IL Sanna Ukkolan kolumni: Rakastelu ei ole hyväntekeväisyyttä – tästä syystä miljonääri pokaa missin

Kellään ei pitäisi olla velvollisuutta joutua deittailemaan ihmistä, joka ei viehätä itseä ulkoisesti. Ei ole velvollisuutta "antaa tilaisuutta" ihan kaikille, ettei vaan tulisi kellekään paha mieli ja syrjitty olo.

On ikävää että ihmiset kokevat vaikeuksia löytää kumppani, mutta treffeille pääsy ja seurustelu eivät ole mitään ihmisoikeuksia.

Ei se tee minusta huonoa ihmistä, kun en halua tapailla sellaisia joista en viehäty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Minä olen ainakin sekä torjunut itse että tullut torjutuksi. Tämä lienee aika yleinen kokemus sekä miesten että naisten keskuudessa. Parinvalinta on oikeasti kahden kauppa.

Tottakai miehet joilla on valinnanvaraa ovat valinneet paremman naisen kuin sinä, ei tämä ole mikään shokkiuutinen.

En tiedä ovatko nuo naiset olleet parempia, mutta heille sopivampia. Eikä kyse aina ole ollut paremman valinnasta vaan siitä, että meillä nyt ei vain natsannut syystä tai toisesta. Ei maailma ole suurelle osalle ihmisistä mikään loppumaton karkkikauppa, mutta joitain valintoja se antaa tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?

MIKSI te miehet sitten jatkuvasti hoette että jokainen nainen saa kenet tahansa miehen sänkyynsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Minä olen ainakin sekä torjunut itse että tullut torjutuksi. Tämä lienee aika yleinen kokemus sekä miesten että naisten keskuudessa. Parinvalinta on oikeasti kahden kauppa.

Tottakai miehet joilla on valinnanvaraa ovat valinneet paremman naisen kuin sinä, ei tämä ole mikään shokkiuutinen.

Eli missä se nyt on se naisen päätösvalta siitä, kenet ottaa ja kenen kanssa syntyy parisuhde ("Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää")?

eri

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lapselliselta tuntuu, että aikuiset täällä - ja Ukkola mukaan lukien - puhuvat pariutumisesta ja parinvalinnasta ja heittelevät termejä kuten missit ja miljonäärit ja julkkikset ja rikkaat ja status ja kauneus jne jne. Vertailukohtia ja todisteita haetaan jostain jenkkiläisistä tosi-tv-"realityista". Mikään noista ei koske tavallisen tallaajan elämää millään tavalla. 98 prosenttia ihmisistä löytää kumppanin ihmisestä, jonka elämäntilanne suurimmalta osin mätsää omaan. Ei suurta varallisuutta, arkinen ulkonäkö, keskiluokkainen status ja julkisuutta on hyvällä tai huonolla säkällä kertynyt vuonna -87 paikallislehden ohikulkijahaastattelusta. Toiveena tasainen ja turvallinen arki kivan ihmisen kanssa.

Useimmat "miljonäärit" ovat jo naimisissa uransa kanssa. Se on heidän ykköspuoliso yleensä elämän loppuun asti. Näin epätasapainoisesta tilanteesta on aika turha lähteä tekemään yleisiä linjanvetoja deittailuun tai pariutumiseen.

Yleensä Sanna Ukkolan kolumnit lähinnä ärsyttävät, mutta nyt hän kyllä kirjoittaa täyttä asiaa.

Tietenkin tästä jotkut pahoittavat mielensä, koska onhan se ikävää että joku toteaa ettei kellään ole velvollisuutta mennä treffeille itselleen epämiellyttävän ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa miesfantasialta, että kuka tahansa nainen valitsisi rikkaan rupon ennen lihaksikasta ja mukavaa 25-v. palomiestä.

Eihän raiskaamista olisi olemassa, jos kuka tahansa nainen muuttuisi halukkaaksi rahalla.

Rahatukon kanssako ne ahdistelijat kohdettaan lähestyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?

Ei, ei minulle. Mutta joku nyt vaan jankuttaa, että "Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian (=tuleeko mies valituksi) päättää"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?

MIKSI te miehet sitten jatkuvasti hoette että jokainen nainen saa kenet tahansa miehen sänkyynsä?

Onhan se melkein totta. 80% naisista saisi 80% miehistä sänkyynsä pelkästään kysymällä.

Parinvalinta ei koskaan ole ollut eikä tule olemaan tasa-arvoista ja kaikille tasapuolista.

