Haittaisko sua jos miehesi lähtisi ex-vaimonsa ja yhteisen lapsensa kanssa uimahalliin
Viettämään yhteistä äiti ja iskä päivää lapsen vuoksi ja sen jälkeen lähtisivät porukalla Heseen syömään. Sinä jäisit siksi aikaa kotiin.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Tossa ei ole mitään käytännön syytä. Nimittäin yksin pärjäämättömän poikalapsen voi viedä naisten pukkariin/suihkuille ja toisinpäin. Voi mainita kassalla että näin täytyy tehdä, niin henkilökunta on tietoinen asiasta jos on isomman näköinen mutta yksin pärjäämätön lapsi. Täysin sallittua uimahallin käytännöissä.
t. uimari
Menkööt perhepukkariin siinä tapauksessa. Tyttöjen ei pidä joutua kärsimään isosta pojasta naistenpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä tuli meille usein yökylään lasta katsomaan. Oli kuulemma kertonut sen aikaiselle tyttöystävälleen ja hänelle se oli ok. Mekin kävimme exän luona yökylässä.
Harrastimme aina seksiä.
Hohhoijaa taas noita moraalittomia kevytkenkäisiä lor***ja. Se mies on varattu! Haloooo!!
Mies pettää ja nainen on kevytkenkäinen l ortto. Jaahas
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaisi, eihän lapsi ole eronnut vanhemmistaan ja varmasti haluaa viettää aikaa myös molempien kanssa yhtäaikaa. Jos yhteenpaluutoiveita lapsella on, niitä olisi jokatapauksessa ja asia pitäisi selittää lapselle ikätasoisesti miksi näin ei tule käymään.
Kyllä se haitta on aikuisten päässä, kysymys on vain että kenen. Onko tällä ex-pariskunnalla sitten yhteenpaluutoiveita, kummaltakaan suunnalta? Vai onko se ongelma lopulta siinä, että olisit halunnut lapsettoman miehen? Uusperhekuvio vaatii kypsyyttä, eikä sellaiseen kannata lähteä jos jo yksi uimahallireissu menee tunteisiin.
Nää on mustasukkaisia siitä, että on tehty lapsia jonkun muun kanssa ensin.
Kannattaisi olla sekaantumatta miehiin jolla on jo lapsia, tuolla itsetunnolla ja kypsyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Tilanteet on kuitenkin erilaisia. Oma mieheni on eronnut exästään 9v sitten, me olemme alkaneet olla yhdessä 7v sitten.
Alle 30-vuotiaana tapailuiin hetken aikaa erästä miestä, joka lähti kerran sitten exänsä ja heidän yhteisen lapsen kanssa muutaman sadan kilsan päähän johonkin huvipuistoon. Hän sanoi minulle että pitää lähteä käymään, että aamulla lähtevät ja illalla takaisin. Yritin illalla soittaa hänelle ,mutta hän ei vastannut puhelimeen. Viestiäkään ei laittanut, vaikka yleensä laittaa. Seuraavana päivänä sitten soitti ja snoi että olivatkin jääneet yöksi ex-tempore läheiseen yöpaikkaan ,kun oli mennyt niin myöhään.
Tiesin kuitenkin tämän lapsen äidin myös, ja kun häntä myöhemmin näin, niin hän sanoi kysyttyäni, että kyllä oli oikein hauskaan ja jerematias tykkäsi puistosa kovasti. Siinä ohimennen hän kuitenkin paljasti että olivat sopineet siitä yöpymisestä jo viikkoja aiemmin. Luuli tietysti että minä tiedän asiasta.
Noh, tapailu päättyi siihen, ja mies koki että todistin tapailun päättymisellä sen että hän oli täysin oikeassa, kun oli pelännyt kertoa minun suuttumiseni vuoksi.
Mikähän siinä on että kyetään vääntämään oma petturuus, valehtelu, ja venkoilu AINA toisen ihmisen syyksi?
