Lue keskustelun säännöt.
Sanonpahan vaan että hyvätuloisten ja varakkaiden lapsilla on helpompi elämä
18.09.2021 |
Tai ainakin helpompi elämän alku.
Suomessa aina niin kovasti jankutetaan oman työn tuloksista ja siitä että ei perhetaustalla niin ole väliä. Että korkeakoulu on kaikille maksuton.
Kuitenkin näille varakkaiden lapsille maksetaan lapsena kaikki mitä haluavat, teininä maksetaan mopot, mopokortit, autot, ajokortit, harrastukset, vaatteet ja tuhat muuta asiaa.. asunnot hankitaan niin pääsee elämä helposti alkuun.
Ja monia tuetaan vielä aikuisenakin.
En mä kateellisuudesta kärsi mutta ajattelen vain välillä, että tämänkaltaiset ihmiset elävät ihan erilaisessa maailmassa kuin minä olen joutunut elämään.
Todellisuudessa kuvio ei paljoa eria jenkkilästä. Ainoa asia missä ero on, että siellä varallisuuserot ovat vain vielä suuremmat.
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hyvätuloisesta perheestä lähtöisin, mutta en ole koskaan halunnut ajokorttia enkä mopoa, vaatteet olen nuoresta asti tykännyt ostaa pääosin kirppikseltä. Olenko siis valinnut vaikeamman elämän itselleni? Mielestäni en. Ei hyvätuloisillakaan ole varaa kaikille lapsilleen ostaa omaa asuntoa, silloin pitää olla jo huomattavan varakas tai jopa rikas.
Itse olen saanut vanhemmilta kyllä aikuisenakin myös rahallista tukea, opiskelijana ja sittemmin kun omat tulot ovat olleet pienemmät. Mutta kaikkein merkittävin tuki on silti ollut se, että on voinut pyytää vanhempia auttamaan muutossa, Ikean huonekalujen kokoamisessa, lastenhoidossa, yms. Joten jossain määrin voi pienituloisempikin kompensoida sitä, ettei ole antaa rahallista tukea. Ainakin itselleni lastenhoitoapu on ollut korvaamaton ja lisännyt omaa elämänlaatuani, kun olen voinut käydä ystävien kanssa jossain ilman lapsia, olen voinut esim. yksinhuoltajana deittailla ja nähdä ihmisiä, käydä leffassa, uimahallissa, jne. Tämä on lisännyt omaa elämänlaatuani vähintään yhtä paljon kuin vanhemmilta saatu taloudellinen tuki. Samoin se on ollut nuorempana merkittävää, kun tukivat ja kannustivat, kun hain unelma-alalle, joka oli vähän erikoisempi - ei rahakas ala, mutta itselleni mielenkiintoinen.
Pointtini on, etteivät ne mopot ja muut mitään ratkaisevia asioita ole, eivätkä kaikki varakkaatkaan niistä ole kiinnostuneita. Tottakai lähtökohdat vaihtelevat, ja varakkaammalla perheellä on mahdollisuuksia panostaa enemmän rahallisesti, ja kyllä se joissain tapauksissa helpottaa elämää. Mutta ei eroja kannata liioitellakaan.
Onko tullut mieleen, että juuri hyvätuloisuus on kytköksissä siihen, että niin alaikäisiä kuin aikuisia lapsia osaa ja jaksaa tukea? Esimerkiksi jos perheessä on köyhyyttä, niin se puolestaan voi linkittyä sairauteen sillä tavalla, että huono terveys koko ajan aiheuttaa köyhyydessä pysymistä, ja köyhyydessä pysyminen huonontaa jaksamista ja vointia. Harvoin on niin, että köyhyys on ainoa ongelma - että vanhempi on jaksava ja pystyy paiskimaan töitä vaikka ja miten ja osaa ja jaksaa sijoittaa, mutta varallisuus ei millään vaan kerry?
