Lue keskustelun säännöt.
Olisiko ihan radikaali ajatus, että työnantajat kouluttaisivat itse itselleen "erityisosaajia" sopivan pohjakoulutuksen päälle?
21.09.2021 |
?
Tehdaspaikkakunnalla lapsena asuneena muistan, että silloin oli "tehtaan ammattikoulu" eli siellä perustutkinnon suorittaneet saivat koulutuksen tehtaan erikoisalojen hommiin ja sen jälkeen työpaikan tehtaalta.
Jotain saman tyyppistä ehkä voisi soveltaa teknologia-alalla?
"Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla"
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Työnantajat voisivat perehtyä nykyisiin työpaikkailmoituksiin, voisi hiukan näkemys avartua. Koulutus pitää olla just tietty, osata just tämä ja tuo spesiaali juttu ja lisäksi pitää olla vähintään kolmen vuoden työkokemus just siitä hommasta. Näillä ehdoilla voi hakea kolmen kuukauden sijaisuutta.🤦♀️
Sinulle on yllätys, että työpaikka laitetaan auki silloin kun yrityksessä tarvitaan henkilö tekemään jotain tiettyä tehtävää, johon vaaditaan tietty osaaminen. Ei näissä mitään burgerinpaistajaa tai aspaa aulaan haeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on totuus muka niin hirvittävän hitaassa työlupa-asiassakaan? Haluan faktoja, kuinka pian työlupa oikeasti ulkomailta tulevalle huippuosaajalle heltiää? Mediaa ei kiinnosta?
Puoli vuotta - vuosi. Jos haluaa vaimon mukaan, niin hänelle voi kestää vielä kauemmin.
Kiinnostaisi tietää, onko Ruotsissa ja muissa länsimaissa huomattavasti nopeampi prosessi. Siinäkin tarvittaisiin uutistoimituksessa työntekoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppia ikä kaikki kirjoitti:
Kyllä minua on koulutettu työnantajan toimesta koko työurani ajan. Mitä teette työksenne, jos teitä ei kouluteta? Eikö työnne edellytä minkäänlaisten pätevyyksien ylläpitoa?
Olet varmastikin vakituisessa virassa. Jos olet jatkuvasti määräaikainen tai jonkin vuokrafirman kautta, ei koulutuksiin ole asiaa. Oletetaan että opettelet kaiken itse jollakin tavalla. Näin olen huomannut sekä oman alan työpaikoissa että muissa pätkähommissa.
Monelta tässä ketjussa, sinultakin, taitaa jäädä huomaamatta, että se kouluttaminen ei tarkoita mitään koulutuksessa istumista. Kyllä sitä työtä opetellaan ihan työtä tekemällä, siirrytään helpommista tehtävistä vaikeampiin ja osaavaksi työkaveri neuvoo.
Ja kokoajan tämän osaavamman työkaverin palkka juoksee ja hän ei opastaessaan tee sitä työtä ,mistä syystä hänet on palkattu. Toisaalta taas ei ole mitään takeita siitä, että tämä opetettava oppii hommat hanskassa tai että opit saatuaan ei nosta kytkintä ja häivy. Molemmat saa tapauksissa investointi hänen opettamiseensa oli turha. Tästä syystä halutaan työntekijöitä, joilla on kokemusta valmiiksi kyseisestä työstä.
Arkkitehtinäkökulmasta, ei niitä valmiita ihmisiä ole vain otettavaksi. Se työnjohto, opastus ja laadunvalvonta kuuluu kokeneen asiantuntijan työhön, vaikka hän ei ole hallinnollinen esimies. Hänellä on kuitenkin projektinjohtovastuuta, ja siihen kuuluu tätä.
