Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää tyhmälle, miten potilastietojärjestelmä voi maksaa satoja miljoonia?
18.09.2021 |
Ja sanottakaan, että tiedän ja ymmärrän kyllä tietojärjestelmien päälle, mutta en siti ymmärrä näitä hintoja. Kyseessä on käytännössä iso tietokanta, ja tietokannat ovat ihan perustekniikkaa. Sekä lisäksi tietokannan päälle tehdyt käyttöliittymät, joista tietoa luetaan ja kirjoitetaan. Ihan perusjuttuja nämäkin. Tärkeintä on se, että käyttöliittymät on työnkulkujen kannalta oikein suunniteltu.
Mutta mikä ihme tässä voi maksaa satoja miljoonia?
"Uusi, asiakas- ja potilastietojen tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitettu Aster-järjestelmä on tarkoitus ostaa yhdysvaltalaiselta Cerneriltä arviolta noin 350 miljoonan euron kokonaishinnalla."
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mikä niistä tekee niin monimutkaisia? Yleensä ohjelmat on ihan turhan monimutkaisia käyttäjien tarpeisiin nähden. En usko että lääkärien ja hoitajien työssä on mitään niin monimutkaista mitä siellä ohjelmassa pitäisi olla, kunhan näkyy potilaan tiedot, sehän on todella yksinkertaista että kun sinne syöttää tiedot niin siellä pysyy ja niitä voi kaikki asianosaiset katsoa mitä muut on kirjanneet, mitä hoitoja ja tutkimuksia on tehty ja niiden tulokset.
Lääkäreiden ja hoitajien tarpeet oman työnsä tekemiseen on vain osa potilastietojärjestelmästä. Tietoa kerätään moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vetää sileäksi kaikki vanhat järjestelmät ja rakentaa kokonaan uusi valtakunnallinen järjestelmä joka toimisi joka ikisessä paikassa (vähintään julkisella sektorilla).
IT-järjestelmien ostaminen vaatii myös hirmuisesti osaamista. Onko sitä osaamista julkisella puolella riittävästi?
Onhan noita epäonnistumisia kyllä paljon yksityiselläkin sektorilla joten eipä silti.
Aiempaan "työkokemukseeni" viitaten sanoisin, että turvallisuustieteiden näkökulmasta järjestelmillä ei ole väliä, vaan sillä että kansallinen turvallisuus toteutuu.
Eli mikä pointti on ostaa mitään järjestelmää, vaan hankkii ainoastaan osaamista siihen että järjestelmiin saadaan tallennettua ja sieltä haettua yhteensopivaa tietoa.
Kaikki muu on rahan haaskausta.
Järjestelmät ovat kuitenkin leasing-pohjaisia ja käyttömaksullisia. Kyse on siitä että järjestelmää voidaan vaihtaa, kuyen käyttöjärjestelmää, tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Esko ei taida sopia kilpailutettavaksi järjestelmäksi, koska siihen ei ilmeisesti heti saa liitettyä sosiaalipuolta, se on terveydenhuollon järjestelmä. Laajennusta toki räätälöidään koko ajan, kun se on valittu järjestelmäksi Oulun ympäristöön sotealueelle. Sinänsä kaikkein toimivin systeemi ja tehty nimenomaan Suomessa ja Suomeen sopivaksi.
Esk-O(ulu) on tehty sinne sopivaksi, ei se tarkoita että olisi Ahvenanmaalle sopivin.
Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?
Riippuu varmaan siitä, mitä tarkoittavat rajapinnan avoimuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.
Bugien tekeminen maksaa. Järjestelmät ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuon olisi joku voinut tehdä opinnäytteenä ilmaiseksi, mutta onneksi Suomen talous on räjähtävässä kasvussa niin eipä tommoisilla karkkirahoilla niin väliä.
Buahhahhaa, osoittaa, että et tiedä asiasta mitään.
Tuollaisia ei ensinnäkään tee yksi ihminen, sillä tarvitaan niin paljon asiakkaan näkökulmaa. Sieltä jo täytyy olla mukana useita ihmisiä projektissa määrittelemässä järjestelmää.
