Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Selittäkää tyhmälle, miten potilastietojärjestelmä voi maksaa satoja miljoonia?
18.09.2021 |
Ja sanottakaan, että tiedän ja ymmärrän kyllä tietojärjestelmien päälle, mutta en siti ymmärrä näitä hintoja. Kyseessä on käytännössä iso tietokanta, ja tietokannat ovat ihan perustekniikkaa. Sekä lisäksi tietokannan päälle tehdyt käyttöliittymät, joista tietoa luetaan ja kirjoitetaan. Ihan perusjuttuja nämäkin. Tärkeintä on se, että käyttöliittymät on työnkulkujen kannalta oikein suunniteltu.
Mutta mikä ihme tässä voi maksaa satoja miljoonia?
"Uusi, asiakas- ja potilastietojen tallennukseen ja käsittelyyn tarkoitettu Aster-järjestelmä on tarkoitus ostaa yhdysvaltalaiselta Cerneriltä arviolta noin 350 miljoonan euron kokonaishinnalla."
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne virkamiehet, jotka päätöksen ostamisesta tekevät eivät tee kauppaa omilla rahoillaan vaan veronmaksajien rahoilla, joten voivat ostaa ylihintaista skeidaa serkultaan tai kaveriltaan konjakkeja vastaan.
Todellisuudessa menetellään ihan toisin: Ostetaan alihintaista siltä, joka halvimmalla tarjoaa.
Alihintaisella tarkoitan, että tarjoava yritys ei sillä hinnalla todellisuudessa kykene suoriutumaan siitä mitä lupaa.
Olen tehnyt työtä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjänä ja valitettavasti joutunut näkemään tuon sisältäpäin.
Isot firmat nimenomaan myyvät softan alihinnalla ja kokonaishinta syntyykin sitten ylläpitomaksuista sekä valtavasta määrästä erilaisia muutostöitä, joita myytyyn softaan on tehtävä.
Se kokonaishinta ei myöskään mitenkään vastaa sitä, mitä on joskus tullut luvattua.
Olen itse ollut isossa tietotekniikan palvelualan yrityksessä ylläpitämässä tuollaista softaa. Se ei ollut alun perin omatekoinen vaan muualla tehty, mutta sen päälle oli vuosien saatossa viritelty jos jonkinlaista kerrosta, ja sisuksiakin jouduttu puukottamaan. Kenelläkään ei ollut oikein kunnolla hallinnassa, mitä on eri aikoina tehty. Asiakas ei tietenkään halunnut maksaa kuin tilaamistaan muutostöistä, joten firmalle ei tullut rahaa siitä, jos joku oikein asiakseen perehtyisi siihen, mitä tähän mennessä oli tehty. Nyt siellä on asiasta mitään tietävät jäämässä eläkkeelle, ja ollaan vähän lirissä. Kukaan ei kai uskonut, että tuota systeemiä käytettäisiin näin pitkään.
Olen myös ollut ylläpitämässä useampaakin järjestelmää. Meillä tilanne on kyllä ollut se että asiakas joko maksaa tai itkee ja maksaa sen että me perehdymme omaan koodiimme ja teemme tarvittavat korjaukset tai muutokset. Yleensä tarjotaan vaihtoehdot jossa refaktoroidaan joku osakokonaisuus tai perehdytään nykyiseen koodiin sen verran että osataan tehdä purkkaviritys.
Apotti ainakin on paska näin potilaan kokemuksena. Ja siihen liittyy omtuinen Maisa, jonka sisältö ja tietoturva ihmetyttävät minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?
Varmaankin. Eikös esimerkiksi Vastaamon järjestelmän kohdalla mainittu että sitä ei oltu liitetty Apottiin. Tuo 'siirtyvät vaivatta' on aika suhteellista, sen verran olen eri rajapintojen ja niiden kryptisten kuvausten kanssa taistellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä rahoilla, jotka Apottiin ja tähän Asteriin ja muihin vastaaviin on mennyt (eli yli miljardi euroa) olisi palkattu osaavaat koodarit tekemään toimiva suomalainen järjestelmä, jonka lähdekoodi vieläpä olisi käyttäjien omistuksessa (eikä usalaisen firman).