Aina on niitä, joille vientiä on liikaakin ja sitten niitä jotka eivät oikein löydä sitä yhtäkään joka kiinnostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Nuori ja kaunis nainen pääsee ylemmän statusluokan miehen sänkyyn,ja jos pelaa korttinsa fiksusti niin myös jatkossa parisuhteeseen ja kohottaa täten omaa sosiaalista statustaan. Eli Mikael von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyllikki Tahvanainen Kiihtelysvaarasta voivat näin päätyä pariskunnaksi. Sen sijaan Mikaela von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyösti Tahvanainen Kiihtelysvaarasta eivät päädy parisuhteeseen. Nainen perustaa parisuhteen sosiaalisesti alemman kanssa äärimmäisen harvoin,vanhan rahan suvun naiset eivät koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, eiköhän tämän ketjun lukemisen myötä ole tullut itse kullekin selväksi se, miksi miehille on niin tärkeää päästä pomoksi sun muuksi, isoille palkoille jne. Se tietää sutinaa naismarkkinoilla. Kysyntä ja tarjonta...!

Kilpailu kauniista naisista on tärkein miehiä ohjaava tekijä elämässä.

Kilpailu kauniista naisista ei ole tärkein miehiä ohjaava tekijä siitä yksinkertaisesta syystä, että se on ollut osalle miehistä aina helppoa. Kauniita ja vähemmän kauniita naisia on ollut helposti saatavilla ja sama periaate pätee myös kauniisiin ja älykkäisiin naisiin. Koska varakkaita ja mukavia miehiä on ollut helposti saatavilla, on voitu valita heistä sopivin ja aikaa on jäänyt muihin tärkeisiin päämääriin. 

Kaikille pariutuminen ei ole vaikeaa (jolloin siitä ehkä muodostuu isosti elämää määrittävä temppurata), vaan vain pienelle osalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?

MIKSI te miehet sitten jatkuvasti hoette että jokainen nainen saa kenet tahansa miehen sänkyynsä?

Onhan se melkein totta. 80% naisista saisi 80% miehistä sänkyynsä pelkästään kysymällä.

Nyt vain pitäisi tietää, että miksi haluaisin 80 prosenttia miehistä sänkyyn. On tutkittu, että jos sänkykumppaneita on enemmän kuin neljä, ja kerron avoimesti asiasta, vaikutus on edelleen 2000-luvulla haitallinen parisuhdemahdollisuuksiini. Eli miksi ampuisin itseni jalkaan parisuhdemarkkinoilla?

-ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Nuori ja kaunis nainen pääsee ylemmän statusluokan miehen sänkyyn,ja jos pelaa korttinsa fiksusti niin myös jatkossa parisuhteeseen ja kohottaa täten omaa sosiaalista statustaan. Eli Mikael von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyllikki Tahvanainen Kiihtelysvaarasta voivat näin päätyä pariskunnaksi. Sen sijaan Mikaela von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyösti Tahvanainen Kiihtelysvaarasta eivät päädy parisuhteeseen. Nainen perustaa parisuhteen sosiaalisesti alemman kanssa äärimmäisen harvoin,vanhan rahan suvun naiset eivät koskaan.

Voi hyvänen aika. Nämä hyvin epätodennäköiset skenaariot kertovat keskimääräisestä parinvalinnasta hyvin vähän. Hyvin harvalla tässä maassa on rahaa, statusta, hyvää ulkonäköä tai loputonta nuoruutta jolla päteä parinvalintamarkkinoilla. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän datsuneita, jotka päädymme toistemme viereen parkkipaikalla, koska käymme samassa kaupassa asioimassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin lapselliselta tuntuu, että aikuiset täällä - ja Ukkola mukaan lukien - puhuvat pariutumisesta ja parinvalinnasta ja heittelevät termejä kuten missit ja miljonäärit ja julkkikset ja rikkaat ja status ja kauneus jne jne. Vertailukohtia ja todisteita haetaan jostain jenkkiläisistä tosi-tv-"realityista". Mikään noista ei koske tavallisen tallaajan elämää millään tavalla. 98 prosenttia ihmisistä löytää kumppanin ihmisestä, jonka elämäntilanne suurimmalta osin mätsää omaan. Ei suurta varallisuutta, arkinen ulkonäkö, keskiluokkainen status ja julkisuutta on hyvällä tai huonolla säkällä kertynyt vuonna -87 paikallislehden ohikulkijahaastattelusta. Toiveena tasainen ja turvallinen arki kivan ihmisen kanssa.

Useimmat "miljonäärit" ovat jo naimisissa uransa kanssa. Se on heidän ykköspuoliso yleensä elämän loppuun asti. Näin epätasapainoisesta tilanteesta on aika turha lähteä tekemään yleisiä linjanvetoja deittailuun tai pariutumiseen.

Juuri näin, siksi se mitä Dubain öljymiljardööri tai itsevaltainen afrikkalainen presidentti eivät kerro evoluutiosta eivätkä edes hyvin varakkaista ihmisistä, koska he pääsääntöisesti eivät hakeudu julkisuuteen. Julkisuuden henkilöt eivät siksi kelpaa lainkaan kuvaamaan varakkaiden ihmisten preferenssejä, he eivät edusta omaa viiteryhmäänsä, missä pääsääntöisesti ei anneta minkäänlaisia haastatteluja (=ellei ole työn takia pakko) eikä varsinkaan yksityiselämästä.