Ei hän kouluta pitämällä luentoa. Hän kouluttaa katsomalla nuoremman työtä, ja sanomalla "tässä kohtaa kannattaa tehdä näin, koska...". Ja "lisää tähän sellainen osa, joka ..".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöiden ulkomailta tuomisessa on iso ristiriita työnantajien suhteen; vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten osaajat eivät saa Suomesta töitä huonon suomen kielen taidon vuoksi! Nyt sitten muka pitäisi saada englanninkielisiä kouluja Suomeen näiden osaajien lapsillekin. Ei mitään järkeä tässä touhussa! Jos työnantajat hakuavat ulkomailta suomen kieltä osaanatonta porukkaa, niin opettakoot sitten kielen niille itse ilman yhteiskunnan varoja! Toinen vaihtoehto olisi palkata suomalaisia ja täsmäkouluttaa soveltavan tutkinnon ihmiset juuri siihen työhön, jos on tarvetta. Työnantajien vinkuna on ihan paskapuhetta edellä mainitut huomioon ottaen.
Mutta kun niitä soveltuvan tutkinnon omaavia (suomalaisia) ihmisiä ei ole. Useimmiten ei myöskään pelkkä tutkinto riitä, pitäisi olla myös alan kokemusta jottei osaamisero haluttuun ole liian suuri. Sehän se on se pulma. Miten tämä on niin vaikea käsittää?
Työkielen vaihto englanniksi on yritykselle huomattavasti helpompaa kuin kouluttaa väkeä maisteritasolle ja vielä odottaa sen päälle pari vuotta että ko henkilö oppii oikeasti työn sitä tehdessä. JOS valmiiksi koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä saisi palkattua ulkomailta, olisi se huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Mutta ei suomeen kukaan halua muuttaa huonoille palkoille, kurjaan säähän ja ympäristöön jossa paikallinen väestö on avoimen vihamielinen ulkomaalaisia kohtaan.
Tämä englannin kielellä operoivien huippuosaajien tarve dominoi keskustelua. Luulenpa, että näiden tarve on kuitenkin verrattain pieni ja koskee pientä osaa yrityksiä kehä kolmosen sisäpuolella. Muu työvoiman tarve on aivan suomenkielistä mutta tarjoilijoiksi, lähihoitajiksi jne.ei ihmisiä löydy paskapalkalla ja huonoilla työoloilla. Siinä työnantajalla olisi nyt markkinat tarjota hyvää työtä hyvällä palkalla, kun niin suuri puute työvoimasta on!
Pskahommista, jotka kuka tahansa filippiiniläinen voi kouluttamatta hoitaa, ei kannata maksaa parempaa palkkaa. Yritykset ei ole hyväntekeväisyyttä varten, viivan alle pitää jäädä täppiä tai toiminta loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöiden ulkomailta tuomisessa on iso ristiriita työnantajien suhteen; vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten osaajat eivät saa Suomesta töitä huonon suomen kielen taidon vuoksi! Nyt sitten muka pitäisi saada englanninkielisiä kouluja Suomeen näiden osaajien lapsillekin. Ei mitään järkeä tässä touhussa! Jos työnantajat hakuavat ulkomailta suomen kieltä osaanatonta porukkaa, niin opettakoot sitten kielen niille itse ilman yhteiskunnan varoja! Toinen vaihtoehto olisi palkata suomalaisia ja täsmäkouluttaa soveltavan tutkinnon ihmiset juuri siihen työhön, jos on tarvetta. Työnantajien vinkuna on ihan paskapuhetta edellä mainitut huomioon ottaen.
Mitä sinä hoopo höpöttelet.
Nyt haussa on ulkomaista, valmiiksi koulutettua työvoimaa, joilla englannin kieli hallussa.
Työnantajat hakevat korkeakoulutettu ja vähintään sitä YMK-ja AMK tasoista porukkaa.
Tämän alan suomalaisetkin työntekijät osaavat engalantia, joten kielitaito kysymys ei ole relevantti näiden haussa olevien työntekijöiden kohdalla.
Meneväthän suomalaisetkin korkeakoulutetut suoraan kansainvälisiin ulkomaisiin firmoihin töihin, sillä englannin kielen taidolla, mikä heillä on. Ja pärjäävät sillä kielellä
Yritysten kieli on englanti kautta maailmaan.