"Valehtelin kun tiesin että suutut."
Mitä ihmettä?!?!? Eli kun tietää että joku suuttuu valehtelusta, niin valehtelee siksi ettei hän suuttuisi valehtelusta? Vai miten tämä pitäisi käsittää.
Ei ymmärrä...
Voisi katsoa peiliin myös, että miehen pitää salaa mennä lapsensa kanssa huvipuistoon, koska sinä olisit vetänyt p*skakilarit.
Minäkin olisin valinnut lapsen, jos pitää valita lapsi tai nyxä.
Eihän huvipuisto mitään kohtausta aiheuttanut edes.
Seurustelin puoli vuotta vasta eronneen miehen kanssa. Mies kävi välillä viikonloppuisin autoretkillä ulkoilupaikoissa ex-vaimonsa ja lastensa kanssa ja perui ex-vaimon ja lasten menojen vuoksi treffejäkin. Eron herra kertoi olevan pitävä, vaimo oli liian työn teon vuoksi pistänyt hänet mäkeen. Itselleni lapsettomana yrittäjän työajat eivät olleet ongelma. Iltana enne viimeisimpiä sopimiamme treffejä mies kertoi vievänsä lapset äidilleen, mutta ei loppuillasta enää vastannutkaan viesteihini. Ghostasi täysin. Kipeintä oli, että olin mennyt ihastumaan mieheen niin se m u lk ku noin vain muuttikin takaisin eksänsä luokse. Kuukauden kuluttua oli Facebookissa taas naimisissa. Ei ikinä kannata sekaantua perheellisiin, joiden ero on tuore.
Vierailija kirjoitti:
No eipä haittaa, käyvät usein uimahallissa ja syömässä, elokuvissa, leikkipuistossa ym., siis mieheni ja exänsä ja heidän yhteinen lapsensa. Itse lähden joskus mukaan, jos en halua viettää omaa aikaa. Kysyvät kyllä aina haluanko tulla mukaan.
Tämä sikäli eriasia, että sinut pyydetään mukaan. Minusta ihan ok jos kaikki mahtuvat joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaisi, eihän lapsi ole eronnut vanhemmistaan ja varmasti haluaa viettää aikaa myös molempien kanssa yhtäaikaa. Jos yhteenpaluutoiveita lapsella on, niitä olisi jokatapauksessa ja asia pitäisi selittää lapselle ikätasoisesti miksi näin ei tule käymään.
Kyllä se haitta on aikuisten päässä, kysymys on vain että kenen. Onko tällä ex-pariskunnalla sitten yhteenpaluutoiveita, kummaltakaan suunnalta? Vai onko se ongelma lopulta siinä, että olisit halunnut lapsettoman miehen? Uusperhekuvio vaatii kypsyyttä, eikä sellaiseen kannata lähteä jos jo yksi uimahallireissu menee tunteisiin.
Ne yhteenpaluutoiveet on valitettavasti usein lapsilla, ja tuolla tavoin luodaan vain turhaan toivoa sille että ehjä perhe olisi joskus vielä mahdollinen. Sanokaa mitä sanotte mutta tuossa kyllä revitään haavoja auki uudestaan ja uudestaan.
Aikuinen voi olla eronsa jo käsitellyt ja tietää voivansa saada uuden puolison entisen tilalle, ellei ole jo saanutkin, mutta lapsen kokemaa menetystä mikään ei korvaa. Kaikki perheet sinänsä ovat yhtä arvokkaita mutta minusta siitä pitäisi puhua enemmän että kuinka nämä erot ja uusperhekuviot vaikuttavat lapseen. Ne aikuiset osapuolet toki selittävät varmasti tilanteen omaksi edukseen ja uskottelevat itselleenkin kaikenlaista ettei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Tilanteet on kuitenkin erilaisia. Oma mieheni on eronnut exästään 9v sitten, me olemme alkaneet olla yhdessä 7v sitten.