Ja tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat niitä olemassolevia järjestelmiä, joihin on rakennettava liittymiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mikä niistä tekee niin monimutkaisia? Yleensä ohjelmat on ihan turhan monimutkaisia käyttäjien tarpeisiin nähden. En usko että lääkärien ja hoitajien työssä on mitään niin monimutkaista mitä siellä ohjelmassa pitäisi olla, kunhan näkyy potilaan tiedot, sehän on todella yksinkertaista että kun sinne syöttää tiedot niin siellä pysyy ja niitä voi kaikki asianosaiset katsoa mitä muut on kirjanneet, mitä hoitoja ja tutkimuksia on tehty ja niiden tulokset.
Lääkäreiden ja hoitajien tarpeet oman työnsä tekemiseen on vain osa potilastietojärjestelmästä. Tietoa kerätään moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen.
Miksi se kerääminen pitää olla lääkärien ja hoitajien käyttämässä järjestelmässä ylipäätään? Nämä käyttötarkoitukset lienee jotain tilastointia varten? Niihin voidaan palkata vaikka ihmisiä tai tekoäly keräämään vaan ne tiedot sitten sieltä järjestelmästä jota lääkärit ja hoitajat käyttävät työnsä tekemiseen. Miksi jonkun sivusysteemin takia pitää tehdä käyttäjille hankala systeemi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Riippuu varmaan siitä, mitä tarkoittavat rajapinnan avoimuudella.
Tässä yhteydessä avoin rajapinta tarkoittaa sitä, että yrityksen A tekemässä softassa on tiettyyn käyttötarkoitukseen tehty rajapinta, jota yritys B:n softa voi käyttää. Esimerkiksi jos potilaan osoitetiedot ovat järjestelmässä X ja järjestelmä Y tarvitsee potilaan osoitetietoja, X:ssä voi olla rajapinta, jonka kautta järjestelmä Y voi kysyä potilaan osoitetiedot. Näin molemmissa järjestelmissä ei tarvitse olla potilaan osoitetietoja. Riittää, kun osoitetiedot on vain järjestelmässä X.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vetää sileäksi kaikki vanhat järjestelmät ja rakentaa kokonaan uusi valtakunnallinen järjestelmä joka toimisi joka ikisessä paikassa (vähintään julkisella sektorilla).
IT-järjestelmien ostaminen vaatii myös hirmuisesti osaamista. Onko sitä osaamista julkisella puolella riittävästi?
Onhan noita epäonnistumisia kyllä paljon yksityiselläkin sektorilla joten eipä silti.
Hankintaosaamisessa on puutteita kyllä.
Sileäksi veto ei ole mikään yksinkertainen homma sekään. Jonkin järjestelmän on oltava koko ajan toiminnassa. Uusi järjestelmä ei heti alkuun kuitenkaan ole bugiton, joten eletään myös aika, jolloin pitää olla vanha ja uusi rinnakkain olemassa.
Vedettiinpä tässä taannoin muuan vanha järjestelmä sileäksi. Kukaan ei ollut asiaa hoitaneita nörttejä informoinut siitä, että järjestelmässä on oikeiden henkilötunnusten lisäksi ns. tilapäisiä henkilötunnuksia, joita käytetään, kun ihmisellä joko ei ole henkilötunnusta tai sitä ei tiedetä. Tästä syystä katosi erinäisten potilaiden tietoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mikä niistä tekee niin monimutkaisia? Yleensä ohjelmat on ihan turhan monimutkaisia käyttäjien tarpeisiin nähden. En usko että lääkärien ja hoitajien työssä on mitään niin monimutkaista mitä siellä ohjelmassa pitäisi olla, kunhan näkyy potilaan tiedot, sehän on todella yksinkertaista että kun sinne syöttää tiedot niin siellä pysyy ja niitä voi kaikki asianosaiset katsoa mitä muut on kirjanneet, mitä hoitoja ja tutkimuksia on tehty ja niiden tulokset.
Lääkäreiden ja hoitajien tarpeet oman työnsä tekemiseen on vain osa potilastietojärjestelmästä. Tietoa kerätään moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen.