Esim. Aasiaan menee Suomessa paljon diplomi-insinöörejä töihin Japaniin ja Kiinaan ja Etelä-Koreaan joissa valmistetaan ja suunnitellaan runsaasti elektroniikkaa ja teknologian juttuja.
Ei noissa maissa ja yrityksissä kukaan suomea puhu.
Suurin ongelma tuossa on se, ulkomailta eivät tule tänne, kun meillä on korkeat elinkustanukset ja ja palkatkaan eivät kovin suuria ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tietysti olisi yksi vaihtoehto, mutta onko se parempi tai halvempi on jo toinen asia.
Nykyisessä systeemissä, työntekijän ammattikoulutus maksetaan verovaroista, jota kerätään myös työnantajilta yritysverotuksena, ihan samalla tavalla kuin lapsellisten työntekijöiden lasten päivähoito.
Ennen työnantajilla oli omat koulut ja lastenseimet, mutta niiden taso vaihteli suuresti ja sitovat liikaa.
Ja pienillä ja uusilla firmoilla ei tätä mahdollisuutta ollut rahallisesti ja jäivät ammattitaitoisen työvoiman ulkopuolelle.
Kuinkahan moni menisi "työnantajan" ammattikouluun 3v, jonka jälkeen sitoutuisi firmaan 10v tai olisi valmis itse maksamaan koulutuksen, jos vaihtaa yritystä. Myös se in haasteellinen työnantajilla, kun huomioi nousu- ja laskusuhdanteet.
Nyt työnantajat tekevät yhteistyötä TE-toimiston kanssa, joka hoitaa osittain työvoiman koulutuksen ja saatavuuden ja koulutus hoidetaan verovaroista, jota myös yritykset maksavat ja työntekijät voivat vapaasti vaihtaa työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppia ikä kaikki kirjoitti:
Kyllä minua on koulutettu työnantajan toimesta koko työurani ajan. Mitä teette työksenne, jos teitä ei kouluteta? Eikö työnne edellytä minkäänlaisten pätevyyksien ylläpitoa?
Olet varmastikin vakituisessa virassa. Jos olet jatkuvasti määräaikainen tai jonkin vuokrafirman kautta, ei koulutuksiin ole asiaa. Oletetaan että opettelet kaiken itse jollakin tavalla. Näin olen huomannut sekä oman alan työpaikoissa että muissa pätkähommissa.
Monelta tässä ketjussa, sinultakin, taitaa jäädä huomaamatta, että se kouluttaminen ei tarkoita mitään koulutuksessa istumista. Kyllä sitä työtä opetellaan ihan työtä tekemällä, siirrytään helpommista tehtävistä vaikeampiin ja osaavaksi työkaveri neuvoo.
Ja kokoajan tämän osaavamman työkaverin palkka juoksee ja hän ei opastaessaan tee sitä työtä ,mistä syystä hänet on palkattu. Toisaalta taas ei ole mitään takeita siitä, että tämä opetettava oppii hommat hanskassa tai että opit saatuaan ei nosta kytkintä ja häivy. Molemmat saa tapauksissa investointi hänen opettamiseensa oli turha. Tästä syystä halutaan työntekijöitä, joilla on kokemusta valmiiksi kyseisestä työstä.
Arkkitehtinäkökulmasta, ei niitä valmiita ihmisiä ole vain otettavaksi. Se työnjohto, opastus ja laadunvalvonta kuuluu kokeneen asiantuntijan työhön, vaikka hän ei ole hallinnollinen esimies. Hänellä on kuitenkin projektinjohtovastuuta, ja siihen kuuluu tätä.
Ei hän kouluta pitämällä luentoa. Hän kouluttaa katsomalla nuoremman työtä, ja sanomalla "tässä kohtaa kannattaa tehdä näin, koska...". Ja "lisää tähän sellainen osa, joka ..".