Alle 30-vuotiaana tapailuiin hetken aikaa erästä miestä, joka lähti kerran sitten exänsä ja heidän yhteisen lapsen kanssa muutaman sadan kilsan päähän johonkin huvipuistoon. Hän sanoi minulle että pitää lähteä käymään, että aamulla lähtevät ja illalla takaisin. Yritin illalla soittaa hänelle ,mutta hän ei vastannut puhelimeen. Viestiäkään ei laittanut, vaikka yleensä laittaa. Seuraavana päivänä sitten soitti ja snoi että olivatkin jääneet yöksi ex-tempore läheiseen yöpaikkaan ,kun oli mennyt niin myöhään.
Tiesin kuitenkin tämän lapsen äidin myös, ja kun häntä myöhemmin näin, niin hän sanoi kysyttyäni, että kyllä oli oikein hauskaan ja jerematias tykkäsi puistosa kovasti. Siinä ohimennen hän kuitenkin paljasti että olivat sopineet siitä yöpymisestä jo viikkoja aiemmin. Luuli tietysti että minä tiedän asiasta.
Noh, tapailu päättyi siihen, ja mies koki että todistin tapailun päättymisellä sen että hän oli täysin oikeassa, kun oli pelännyt kertoa minun suuttumiseni vuoksi.
Mikähän siinä on että kyetään vääntämään oma petturuus, valehtelu, ja venkoilu AINA toisen ihmisen syyksi?
"Valehtelin kun tiesin että suutut."
Mitä ihmettä?!?!? Eli kun tietää että joku suuttuu valehtelusta, niin valehtelee siksi ettei hän suuttuisi valehtelusta? Vai miten tämä pitäisi käsittää.
Ei ymmärrä...
Voisi katsoa peiliin myös, että miehen pitää salaa mennä lapsensa kanssa huvipuistoon, koska sinä olisit vetänyt p*skakilarit.
Minäkin olisin valinnut lapsen, jos pitää valita lapsi tai nyxä.
Niin just, siitä huvipuistoon lapsen kanssa menemisestähän ne kilarit tulikin.
Tarkoitatko että ne tuli hotellista? Mikä hotelliyössä on sellaista että ei saa lapsen kanssa mennä?
Juu, lapsen kanssa hotellissa nukkumisesta, joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet siellä tapahtuvan? Nussimista altaassa? Onpa kauheeta.
Anna mä arvaan? Lapsi on niin pieni, että haluaa vielä äitinsä mukaan? Tai lapsi on jo sen ikäinen tyttö, että ei voi tulla enää miesten puolelle, mutta ei vielä pärjää yksin?
Kumpi osui?
Voisihan poika mennä isän kanssa tai tyttö äidin kanssa tai isolla porukalla voi myös mennä, että uusi kumppani mukana.
Niin voisi, mutta missä se isä sit on, jos äitinsä kanssa menee? Ja miksi uuden kumppanin pitää olla mukana yleensäkään? En mä vaan tarvitsisi ex miestäni nykyistä emäntää sinne vahtimaan.
Voi ihan eikseen viettää kivaa yhteistä aikaa isän kanssa. Ex miehen nykyisen kumppanin olisi myös hyvä olla hauskanpidossa lapsen kanssa mukana niin suhteesta kehittyy lämmin ja lapsen hyvinvointia lisäävä.
Toki uusi kumppani varmasti onkin mukana yhdessä tekemässä sit perheenä isän tapaamisissa, ei sen tarvii tunkea mukaan sen toisen perheen aktiviteetteihin. Se vanhemmuus ei muutu erossa, edelleen molemmat on lasten vanhempia, joten miksipä pitäisi olla vain tapaamiset isällä ja äidillä? Oikein hyvä, jos sen lisäksi lastensa kanssa on myös toisen ”vahtivuorolla”.
Ei ole olemassa toista perhettä. Vanhemmat ovat eronneet ja sitä perhettä ei enää ole.