Puhut ihan kuin raha olisi jotenkin muusta irrallaan oleva asia, sanon sen vaan.Tottakai, mutta ei tarvitse olla erityisen hyvätuloinen, jotta voi elämässään hyvin. Tavallinen keskituloinen, joka ei joudu stressaamaan tai miettimään, miten selviää, voi jo niin hyvin, että jaksaa olla kiinnostunut lapsistaan ja lapsenlapsistaan. En tietenkään tarkoittanutkaan verrata köyhiin, etenkään niin köyhiin, joilla rahattomuus vaikuttaa hyvinvointiin. Suomessa on aika paljon erilaisia tulotasoja hyvätuloisten ja köyhien välillä.
Olen siitä kanssasi samaa mieltä, että liian pienet tulot todellakin vaikuttavat sekä elämänlaatuun että henkiseen hyvinvointiin, jopa mielenterveyteen, j
Aiemmassa viestissä sanoit näin "Joten jossain määrin voi pienituloisempikin kompensoida sitä, ettei ole antaa rahallista tukea." Ei ollut siinä selvää, että tarkoitit verrata keski- ja hyvätuloisia, eikä hyvä- ja pienituloisia. Itse sain kirjoituksesta käsityksen, että tarkoitit verrata nimenomaan hyvätuloisia, ja pienituloisia eli toisin sanoen köyhiä.
Tarkoitin pienempituloinen kuin varsinainen hyvätuloinen, en tosiaan tarkoittanut köyhiä. Mutta pienituloinen ei myöskään ole köyhän synonyymi välttämättä. Jos vanhemmalla on vaikka parin tonnin tulot, ei hän ole keskituloinen, mutta ei varsinaisesti köyhäkään.
Kieltämättä elämään valmiuksia saa rahalla. On vara harrastaa kaikkea ja oppia näin eri taitoja, on vara matkustaa ja laajentaa näin ymmärrystä maailmasta ja käyttää kieliä eri ymäristöissä. Kaikki tarvittavat välineet harrastuksiin sun muuhun on priimaa. Lähiympäristössä tuttuja ja tutun tuttuja, joiden kautta lohkeaa ensimmäiset kesätyöpaikat ja niin edelleen. Sanotaan, että Suomessa on kaikilla mahdollisuus menestyä. Se on totta. Tosin toiset joutuvat vain kapuamaan enemmän ja vaikeampi kulkuisia porrasaskelmia päästäkseen korkealle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Köyhät ei pääsääntöisesti kannusta lapsiaan opiskelemaan. Esim omassa lapsuudessa kannustettiin huijaamaan joku mies itten ja huijaamalla tehtyjen lasten elättäjäksi, haukuttiin opettajia, koulutusta ja kaikenmaailman parempia perheitä lapsineen. Ei tuollaiset hyväpalkatut ollut meikäläisille tarkoitettuja. Onneksi jotkut on sen verran huimia että uivat vastavirtaan vanhempiensa tyrkytystä, ite olin nössö ja myötäilin. Nyt vasta pääsemässä irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” maksetaan lapsena kaikki mitä haluavat, teininä maksetaan mopot, mopokortit, autot, ajokortit, harrastukset, vaatteet”
Nämähän on tavallisten perheiden juttuja?
Ainoastaan lapsille ostetut autot ja asunnot on luettelemistasi asioista enempi varakkaiden perheiden juttuja, mutta muu ihan tavallista.Aloittaja puhui hyvätuloisista ja varakkaista. Kyllä siinä on oltava hyvät tulot, jos usealle lapselle maksetaan mopot, mopo- ja ajokortit, ja HALUAMANSA harrastukset ja vaatteet. Monesti vähemmän kuin keskituloiset tekee vain yksi tai kaksi lasta, kun useampaan ei riitä varat. Ja jos lapsia on enemmän kuin kaksi + keskimääräistä pienemmät tulot, niin todellakaan ei ole mahdollista maksaa kaikkia noita lueteltuja asioita jokaiselle - jolloin usein ei makseta kenellekään, sillä muuten lasten välille tulee eripuraa.
Niin siksi fiksut vanhemmat ottavat huomioon nämä asiat kun perhesuunnittelua tekevät. Miksi tehdä paljon lapsia jos tulotaso ei riitä heille ihan jo niitä perus juttuja tarjoamaan ja nyt en puhu mistään asunnon ostamisesta vaan vaatteista, ajokortista harrastuksista yms. Muuten se ajokortti ei maksa paljoa jos opettaa lapsen itse tämä siis jos perheessä auto.