Aivan ja tähän katsomiseen tuhlautuu aikaa. Hän itse tai kokenut suunnittelija tekisi kaiken tehokkaammin ja nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diplomi-insinöörejä, AMK-insinöörejä, puhumattakaan amistason työntekijöistä tulee monesta tuutista ulos. Eikö muka yksikään näistä sovellu mihinkään tekniikan alan työhön?! Onko kyse vaan sairaasta rekrytointikulttuurista, jossa käytetään tuhottomasti aikaa kaiken maailman mustetesteihin, haastatteluihin ja videoelokuvan tekoon itsestä?! Työhön pääseminen on jo maratonin veroinen suoritus, aivan tolkutonta menoa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöiden ulkomailta tuomisessa on iso ristiriita työnantajien suhteen; vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten osaajat eivät saa Suomesta töitä huonon suomen kielen taidon vuoksi! Nyt sitten muka pitäisi saada englanninkielisiä kouluja Suomeen näiden osaajien lapsillekin. Ei mitään järkeä tässä touhussa! Jos työnantajat hakuavat ulkomailta suomen kieltä osaanatonta porukkaa, niin opettakoot sitten kielen niille itse ilman yhteiskunnan varoja! Toinen vaihtoehto olisi palkata suomalaisia ja täsmäkouluttaa soveltavan tutkinnon ihmiset juuri siihen työhön, jos on tarvetta. Työnantajien vinkuna on ihan paskapuhetta edellä mainitut huomioon ottaen.
Mutta kun niitä soveltuvan tutkinnon omaavia (suomalaisia) ihmisiä ei ole. Useimmiten ei myöskään pelkkä tutkinto riitä, pitäisi olla myös alan kokemusta jottei osaamisero haluttuun ole liian suuri. Sehän se on se pulma. Miten tämä on niin vaikea käsittää?
Työkielen vaihto englanniksi on yritykselle huomattavasti helpompaa kuin kouluttaa väkeä maisteritasolle ja vielä odottaa sen päälle pari vuotta että ko henkilö oppii oikeasti työn sitä tehdessä. JOS valmiiksi koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä saisi palkattua ulkomailta, olisi se huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Mutta ei suomeen kukaan halua muuttaa huonoille palkoille, kurjaan säähän ja ympäristöön jossa paikallinen väestö on avoimen vihamielinen ulkomaalaisia kohtaan.
Tämä englannin kielellä operoivien huippuosaajien tarve dominoi keskustelua. Luulenpa, että näiden tarve on kuitenkin verrattain pieni ja koskee pientä osaa yrityksiä kehä kolmosen sisäpuolella. Muu työvoiman tarve on aivan suomenkielistä mutta tarjoilijoiksi, lähihoitajiksi jne.ei ihmisiä löydy paskapalkalla ja huonoilla työoloilla. Siinä työnantajalla olisi nyt markkinat tarjota hyvää työtä hyvällä palkalla, kun niin suuri puute työvoimasta on!
Keskustelun otsikko painottaa ERITYISosaajia. Ei silloin keskustella tarjoilijoista tai lähihoitajista, tai ihmisistä jotka voi kouluttaa peruskoulupohjalla oppisopimuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on totuus muka niin hirvittävän hitaassa työlupa-asiassakaan? Haluan faktoja, kuinka pian työlupa oikeasti ulkomailta tulevalle huippuosaajalle heltiää? Mediaa ei kiinnosta?
Puoli vuotta - vuosi. Jos haluaa vaimon mukaan, niin hänelle voi kestää vielä kauemmin.
Kiinnostaisi tietää, onko Ruotsissa ja muissa länsimaissa huomattavasti nopeampi prosessi. Siinäkin tarvittaisiin uutistoimituksessa työntekoa.
Esim. Saksassa on pikakaista pari viikkoa, jos tulijalla on akateeminen tutkinto tai pääomia. Suomessa kaikki hakijat jonottavat samassa jonossa. Eli se venäläinen lääkäri jonottaa paperittoman afgaanin perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ohjelmistofirmassa töissä. Koulusta valmistunut koodari pystyy tuottavaan työhön noin vuoden työssäolon jälkeen ja vaatii senkin jälkeen paljon muiden apua ja tukea. Ja muilla on muutenkin kiire. Niin ja kaikista ei kyllä ole tähän hommaan, vaikka olisi sopiva koulutus.