Vastaava järjestelmä olisi ostettu Virosta parilla miljoonalla. Ne meinaan teki sitten vastaavan muutaman miljoonan budjetilla.
Oulussa käytössä on paljon kehuja saanut Esko-järjestelmä, joka on tehty OYS:ssä itse...
Ilmeisesti muiden sairaanhoitopiirien itsetunto ei kestä ottaa toisen shp:n tekemää järjestelmää, vaan ennemmin ostetaan paska järjestelmä ulkomailta.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Ajatuksena on, että iso firma luultavammin pysyy pystyssa ja että homma ei ehkä olisi muutaman kriittisen koodarin harteilla vain. Eli vakautta haetaan.
Apottihan on tehty mumpsilla, jota ei käytetä nykypäivänä enää missään. Eli siinä homma nimenomaan on niiden eläkkeeltä kutsuttujen muutamien harteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?
Ainakin labrajärjestelmä on ja tulee jatkossakin olemaan eri järjestelmä. Samoin pacs eli kuva-arkisto ja sen käyttäliittymät ovat erillinen järjestelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Varmaankin. Eikös esimerkiksi Vastaamon järjestelmän kohdalla mainittu että sitä ei oltu liitetty Apottiin. Tuo 'siirtyvät vaivatta' on aika suhteellista, sen verran olen eri rajapintojen ja niiden kryptisten kuvausten kanssa taistellut.
Julkisella rahoituksella ostettavat rajapinnat tulisi olla avoimia, eikä väliin "pitäisi" tarvita välistä vetäviä Purkaamoja lainkaan.
Mutta tosiaan sama ongelma nähfään julkisessa liikenteessä. Kela-kyytiä et saa ostettua paikallisbussiin, vaan pitää tilata taksi. Suurin syyllinen on kaupunkien omistamassa infrassa ja siinä ettei MaaS toteudu.
Miksi siis toteutuisi potilastietojärjestelmissäkään....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Ainakin labrajärjestelmä on ja tulee jatkossakin olemaan eri järjestelmä. Samoin pacs eli kuva-arkisto ja sen käyttäliittymät ovat erillinen järjestelmä.
Kuvantamisen numeeriset arvot saattaa jäädä laitetoimittajan omaisuudeksi. Sieltä toimitetaan vain vastaus siihen, mitä kuvantamalla haettiin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mikä niistä tekee niin monimutkaisia? Yleensä ohjelmat on ihan turhan monimutkaisia käyttäjien tarpeisiin nähden. En usko että lääkärien ja hoitajien työssä on mitään niin monimutkaista mitä siellä ohjelmassa pitäisi olla, kunhan näkyy potilaan tiedot, sehän on todella yksinkertaista että kun sinne syöttää tiedot niin siellä pysyy ja niitä voi kaikki asianosaiset katsoa mitä muut on kirjanneet, mitä hoitoja ja tutkimuksia on tehty ja niiden tulokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Mutta miksi siitä pitää tehdä niin monimutkainen? Kun pohjimmiltaan kyse on vain tietokannasta ja käyttöliittymistä.
Tässähän lähdetään ihan väärästä päästä liikkeelle. Ensin pitäisi selvittää työnkulut ja se, mitä tietoa missäkin syötetään ja luetaan. Kun nämä on selvillä, itse järjestelmän teko on ihan yksinkertaista koodausta. Ei ole mitään järkeä ostaa "valmis" järjestelmä, jota ei ole suunniteltu meidän tyyppiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Apotti ei ole tietokanta.
Tietenkin se on tietokanta.
Eikä ole. Apotti ei ole edes tietojärjestelmä. Apotti on nimi hankkeelle, jonka myötä HUS-alueella on otettu käyttöön amerikkalainen Epic-potilastietojärjestelmä.
Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, potilastietojärjestelmä (potilastieto tietokanta) ja sen päälle käyttöliittymät eri kohderyhmille sekä tarvittavat liittymät muihin järjestelmiin. Simppeli asia, joita tehdään koko ajan eri yrityksille muutaman kymppitonnin budjeteilla.