Miksi se kerääminen pitää olla lääkärien ja hoitajien käyttämässä järjestelmässä ylipäätään? Nämä käyttötarkoitukset lienee jotain tilastointia varten? Niihin voidaan palkata vaikka ihmisiä tai tekoäly keräämään vaan ne tiedot sitten sieltä järjestelmästä jota lääkärit ja hoitajat käyttävät työnsä tekemiseen. Miksi jonkun sivusysteemin takia pitää tehdä käyttäjille hankala systeemi?
Koska lääkärit ja hoitajat syöttävät ne tiedot, joita sitten sairaalan hallinto ym tahot käyttävät esim laskutukseen, erilaiseen raportointiin ja tilastojen tekemiseen. Tieto siis syntyy siellä, missä lääkärit ja hoitajat työskentelevät, mutta tietoa käyttää iso määrä ihmisiä, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon. Nuo järjestelmät sisältävät paljon sellaisia osia, joita lääkärit ja hoitajat eivät omilla käyttöoikeuksillaan edes pääse näkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Riippuu varmaan siitä, mitä tarkoittavat rajapinnan avoimuudella.
Just niin. Kestää valovuoden, ennen kuin kaupunkien omistamat bussiyhteydet taipuvat vaikkapa bussi-juna-bussi -kokonaismatkoihin.
Rajapinta voi olla avoin tai maksuton, mutta sen käytöstä peritään korvaus.
Siinä sitten ihmetellään kustannuksia, kun potilasta ohjataan luukulta toiselle tai tarvitsee hakea potilastietoja useammasta järjestelmästä - ammattitaito tulisi olla hallinnossa, joka etsii vastaukset yhteensopivuuteen ja käytettävyyteen. Vastaa käyttöliittymän toiminnasta.
Käytetyillä järjestelmillä ei ole niin väliä, koska valtaosa potilaista ei koskaan tarvitse kaikkia palveluita, miksi se perustetaan "kaikille"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mikä niistä tekee niin monimutkaisia? Yleensä ohjelmat on ihan turhan monimutkaisia käyttäjien tarpeisiin nähden. En usko että lääkärien ja hoitajien työssä on mitään niin monimutkaista mitä siellä ohjelmassa pitäisi olla, kunhan näkyy potilaan tiedot, sehän on todella yksinkertaista että kun sinne syöttää tiedot niin siellä pysyy ja niitä voi kaikki asianosaiset katsoa mitä muut on kirjanneet, mitä hoitoja ja tutkimuksia on tehty ja niiden tulokset.
Lääkäreiden ja hoitajien tarpeet oman työnsä tekemiseen on vain osa potilastietojärjestelmästä. Tietoa kerätään moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen.
Miksi se kerääminen pitää olla lääkärien ja hoitajien käyttämässä järjestelmässä ylipäätään? Nämä käyttötarkoitukset lienee jotain tilastointia varten? Niihin voidaan palkata vaikka ihmisiä tai tekoäly keräämään vaan ne tiedot sitten sieltä järjestelmästä jota lääkärit ja hoitajat käyttävät työnsä tekemiseen. Miksi jonkun sivusysteemin takia pitää tehdä käyttäjille hankala systeemi?
Esimerkiksi rahaa varten. Ei ilman sitä mikään pyöri.
Tietysti myös muita aineellisia resursseja, kuten vaikka sairaalan koko logistiikkaa.
Tilastointeja ei tehdä suoraan operatiivisesta järjestelmästä, mutta sitä varten pitää silti ehkä kirjata joitakin tietoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vetää sileäksi kaikki vanhat järjestelmät ja rakentaa kokonaan uusi valtakunnallinen järjestelmä joka toimisi joka ikisessä paikassa (vähintään julkisella sektorilla).
IT-järjestelmien ostaminen vaatii myös hirmuisesti osaamista. Onko sitä osaamista julkisella puolella riittävästi?
Onhan noita epäonnistumisia kyllä paljon yksityiselläkin sektorilla joten eipä silti.
Hankintaosaamisessa on puutteita kyllä.
Sileäksi veto ei ole mikään yksinkertainen homma sekään. Jonkin järjestelmän on oltava koko ajan toiminnassa. Uusi järjestelmä ei heti alkuun kuitenkaan ole bugiton, joten eletään myös aika, jolloin pitää olla vanha ja uusi rinnakkain olemassa.