Harkkaritkin, siis ne jotka eivät ole vielä edes valmistuneet, pystyvät kyllä harjoittelunsa (yleensä 5 kk) lopulla jo tuottavaan työhön. Jos teillä menee VUOSI siihen että perusasiat koulussa oppinut ihminen pystyy tuottavaan työhön on teillä kyllä vika systeemissä tai sitten palkkaatte ihan väärää porukkaa.
Tätä meidän yrityksen kehittämää monimutkaista järjestelmää ei opi missään muualla kuin meillä. Kun kosket johonkin, pitää ymmärtää mihin muualle se vaikuttaa. Osa koodista on 30 vuotta vanhaa ja käytössä on tekniikoita, joita ei enää koulussa opeteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on totuus muka niin hirvittävän hitaassa työlupa-asiassakaan? Haluan faktoja, kuinka pian työlupa oikeasti ulkomailta tulevalle huippuosaajalle heltiää? Mediaa ei kiinnosta?
Puoli vuotta - vuosi. Jos haluaa vaimon mukaan, niin hänelle voi kestää vielä kauemmin.
Kiinnostaisi tietää, onko Ruotsissa ja muissa länsimaissa huomattavasti nopeampi prosessi. Siinäkin tarvittaisiin uutistoimituksessa työntekoa.
Esim Alankomaissa menee muutamia viikkoja kun kyseessä on Skilled migrant -luvalla eun ulkopuolelta töihin tuleva.
Suomessa jo eu kansalaisella kestää kuukausia saada sotu-numero, jota ilman on mahdoton avata pankkitilia, saada puhelinliittymää tai usein myöskään vuokrata asuntoa.
Naurettava ”työvoimapula” osaajista.
Täällä on insinöörejä sekä ammattikorkeakouluista että DI-taustalla työttöminä pilvin pimein. Eikö näistä muka osata kouluttaa tarpeeseen tekijöitä?
Suomessa muutenkin pidetään ihmisiä niin tyhminä, ettei heitä kannata ottaa hommiin/kouluttaa, jollei sillä ole JUURI sitä meidän tarvitsemaa osaamista tai työkokemusta tästä alasta. Sama suhtautuminen työttömiin. Jos henkilö on työtön, niin hän on jotenkin ”pilalla”. Ei muka opi, ei osaa mitään.
Jos tyyppi on opiskellut korkeakoulututkinnon, niin eiköhän hän kykene omaksumaan lisää tietoa nopeasti?
Varsinkin työttömän motivaatio omaksua firman X opit on todella iso, koska palkintona on työpaikka ja ”kunnon kansalaisen” titteli. Eikä ex-työtöntä kiinnosta alkaa vaihtamaan firmaa, vaan saada elää kerrankin vakaata töihin-töistä-vapaa-aikaa -elämää ilman TE:n ja Kelan säätöä. Työttömästä saatte uskollisen työntekijän. Uskokaa tämä, työnantajat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörejä, AMK-insinöörejä, puhumattakaan amistason työntekijöistä tulee monesta tuutista ulos. Eikö muka yksikään näistä sovellu mihinkään tekniikan alan työhön?! Onko kyse vaan sairaasta rekrytointikulttuurista, jossa käytetään tuhottomasti aikaa kaiken maailman mustetesteihin, haastatteluihin ja videoelokuvan tekoon itsestä?! Työhön pääseminen on jo maratonin veroinen suoritus, aivan tolkutonta menoa nykyään.
Ja yksi, mikä vaikeuttaa rekrytointia, on koulutusinflaatio.
Nykyään teknikon hommiin vaaditaan insinööri, insinöörin hommiin DI ja DI:n hommiin tekniikan tohtori.
