IL Sanna Ukkolan kolumni: Rakastelu ei ole hyväntekeväisyyttä – tästä syystä miljonääri pokaa missin

"Käsittääkseni Ukkola ei ole mikään kovin suosittu omiensakaan, siis toimittajien piirissä."

Se taas johtuu siitä, että suuri osa toimittajista on vihervasemmistolaisia... Mutta ei mennä nyt siihen sen syvemmin.

Kovasti yksinkertaistettu malli, koska kaikki miljardööritkään eivät nai mallia tai ryntää vaihtamaan kumppaniaan parempaan rikastuttuaan. Avioliittoja on moneen lähtöön, toisissa ollaan ajallisesti ja emotionaalisesti paljon yhdessä, toiset liitot ovat selvästi pinnallisempia ja kumppania ei voi kutsua edes ystäväksi tai uskotuksi. Tällöin ei ota niin pahasti kupoliin, että kumppani on esimerkiksi tyhmä kuin saapas. 

Vierailija kirjoitti:

Sannan kirjoitus olisi ollut liiankin itsestään selvä about viisi vuotta sitten ja kaikkina sitä edeltävinäkin aikoina. Mutta nyt, woken ynnä muiden hämmentäjien takia, se oli ihan tärkeällä paikallaan. Me olemme biologisia olentoja, jotka tietyin kriteerein valitsemme kumppaneita. Ja joilla on statusta eli valtaa ja rahaa, pääsevät tietysti valkkaamaan suuremmasta tarjokkaiden joukosta kuin muut.

Täälläkin on väännetty 10 sivun verran aiheesta, joka on äärimmäisen yksinkertainen, ja johon ei ole olemassa moraalista kannanottoa puoleen tai toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää tässä jutussa se, että koko hesarin artikkeli oikein haluttiin ymmärtää väärin. Artikkelissahan oli kyse nimenomaan siitä, että lihavana et saa edes minkäänlaista tilaisuutta näyttää, millainen ihminen olisit. Ei se, että kaikkien pitäisi tykätä kaikista.

Tuossa jutussa kielletään se tosiasia, että lihavuus kertoo myös jotain ihmisestä. Aivan kuten pukeutumistyyli tai väsyneet kasvot. Minä esimerkiksi en vastaa selkeästi alkoholistin näköisille miehille. Voi olla että ovat kivoja luonteeltaan, mutta kun ne epäterveelliset elämäntavat selkeästi näkyy päälle päin enkä ylipäätään halua ongelmaista kumppania.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen ollut tuo Ukkolan matka vakiintuneesta Ylen toimittajasta provokatiiviseksi Iltalehti-journalistiksi. Muutos on niin iso, että väkisin tulee mieleen onko siellä pohjalla jotakin radikaaleja pettymyksiä, jotka ovat sitten johtaneet ko. kehitykseen? Käsittääkseni Ukkola ei ole mikään kovin suosittu omiensakaan, siis toimittajien piirissä.

Eikös Yle harrasta vastaavaa provoamista? "Hyvää ruokaa ei saa Etelä-Helsingin ulkopuolella" -tyyppiset kolumnit ovat viikottaisia. Ylellä ainoastaan katsontakanta on miesvihamielinen, sekä vihervasemmistolainen. Toiseen suuntaa olevia kärjistäviä juttuja ei löydy.

Ukkola on hyvää vaihtelua. Kiva kun joku kirjoitttaa toisestankin näkökulmasta.

Se on sitä parempaa vihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Minä olen ainakin sekä torjunut itse että tullut torjutuksi. Tämä lienee aika yleinen kokemus sekä miesten että naisten keskuudessa. Parinvalinta on oikeasti kahden kauppa.

Parinvalinnassa on myös tiedostamattomia tekijöitä. Vaikka saatat ehkä ajatella, että juuri minä en katso miehen statusta, eli rahalla ja vallalla ei olisi väliä, saatat sen kuitenkin vaistomaisesti tehdä... Siellä se meidän ikiaikainen lisko-osamme aivoista luuraa...

"Tosin en itse lähtisi Ukkolan tapaisen naisen kanssa treffeille vaikka maksettaisiin."

Eikä hän sinun.

Vierailija kirjoitti:

Luonnon ja biologian faktaa sanottuna ääneen jonka jokainen ei woke ihminen tietää. Mies viehättyy naisen ulkonäöstä ja nainen rahasta ja vallasta. Raakaa biologista evoluution luomaa faktaa.