Ymmärrän että hintaa lisää järjestelmään kuuluva laitteisto. Kun olin hiljattain sairaalassa, niin kiertävä lääkäri tuli sellaisella massiivisella hyökkäysvaunua muistuttavalla laitteella, ilmeisesti nämäkin ovat osa toimitusta. Itse järjestelmän skaalautuvuus vaikka miljoonille hoituu nykyisin esimerkiksi pilvipalvelun konfiguraationa, kunhan siihen on varauduttu.
Laitteiston hinta noissa systeemeissä on mitätön. Softa se on joka maksaa.
Asia ei ole simppeli, eikä niitä pysty tekemään muutamalla kymppitonnilla. Ihan jo sen selvittäminen, mikä kaikki lainsäädäntö siinä pitää ottaa huomioon ja miten, vie enemmän aikaa kuin muutaman kymppitonnin.
En tarkoittanut että apotin pystyy toimittamaan kymppitonneilla, vaan sitä että jo kymppitonnien järjestelmissä on aivan samat peruspalikat, tietokanta, käyttöliittymä, ulkoiset liittymät, skaalaatuvuus ja tietoturva kohdallaan. On aivan käsittämätöntä miten hinnan saa nousemaan satoihin miljooniin, mutta siihen onkin tullut edellä jo hyviä selityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi vetää sileäksi kaikki vanhat järjestelmät ja rakentaa kokonaan uusi valtakunnallinen järjestelmä joka toimisi joka ikisessä paikassa (vähintään julkisella sektorilla).
IT-järjestelmien ostaminen vaatii myös hirmuisesti osaamista. Onko sitä osaamista julkisella puolella riittävästi?
Onhan noita epäonnistumisia kyllä paljon yksityiselläkin sektorilla joten eipä silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Ajatuksena on, että iso firma luultavammin pysyy pystyssa ja että homma ei ehkä olisi muutaman kriittisen koodarin harteilla vain. Eli vakautta haetaan.
Apottihan on tehty mumpsilla, jota ei käytetä nykypäivänä enää missään. Eli siinä homma nimenomaan on niiden eläkkeeltä kutsuttujen muutamien harteilla.
Mua kiinnostaisi tietää, minkä verran Apotissa tosiaan on vanhaa mumpsia ja minkä verran uudempaa cache object scriptiä. Valittu tietokanta kun ei edellytä vanhan mumpsin käyttöä vaan on kehitettykin juuri cache object scriptiä varten. Mä olen koodannut mumpsilla eli osaan sitä oikein hyvin, mutta jo yli 15 vuoden ajan olen käyttänyt pääasiassa cache object scriptiä. Ja tuon ohjelmointikielen osaajia kyllä löytyy, varsinkin Yhdysvalloista, jossa Epic Systemskin sijaitsee. Suomalaisten koodareiden ei ole tarkoituskaan tehdä Epiciin mitään muutoksia, mutta esim integraatioita tehdään sekä sanomaliikennettä (standardina HL7) varten ohjelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei Viron järjestelmää voisi ottaa käyttöön Suomessa?
Jos he olisivat sen valmiita myymään?
Vai onko Virossa jotenkin ihan eri vaatimukset kuin Suomessa?
Miten Ruotsissa ja Norjassa?
Minkälaiset järjestelmät siellä on ja kuinka kalliiksi ovat tulleet?
Ei ihme ettei raha riitä enää normaalien käsiparien palkkaamisen kun it-järjestmiin menee satoja miljoonia tai miljardeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että ne ovat toiminnallisuudeltaan todella monimutkaisia. Sitä, mitä sen pitää tehdä ja miten, palaveerataan tuhansia tunteja ennen kuin koodari pääsee tekemään mitään. Sivumennen sanoen siksi koodarin työn ulkoistaminen jonnekin Intiaan ei kannata. Se on hyvin pieni osa ohjelmistokehitystä.
Terveisin sekä julkiselle että yksityiselle softia tekevä, kyllä ne yksityiselläkin maksaa, kun tarpeeksi monimutkaisia asioita tehdään. Et vain koskaan kuule niistä.
Viron terveydenhoito maksoi 11 miljoonaa tietojärjestelmästään. HUS on käyttänyt vastaavaan Apottiin yli 700 miljoonaa. Johtuuko hintaero todella laatuerosta?