Kyllä kuule on, ihan lopunelämän se perhe on olemassa, halusit tai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet siellä tapahtuvan? Nussimista altaassa? Onpa kauheeta.
Anna mä arvaan? Lapsi on niin pieni, että haluaa vielä äitinsä mukaan? Tai lapsi on jo sen ikäinen tyttö, että ei voi tulla enää miesten puolelle, mutta ei vielä pärjää yksin?
Kumpi osui?
Voisihan poika mennä isän kanssa tai tyttö äidin kanssa tai isolla porukalla voi myös mennä, että uusi kumppani mukana.
Niin voisi, mutta missä se isä sit on, jos äitinsä kanssa menee? Ja miksi uuden kumppanin pitää olla mukana yleensäkään? En mä vaan tarvitsisi ex miestäni nykyistä emäntää sinne vahtimaan.
Voi ihan eikseen viettää kivaa yhteistä aikaa isän kanssa. Ex miehen nykyisen kumppanin olisi myös hyvä olla hauskanpidossa lapsen kanssa mukana niin suhteesta kehittyy lämmin ja lapsen hyvinvointia lisäävä.
Toki uusi kumppani varmasti onkin mukana yhdessä tekemässä sit perheenä isän tapaamisissa, ei sen tarvii tunkea mukaan sen toisen perheen aktiviteetteihin. Se vanhemmuus ei muutu erossa, edelleen molemmat on lasten vanhempia, joten miksipä pitäisi olla vain tapaamiset isällä ja äidillä? Oikein hyvä, jos sen lisäksi lastensa kanssa on myös toisen ”vahtivuorolla”.
Ei ole olemassa toista perhettä. Vanhemmat ovat eronneet ja sitä perhettä ei enää ole.
Kyllä kuule on, ihan lopunelämän se perhe on olemassa, halusit tai et.
Ei ole. Lapset ovat eroperheen lapsia eikä ydinperhettä ole olemassakaan enää. Kummallakin vanhemmalla voi olla perhe, mutta he eivät ole samaa perhettä keskenään. Lapsi taasen voi kuulua kahteenkin perheeseen. Itsekin toivon, että miehen lapsesta tulisi myös minun perheenjäsen eikä jäisi vieraaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä tuli meille usein yökylään lasta katsomaan. Oli kuulemma kertonut sen aikaiselle tyttöystävälleen ja hänelle se oli ok. Mekin kävimme exän luona yökylässä.
Harrastimme aina seksiä.
Hohhoijaa taas noita moraalittomia kevytkenkäisiä lor***ja. Se mies on varattu! Haloooo!!
Mies pettää ja nainen on kevytkenkäinen l ortto. Jaahas
Mies on pettäjäsika mutta ei tuolla naisellakaan kovin korkealla moraali ole.. Ja vielä pienen lapsen äiti. Hävetä sais
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet siellä tapahtuvan? Nussimista altaassa? Onpa kauheeta.
Anna mä arvaan? Lapsi on niin pieni, että haluaa vielä äitinsä mukaan? Tai lapsi on jo sen ikäinen tyttö, että ei voi tulla enää miesten puolelle, mutta ei vielä pärjää yksin?
Kumpi osui?
Voisihan poika mennä isän kanssa tai tyttö äidin kanssa tai isolla porukalla voi myös mennä, että uusi kumppani mukana.
Niin voisi, mutta missä se isä sit on, jos äitinsä kanssa menee? Ja miksi uuden kumppanin pitää olla mukana yleensäkään? En mä vaan tarvitsisi ex miestäni nykyistä emäntää sinne vahtimaan.
Voi ihan eikseen viettää kivaa yhteistä aikaa isän kanssa. Ex miehen nykyisen kumppanin olisi myös hyvä olla hauskanpidossa lapsen kanssa mukana niin suhteesta kehittyy lämmin ja lapsen hyvinvointia lisäävä.