Vaatteet, ajokortti ja harrastukset on perusjuttuja lestadiolaisperheissä.
Samoin kotona asuville nuorille yhteiseksi ostettu nuorten auto.Ei näitä asioita varten tarvitse rajoittaa lapsilukua.
Ja nyt keskusteltiin siitä että kaikilla ei ole varaa näitä lapsilleen tarjota, hienoa että lestadiolaisperheissä on ja lapsia on vara siis tehdä mutta asian ydin olikin se että jos ei ole varaa niin miksi tehdä niitä lapsia paljon eli jokainen suunnitelkoon perhekokonsa tulotasonsa mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat molemmat korkeakoulutettuja ja heidän yhteenlasketut tulonsaovat noin 100000e. Mitään superkallita mopoautoja tms. emme siskon kanssa koskaan saaneet, mutta perus-vermeet kuitenkin. Harrastaa olemme aina saaneet sitä lajia, mikä on kiinnostanut, vaikka harrastukset ovat olleet välillä kalliitakin. Pääasia kuulemma, että harrastaa. :D
Miksi eivät jaksaisi? Ei se tarkoita, että on huonot lähtökohdat, jos vanhemmilla ei ole varaa useamman auton ostoon tai tuhansien eurojen harrastuksiin, tai jos vanhemmat eivät maksa lastensa vuokria. Vähän todellisuudesta vieraantuneelta kuulosrti kommenttisi - provo kenties? Kuvitteletko kaikkien muiden kärsivän ja voivan huonosti omassa elämässään?
Ei ole provo. :D Tarkoitin sitä, että monet opiskelukaverit sinnittelevät ilman lainaa ihan olemattomilla kuukausituloilla, mitkä koostuvat tuista ja joillakin mahdollisesti myös kesätöiden palkoista. Heillä ei ole rahaa mihinkään huvitteluun, ei kunnolliseen ruokaan (mm. kasvikset ja hedelmät). Aika pitkä aika on alle kaikkien köyhyysrajojen alla on elää kuusi vuotta että valmistuu. Yksi tuttava käy mm. keräämässä pulloja aamuyöstä saadakseen lisää ruokarahaa ja vaatteita hän on kertomansa mukaan ostanut viimeksi kolmevuotta sitte. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Köyhät ei pääsääntöisesti kannusta lapsiaan opiskelemaan. Esim omassa lapsuudessa kannustettiin huijaamaan joku mies itten ja huijaamalla tehtyjen lasten elättäjäksi, haukuttiin opettajia, koulutusta ja kaikenmaailman parempia perheitä lapsineen. Ei tuollaiset hyväpalkatut ollut meikäläisille tarkoitettuja. Onneksi jotkut on sen verran huimia että uivat vastavirtaan vanhempiensa tyrkytystä, ite olin nössö ja myötäilin. Nyt vasta pääsemässä irti.
Turha yleistää, jos omat vanhemmat ovat olleet hölmöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” maksetaan lapsena kaikki mitä haluavat, teininä maksetaan mopot, mopokortit, autot, ajokortit, harrastukset, vaatteet”
Nämähän on tavallisten perheiden juttuja?
Ainoastaan lapsille ostetut autot ja asunnot on luettelemistasi asioista enempi varakkaiden perheiden juttuja, mutta muu ihan tavallista.Aloittaja puhui hyvätuloisista ja varakkaista. Kyllä siinä on oltava hyvät tulot, jos usealle lapselle maksetaan mopot, mopo- ja ajokortit, ja HALUAMANSA harrastukset ja vaatteet. Monesti vähemmän kuin keskituloiset tekee vain yksi tai kaksi lasta, kun useampaan ei riitä varat. Ja jos lapsia on enemmän kuin kaksi + keskimääräistä pienemmät tulot, niin todellakaan ei ole mahdollista maksaa kaikkia noita lueteltuja asioita jokaiselle - jolloin usein ei makseta kenellekään, sillä muuten lasten välille tulee eripuraa.