M38

Nainen viehättyy miehen kyvystä hankkia turvaa ja elintasoa perheelle. Miehen ei siis tarvitse olla rikas,  entinen rikaskin käy hyvin, koska se kertoo ainakin yritteliäisyydestä ja jonkinlaisesta bisnesälystä. Väitän siis että perityt ja itsehankituissa rahoissa on eroa. Ei ehkä kaikille, mutta niille, jotka ymmärtävät asioista jotain. 

Matiaksen onni ettei Sannalla ole hintelyys- tai pelkuruusfobiaa ja Sannan onni ettei Matiaksella ole maatuskafobiaa. Voivat siellä nauttia nyt toistensa älynvalossa rakkaudestaan.

Olisihan niillä ensitreffeillä voinut käydä niinkin, että Sanna olisi antanut lihaksenkasvatusvinkkejä Matiakselle ja Matias olisi opastanut Sannaa tyylikouluun.

Sannakin lukenut Hesarin artikkelin juuri samalla silmällä kuin muut pöyrilöityjät.

Kertokaa ne toiveenne treffikumppanista suoraan hakuilmoituksissa, älkääkä menkö treffeille olemaan törppöjä. Tyyliin tykkään hoikista ja urheilullisista. Ei tykkään liikunnallisista, jos oikeasti tykkää vain hoikista. Rehellisyydestä pitää kaikki. Kukaan tuskin loukkaantuu, jos kirjoittaa etsivänsä hoikkaa naista profiilissaan, jos kirjoittaa taas, että rumat läskit älkööt vaivautuko, niin se karkoittaa kyllä varmasti 95 prosenttia myös niistä hoikista ja kauniista, mutta ehkä se jäljelle jäänyt 5 prosenttia on juuri sopivaa seuraa hakijalle.

Vierailija kirjoitti:

No, eiköhän tämän ketjun lukemisen myötä ole tullut itse kullekin selväksi se, miksi miehille on niin tärkeää päästä pomoksi sun muuksi, isoille palkoille jne. Se tietää sutinaa naismarkkinoilla. Kysyntä ja tarjonta...!

Kilpailu kauniista naisista on tärkein miehiä ohjaava tekijä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Parinvalinnassa on myös tiedostamattomia tekijöitä. Vaikka saatat ehkä ajatella, että juuri minä en katso miehen statusta, eli rahalla ja vallalla ei olisi väliä, saatat sen kuitenkin vaistomaisesti tehdä... Siellä se meidän ikiaikainen lisko-osamme aivoista luuraa...

Tämä on totta. Myös ulkonäkö voi antaa viitteitä - joskus vääriäkin viitteitä - statuksesta, jolloin ulkonäköpreferointi onkin statuksen tavoittelua. Ei pelkästään sitä, että "minä se tykkään sinisistä silmistä".

Liskoaivo tekee joskus myös yksilöä haittaavia päätöksiä. Esimerkiksi alkoholistiperheessä kasvaneen parivalinnat (puolisot alkkiksia) ovat liskoaivojohdannaista päätöksentekoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää tässä jutussa se, että koko hesarin artikkeli oikein haluttiin ymmärtää väärin. Artikkelissahan oli kyse nimenomaan siitä, että lihavana et saa edes minkäänlaista tilaisuutta näyttää, millainen ihminen olisit. Ei se, että kaikkien pitäisi tykätä kaikista.

Tämä on totta. Ensivaikutelma on ihmisillä kohtuuttoman isossa asemassa,olipa sitten mies tai nainen. Kahden ensimmäisen sekunnin aikana kun sinut joku huomaa tavalla tai toisella, syntyy hänessä ensivaikutelma. Pelisi voi olla (ja usein onkin) jo pelattu ennen kuin olet sanaakaan sanonut. Reilua? Ei helkkarissa, mutta näin se vain on. Toisilla vain on tässä suhteessa enemmän nallekarkkeja, ja tähän on tyytyminen. Jos olet lihava, lyhyt, ruma, kalju, sinulla on puhevika, vaatteesi eivät ole muodikkaat/hyvännäköiset/coolit, äänesi on kimeä/matala/jotenkin muuten outo, olemuksessasi ei näy korkea asema tai status....Onhan näitä. Kun ihmisiltä kysytään syitä ihastumiseen,he mainitsevat hyvin usein ensivaikutelman. Kukaan ei osaa vastata mistä se ensivaikutelma tulee. No,ensivaikutelma tulee juurikin niistä tiedostamattomista signaaleista, puhtaasta biologiasta jota tälläkin palstalla niin kovin pontevasti ollaan kiistämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Minä olen ainakin sekä torjunut itse että tullut torjutuksi. Tämä lienee aika yleinen kokemus sekä miesten että naisten keskuudessa. Parinvalinta on oikeasti kahden kauppa.