Vedettiinpä tässä taannoin muuan vanha järjestelmä sileäksi. Kukaan ei ollut asiaa hoitaneita nörttejä informoinut siitä, että järjestelmässä on oikeiden henkilötunnusten lisäksi ns. tilapäisiä henkilötunnuksia, joita käytetään, kun ihmisellä joko ei ole henkilötunnusta tai sitä ei tiedetä. Tästä syystä katosi erinäisten potilaiden tietoja...
AVIn tarkastajilla riitti puuhaa. Ihan "tavallisellakin" henkilöllä saattoi olla kaksi rinnakkaista potilaskertomusta pieleen menneen operaation jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Oulussa käytössä on paljon kehuja saanut Esko-järjestelmä, joka on tehty OYS:ssä itse...
Ilmeisesti muiden sairaanhoitopiirien itsetunto ei kestä ottaa toisen shp:n tekemää järjestelmää, vaan ennemmin ostetaan paska järjestelmä ulkomailta.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä oli itse kehitetyt järjestelmät, mutta niistä luovuttiin ja ostettiin kaupalliset tilalle. Ja sitten ulkoistettiin järjestelmien ylläpitoa. Tiedä sitten, onko sillä saatu mitään säästöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Varmaankin. Eikös esimerkiksi Vastaamon järjestelmän kohdalla mainittu että sitä ei oltu liitetty Apottiin. Tuo 'siirtyvät vaivatta' on aika suhteellista, sen verran olen eri rajapintojen ja niiden kryptisten kuvausten kanssa taistellut.
Juu , pelkästään erilaisia merkistöjä voi olla jopa 5-6 erilaista käytössä kun siirretään dataa yhden tietojärjestelmän tietokannasta toisen tietojärjestelmän tietokantaan api-rajapintojen kautta, aika turhauttavaa selvittelemistä ja säätämistä. Siihen vielä kaikki asiaankuuluvat salaukset, käyttöoikeuksien tarkistukset ja autentikoinnit. Minne ne ääkköset katosivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esko ei taida sopia kilpailutettavaksi järjestelmäksi, koska siihen ei ilmeisesti heti saa liitettyä sosiaalipuolta, se on terveydenhuollon järjestelmä. Laajennusta toki räätälöidään koko ajan, kun se on valittu järjestelmäksi Oulun ympäristöön sotealueelle. Sinänsä kaikkein toimivin systeemi ja tehty nimenomaan Suomessa ja Suomeen sopivaksi.
Esk-O(ulu) on tehty sinne sopivaksi, ei se tarkoita että olisi Ahvenanmaalle sopivin.
No ei tietenkään Ahvenanmaalle voi laittaa järjestelmää, jolla on suomenkielinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Viro on osoittautunut monessa olevansa taitavampi Suomea. Osaavampi ja kykenevämpi. Mikähän se ero on? Ettei vaan "kateus" tms, Esko on hyvä, mutta emme osta kun Oulu sen kehitti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei Viron järjestelmää voisi ottaa käyttöön Suomessa?
Jos he olisivat sen valmiita myymään?
Vai onko Virossa jotenkin ihan eri vaatimukset kuin Suomessa?
Viron järjestelmä on järjestelmä, joka yhdistää useita eri Virossa käytössä olevia potilastietojärjestelmiä. Eli siellä ei hankittu yhtä suurta softaa, joka korvaa kaikki entiset, vaan järjestelmä, joka yhdisti olemassaolevat järjestelmät toisiinsa.
Joku on käyttänyt ns. maalaisjärkeä.
Alue: Aihe vapaa
Esko ei taida sopia kilpailutettavaksi järjestelmäksi, koska siihen ei ilmeisesti heti saa liitettyä sosiaalipuolta, se on terveydenhuollon järjestelmä. Laajennusta toki räätälöidään koko ajan, kun se on valittu järjestelmäksi Oulun ympäristöön sotealueelle. Sinänsä kaikkein toimivin systeemi ja tehty nimenomaan Suomessa ja Suomeen sopivaksi.