Niin siksi fiksut vanhemmat ottavat huomioon nämä asiat kun perhesuunnittelua tekevät. Miksi tehdä paljon lapsia jos tulotaso ei riitä heille ihan jo niitä perus juttuja tarjoamaan ja nyt en puhu mistään asunnon ostamisesta vaan vaatteista, ajokortista harrastuksista yms. Muuten se ajokortti ei maksa paljoa jos opettaa lapsen itse tämä siis jos perheessä auto.
Helsinkiläisenä kuulostaa ihan absurdilta ajatus, että auto olisi sellainen perusasia, että ilman sitä elämä on suorastaan ankeaa. Tai että lapsia ei saisi tehdä muut kuin yksityisautoilijat, ja että vähintään olisi kriteerinä se, että pitää voida maksaa lapsille ajokortti. Täällä pk-seudulla kun eivät kaikki edes halua ajaa ajokorttia, eikä auto todellakaan ole mikään edellytys.
Niin mutta kun kaikki suomalaiset eivät asu Helsingissä, vanha ja väsynyt sanonta kuuluukin että elämää on myös kehäkolmosen ulkopuolellakin. Sinunkin lapsesi voi joskus siellä ulkopuolella asua tai vaikka tarvita sitä ajokorttia ihan työnsäkkin puolesta asuu hän missä tahansa.
No entä sitten? Ajokorttia varten voi myös säästää rahaa, tai työssäkäyvä voi maksaa sen palkallaan. Olen kotoisin pikkupaikkunnalta, eikä sielläkään kaikilla ollut auitoa. Kyse ei ollut siitä, ettei olisi varaa autoon, vaan kaikki eivät oikeasti halua autoa. Tämä tarkoittaa sitä, että autottomuus ei tarkoita samaa kuin köyhä, ja autotonkin voi elää ihan tavallista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat molemmat korkeakoulutettuja ja heidän yhteenlasketut tulonsaovat noin 100000e. Mitään superkallita mopoautoja tms. emme siskon kanssa koskaan saaneet, mutta perus-vermeet kuitenkin. Harrastaa olemme aina saaneet sitä lajia, mikä on kiinnostanut, vaikka harrastukset ovat olleet välillä kalliitakin. Pääasia kuulemma, että harrastaa. :D
Miksi eivät jaksaisi? Ei se tarkoita, että on huonot lähtökohdat, jos vanhemmilla ei ole varaa useamman auton ostoon tai tuhansien eurojen harrastuksiin, tai jos vanhemmat eivät maksa lastensa vuokria. Vähän todellisuudesta vieraantuneelta kuulosrti kommenttisi - provo kenties? Kuvitteletko kaikkien muiden kärsivän ja voivan huonosti omassa elämässään?
Ei ole provo. :D Tarkoitin sitä, että monet opiskelukaverit sinnittelevät ilman lainaa ihan olemattomilla kuukausituloilla, mitkä koostuvat tuista ja joillakin mahdollisesti myös kesätöiden palkoista. Heillä ei ole rahaa mihinkään huvitteluun, ei kunnolliseen ruokaan (mm. kasvikset ja hedelmät). Aika pitkä aika on alle kaikkien köyhyysrajojen alla on elää kuusi vuotta että valmistuu. Yksi tuttava käy mm. keräämässä pulloja aamuyöstä saadakseen lisää ruokarahaa ja vaatteita hän on kertomansa mukaan ostanut viimeksi kolmevuotta sitte. :(
Tuo nyt on vain omaa tyhmyyttä kurjistaa elämäänsä noin paljon vain siksi, että ei suostu nostamaan lähes nollakorkoista opintolainaa. Ei sitä ole pakko nostaa koko summaa. Esim. jo satanen kuukaudessa antaa mahdollisuuden selvästi terveellisempään ruokaan ja pieneen huvitteluunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppous ei ole elämän tarkoitus. Muutin kotoa alivuokralaiseksi. Sain töitä. Opiskelin työn ohessa. Vieläkään en ole rikas, mutta hyvin toimeentuleva. Nautin suunnattomasti, kun kaikki on itse hankittua.
