Jos lapsesi olisi sellainen japanilaistyylinen eristäytyjä ilman ihmiskontakteja
Kommentit (23)
Ei ruokaa, ei puhtaita vaatteita
Savustaisin pihalle huoneestaan.
Sähkölukko oveen, jota hallitsisit. Ovi toimisi vai klo 6:00- 00:00.
Antaisin hänen olla rauhassa. Fiksut ihmiset eivät tarvitse laumasieluja vierelleen.
Mikä ihmeen japanilaistyylinen eristäytyjä?
Pitäisin huolta, että oppii rutiinit hyvään syömiseen ja kehonhuoltoon, ja opiskelee alalle jossa saa tehdä rauhassa itsekseen etänä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin huolta, että oppii rutiinit hyvään syömiseen ja kehonhuoltoon, ja opiskelee alalle jossa saa tehdä rauhassa itsekseen etänä.
Tämä. Itse olen keski-ikäinen nainen ja tällainen eristäytyjä, ja elän oikein hyvää elämää. It-alan hyväpalkkaista duunia etänä, pelailen tietokoneella, luen, kuuntelen musiikkia. Syön hyvin ja terveellisesti, käyn pari kertaa viikossa kävelyllä ja pari kertaa viikossa teen kuntopiiriohjelman kotona. Ei tämä "hikikomorin" elämä mitenkään surullista ole vaan oikein mukavaa. Hyväksyisin hyvin, jos lapsi valitsisi samanlaisen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen japanilaistyylinen eristäytyjä?
Hikikomori
No siis puhutaanko aikuisesta lapsesta vaiko vaikka teinistä, joka on linnoittautuntu huoneeseensa ja just ja just käy koulussa?
Ihan eri asia onko mamman helmoissa vai itsenäinen.
Sellainenhan se on. Kaksikin tuollaista on itseasiassa. Toista piinasin olemassaolollani vuoden päivät. Asui roskavuoren keskellä kotonaan eikä ollut käynyt vuoteen kuin korkeintaan roskiksella harvakseltaan. Otin lähemmäs asumaan. Ostin kotiin sisustustavaroita, olen käynyt siivoamassa ja opetin siivoamaan, ostin sille uudet vaatteet ( paljon vaatteita) kun sillä ei ollut kuin yksi kerrasto, pidin pitkät tsemppipuheet ja sparrasin vaikka joka ikinen hetki selkeästi vihasi niitä. Käskin hakea sitä sun tätä ja sanoin tämä ei kelpaa miten elät. Käskin mennä lääkäriin masennuksesta. Summa summarum, hänellä on nyt työpaikka, lääkitys ja tyttöystävä.
Vierailija kirjoitti:
Sellainenhan se on. Kaksikin tuollaista on itseasiassa. Toista piinasin olemassaolollani vuoden päivät. Asui roskavuoren keskellä kotonaan eikä ollut käynyt vuoteen kuin korkeintaan roskiksella harvakseltaan. Otin lähemmäs asumaan. Ostin kotiin sisustustavaroita, olen käynyt siivoamassa ja opetin siivoamaan, ostin sille uudet vaatteet ( paljon vaatteita) kun sillä ei ollut kuin yksi kerrasto, pidin pitkät tsemppipuheet ja sparrasin vaikka joka ikinen hetki selkeästi vihasi niitä. Käskin hakea sitä sun tätä ja sanoin tämä ei kelpaa miten elät. Käskin mennä lääkäriin masennuksesta. Summa summarum, hänellä on nyt työpaikka, lääkitys ja tyttöystävä.
Mitä toiselle tapahtui?
Helpoin autettava; sosiaalinen, ekstrovertti, sopeutuva, resilientti, voikukkalapsi
Hankalin autettava; epäsosiaalinen, skitsotypaalinen, neurokirjoon kuuluva, orkidealapsi
Jotain näiden väliltä?
Onko lapsesi voikukka, tulppaani vai orkidea? Näin saat temperamenttityypit kukoistamaan
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/de713274-c156-4616-842e-3d2d…
Riippuu minkä huoneen valtaisi asunnosta itselleen. Keittiötä jos yrittäisi niin hankeen lentäisi. En alkaisi retkikeittimellä tekemään ruokaa olohuoneessa kun hikikomori valtasi keittiön. Japanissa vissiin osa alistuu siinäkin tilanteessa.
Kyllä nuo kaikki pitäisi heittää ulos, jos nyt tarkemmin ajattelee. Vastenmielisiä loisia.
Vierailija kirjoitti:
Sellainenhan se on. Kaksikin tuollaista on itseasiassa. Toista piinasin olemassaolollani vuoden päivät. Asui roskavuoren keskellä kotonaan eikä ollut käynyt vuoteen kuin korkeintaan roskiksella harvakseltaan. Otin lähemmäs asumaan. Ostin kotiin sisustustavaroita, olen käynyt siivoamassa ja opetin siivoamaan, ostin sille uudet vaatteet ( paljon vaatteita) kun sillä ei ollut kuin yksi kerrasto, pidin pitkät tsemppipuheet ja sparrasin vaikka joka ikinen hetki selkeästi vihasi niitä. Käskin hakea sitä sun tätä ja sanoin tämä ei kelpaa miten elät. Käskin mennä lääkäriin masennuksesta. Summa summarum, hänellä on nyt työpaikka, lääkitys ja tyttöystävä.
Hienoa, että teillä on tilanne ratkennut. Meillä vastaava tilanne ollut jo useamman vuoden. Täysi-ikäinen mielenterveysongelmainen on linnoittautunut kotiimme. Tällä hetkellä ei tee muuta kun pelaa ja surffaa netissä. Sen verran poistuu huoneesta, että hakee ruokaa ja vessassa. Nukkuu päivät ja valvoo yöt, ettei joudu olemaan meidän vanhempien kanssa tekemisissä. Ei tee vahinkoa itselleen tai muille, joten pakkohoitoon ei häntä saada ja itse on niin sairas, ettei tajua sitä olevansa. Olen yrittänyt monesta paikasta saada apua, mutta kaikki kilpistyy hänen omaan haluttomuutensa, joka johtuu sairaudentunnottomuudesta. Kotiin olen yrittänyt monelta taholta saada jonkun toteamaan hänen tilansa, mutta turhaan.
Ja turha antaa neuvoksi, että heitä pihalle. Heittäisitkö itse sairaan lapsesi pihalle, kun tiedät ettei hän selviytuisi hengissä? Vika on järjestelmässä, jossa yksilön suoja on viety äärimmäisyyksiin.
Haluaisin animen pois siitä āpārāstā. Lisäksi hakkaisi senVITUNruman shiba inun.
Kävisin usein hänen luonaan ja veisin sushia, jota söisimme yhdessä puikoilla.