Mitäpä jos kelpuutettaisiin vähän alempikin muodollinen tutkinto ja täydennetään sitä sitten työpaikan omalla koulutuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöiden ulkomailta tuomisessa on iso ristiriita työnantajien suhteen; vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten osaajat eivät saa Suomesta töitä huonon suomen kielen taidon vuoksi! Nyt sitten muka pitäisi saada englanninkielisiä kouluja Suomeen näiden osaajien lapsillekin. Ei mitään järkeä tässä touhussa! Jos työnantajat hakuavat ulkomailta suomen kieltä osaanatonta porukkaa, niin opettakoot sitten kielen niille itse ilman yhteiskunnan varoja! Toinen vaihtoehto olisi palkata suomalaisia ja täsmäkouluttaa soveltavan tutkinnon ihmiset juuri siihen työhön, jos on tarvetta. Työnantajien vinkuna on ihan paskapuhetta edellä mainitut huomioon ottaen.
Mutta kun niitä soveltuvan tutkinnon omaavia (suomalaisia) ihmisiä ei ole. Useimmiten ei myöskään pelkkä tutkinto riitä, pitäisi olla myös alan kokemusta jottei osaamisero haluttuun ole liian suuri. Sehän se on se pulma. Miten tämä on niin vaikea käsittää?
Työkielen vaihto englanniksi on yritykselle huomattavasti helpompaa kuin kouluttaa väkeä maisteritasolle ja vielä odottaa sen päälle pari vuotta että ko henkilö oppii oikeasti työn sitä tehdessä. JOS valmiiksi koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä saisi palkattua ulkomailta, olisi se huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa. Mutta ei suomeen kukaan halua muuttaa huonoille palkoille, kurjaan säähän ja ympäristöön jossa paikallinen väestö on avoimen vihamielinen ulkomaalaisia kohtaan.
Tämä englannin kielellä operoivien huippuosaajien tarve dominoi keskustelua. Luulenpa, että näiden tarve on kuitenkin verrattain pieni ja koskee pientä osaa yrityksiä kehä kolmosen sisäpuolella. Muu työvoiman tarve on aivan suomenkielistä mutta tarjoilijoiksi, lähihoitajiksi jne.ei ihmisiä löydy paskapalkalla ja huonoilla työoloilla. Siinä työnantajalla olisi nyt markkinat tarjota hyvää työtä hyvällä palkalla, kun niin suuri puute työvoimasta on!
Voi hyvä Luoja mitä paskaa sinä tänne oikein suollat?
Suomessa on kansainvälisiä yrityksiä pitkin maata. Yrityksiä joissa on vain englanti työkielenä koko ajan.
Ei niitä pelkästään pääkaupungissa ole. Tälläisisä yrityksiä on tasan tarkkaan mm. Oulussa, Kuopiossa, Turussa, nämä nyt ekana tuli mieleen, koska ovat itselleni tuttuja yrityskaupunkeja.
Noissa on teknologia kyliä, siis rakennettuja kampuksia, joissa toimii samoissa suurissa toimitiloissa mitä erilaisempia yrityksiä.
Mitä jollakin voi olla näinä aikoina noin helvetin huonot perustiedot Suomen talouselämästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöiden ulkomailta tuomisessa on iso ristiriita työnantajien suhteen; vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten osaajat eivät saa Suomesta töitä huonon suomen kielen taidon vuoksi! Nyt sitten muka pitäisi saada englanninkielisiä kouluja Suomeen näiden osaajien lapsillekin. Ei mitään järkeä tässä touhussa! Jos työnantajat hakuavat ulkomailta suomen kieltä osaanatonta porukkaa, niin opettakoot sitten kielen niille itse ilman yhteiskunnan varoja! Toinen vaihtoehto olisi palkata suomalaisia ja täsmäkouluttaa soveltavan tutkinnon ihmiset juuri siihen työhön, jos on tarvetta. Työnantajien vinkuna on ihan paskapuhetta edellä mainitut huomioon ottaen.
Mitä sinä hoopo höpöttelet.
Nyt haussa on ulkomaista, valmiiksi koulutettua työvoimaa, joilla englannin kieli hallussa.