No, kivan harrastuksen saa ihan sopuhinnalla kyllä, vaatteita nyt kai jokainen lapsilleen ostaa? Kirppareilta saa niitä ihan merkkivaatteitakin kohtuuhinnalla, siellä omatkin kaikenlaista haalivat. Mopo ja mopokortti tuskin vaikuttavat lapsen kehitykseen mitenkään, toki jos kaikilla kavereilla on mopot niin ehkä sitten, mutta edelleen, ei ainakaan omien lasten kavereilla ole kuin osalla.
Ajokortilla sitten on merkitystä elämässä kyllä, se on asia minkä toivoisi kaikkien vanhempien lapsilleen kustantavan, jos lapsi haluaa.
Autoa en tiedä kenenkään tuttumme lapselleen hankkineen. Meillä vanhin saa käyttää minun tai isänsä autoa kyllä aina kun ovat vapaina, mutta jos oman haluaa, sen saa itse hankkia. Asunnosta nyt on turha puhuakaan, ei toivoakaan että olisi varaa vaikka kummallakin vanhemmalla on tulot yli suomalaisen keskipalkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole saanut nuoruudessani kaikkea mitä vaan keksin pyytää vaikka olenkin keskivertoa varakkaammasta perheestä. Vanhempani ovat yrittäjiä ja heille (niin kuin monelle muullekin hyvätuloiselle vanhemmalle) oli tärkeää opettaa lapsilleen, että varakkuuden takana on kovaa työtä. Olen siis käynyt töissä opintojen ohella jo lukiossa. Asuntoa ei todellakaan ostettu minulle eikä sisaruksilleni kun lähdimme yliopistoon opiskelemaan vaan asuimme ihan tavallisissa vuokratuissa opiskelija-asunnoissa ja kävimme iltaisin kaupan kassalla töissä. Rahaa en ole kotoa muuton jälkeen (18v) koskaan pyytänyt koska minulle oli kunnia-asia pärjätä omillani.
On täysin köyhien harhaluulo että rikkaat lapset eivät ymmärrä rahan arvoa eikä heidän tarvitse käydä töissä. Kaikissa tuntemissani varakkaammissa perheissä lapsille on todellakin opetettu miten se varakkuus on töillä ansaittu. Nämä seurapiirien rikkaat lapset on vain pienenpieni murto-osa rikkaiden lapsista eivätkä todellakaan edusta kuin sitä pientä osaa varakkaiden lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Köyhät ei pääsääntöisesti kannusta lapsiaan opiskelemaan. Esim omassa lapsuudessa kannustettiin huijaamaan joku mies itten ja huijaamalla tehtyjen lasten elättäjäksi, haukuttiin opettajia, koulutusta ja kaikenmaailman parempia perheitä lapsineen. Ei tuollaiset hyväpalkatut ollut meikäläisille tarkoitettuja. Onneksi jotkut on sen verran huimia että uivat vastavirtaan vanhempiensa tyrkytystä, ite olin nössö ja myötäilin. Nyt vasta pääsemässä irti.
Turha yleistää, jos omat vanhemmat ovat olleet hölmöjä.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa pääsääntöisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole saanut nuoruudessani kaikkea mitä vaan keksin pyytää vaikka olenkin keskivertoa varakkaammasta perheestä. Vanhempani ovat yrittäjiä ja heille (niin kuin monelle muullekin hyvätuloiselle vanhemmalle) oli tärkeää opettaa lapsilleen, että varakkuuden takana on kovaa työtä. Olen siis käynyt töissä opintojen ohella jo lukiossa. Asuntoa ei todellakaan ostettu minulle eikä sisaruksilleni kun lähdimme yliopistoon opiskelemaan vaan asuimme ihan tavallisissa vuokratuissa opiskelija-asunnoissa ja kävimme iltaisin kaupan kassalla töissä. Rahaa en ole kotoa muuton jälkeen (18v) koskaan pyytänyt koska minulle oli kunnia-asia pärjätä omillani.