Toki uusi kumppani varmasti onkin mukana yhdessä tekemässä sit perheenä isän tapaamisissa, ei sen tarvii tunkea mukaan sen toisen perheen aktiviteetteihin. Se vanhemmuus ei muutu erossa, edelleen molemmat on lasten vanhempia, joten miksipä pitäisi olla vain tapaamiset isällä ja äidillä? Oikein hyvä, jos sen lisäksi lastensa kanssa on myös toisen ”vahtivuorolla”.
Ei ole olemassa toista perhettä. Vanhemmat ovat eronneet ja sitä perhettä ei enää ole.
Kyllä kuule on, ihan lopunelämän se perhe on olemassa, halusit tai et.
Terveisin ydinperhettä larppaava yh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet siellä tapahtuvan? Nussimista altaassa? Onpa kauheeta.
Anna mä arvaan? Lapsi on niin pieni, että haluaa vielä äitinsä mukaan? Tai lapsi on jo sen ikäinen tyttö, että ei voi tulla enää miesten puolelle, mutta ei vielä pärjää yksin?
Kumpi osui?
Voisihan poika mennä isän kanssa tai tyttö äidin kanssa tai isolla porukalla voi myös mennä, että uusi kumppani mukana.
Niin voisi, mutta missä se isä sit on, jos äitinsä kanssa menee? Ja miksi uuden kumppanin pitää olla mukana yleensäkään? En mä vaan tarvitsisi ex miestäni nykyistä emäntää sinne vahtimaan.
Voi ihan eikseen viettää kivaa yhteistä aikaa isän kanssa. Ex miehen nykyisen kumppanin olisi myös hyvä olla hauskanpidossa lapsen kanssa mukana niin suhteesta kehittyy lämmin ja lapsen hyvinvointia lisäävä.
Toki uusi kumppani varmasti onkin mukana yhdessä tekemässä sit perheenä isän tapaamisissa, ei sen tarvii tunkea mukaan sen toisen perheen aktiviteetteihin. Se vanhemmuus ei muutu erossa, edelleen molemmat on lasten vanhempia, joten miksipä pitäisi olla vain tapaamiset isällä ja äidillä? Oikein hyvä, jos sen lisäksi lastensa kanssa on myös toisen ”vahtivuorolla”.
Ei ole olemassa toista perhettä. Vanhemmat ovat eronneet ja sitä perhettä ei enää ole.
Kyllä kuule on, ihan lopunelämän se perhe on olemassa, halusit tai et.
Ei, sinä et ole enää exäsi perheenjäsen.
Ei haittaisi, vaan haluaisin rohkaista heitä siihen. Heillä on yhteinen lapsi, ihanaa lapsen kannalta että tekevät yhdessä asioita.
Luottamusta joko on tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaisi, eihän lapsi ole eronnut vanhemmistaan ja varmasti haluaa viettää aikaa myös molempien kanssa yhtäaikaa. Jos yhteenpaluutoiveita lapsella on, niitä olisi jokatapauksessa ja asia pitäisi selittää lapselle ikätasoisesti miksi näin ei tule käymään.
Kyllä se haitta on aikuisten päässä, kysymys on vain että kenen. Onko tällä ex-pariskunnalla sitten yhteenpaluutoiveita, kummaltakaan suunnalta? Vai onko se ongelma lopulta siinä, että olisit halunnut lapsettoman miehen? Uusperhekuvio vaatii kypsyyttä, eikä sellaiseen kannata lähteä jos jo yksi uimahallireissu menee tunteisiin.
Ne yhteenpaluutoiveet on valitettavasti usein lapsilla, ja tuolla tavoin luodaan vain turhaan toivoa sille että ehjä perhe olisi joskus vielä mahdollinen. Sanokaa mitä sanotte mutta tuossa kyllä revitään haavoja auki uudestaan ja uudestaan.