Onneksi en mikään luolamies joka valitsee kumppaniaan vain statuksen ja ulkonäön perusteella. Toivottavasti ajan saatossa tuollaiset ihmiset ajautuvat sukupuuttoon. Siinä olen kyllä samaa mieltä että älykkyys on seksikästä. Mutta kaikista hienointa on ihmisessä myötätunto ja viisaus, niitä ei rahalla saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen ollut tuo Ukkolan matka vakiintuneesta Ylen toimittajasta provokatiiviseksi Iltalehti-journalistiksi. Muutos on niin iso, että väkisin tulee mieleen onko siellä pohjalla jotakin radikaaleja pettymyksiä, jotka ovat sitten johtaneet ko. kehitykseen? Käsittääkseni Ukkola ei ole mikään kovin suosittu omiensakaan, siis toimittajien piirissä.

Eikös Yle harrasta vastaavaa provoamista? "Hyvää ruokaa ei saa Etelä-Helsingin ulkopuolella" -tyyppiset kolumnit ovat viikottaisia. Ylellä ainoastaan katsontakanta on miesvihamielinen, sekä vihervasemmistolainen. Toiseen suuntaa olevia kärjistäviä juttuja ei löydy.

Ukkola on hyvää vaihtelua. Kiva kun joku kirjoitttaa toisestankin näkökulmasta.

"Hyvää ruokaa ei saa Stadin ulkopuolelta" on enimmäkseen fakta. Jos on eri mieltä niin se kertoo ettei taida tietää mitä on oikeasti hyvä ruoka.

Esimerkkinä vaikka lihapullat kastikkeessa: Voin lyödä vetoa että jokainen joka sanoo syöneensä hyviä lihapullia kastikkeessa on aivan ihmeissään kun saa ensimmäisen kerran OIKEASTI hyviä lihapullia kastikkeessa: Ai TÄLLÄISELTÄ ne voi maistua?!

Sinä ja muut olette naisvihamielisiä kuten on kaikki jotka käyttää sanaa "vihervasemmisto" negatiivisessa muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Nuori ja kaunis nainen pääsee ylemmän statusluokan miehen sänkyyn,ja jos pelaa korttinsa fiksusti niin myös jatkossa parisuhteeseen ja kohottaa täten omaa sosiaalista statustaan. Eli Mikael von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyllikki Tahvanainen Kiihtelysvaarasta voivat näin päätyä pariskunnaksi. Sen sijaan Mikaela von Fyffenfyffen från Esbo ja Kyösti Tahvanainen Kiihtelysvaarasta eivät päädy parisuhteeseen. Nainen perustaa parisuhteen sosiaalisesti alemman kanssa äärimmäisen harvoin,vanhan rahan suvun naiset eivät koskaan.

Voi hyvänen aika. Nämä hyvin epätodennäköiset skenaariot kertovat keskimääräisestä parinvalinnasta hyvin vähän. Hyvin harvalla tässä maassa on rahaa, statusta, hyvää ulkonäköä tai loputonta nuoruutta jolla päteä parinvalintamarkkinoilla. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän datsuneita, jotka päädymme toistemme viereen parkkipaikalla, koska käymme samassa kaupassa asioimassa.

Näin. Lisäksi kannattaa muistaa vanha sanonta, jonka mukaan on parempi olla pienen lammikon isoin kala kuin ison lammikon pienin kala. Voi olla että se Kiihtelysvaaran Kyösti Tahvanainen onkin se osapuoli, joka toteaa ettei elämä Fyffenfyffenin perhepäivällisten hassuna alkuasukkaana ole häntä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?

MIKSI te miehet sitten jatkuvasti hoette että jokainen nainen saa kenet tahansa miehen sänkyynsä?

Onhan se melkein totta. 80% naisista saisi 80% miehistä sänkyynsä pelkästään kysymällä.

Oikea elämä nyt vain ei anna tilaisuutta tuollaiseen. Minä esimerkiksi haluaisin sänkyyni varatun pomoni, mutta en voi mennä sellaista suoraan kysymään koska vaihtoehtona on että saan potkut. Olen siis nainen ja luultavasti saisin seuraa melko helposti, mutta en välttämättä juuri sitä henkilöä jonka haluan.

Ja vaikka miehet haaveilevat sellaisesta että joku nainen tulee suoraan kysymään niin todennäköisesti heillä oikeassa elämässä kuitenkin friikkitutka piippaisi tuollaisen kysyjän kohdalla ja liukenisivat vähin äänin paikalta. Pelkäisivät että naisella on joku mielenterveysongelma.