On täysin köyhien harhaluulo että rikkaat lapset eivät ymmärrä rahan arvoa eikä heidän tarvitse käydä töissä. Kaikissa tuntemissani varakkaammissa perheissä lapsille on todellakin opetettu miten se varakkuus on töillä ansaittu. Nämä seurapiirien rikkaat lapset on vain pienenpieni murto-osa rikkaiden lapsista eivätkä todellakaan edusta kuin sitä pientä osaa varakkaiden lapsista.
Rikkaiden lapset eivät käy töissä ns. kusi sukassa. Köyhän lapsi ei osta lukiokirjoja, jos ei saa kesätöitä tai iltatöitä. Rikkaan lapsi ei menetä mitään todellista, sillä turvaverkko on olemassa, jos todellinen hätä uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelokkailta itseään vähätteleviltä ihmisiltä pitäisi kieltää lasten hankkiminen, koska ne siirtävät tahtomattaan tuon surkutteluasenteen jälkipolviensa riesaksi. Kokemusta on.
Tai sitten ei. Äitini on hyvin vaatimaton, eikä yhtään pidä oikeuksistaan kiinni, varsinkaan jos se aiheuttaisi jollekin toiselle jotain pientä haittaa. Minä ja siskoni olemme taas sellaisia, ettei meidän yli voi kävellä ja hyssyttelevä vaatimattomuus ei todellakaan kuvaa meitä. Ihan asiallisia silti olemme, emme mitään öykkäreitä.
Niin, siihen varmaan vaikuttaa paljon se millainen perusluonne lapsella on. Meistä 2 on hyvin introvertteja ja ujoja ja meihin vanhempien asenne on vaikuttanut negatiivisesti, mutta yksi meistä on ulospäinsuuntaunut, niin hänellä ei näytä olevan itsetunto-ongelmia (on kavereita, töitä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Köyhät ei pääsääntöisesti kannusta lapsiaan opiskelemaan. Esim omassa lapsuudessa kannustettiin huijaamaan joku mies itten ja huijaamalla tehtyjen lasten elättäjäksi, haukuttiin opettajia, koulutusta ja kaikenmaailman parempia perheitä lapsineen. Ei tuollaiset hyväpalkatut ollut meikäläisille tarkoitettuja. Onneksi jotkut on sen verran huimia että uivat vastavirtaan vanhempiensa tyrkytystä, ite olin nössö ja myötäilin. Nyt vasta pääsemässä irti.
Turha yleistää, jos omat vanhemmat ovat olleet hölmöjä.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa pääsääntöisesti?
Pääsääntöisesti kukaan ei ole niin tyhmä, etteikö tietäisi, että esim. lääkärit ja juristit tienaavat hyvin ja hyvien tienestien varassa elämää on helpompi kulkea. Köyhät äidit istuvat ihan samalla tavalla synnytyssairaalassa ihaillen kääröjään ja toivoen, että heistä tulisi jotain muuta kuin köyhiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole saanut nuoruudessani kaikkea mitä vaan keksin pyytää vaikka olenkin keskivertoa varakkaammasta perheestä. Vanhempani ovat yrittäjiä ja heille (niin kuin monelle muullekin hyvätuloiselle vanhemmalle) oli tärkeää opettaa lapsilleen, että varakkuuden takana on kovaa työtä. Olen siis käynyt töissä opintojen ohella jo lukiossa. Asuntoa ei todellakaan ostettu minulle eikä sisaruksilleni kun lähdimme yliopistoon opiskelemaan vaan asuimme ihan tavallisissa vuokratuissa opiskelija-asunnoissa ja kävimme iltaisin kaupan kassalla töissä. Rahaa en ole kotoa muuton jälkeen (18v) koskaan pyytänyt koska minulle oli kunnia-asia pärjätä omillani.
On täysin köyhien harhaluulo että rikkaat lapset eivät ymmärrä rahan arvoa eikä heidän tarvitse käydä töissä. Kaikissa tuntemissani varakkaammissa perheissä lapsille on todellakin opetettu miten se varakkuus on töillä ansaittu. Nämä seurapiirien rikkaat lapset on vain pienenpieni murto-osa rikkaiden lapsista eivätkä todellakaan edusta kuin sitä pientä osaa varakkaiden lapsista.