Aikuinen voi olla eronsa jo käsitellyt ja tietää voivansa saada uuden puolison entisen tilalle, ellei ole jo saanutkin, mutta lapsen kokemaa menetystä mikään ei korvaa. Kaikki perheet sinänsä ovat yhtä arvokkaita mutta minusta siitä pitäisi puhua enemmän että kuinka nämä erot ja uusperhekuviot vaikuttavat lapseen. Ne aikuiset osapuolet toki selittävät varmasti tilanteen omaksi edukseen ja uskottelevat itselleenkin kaikenlaista ettei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä.
Joo, mikäli vanhemmat eivät osaa päästää irti eron jälkeen ja antavat ristiriitaisia viestejä niin tällainen yhteinen vapaa-aika vain hämmentää lapsia lisää. Mutta kun vanhemmilla on jo uusia kumppaneita joiden kanssa edetty vakavalle asteelle(kuten tässä tapauksessa), niin lähtökohtaisesti voisi olettaa että ovat asuneet erillään jo hyvän aikaa ja lapsetkin hyväksyneet tilanteen. Näitä "ihan vaan lasta ajatellen"-vastauksia lukiessa ei voi kuin todeta että pskanmarjat. Aloittajaa haittaa se, että mies menee uimahalliin lapsensa ja tämän äidin kanssa. Aloittajaa haittaa se, että joutuisi jäämään siksi aikaa kotiin. Mikään ei viittaa huoleen lapsen tunteista, vaan kysymys on aikuisista. Ja siitä aikuisesta joka kokee itsensä ulkopuoliseksi.
Sama vissiin mitä tosta on mieltä, kunhan on samaa mieltä. Itse miellän eksäni perheeksi samaan tyyliin kuin vaikka isäni puolison tai sukulaiset. Lasten kautta on pysyvä side ja nyt kun ei tarvitse LARPATA PARISUHDETTA voi olla rauhassa kavereitakin. Eksän nykyinen puoliso on kiva ja tervetullut myös, mutta usein kiinni omissa lapsissaan.
Samoin nykyinen mieheni ajattelee että hoitavat edelleen perheenä lasten asiat, ja jotenkin en osaa olla yhtään mustasukkainen. Molemmille on päivänselvää että eksät on elämässä lasten vuoksi ja oma suhde on se ainutlaatuinen rakkaus.
Haittaisi. Haittaa sekin, kun oma miesystäväni käy joskus ex - puolison kanssa tapaamassa muualla asuvaa lasta ja lapsenlasta. Tuntuu pahalta. En voi kieltääkään, mutta olen ilmaissut etten tykkää tuosta yhdessä kulkemisesta. Muutenkin soittelevat ja viestittelevät.
Vierailija kirjoitti:
Haittaisi. Haittaa sekin, kun oma miesystäväni käy joskus ex - puolison kanssa tapaamassa muualla asuvaa lasta ja lapsenlasta. Tuntuu pahalta. En voi kieltääkään, mutta olen ilmaissut etten tykkää tuosta yhdessä kulkemisesta. Muutenkin soittelevat ja viestittelevät.
Olin exän kanssa 18 vuotta yhdessä ja meille jäi vastasyntynyt erossa. Soittelemme viikoittain vaikka vauva on jo aikuinen. Nyksä on kuuleman mukaan mustasukkainen(miniä kertoi), mutta vaikka ystävyys säilyi ikinä ei ole pelkoa yhteenpaluusta. Miksi olla mustasukkainen sellaisesta, mitä ei tapahdu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaisi, eihän lapsi ole eronnut vanhemmistaan ja varmasti haluaa viettää aikaa myös molempien kanssa yhtäaikaa. Jos yhteenpaluutoiveita lapsella on, niitä olisi jokatapauksessa ja asia pitäisi selittää lapselle ikätasoisesti miksi näin ei tule käymään.
Kyllä se haitta on aikuisten päässä, kysymys on vain että kenen. Onko tällä ex-pariskunnalla sitten yhteenpaluutoiveita, kummaltakaan suunnalta? Vai onko se ongelma lopulta siinä, että olisit halunnut lapsettoman miehen? Uusperhekuvio vaatii kypsyyttä, eikä sellaiseen kannata lähteä jos jo yksi uimahallireissu menee tunteisiin.