Se Viron kohuttu halpisjärjestelmä ei sisällä likikään kaikkea sitä toiminnallisuutta mitä mm Apotti.
En ole mikään Apotin iso fani, fiksumpiakin ratkaisuja olisi ollut löydettävissä, mutta tuo viro-malli nyt yksinkertaisesti ei olisi riittänyt mihinkään.
Tässä vielä juttu, jossa Viron järjestelmän kehitystyössä mukana ollut tyyppi kommentoi asiaa: https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797779.html
” Järjestelmien välille kehitetään kuitenkin avoimia rajapintoja, että tiedot siirtyvät vaivatta järjestelmästä toiseen. ”
Onko siis apotissa käytännössä näin?Ainakin labrajärjestelmä on ja tulee jatkossakin olemaan eri järjestelmä. Samoin pacs eli kuva-arkisto ja sen käyttäliittymät ovat erillinen järjestelmä.
Kuvantamisen numeeriset arvot saattaa jäädä laitetoimittajan omaisuudeksi. Sieltä toimitetaan vain vastaus siihen, mitä kuvantamalla haettiin....
Jep, mutta radiologien tarvitsema kuvien käsittely ei onnistu Apotissa vaan nimenomaan Siemensin pacs-järjestelmässä, jonka tietokanta toimii kuvien arkistona. Oma lukunsa sitten on kuvantamislaitteet eli ne magneettilaitteet, tt-laitteet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Ajatuksena on, että iso firma luultavammin pysyy pystyssa ja että homma ei ehkä olisi muutaman kriittisen koodarin harteilla vain. Eli vakautta haetaan.
Apottihan on tehty mumpsilla, jota ei käytetä nykypäivänä enää missään. Eli siinä homma nimenomaan on niiden eläkkeeltä kutsuttujen muutamien harteilla.
Onko mumpsista tulossa uusi cobol jo nyt. Onko apotin koodareista pulaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksei Viron järjestelmää voisi ottaa käyttöön Suomessa?
Jos he olisivat sen valmiita myymään?
Vai onko Virossa jotenkin ihan eri vaatimukset kuin Suomessa?
Viron järjestelmä on järjestelmä, joka yhdistää useita eri Virossa käytössä olevia potilastietojärjestelmiä. Eli siellä ei hankittu yhtä suurta softaa, joka korvaa kaikki entiset, vaan järjestelmä, joka yhdisti olemassaolevat järjestelmät toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on julkisen puolen kilpailuttaminen. Kilpailutus vaatii että valitaan halvin vaihtoehto. Sitten kun tämä halvin toimittaja tekee sutta ja sekundaa, korjaamiseen menevät kulut nousevat tähtitieteellisiin summiin.
Kilpailuttaminen on aina suurten yritysten puolella, koska kilpailuttamisessa vaaditaan järjestelmän toimittajalta riittävän suurta liikevaihtoa. Voisin kuvitella, että tästä syystä Suomessa kehitettyä Eskoa ei voi valita, koska Eskon valmistajan liikevaihto ei ole riittävän suuri voidakseen edes osallistua tarjouskilpailuun.
Eihän tuollainen liikevaihtovaatimus ole mikään pakko olla siinä tarjouspyynnössä. Eli halutaanko kotimaiset rajata tarkoituksella ulos. Miksi?
Ajatuksena on, että iso firma luultavammin pysyy pystyssa ja että homma ei ehkä olisi muutaman kriittisen koodarin harteilla vain. Eli vakautta haetaan.
Apottihan on tehty mumpsilla, jota ei käytetä nykypäivänä enää missään. Eli siinä homma nimenomaan on niiden eläkkeeltä kutsuttujen muutamien harteilla.
Onko mumpsista tulossa uusi cobol jo nyt. Onko apotin koodareista pulaa?
Eiköhän Epicin muutokset toteuteta edelleenkin suurimmaksi osaksi USAssa. Mutta integraatioissa, rajapinnoissa ja sanomaliikenteessä työ tehdään Suomessa.
Alue: Aihe vapaa
Ajatuksena on, että iso firma luultavammin pysyy pystyssa ja että homma ei ehkä olisi muutaman kriittisen koodarin harteilla vain. Eli vakautta haetaan.