Työnantajat hakevat korkeakoulutettu ja vähintään sitä YMK-ja AMK tasoista porukkaa.
Tämän alan suomalaisetkin työntekijät osaavat engalantia, joten kielitaito kysymys ei ole relevantti näiden haussa olevien työntekijöiden kohdalla.
Meneväthän suomalaisetkin korkeakoulutetut suoraan kansainvälisiin ulkomaisiin firmoihin töihin, sillä englannin kielen taidolla, mikä heillä on. Ja pärjäävät sillä kielellä
Yritysten kieli on englanti kautta maailmaan.
Esim. Aasiaan menee Suomessa paljon diplomi-insinöörejä töihin Japaniin ja Kiinaan ja Etelä-Koreaan joissa valmistetaan ja suunnitellaan runsaasti elektroniikkaa ja teknologian juttuja.
Ei noissa maissa ja yrityksissä kukaan suomea puhu.
Suurin ongelma tuossa on se, ulkomailta eivät tule tänne, kun meillä on korkeat elinkustanukset ja ja palkatkaan eivät kovin suuria ole.
No, palkkoja voi nostaa ja valituksen sijaan käyttää aikaa osaajien etsimiseen. Onko puolisoille töitä, jos ei osaa sanaakaan suomea? Tuskin ainakaan helposti. Ei se ole mikään ratkaisu, että juuri ulkomailta haalitaan tänne porukkaa. Näitten lasten koulutus, terveydenhoito jne.menee veronmaksajien piikkiin. Tuottaako työntekijän tuoma lisäarvo yritykselle hyötyä? Sehän koskee jokaista työntekijää. Jos suomen taidoton joutuu irtisanotuksi, työllistyykö uudelleen helposti Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ohjelmistofirmassa töissä. Koulusta valmistunut koodari pystyy tuottavaan työhön noin vuoden työssäolon jälkeen ja vaatii senkin jälkeen paljon muiden apua ja tukea. Ja muilla on muutenkin kiire. Niin ja kaikista ei kyllä ole tähän hommaan, vaikka olisi sopiva koulutus.
Harkkaritkin, siis ne jotka eivät ole vielä edes valmistuneet, pystyvät kyllä harjoittelunsa (yleensä 5 kk) lopulla jo tuottavaan työhön. Jos teillä menee VUOSI siihen että perusasiat koulussa oppinut ihminen pystyy tuottavaan työhön on teillä kyllä vika systeemissä tai sitten palkkaatte ihan väärää porukkaa.
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä ohjelmistokehityksen lainalaisuuksista?
Intiasta saa halvalla tohtoritason työntekijöitä. Ja nykyaikana etätyö ei ole ongelma. Meilläkin on pari ja tekevät hyvää työtä.
Nämä tehtaan ammattikoulut ovat menneisyyttä. AP ilmeisesti elää jossain kasarilla. Nykypäivän esim. insinööritoimistot ostavat koulutuksia yliopistoilta ja ammattikorkeilta räätälöityinä paketteina suoraan tarpeeseen. Teollisuudessa on kaikenlaista juniori, trainee yms ohjelmaa. Nämä ovat osittain samanlaisia kuin tuo Neuvostoliittoaikainen tehtaan ammattikoulu, mutta nykyään on oltava trendikäs ja hallittava markkinointipöhinä. Teollisuudessa puhutaan myös enemmän perehdyttämisjaksosta. Kasarilla ei varmaan koskaan oltu kuultukaan perehdyttämisestä.
Tämä englannin kielellä operoivien huippuosaajien tarve dominoi keskustelua. Luulenpa, että näiden tarve on kuitenkin verrattain pieni ja koskee pientä osaa yrityksiä kehä kolmosen sisäpuolella. Muu työvoiman tarve on aivan suomenkielistä mutta tarjoilijoiksi, lähihoitajiksi jne.ei ihmisiä löydy paskapalkalla ja huonoilla työoloilla. Siinä työnantajalla olisi nyt markkinat tarjota hyvää työtä hyvällä palkalla, kun niin suuri puute työvoimasta on!