Ne yhteenpaluutoiveet on valitettavasti usein lapsilla, ja tuolla tavoin luodaan vain turhaan toivoa sille että ehjä perhe olisi joskus vielä mahdollinen. Sanokaa mitä sanotte mutta tuossa kyllä revitään haavoja auki uudestaan ja uudestaan.
Aikuinen voi olla eronsa jo käsitellyt ja tietää voivansa saada uuden puolison entisen tilalle, ellei ole jo saanutkin, mutta lapsen kokemaa menetystä mikään ei korvaa. Kaikki perheet sinänsä ovat yhtä arvokkaita mutta minusta siitä pitäisi puhua enemmän että kuinka nämä erot ja uusperhekuviot vaikuttavat lapseen. Ne aikuiset osapuolet toki selittävät varmasti tilanteen omaksi edukseen ja uskottelevat itselleenkin kaikenlaista ettei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä.
Joo, mikäli vanhemmat eivät osaa päästää irti eron jälkeen ja antavat ristiriitaisia viestejä niin tällainen yhteinen vapaa-aika vain hämmentää lapsia lisää. Mutta kun vanhemmilla on jo uusia kumppaneita joiden kanssa edetty vakavalle asteelle(kuten tässä tapauksessa), niin lähtökohtaisesti voisi olettaa että ovat asuneet erillään jo hyvän aikaa ja lapsetkin hyväksyneet tilanteen. Näitä "ihan vaan lasta ajatellen"-vastauksia lukiessa ei voi kuin todeta että pskanmarjat. Aloittajaa haittaa se, että mies menee uimahalliin lapsensa ja tämän äidin kanssa. Aloittajaa haittaa se, että joutuisi jäämään siksi aikaa kotiin. Mikään ei viittaa huoleen lapsen tunteista, vaan kysymys on aikuisista. Ja siitä aikuisesta joka kokee itsensä ulkopuoliseksi.
Itselle asia ei ole millään tavalla ajankohtainen niin en osaa oikein samaistua, mutta on vaikea kuitenkaan kuvitella että itseäni haittaisi jos miesystävä/aviomies viettäisi aikaa lapsensa sekä tämän äidin kanssa. Ihan hyvät ajatukset siinä on varmasti taustalla. Lapsilla kuitenkin toiveet ehjästä perheestä ja paluusta vanhaan voi jatkua vuosikausien ajan, ja kyllä tuossa satunnaisessa ydinperheilyssä aina tavallaan muistutetaan siitä ajasta kun elettiin ihan oikeana, ehjänä perheenä.
Itse ajattelisin siis että asia on aikuisille helppo varsinkin jos erosta on jo kulunut aikaa, mutta lasten kohdalla tilanne ei helpota samalla tavalla ajankaan myötä. Aikuinen kun tosiaan voi korvata edellisen puolison uudella, mutta lapsi ei koskaan enää voi saada vanhempia jotka elävät puolisoina ja perheenjäseninä. Siksi se lapsen osa on rankempi eikä siitä menetyksestä tarvitsisi minusta muistuttaa.
Nämä on niitä asioita jotka pitäisi huomioida jo eropäätöstä tehdessä. En oikeasti ymmärrä että miksi pitäisi erota jos noinkin hyvin tulee toimeen keskenään. Kyllä siinä täytyy olla aika itsekkäät syyt taustalla. Joku väliaikainen etäisyyden ottaminen taas on asia erikseen, ja on ihan ymmärrettävää jos sellainen joskus on pitkässä suhteessa tarpeen.
Tosi outoa elää noin, jos kertomasi on totta. Lapsille ainakaan ei ole kovin helppoa. Tuossa mennään kyllä aikuisten ehdoilla vaikka itse kuvittelette varmaan että ansaitsisitte kaikki jonkun pyhimys-mitalin.