ja osaa sen ulkoa. Se on ammattitaitoa.
Isoin ero mikä erottaa osaajan ja harrastajan, sinut ja minut, on intohimo.
Intohimoinen ammattilainen tekee työtä itselleen ja kasaa itselle joka projektissa tuhat kertaa suuremman tietopääoman kuin ns "töissä käyvä" kollega. Se on sitä osaamispääomaa. Siihen ei "töissä käyvä" koskaan yllä vaan hän tekee niitä exceleitä epävarmuudensa tueksi.
t. projekti-DI
Huomaa että puhuu insinöörin kanssa. Huoh. No, yritän vääntää vielä rautalankaa.
No, oletetaan että vastuullasi on kerrostalon rakentamisprojekti. Osaatko ulko kaikkien tarvittavien raaka-aineiden markkinahinnat? Jos vastasit kyllä, niin sori vaan: hinta muuttui jo eli sinulla on vanhentunutta tietoa. Osaatko hihasta arvioida tarvittavan työvoiman tarpeen ja kustannukset? Huomioida maaperän vaikutuksen perustusten tekemiseen? Entä arkkitehdin suunnitteleman erikoisen parvekerakenteen vaatimat lisäraudoitukset?
Vai vedätkö vaan hihasta mahtavan osaamispääomasi turvin, että kerrostalon tekeminen maksaa 20 meur kun niin se maksoi edellisessä projektissakin?
Mistähän ihmeestä mahdat puhua? Rakennusinsinöörin perusosaamiseen kuuluu noi rakentamisen eri yksityiskohtien huomioonottamiset. Kustannuslaskenta on oma taiteenlajinsa samoin rakennusprojektin johtaminen. Silti noissakaan ei tarvitse osata joka lukua ulkoa vaan ne tarkistetaan tarpeen mukaan. Pääasia on että tietää miten noi tarvittavat luvut lasketaan. Ei niitä hihasta ravisteta, ainakaan jos insinööri osaa asiansa.
Eri.
No juuri näin kun kirjoitat. Tämä projekti-Di kuitenkin arvioisi uuden projektin kustannukset edellisen projektin toteutuneiden kustannusten perusteella ja lätkäisisi vaan päälle +10 %. Ei taitaisi kovin montaa projektia yhdelle firmalle vetää tuolla tyylillä.
Ylempi toimihenkilö täällä hei. Minun työni onnistuu ilman käppyröitä ja laatikoita. Tai no muuttolaatikoita ja pahvilaatikoita tarvitsen, välillä organisaatio- ja prosessikaavioita myös. Meitä on moneen junaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tarvitaan. Ihan rehellisesti. Asiantuntijatyö on pitkälti kokonaisuuksien hahmottamista, prosessien ymmärtämistä ja asioiden pelkistämistä, jota "käppyrät" edesauttavat ja jonka tulos ne ovat.
Tavallaan ymmärrän, mutta on se vaan jotenkin huvittavaa miten muka ei ymmärrettäisi syy-seurauksia ilman niitä kaavioita. Esim. jos Lissu jättää asiakaspalvelun tekemättä koska a) ei osaa tai b) ei ole resurssia, ja asiakas suuttuu, niin ei kai tämän ymmärtämiseksi tarvita oikeasti koko sivun laatikkoleikkiä ja "tieteellistä" tutkimusta jossa kerrotaan muiden suilla lainaten että asiakaspalvelun lopettaminen voi johtaa niinkin yllättävään lopputulokseen kuin asiakkaan menetykseen?
ap
Kyllä tuo pitäisi kaikkien ymmärtää ilmankin. Mutta yksittäisen ihmisen osaaminen tai resurssit tuskin on kovin ylhäällä johdossa mitenkään tarkasti tiedossa. Varsinkaan yhtään isommassa firmassa.
Se mikä ei välttämättä ilman niitä käppyröitä selviä on se, että kannattaako kyseisestä asiakkaasta pitää huolta. Eli onko hänen kanssaan tehty liiketoiminta oikeasti kannattavaa. Monesti jotkut asiakkaat aiheuttavat toisia enemmän sellaista hässäkkää mikä ei heti näy yksittäisen kaupan kuluina. Kun aletaan kaivella ja tehdään käppyröitä joskus paljastuu, että joku asiakas onkin selkeästi tuottoisampi kuin joku toinen.
En ole ollut ikinä niin vauraassa firmassa töissä, että siellä olisi ollut varaa maksaa palkkaa turhista palavereista.
Usein ne käppyrät havainnollistaa nopeasti ymmärrettäväksi tietoa, jota joutuisi muuten miettimään pidempään. Eihän ne minun projektini ole maailman tärkeimpiä, mutta toimitusjohtajalle ne on vain pieni osa monista, eikä ole mitään järkeä, että hänen aikansa menisi niiden yksityiskohtiin perehtymiseen.
Tosin näitä death by powerpoint ihmisiä kyllä maailmassa riittää, jos esitys ei mahdu parille slaidille, on powerpoint (ja se esitys) väärä viestintämuoto
IT-projektipäällikkö
Omassa työssäni arvioisin, että puolet ovat tärkeitä ja helpottavat työtä, puolet turhia. Esim. käyräistä saa hyvin ja nopeasti näkyviin suhdanteet, mutta viisitoistasivuinen PP-esitys tiimiajattelusta on nähty niin moneen kertaan, että se vain tuhlaa aikaa. Aika nopeasti oppii lukemaan palaverin aiheesta, kannattaako mukaan ottaa muita töitä samaksi ajaksi. Jotkut rakastavat omaa ääntään ja haluavat pitää tuumintapalavereja, joissa mietitään tehokasta kokousfasilitointia, jotkut järjestävät kokoukset ja jatkavat töitään. Itse en jaksa turhaa länkytystä.