Mä oon köyhistä oloista ja pitkäaikaistyöttömyys oli normi. Kesätyöpaikat kassoilla yms oli parempien perheiden juttuja, ei meidän loosereiden edes kannattanut yrittää etsiä kesätöitä tai opiskelun oheen töitä. Mitään työnteon mallia en siis lapsuudessa/nuoruudessa saanut. Varakkaampien, koulutettujen vanhempien lapset kävivät töissä, harrastivat, kouluttautuivat vanhempiensa kannustamana. Vanhempanne ovat tehneet kaiken oikein! Nytkin kun olemme nelikymppisiä, huomaa ketkä ovat ns paremmista perheistä. Koulutus ja ura suoraviinävaisempia ja elämä ainakin ulospäin mukavemman näköistä (toki ongelmansa on kullakin, eroa, sairautta, lapsettomuutta), me köyhät olemme räpeltäneet miten kuten. Itse nössönä en päässyt oikein vauhtiin, mutta eteenpäin mennään koko ajan ja nyt sentäs olen huomattavasti keskimääräistä varakkaampi, velaton ja hyväkuntoinen. Tosin työtön mut ehkä sekin joskus korjaantuu vaikka omaksumani työttömän identiteetti vastaan haraakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät lapset ovat ympäristönsä ja kasvujalustansa uhreja. Vanhemmat eivät osaa kannustaa ja rohkaista eteenpäin, eikä osata nähdä laajempia tulevasuudenkuvia. Ankeaa näköalattomuutta.
Luuletko, että köyhät eivät ole tietoisia siitä, että on olemassa hyvinpalkattuja töitä, joihin lapsen kannattaisi kouluttautua?
Köyhät ei pääsääntöisesti kannusta lapsiaan opiskelemaan. Esim omassa lapsuudessa kannustettiin huijaamaan joku mies itten ja huijaamalla tehtyjen lasten elättäjäksi, haukuttiin opettajia, koulutusta ja kaikenmaailman parempia perheitä lapsineen. Ei tuollaiset hyväpalkatut ollut meikäläisille tarkoitettuja. Onneksi jotkut on sen verran huimia että uivat vastavirtaan vanhempiensa tyrkytystä, ite olin nössö ja myötäilin. Nyt vasta pääsemässä irti.
Turha yleistää, jos omat vanhemmat ovat olleet hölmöjä.
Ymmärrätkö mitä tarkoittaa pääsääntöisesti?
Pääsääntöisesti kukaan ei ole niin tyhmä, etteikö tietäisi, että esim. lääkärit ja juristit tienaavat hyvin ja hyvien tienestien varassa elämää on helpompi kulkea. Köyhät äidit istuvat ihan samalla tavalla synnytyssairaalassa ihaillen kääröjään ja toivoen, että heistä tulisi jotain muuta kuin köyhiä.
Käytäntö on sitten jotain muuta. Lue sosiologiaa.
Kyllähän se niin on, että korkeakoulutettujen lapsista tulee yleensä myös korkeakoulutettuja.
Rikkaat vanhemmat osaa ohjata lapsiaan paremmin sille tielle. Voidaan esim. maksaa kalliita preppauskursseja jne...Myös valmiit verkostot auttaa työllistymään parempiin töihin. Huono-osaisten lapsilta puuttuu täysin verkostot, jolloin työllistyminen on erittäin hankalaa riippumatta paremmasta koulumenestyksestä. Menestyvien lapsille on pedattu jo paikat monesti valmiiksi.
On paljon parempipalkkaisia yrityksiä, mihin pääsee sisälle vain, jos on sukua jollekkin työntekijälle.
Monesti jo työhaastattelussa kysytään onko sukua töissä.
Sanoinko niin, sanoinko? Kritisoin sitä, että aloittaja maalaa valheellisen kuvan siitä että pelkällä rahalla voi ostaa onnea, ja onnen ainoa mittari on joku halvatun mopo ja kaikki on varakkaimmilla helpompaa. Terapia ei tuo kuolleita ihmisiä takaisin eikä kotiapu.