Tottakai miehet joilla on valinnanvaraa ovat valinneet paremman naisen kuin sinä, ei tämä ole mikään shokkiuutinen.

Jotenkin lapselliselta tuntuu, että aikuiset täällä - ja Ukkola mukaan lukien - puhuvat pariutumisesta ja parinvalinnasta ja heittelevät termejä kuten missit ja miljonäärit ja julkkikset ja rikkaat ja status ja kauneus jne jne. Vertailukohtia ja todisteita haetaan jostain jenkkiläisistä tosi-tv-"realityista". Mikään noista ei koske tavallisen tallaajan elämää millään tavalla. 98 prosenttia ihmisistä löytää kumppanin ihmisestä, jonka elämäntilanne suurimmalta osin mätsää omaan. Ei suurta varallisuutta, arkinen ulkonäkö, keskiluokkainen status ja julkisuutta on hyvällä tai huonolla säkällä kertynyt vuonna -87 paikallislehden ohikulkijahaastattelusta. Toiveena tasainen ja turvallinen arki kivan ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnon ja biologian faktaa sanottuna ääneen jonka jokainen ei woke ihminen tietää. Mies viehättyy naisen ulkonäöstä ja nainen rahasta ja vallasta. Raakaa biologista evoluution luomaa faktaa.

M38

Nainen viehättyy miehen kyvystä hankkia turvaa ja elintasoa perheelle. Miehen ei siis tarvitse olla rikas,  entinen rikaskin käy hyvin, koska se kertoo ainakin yritteliäisyydestä ja jonkinlaisesta bisnesälystä. Väitän siis että perityt ja itsehankituissa rahoissa on eroa. Ei ehkä kaikille, mutta niille, jotka ymmärtävät asioista jotain. 

Suomi on harvinaisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Vanhaa rahaa on todella vähän, ja kaikilla on periaatteessa tie auki kuinka korkealle vain.

Niinpä täällä ei raha tai valta ole samalla tavalla merkittävä tekijä kuin vanhoillisemmissa yhteiskunnissa, vaikkapa itärajan toisella puolella.

Nuori nainen ottaa mieluiten suunnilleen ikäisensä kumppanin, koulumenestykseltään kohtuullisen hyvän ja sosiaalisilla taidoiltaan loistavan. Sellaisen kanssa on turvallista pariutua jo nuorella iällä ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kun vastuu perhe-elämästä jaetaan, voi myös nainen hankkia rahaa ja valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukkolan kolumnissa on pointtinsa. Siinä se kuitenkin menee metsään että kuvittelee parinvalinnan olevan puhtaasti evoluution tuotetta. Onhan se toki tiettyyn pisteeseen mutta mukana on paljon myös ympäristön odotusten täyttämistä. Tietynlaiset valinnat ovat hyväksyttävämpiä ja positiivista huomiota antavampia kuin toiset. Erityisen kaunis nainen takaa ympäristyön huomion miehelle. Se siis lisää tällaisen naisen haluttavuutta pelkän biologian yli.

Toisaalta ihminen haluaa vähemmän sellaista jonka ei katso antavan itselleen statusta tai positiivista huomiota. Ja tästä tulemmekin juuri tuohon paino-ongelmaan. Kuinka moni mies onkaan hylännyt jonkun pulleamman (mutta silti itseä kiinnostavan) naisen siksi että ei kehtaa viedä sellaista "näytille" kaveripiiriin? Tai siksi että ajattelee sen valinnan huutavan kilometrin päähän "en saanut ketään muuta"?

Tämän takia kaikenlainen lihavuuden stigmojen poistaminen on tärkeää. Että ne jotka sattuvat pulleammista tykkäämään, voisivat valita sellaisen kumppanin ilman ajatuksia siitä miltä se muiden silmissä näyttää.

Anteeksi, mutta sinä puhut, kuin parinvalinta olisi vain miehen valintaa- mies päättää ja naiset vain passiivisina odottaa, ettå heidöt tullaan valituiksi. Ei näin. Itseasiassa se on nainen, joka tämån asian päättää.

Eli minä naisena saisin haluamani miehen (jos olisin vielä sinkkun)?

Sänkyyn kyllä jos olet nuori ja siedettävän näköinen. Naimisiin sitten paljon vaikeampaa.

Eli nainen ei päätä. Nuori ja siedettävän näköinen saa miehen sänkyyn, siinä se naisen päätösvalta. MOT.

Niin, jos et ole nuori ja siedettävän näköinen, niin et saa sänkyyn ketä vaan. Oliko yllätys?